Pikahaku

Uusi asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta 925/2023

Asetuksella 925/2023 säädetään uusi asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta.

Uusi asetus täydentää 1 päivänä syyskuuta 2023 voimaantullutta vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (541/2023, VAK-laki) ja asetus on annettu kyseisen lain nojalla. Uuteen VAK-asetukseen sisällytettiin uuden VAK-lain nojalla annettavat säännökset, jotka ovat teknisiä määräyksiä laajakantoisempia. Aiemmin voimassa olleet asetukset kumoutuivat muutamia asetuksia lukuun ottamatta, jotka jäivät voimaan uuden VAK-lain 151 §:n nojalla.

Uusi asetus sisältää säännöksiä, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettäviin pakkauksiin, paineastioihin, säiliöihin ja kontteihin, tarkastuslaitoksiin, tilapäiseen säilytykseen, ajoneuvojen hyväksyntöjä myöntävien ja katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutukseen, tarkastuksiin sekä viranomaisten toimenpiteiden ja asiakirjojen tunnustamiseen.

Asetus tuli voimaan 1.9.2023.

ks. myös valtioneuvoston muistio.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (541/2023) nojalla:

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (541/2023);

2) VAK-direktiivillä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/68/EY;

3) suuronnettomuudella huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisten aineiden tilapäisessä säilytyksessä esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tilapäisen säilytyksen paikassa tai sen ulkopuolella;

4) lähiopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusta, joka annetaan yhdessä luokassa opettajan ja oppilaan ollessa paikalla;

5) etäopetuksella VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen ohjattua tai ohjeistettua opetusta, joka järjestetään koulutusjakson aikana vuorovaikutteisesti ja todennetusti muuten kuin yhdessä luokassa;

6) oppitunnilla VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutuksen opetusjaksoa, jonka pituus on 45 minuuttia.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksen määritelmistä.

Pykälän määritelmät vastaavat VAK-lain nojalla annettujen asetusten määritelmiä. Suuronnettomuuden määritelmä on uusi. Muuten asetuksessa käytetään uuden VAK-lain määritelmien mukaisia käsitteitä.

Pykälän 3 kohdassa säädetään uusi suuronnettomuuden määritelmä. Määritelmä vastaa suuronnettomuuden määritelmää, joka on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/18/EU vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojentorjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä kemikaaliturvallisuuslaissa.

2 luku
Pakkaukset, säiliöt ja kontit

2 §
Pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetukseen käytettävän muovipakkauksen, paineastian ja säiliön sekä niiden varusteiden yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan ovat seuraavat:

1) nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen koekappale on VAK-lain 23 §:n nojalla määrätyssä pudotuskoetta varten tehtävässä vakioinnissa jäähdytettävä -40 °C lämpötilaan, jos kyseessä on muusta kuin polyeteenistä valmistettu

a) muovitynnyri tai -kanisteri;

b) yhdistetyn pakkauksen muovinen ulkopakkaus;

c) muovinen IBC-pakkaus;

d) muovinen suurpakkaus.

2) sellaisen muusta muovista kuin polyeteenistä valmistetun muovisen pienkontin, jolle VAK-lain 23 §:n nojalla on määrätty suoritettavaksi pudotuskoe, pudotuskokeen suorituslämpötila on -40 °C.

3) kiinteän säiliön, irrotettavan säiliön, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliön, säiliökontin, säiliövaihtokorin, monisäiliökontin säiliön, UN-säiliön, UN-MEG-kontin säiliön ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan yli yhden litran paineastian valmistuksessa käytettävän metallin valinnassa sekä hitsattavuuden ja hitsauksen kestävyyden varmistamisessa on huomioitava materiaalin kestävyys haurasmurtumaa vastaan -40 °C:n lämpötilaan saakka, jollei eri luokkiin kuuluville aineille, kyseiselle metallille, paineastioille tai säiliötyypille ole VAK-lain 23 §:n nojalla määrätty tätä alempaa lämpötilaa.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa pudotuskokeessa mainitun kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun pakkauksen vakioinnista voidaan luopua, jos kyseessä olevan materiaalilla on todennettu riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 °C lämpötilassa.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa muovipakkauksessa on oltava merkintä pudotuskokeen lämpötilasta taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä seuraava merkintä: "Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C"

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa paineastiassa ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvassa säiliössä, on oltava tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jälkeen materiaalin kestävyyttä osoittava seuraava merkintä "-40 °C", jollei vaadittu kestävyys ilmene muusta säiliön merkinnästä, tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä.

Selostus:

Pykälässä säädetään pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleisistä materiaalin kestävyysvaatimuksista liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa.

Pykälässä säädetty pakkauksen, pienkontin ja säiliön materiaalin kestävyysvaatimus -40 °C vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyjä ja määrättyjä vaatimuksia. Pienkontilla tarkoitetaan voimassa olevan Liikenne- ja viestintäviraston vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskevien määräysten mukaista konttia, jonka sisätilavuus on enintään 3 m³.

