Laki suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 952/2012

Eduskunnan säätämä laki suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on niin kutsuttu blankettilaki, jossa ei ole varsinaisia oikeussäännöksiä, vaan sillä ainoastaan saatetaan voimaan kyseinen kansainvälinen yleissopimus siltä osin, kun se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Yleissopimus on Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleiskokouksen vuonna 1993 hyväksymä, ja sen avulla pyritään varautumaan vaarallisten aineiden käytöstä johtuviin suuronnettomuuksiin ja torjumaan onnettomuudesta johtuvia seuraamuksia. Yleissopimuksella sovitaan suuronnettomuuksien torjunnan yleisistä periaatteista, työnantajien, viranomaisten ja työntekijöiden velvollisuuksista ja oikeuksista sekä viejämaiden vastuusta.

Laki suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä itse yleissopimuksen määräykset on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella.

 

Ks. myös hallituksen esitys HE 71/2012 vp.

 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa Genevessä 22 päivänä kesäkuuta 1993 tehdyn yleissopimuksen nro 174 lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Selostus:

Pykälä sisältää tyypillisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan ne yleissopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Yleissopimusta sovelletaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviin laitoksiin, ja sen tarkoituksena on vaarallisista aineista johtuvien suuronnettomuuksien estäminen ja niiden seurausten rajoittaminen. Lakia ei sovelleta muun muassa ydinlaitosten tai radioaktiivisia aineita käsittelevien laitosten kyseisiä aineita käsittelevät osiin, sotilaallisiin laitoksiin tai muihin kuin putkistoja pitkin laitoksen ulkopuolelle tapahtuviin kuljetuksiin.

Yleissopimuksen alalla toimivalta kuuluu osaksi Euroopan unionille ja osaksi jäsenvaltioille. Suomessa suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat säännökset ja määräykset ovat tähän asti sisältyneet pääasiassa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annettuun lakiin (390/2005) sekä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnin valvonnasta annettuun asetukseen (855/2012). Lisäksi vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi edellyttää toimintaa valvovan työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lupaa, ja vähäinen teollinen käsittely tai varastointi ilmoitusta pelastustoimen alueen pelastusviranomaiselle. Suuronnettomuuksien vaaran torjunnasta ja työtorjunnasta säädetään lisäksi lukuisissa muissa säädöksissä.

Suuronnettomuuksista on säädetty myös Euroopan unionin tasolla niin kutsutuilla Seveso-direktiiveillä, joista jälkimmäinen, Seveso II (96/82/EY)-direktiivi on edelleen voimassa. Vuonna 2003 annettiin sitä täydentävä vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta direktiivi 2003/105/EY, minkä lisäksi komissio on antanut ehdotuksen direktiiviksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (nk. Seveso III -direktiivi). Yleissopimus ja Seveso II -direktiivi vastaavat pääasiassa toisiaan, joskin yleissopimuksen mukaan sopimuspuolen tulee määritellä yhtenäinen työntekijöiden sekä ympäristön ja sen väestön suojelua suuronnettomuusuhalta koskeva kansallinen toimintaohjelma. Seveso-direktiivit sisältävät myös ainoastaan vähimmäisvaatimuksia, joita jäsenvaltiot voivat halutessaan tiukentaa. Unioni ei ole ILO:n jäsen, eikä näin ollen ILO:n perussäännön mukaan voi itse suoraan ratifioida ILO:n sopimuksia.

Hyväksymällä yleissopimuksen Suomi pyrkii sitoutumaan yhteistyöhön suuronnettomuuksien torjunnassa. Lailla ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska yleissopimuksen sisältö on jo otettu käyttöön Seveso II -direktiivin kansallisen täytäntöönpanon myötä edellä viitatulla kemikaali- ja pelastuslainsäädännöllä. Myös yleissopimuksen vaatima kansallinen toimintaohjelma on laadittu Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan prosessijaostossa, ja se on hyväksytty neuvottelukunnassa 25.11.2010.

2 §
Yleissopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Säännös on tyypillinen voimaantulosäännös, jonka nojalla yleissopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

 

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 9 474 2217
suvi.marttinen@hpplaw.fi