Pykälän 1 momentissa säädetään yleiset alhaiseen lämpötilaan liittyvät kestävyysvaatimukset materiaaleille, jotka on tarkoitettu kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa käytettäviin paineastioihin, säiliöihin, muovipakkauksiin ja niihin rinnastettaviin muovisiin pienkontteihin sekä näissä käytettäviin varusteisiin. Ainekohtaiset, aineryhmäkohtaiset ja muuten tekniset yksityiskohtaiset vaatimukset käyttölämpötilasta mitoituksessa ja testauksessa annetaan uuden VAK-lain nojalla kansainvälisten sopimusten määräyksiin pohjautuvissa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut selvityksen 2021:3: Paineastioiden, säiliöiden ja niiden varusteiden materiaalien murtuminen alhaisissa lämpötiloissa. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että -40 °C kestävyysvaatimuksia tarvitaan edelleen tiettyjen paineastioiden ja säiliöiden tapauksessa. Tämän takia nykyiset lämpötilaan perustuvat vaatimukset on sisällytetty asetukseen.

Aiempaa sääntelyä muutettiin siten, että enintään yhden litran kuljetettavaan painelaitteeseen kuuluvan paineastian ja sen varusteiden ei jatkossa tarvitse täyttää kansallista vaatimusta materiaalin -40 °C kestävyydestä haurasmurtumaa vastaan. Paineastiassa ei tarvitse siten olla materiaalin kestävyyttä haurasmurtumaan vastaan osoittavaa merkkiä " -40 °C".

Pykälän 1 momentissa säädetään pudotuskokeeseen liittyvästä -40 °C lämpötilan vakiointivaatimuksesta nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetulle pakkauksen koekappaleelle, jos kyseessä on muusta kuin polyeteenistä valmistettu pakkaus.

2 momentissa säädetään, että muovisen IBC-pakkauksen ja muovisen suurpakkauksen vakioinnista -40 °C lämpötilaan voidaan luopua, jos pakkauksen materiaalilla on todennettu riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 °C lämpötilassa.

Pykälän 3 ja 4 momentissa säädetään, että 1 momentissa tarkoitetussa muovipakkauksessa sekä kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvassa paineastiassa ja säiliössä edellytetään materiaalin -40 °C:n kestävyyttä osoittavaa merkintää " -40 °C". Merkinnän tarkoituksena on osoittaa, että kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat yli litran paineastia ja säiliö kestävät -40 °C lämpötilan. Säiliön kestävyys -40 °C lämpötilassa voidaan todeta myös säiliön merkintäkilpeen merkitystä suunnittelulämpötila-alueesta tai muusta säiliön merkinnästä. ADR- ja RID-määräysten mukaan säiliön suunnittelulämpötila on merkittävä säiliön kilpeen lämpötilan ollessa yli +50 °C tai alle -20 °C. Jatkossa materiaalin kestävyydestä haurasmurtumaa vastaan -40 °C lämpötilaan saakka liittyvän vaatimuksen täyttyminen voidaan todeta myös muusta säiliön merkinnästä.

Pykälän 5 momentissa säädetään, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyväksyä käyttöön myös jonkun muun merkinnän.

3 §
Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvaa säiliötä lukuun ottamatta, valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön Säteilyturvakeskus.

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä Suomessa käytettäväksi ennen kuin A-tyypin ilmoitettu laitos on tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun säiliön on tarkastanut ja testannut ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä, VAK-direktiivissä tai kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, ellei siihen ilmene erityistä syytä.

Selostus:

Pykälässä säädetään ulkomaisen säiliön käyttöönotosta.

Pykälän vaatimus ulkomaisen säiliön käyttöönotosta Suomessa vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaatimusta.

Pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään, että VAK-tarkastuslaitos, joka on toimivaltainen tarkastamaan säiliöitä, tarkastaa, että Suomessa käyttöönotettava ulkomainen säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukainen. Tarkastuksia ei tarvitse uusia, jos säiliöllä on ulkomailla saatu todistus selvityksineen vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin hyväksyminen voidaan tehdä asiakirjojen perusteella. Säteilyturvakeskus hyväksyy käyttöön radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön.

Pykälän 3 momentissa säädetään kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvista säiliöistä. Pykälä selventää ulkomailla valmistetun ja maahantuodun kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan säiliön käyttöönottovaatimuksia. Säiliöillä on EU-alueella vapaa liikkuvuus, eikä niitä siten koske 1 momentissa säädetty. Tällaisenkin säiliön on täytettävä ne vaatimukset, jotka EU-sääntely sallii sovellettaviksi kansallisesti VAK-direktiivin vaatimuksista poiketen. Tämän takia tarkastuslaitos tekee tarkastuksen myös näille säiliöille.

4 §
Kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käyttö kotimaan kuljetuksessa

Vaarallisten aineiden kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa saa käyttää sellaista ADR-sopimuksen määräyksissä, RID-määräyksissä ja VAK-direktiivissä tarkoitettua pakkausta, paineastiaa, säiliötä ja konttia, joka on kyseeseen tulevassa kansainvälisessä velvoitteessa tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä, jos se täyttää Suomessa voimassa olevat vaatimukset, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa ja säiliön käyttöönottoa Suomessa. Edellä säädetystä poiketen:

1) ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR-sopimuksen määräysten tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian, saa ADR-sopimuksen ja RID-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja kuljettaa tyhjänä palautettavaksi ulkomaille täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa;

2) paineastian, johon ei sovelleta VAK-lain nojalla annettujen tie- ja rautatiekuljetusmääräysten rakennevaatimuksia, saa mainittujen määräysten ehtojen mukaisesti kuljettaa täyttämättä Suomessa voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat materiaalin kestävyyttä alhaisessa lämpötilassa

Vaarallisten aineiden kotimaan aluskuljetuksessa saa käyttää IMDG-säännöstössä tarkoitettua pakkausta, säiliötä ja konttia, joka on IMDG-säännöstössä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

Vaarallisten aineiden kotimaan ilmakuljetuksessa saa käyttää ICAO-TI:n määräyksissä tarkoitettua pakkausta ja säiliötä, joka on mainituissa määräyksissä tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä.

Selostus:

Pykälässä säädetään kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käytöstä kotimaan kuljetuksessa.

Pykälän 1 momentti koskee ADR-määräyksissä, RID-määräyksissä ja VAK-direktiivissä tarkoitettua pakkausta, säiliötä ja konttia, joka on kyseeseen tulevassa kansainvälisessä velvoitteessa tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymä. Ulkomaisia paineastioita koskeva 1 momentin 1 kohta vastaa voimassa olevan VAK-lain nojalla säädettyjä säännöksiä.

Pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien on täytettävä Suomessa voimassa olevat vaatimukset. Säännöksen mukaan pakkauksen, pienkontin ja säiliön on täytettävä kotimaan kuljetuksessa VAK-direktiivin sallimat kansalliset vaatimukset. Vaatimukset materiaalin kestävyydestä -40 °C:ssa säädetään 2 §:ssä ja säiliön käyttöönotosta 3 §:ssä. Kansallisten vaatimusten täyttyessä pakkausta, paineastiaa, säiliötä ja konttia saa käyttää kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR-sopimuksen määräysten tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn paineastian saa kuljetuksen päätyttyä kuljettaa tyhjennettäväksi Suomessa ja kuljettaa palautettavaksi ulkomaille täyttämättä Suomessa olevia vaatimuksia materiaalin kestävyydestä alhaisessa lämpötilassa. ADR- ja RID-määräysten mukaan alin huomioon otettava ympäristön lämpötila on -20 °C.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan paineastian ei tarvitse täyttää kansallista vaatimusta materiaalien kestävyydestä haurasmurtumaa vastaan -40 °C lämpötilaan saakka tilanteessa, jossa paineastiaan ei sovelleta ADR-määräysten tai RID-määräysten luvun 6.2 rakennevaatimuksia. ADR- ja RID-määräysten yksityiskohtaiset vaatimukset on sisällytetty uuden VAK-lain nojalla annettaviin Liikenne- ja viestintäviraston tie- ja rautatiemääräyksiin. Lisäksi kohdassa säädetty soveltuu VAK-lain nojalla Liikenne- ja viestintäviraston antamien VAK-tie- ja rautatiemääräysten luvun 3.3 rakennetta koskeviin vapautuksiin.

Pykälän 2 ja 3 momentti koskevat IMDG-säännöstössä ja ICAO-TI:n määräyksissä tarkoitettua pakkausta, säiliötä ja konttia, jotka ovat kyseeseen tulevassa kansainvälisessä velvoitteessa tarkoitetun ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti hyväksymiä.

5 §
Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ja tekniset tiedot

VAK-lain 28 §:n mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ovat:

1) säiliöt: kiinteä säiliö, irrotettava säiliö, monisäiliöajoneuvon ja -vaunun säiliö, säiliökontti, monisäiliökontti, UN-säiliö ja UN-MEG-kontti;

2) paineastiat: putkiastia, kaasuastia, suljettu kryoastia, metallihydridiastia, pullopaketti sekä vastaavat pelastuspaineastiat.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle valvontaa varten ilmoitettavat säiliön ja paineastian tekniset tiedot ovat:

1) rakenteeseen, valmistukseen, hyväksyntään, käyttöönottoon ja säiliön ja paineastian vaatimustenmukaisuuden osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tekniset tiedot;

2) tarkastusta koskevat tekniset tiedot.

Tiedot on toimitettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestelmän teknisen rajapinnan tai sähköisen asiointipalvelun kautta taikka muulla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määräämällä tavalla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi säilyttää 1 momentissa tarkoitetut tiedot niin kauan kuin se on välttämätöntä sen valvonnan toteuttamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja jota varten tietoja käsitellään.

Selostus:

Pykälässä säädetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavista säiliöiden ja paineastioiden tyypeistä ja teknisistä tiedoista.

Säiliön ja paineastian Suomeen rekisteröityneen omistajan tai haltijan on ilmoitettava tarkastuslaitokselle vaarallisten aineiden kuljetuskäyttöön Suomessa otettava säiliö ja paineastia, jonka tilavuus on yli 450 litraa, ja pyydettävä tarkastuslaitosta ilmoittamaan se Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto saa nämä tiedot pääsääntöisesti tarkastuslaitoksen toimittamana. VAK-lain 28 §:n tapauksissa omistaja tai haltija ilmoittaa tiedot virastolle. Valmistaja-, omistaja- ja haltijatietojen lisäksi on toimitettava säiliön ja paineastian teknisiä tietoja. Asetuksessa säädetään lakia tarkemmin säiliöiden ja paineastioiden tyypeistä ja annettavista teknisistä tiedoista. Lisäksi pykälässä säädetään tarkemmin paineastian teknisistä tiedoista ja tietojen ilmoitustavasta sekä milloin tiedot ja asiakirjat on poistettava.

Pykälän 1 momentissa säädetään ilmoitettavista säiliöiden ja paineastioiden tyypeistä. Säiliöiden ja paineastioiden tyypit perustuvat kansainvälisissä vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksissä mainittuihin säiliöiden ja paineastioiden tyyppeihin. Säiliöiden ja paineastioiden tyyppien kuvaukset sekä säiliöihin ja paineastioihin liittyvät yksityiskohtaiset vaatimukset ovat Liikenne- ja viestintäviraston antamissa VAK-määräyksissä.

Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään ilmoitettavista teknisistä tiedoista. Momentin 1 kohdassa säädetään säiliön tai paineastian rakenteesta, valmistuksesta, hyväksynnästä ja käyttöönotosta sekä säiliön ja paineastian vaatimustenmukaisuudesta ilmoitettavista tiedoista. Momentin 2 kohdassa säädetään säiliön tai paineastian tarkastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta. Kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ovat käyttöönottotarkastus, määräaikaistarkastus ja -testaus, välitarkastus tai ylimääräinen tarkastus. Rakenteeseen, valmistukseen, hyväksyntään ja käyttöönottoon sekä säiliön ja paineastian vaatimustenmukaisuuden osoittaviin asiakirjoihin sekä tarkastuksiin liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä.

Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, miten tiedot toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Valtaosin tarkastuslaitokset toimittavat tietoja rajapinnan kautta. Tarkoituksena on, että myöhemmässä vaiheessa omistajien ja haltijoiden on mahdollista toimittaa tietoja sähköisen asiointipalvelun kautta Suomi.Fi -sivustolla. Tilanteissa, joissa ei ole mahdollista käyttää edellä mainittuja tapoja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto määrittelee, miten tiedot tulee toimittaa.

Pykälän 4 momentissa säädetään tietojen poistamisesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi säilyttää 1 momentissa tarkoitettuja tietoja niin kauan kuin se on välttämätöntä sen valvonnan toteuttamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja jota varten tietoja käsitellään.

6 §
Kuljetettavaa painelaitetta osoittava merkki

Kuljettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki on kiinnitettävä paineastiaan, kaasupatruunaan ja paineelliseen säiliöön, joka täyttää tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset ja jolle on tehty:

1) valmistuksen yhteydessä vaatimustenmukaisuudenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen; tai

2) uudelleenarviointi siihen liittyvine tarkastuksineen, jos kyse on ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetusta laitteesta.

Uusissa venttiileissä ja muissa lisälaitteissa, joilla on turvallisuuden kannalta välitön merkitys, on oltava sellainen kuljetettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki, johon voidaan liittää A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

Pii-merkin saa kiinnittää vain sellaisiin laitteisiin, jotka täyttävät 1 momentin vaatimukset. Pii-merkkiin liitetään vaatimustenmukaisuudenarvioinnin, uudelleenarvioinnin tai tarkastuksen suorittaneen A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Kiinnittämällä tai kiinnityttämällä pii-merkin kuljetettavaan painelaitteeseen:

1) valmistaja osoittaa ottavansa vastuun siitä, että sen valmistama, markkinoille saatettava kuljetettava painelaite on vaatimustenmukainen;

2) valmistaja tai käyttäjä osoittaa ottavansa vastuun siitä, että uudelleenarvioitu kuljetettava painelaite täyttää vaatimukset sellaisina kuin niitä sovelletaan uudelleenarvioinnin ajankohtana.

Tunnusnumeron kiinnittää kuljetettavaan painelaitteeseen tarkastuslaitos tai sen ohjeen mukaisesti valmistaja. Kuljetettavan painelaitteen jatkuvan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi laitteessa tulee olla määräaikaistarkastuksen suorittaneen tarkastuslaitoksen tunnusnumero.

Selostus:

Pykälässä säädetään kuljetettavaa painelaitetta osoittavasta merkistä.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaatimusta, joka on vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (124/2015).

Pykälän vaatimusten mukaan kuljetettavaa painelaitetta osoittava pii-merkki kiinnitetään vain, jos se täyttää momentissa säädetyt vaatimukset. Kuljetettavan painelaitteen tekniset turvallisuusvaatimukset määrätään VAK-lain nojalla tie- tai rautatiekuljetusten määräyksissä, joita käytetään vaatimustenmukaisuudenarviointiin valmistuksen yhteydessä. Vanhoille laitteille, jotka on saatettu markkinoille ennen 1. heinäkuuta 2001, on tehtävä uudelleenarviointi, jotta pii-merkki voidaan kiinnittää. Uudelleenarviointi ei ole pakollista, mutta tällöin tuotteet eivät nauti kuljetettavien painelaitteiden vapaasta liikkuvuudesta ja käytöstä Euroopan unionin alueella.

Paineastiaan ei saa kiinnittää pii-merkkiä, jos se vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan IMDG-säännöstössä tai ICAO-TI:ssä olevia sellaisia teknisiä vaatimuksia, jotka eivät ole VAK-direktiivin ja VAK-lain nojalla annettujen tie- ja rautatiekuljetusmääräysten mukaisia. Pii-merkitöntä paineastiaa saa käyttää kansainvälisessä alus- ja ilmakuljetuksessa, mutta se ei saa jäädä kuljetuksen jälkeen Euroopan unionin markkinoille.

7 §
Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettely

Jos ennen 1 päivää heinäkuuta 2001 markkinoille saatetulle paineastialle tai paineelliselle säiliölle ei ole tehty vaatimustenmukaisuuden arviointia tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti, paineastian tai paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyssä.

Vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointia varten omistajan tai käyttäjän on annettava A-tyypin ilmoitetun laitoksen käyttöön paineastiaa tai paineellista säiliötä koskevat tiedot, joiden avulla kyseinen laitos voi tunnistaa paineastian tai paineellisen säiliön täsmällisesti. Näitä tietoja ovat paineastian tai paineellisen säiliön alkuperä, suunnittelua koskevat säännökset ja määräykset ja asetyleenipullojen osalta myös huokoista materiaalia koskevat tiedot. Tarvittaessa on ilmoitettava mahdolliset käyttörajoitukset sekä vahinkoja ja suoritettuja korjauksia koskevat tiedot.

Selostus:

Pykälässä säädetään paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelystä.

Pykälässä säädetään uudelleenarviointimenettelystä, jolla osoitetaan paineastian ja paineellisen säiliön täyttävän kuljetettavaa painelaitetta koskevat vaatimukset. Säännös vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyjä vaatimuksia, jotka ovat valtioneuvoston asetuksessa (124/2015).

Paineastiat tai paineelliset säiliöt, joille ei ole tehty kuljetettavia painelaitteita koskevan lainsäädännön voimassa ollessa vaatimustenmukaisuuden arviointia, voidaan saattaa vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyllä kuljetettaviksi painelaitteiksi, jotka pii-merkitään. Tämän jälkeen nämä tuotteet nauttivat EU-alueella vapaasta liikkuvuudesta.

8 §
Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvät toimenpiteet

Edellä 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa uudelleenarviointimenettelyssä A-tyypin ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttyvätkö tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset. Arviointi on suoritettava 7 §:n 2 momentin mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella ja tarvittaessa on tehtävä lisätarkastuksia.

Jos 1 momentissa vaadittujen arviointien tulokset ovat tyydyttäviä, määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on tehtävä paineastialle tai paineelliselle säiliölle määräaikaistarkastus. Jos määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset täyttyvät, määräaikaistarkastuksesta vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä pii-merkki tai valvottava sen kiinnittämistä.

Jos paineastiat ovat sarjavalmistettuja, yksittäisen paineastian, sen venttiilien ja muiden kuljetuksessa käytettävien lisälaitteiden, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaa kyseisen paineastian määräaikaistarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos edellyttäen, että tyypin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on suorittanut vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista vastaava A-tyypin ilmoitettu laitos 1 momentin mukaisesti ja että tyypin uudelleenarvioinnista on annettu todistus. Pii-merkin yhteyteen on liitettävä määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

Selostus:

Pykälässä säädetään paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvistä toimenpiteistä.

Uudelleenarviointimenettelyyn liittyvillä toimenpiteillä osoitetaan paineastian ja paineellisen säiliön täyttävän kuljetettavaa painelaitetta koskevat vaatimukset. Säännös vastaa voimassa olevan VAK-lain nojalla säädettyjä vaatimuksia, jotka ovat valtioneuvoston asetuksessa (124/2015).

Pykälässä säädetään, että uudelleenarviointimenettelyyn kuuluu arviointi siitä, täyttyvätkö tie- tai rautatiekuljetusten säännöksissä ja määräyksissä asetetut turvallisuusvaatimukset. Jos vaatimustenmukaisuus ei riittävällä tavalla selviä annetuista tiedoista, on tehtävä lisätarkastuksia.

Pykälässä edellytetään määräaikaistarkastuksen tekemistä. Uudelleenarvioinnista vaaditaan laadittavaksi todistus, jonka sisällöstä säädetään tarkemmin 9 §:ssä. Määräaikaistarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, jonka tekniset määräykset annetaan VAK-lain nojalla annettavissa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä. Tarkastuksen jälkeen tuotteeseen ilmoitetun laitoksen tunnuksen yhteyteen voidaan kiinnittää pii-merkki. Jos uudelleenarvioitavaa paineastiaa tai paineellista säiliötä käytetään 2 §:n mukaisesti kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa, siihen on merkittävä materiaalin kestävyyttä haurasmurtumaa vastaan koskeva -40 °C merkintä.

9 §
Paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistus ja tyypin uudelleenarviointitodistus

Määräaikaistarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarvioinnista todistus. Uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antaneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero sekä siinä tapauksessa, että kyseessä on eri laitos, vaatimustenmukaisuuden uudelleenarvioinnista 8 §:n 1 momentin mukaisesti vastaavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun omistajan tai käyttäjän nimi ja osoite;

3) tyypin uudelleenarviointitodistuksen tunnistetiedot, jos sovelletaan 8 §:n 3 momentissa säädettyä menettelyä;

4) pii-merkinnällä varustettujen kuljetettavien painelaitteiden sarjanumero tai numerot ja muut tarpeelliset tunnistetiedot;

5) myöntämispäivä.

Jos sovelletaan 8 §:n 3 momentin mukaista menettelyä, A-tyypin ilmoitettu laitoksen on annettava paineastian ja paineellisen säiliön tyypin uudelleenarvioinnista todistus. Tyypin uudelleenarviointitodistuksessa on oltava vähintään:

1) todistuksen antavan A-tyypin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero;

2) uudelleenarvioitavan kuljetettavan painelaitteen valmistajan nimi ja osoite sekä alkuperäisen tyyppihyväksynnän haltijan nimi ja osoite, jos sen haltija ei ole sama kuin valmistaja;

3) kyseiseen sarjaan kuuluvien kuljetettavien painelaitteiden tunnistetiedot;

4) myöntämispäivä;

5) seuraava ilmaisu: "Tämä todistus ei valtuuta kuljetettavien painelaitteiden tai niiden osien valmistamiseen".

Selostus:

Pykälässä säädetään paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistuksesta ja tyypin uudelleenarviointitodistuksesta.

Pykälässä säädetty vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyjä vaatimuksia. Vaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (124/2015). Todistuksen sisällön vähimmäisvaatimukset ovat ne, joita edellytetään kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä.

3 luku
Tilapäinen säilytys

10 §
Vaaralliset aineet ja lastinkuljetusyksiköt tilapäisen säilytyksen paikassa

Tilapäisen säilytyksen paikassa rataverkolla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa sekä muussa vastaavassa tilapäisen säilytyksen paikassa lastinkuljetusyksiköt on eroteltava toisistaan turvallisesti, ja pelastusviranomaisten esteetön pääsy vaarallisten aineiden ja niitä sisältävien lastinkuljetusyksiköiden luokse on varmistettava. Sijoittelussa on otettava huomioon muu liikenne tilapäisen säilytyksen paikassa ja pyrittävä siihen, että lastinkuljetusyksiköiden siirtely säilytyksen aikana on mahdollisimman vähäistä.

Vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksiköitä ei saa tilapäisen säilytyksen aikana pinota päällekkäin ilman pakottavaa tarvetta. Kuitenkin enintään kaksi lastinkuljetusyksikköä saa pinota päällekkäin, jos ne sisältävät ainoastaan luokan 9 ympäristövaarallisia aineita.

Pakattu tavara on tilapäisessä säilytyksessä lastinkuljetusyksikön tai kuormatilan ulkopuolella säilytettävä noudattaen vähintään samaa erottelua kuin yhteenkuormaamisessa lastinkuljetusyksikköön tai kuljetusvälineen kuormatilaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään vaarallisista aineista ja lastinkuljetusyksiköistä tilapäisen säilytyksen paikassa.

Pykälässä säädetään tilapäisesti säilytettävien vaarallisten aineiden ja niitä sisältävien lastinkuljetusyksiköiden erottelusta ja sijoittelusta tilapäisen säilytyksen paikassa. Säännös tarkentaa uudessa VAK-laissa säädettyjä vaatimuksia vaarallisille aineille osoitetuista paikoista ja alueista sekä vaarallisten aineiden tilapäisestä säilytyksestä niissä. Säännös perustuu voimassa olevan VAK-lain nojalla säädettyyn satama-aluetta koskevaan vaatimukseen, joka on nykyisin vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (251/2005, jäljempänä VAK-satama-asetus). Jatkossa pykälän säännökset koskevat sataman lisäksi myös muita tilapäisen säilytyksen paikkoja.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että lastinkuljetusyksiköt on eroteltava toisistaan turvallisesti. Turvallinen erottelu riippuu paikasta ja sen suomista mahdollisuuksista. Satama-alueella erottelusta säädetään tarkemmin 11 §:ssä. Sijoittelussa on otettava huomioon muu liikenne tilapäisen säilytyksen paikassa ja pyrittävä siihen, että säilytyksen aikana siirtely on mahdollisimman vähäistä. Tarkoituksena on, että lastinkuljetusyksiköitä ei siirrellä säilytyksen aikana. Lisäksi on varmistettava pelastusviranomaisten esteetön pääsy aineiden ja niitä sisältävien lastinkuljetusyksiköiden luokse.

Lastinkuljetusyksikkö määritellään Liikenne- ja viestintäviraston VAK-määräyksissä luvun 1.2 määritelmissä. Lastinkuljetusyksikkö tarkoittaa ajoneuvoa, vaunua, konttia, säiliökonttia, UN-säiliötä tai MEG-konttia. Kuljetusyksikkö tarkoittaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai tällaisen ajoneuvon ja perävaunun yhdistelmää.

Pykälän 2 momentissa säädetään konttien pinoamisesta. Momentin vaatimuksen tarkoituksena on, että esimerkiksi vuototapauksessa konttiin päästään helposti käsiksi. Momenttiin on lisätty mahdollisuus pinota kaksi YK-numeroiden 3077 (ympäristövaarallinen aine, kiinteä, n.o.s) ja 3082 (ympäristövaarallinen aine, neste, n.o.s) sisältävää lastinkuljetusyksikköä päällekkäin. Muiden vaarallisten aineiden osalta lastinkuljetusyksiköitä saa pinota vain erityistapauksessa pakottavassa tarpeessa. Pykälän 1 momentissa edellytetty pelastusviranomaisten esteetön pääsy on kuitenkin varmistettava.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että pakatut tavarat on tilapäisen säilytyksen aikana eroteltava sekä lastinkuljetusyksikössä ja kuormatilassa että niiden ulkopuolella, jos ne poistetaan yksiköstä tai kuormatilasta, vähintään sen mukaisesti, mitä yhteenkuormaamisesta VAK-lain nojalla määrätään. Tämä on vähimmäisvaatimus. Tilapäisen säilytyksen paikassa toimija voi päättää soveltaa tiukempia toisenlaisia erottelumenetelmiä, joilla saavutetaan vähintään sama turvallisuustaso kuin yhteenkuormaamismääräyksiä noudattamalla.

11 §
Lastinkuljetusyksiköt satama-alueella

Satama-alueella on noudatettava liitteessä 1 säädettyjä erotteluetäisyyksiä. Pieniä määriä vaarallista ainetta sisältävien lastinkuljetusyksiköiden erottelussa ei kuitenkaan tarvitse soveltaa liitteen säännöksiä, jos turvallisuudesta muuten huolehditaan.

Seuraavat aineet on viipymättä toimitettava pois satama-alueelta:

1) luokan 1 räjähteet, lukuun ottamatta 1.4 S räjähteitä;

2) luokan 6.2 tartuntavaaralliset aineet;

3) luokan 7 radioaktiiviset aineet, lukuun ottamatta UN 2908–2911 nimikkeisiin kuuluvia aineita.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja aineita voidaan kuitenkin tilapäisesti säilyttää satama-alueella, jos se on turvallista, siitä ei aiheudu vaaraa ja satamanpitäjä on antanut siihen suostumuksen.

Selostus:

Pykälässä säädetään lastinkuljetusyksiköistä satama-alueella.

Pykälässä säädetään tilapäisessä säilytyksessä satama-alueella noudatettavasta erottelusta. Pienillä määrillä tarkoitetaan VAK-kappaletavarakuljetuksen vähäisiä määriä eli rajoitettuja määriä, poikkeusmääriä tai niin sanotun vapaarajan alle jääviä määriä, jotka määritetään vaunu-, kontti- tai kuljetusyksikkökohtaisesti, ja muita vastaavia ainekohtaisia vähäisempää vaaraa aiheuttavia määriä. Vähäistä vaaraa aiheuttavat aineet ja kuljetukset on kuljetettava perustuen aineen laatuun, vaarallisuuteen, määrään, käyttötarkoitukseen, pakkaus- ja kuljetustapaan, vaaratekijöiden poistamiseen, kuljetustapahtuman luonteeseen tai muuhun vastaavaan seikkaan. Ainemäärät määritetään VAK-lain nojalla annetuissa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä.

12 §
Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa

Tilapäisen säilytyksen paikassa on onnettomuuksien torjuntaan oltava alkusammutuskalustoa ja vuotojen torjuntaa varten imeytys- ja neutralointiaineita tai muuta välineistöä säilytettävien aineiden, arvioitujen riskien ja onnettomuusvaikutusten edellyttämällä tavalla. Paikan suunnittelussa on otettava huomioon, että vaarallisten aineiden vuodot ja saastuneet vedet voidaan kerätä talteen.

Vahingoittuneille kuormille ja lasteille sekä näiden sisältämistä vaarallisista aineista saastuneille jätteille on varattava paikka, jossa niitä voidaan säilyttää sekä uudelleen pakata tai kuormata ja jossa saastuneet jätteet voidaan kerätä talteen niiden hävittämistä varten. Näitä järjestelyjä suunniteltaessa on otettava huomioon säilytettävien vaarallisten aineiden määrä ja laatu.

Selostus:

Pykälässä säädetään varautumisesta onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa.

Pykälän vaatimukset perustuvat VAK-satama-asetuksessa säädettyyn vaatimukseen satama-alueelle. Pykälässä säädetty koskee sataman lisäksi muitakin tilapäisen säilytyksen paikkoja. Pykälän 1 momentissa säädetään muun muassa alkusammutuskalustosta sekä vuotojen torjuntaan ja aineiden keräämiseen liittyvistä vaatimuksista. Momentin mukaan tilapäisen paikan suunnittelussa on otettava huomioon, että vaarallisten aineiden vuodot ja saastuneet vedet voidaan kerätä talteen.

Pykälän 2 momentin mukaan vahingoittuneille kuormille ja lasteille sekä näiden sisältämistä vaarallisista aineista saastuneille jätteille on varattava paikka, jossa niitä voidaan säilyttää sekä uudelleen pakata tai kuormata. Paikan tulee olla myös sellainen, että saastuneet jätteet voidaan kerätä talteen niiden hävittämistä varten. Tällaisten järjestelyjen suunnittelemisessa on otettava huomioon säilytettävien vaarallisten aineiden määrä ja laatu.

13 §
Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen

VAK-lain 33 §:ssä tarkoitettu tilapäisen säilytyksen paikan sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

1) onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi;

2) toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta;

3) annetaan tarpeelliset tiedot asiasta vastaaville alueen viranomaisille ja tarvittaessa väestölle ja alueen yrityksille ja laitoksille;

4) varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa on kuultava alueen toimijoita ja otettava huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

Jos tilapäisen säilytyksen paikkaa varten on sovellettavan muun lain kuin VAK-lain tai Euroopan unionin lainsäädännön nojalla laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, turvallisuus- tai valmiussuunnitelma tai muu vastaava suunnitelma, erillistä sisäistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

Selostus:

Pykälässä säädetään sisäisen pelastussuunnitelman laatimisesta.

Pykälä tarkentaa VAK-lain vaatimusta pelastussuunnitelman laatimisesta. Pykälän säännöksillä yhdenmukaistetaan sisäisen pelastussuunnitelman laatimista koskevat vaatimukset kemikaaliturvallisuuslain nojalla annettujen sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien vaatimusten kanssa.

Pykälän 1 momentissa säädetään tavoitteet, joita pelastussuunnitelman laatimisella tavoitellaan. Pykälän 2 momentissa säädetään, että suunnitelmaan otetaan mukaan alueen toimijat sekä huomioidaan alueen pelastustoimen järjestelyt. Säännökset vastaavat kemikaaliturvallisuuslain nojalla vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen (685/2015) vaatimuksia.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että erillistä VAK-laissa tarkoitettua suunnitelmaa ei edellytetä, jos tilapäisen säilytyksen paikka on sellainen, että siltä edellytetään sisäistä pelastussuunnitelmaa muun lain nojalla tai EU-lainsäädännössä. Tällöin suunnitelmat voidaan yhdistää. Suunnitelmassa tulee olla tästä maininta. Säännös vastaa pelastuslain (379/2011) nojalla pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (407/2011) 1 §:n rakennukseen ja muuhun kohteeseen laadittavaa pelastussuunnitelmaa koskevaa säännöstä.

14 §
Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja uusiminen

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava kuvaus, selvitys tai rajaus alueesta, jota sisäinen pelastussuunnitelma koskee.

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksista alueen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja tiedot alueella säilytettävistä aineista, niiden määristä ja sijainnista sekä seuraavat tiedot:

1) niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa alueen sisäisistä pelastustoimista, sekä sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä pelastusviranomaisiin;

2) kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen sellaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen; kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat;

3) alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, sekä hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa;

4) millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti pelastusviranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan tarvittaville tahoille sitä mukaa kuin niitä saadaan;

5) millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen pelastusviranomaisen suorittamien toimien kanssa;

6) millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan.

Sellaisen tilapäisen säilytyksen paikan, jossa on suuronnettomuuden riski, sisäisessä pelastussuunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset onnettomuuskuvaukset sekä arvio kuvattujen suuronnettomuuksien seurausten laajuudesta ja vakavuudesta sekä sanallisesti että karttakuvin.

Sisäisen pelastussuunnitelman laatijan on uusittava laatimansa sisäinen pelastussuunnitelma aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään joka viides vuosi. Uusimisessa suunnitelma on ajanmukaistettava ja siihen on tehtävä korjaukset siten, että otetaan huomioon tilapäisen säilytyksen paikassa ja sen ympäristössä sekä pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset, teknisen tietämyksen lisääntyminen ja tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka onnettomuuksien torjumisessa on toteutettava.

Selostus:

Pykälässä säädetään sisäisen pelastussuunnitelman sisällöstä ja uusimisesta.

Pykälä tarkentaa lain vaatimusta pelastussuunnitelman laatimisesta. Pykälän säännöksillä yhdenmukaistetaan sisäisen pelastussuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset kemikaaliturvallisuuslain nojalla annettujen sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien vaatimusten kanssa. Tarkempien säännösten tavoitteena on selkeyttää pelastussuunnitelman vaatimuksia. Tarkoituksena on, että sisäinen pelastussuunnitelma on sitä kattavampi ja seikkaperäisempi mitä laajempaa toimintaa harjoitetaan.

Pykälässä säädettyjen vaatimusten mukaan sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksista alueen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja tiedot alueella säilytettävistä aineista. Säilytettävien aineiden tietoja koskeva säännös laajennetaan turvallisuuden varmistamiseksi kaikille tilapäisen säilytyksen paikoille.

Rautatiekuljetuksissa RID-määräysten mukaisesti pelastussuunnitelmaa koskevat vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos noudatetaan kansainvälisen rautatieliiton, UIC, julkaisua IRS 20201 (Carriage of dangerous goods – Emergency planning guidance for rail marshalling yards).

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on oltava onnettomuuskuvaukset sekä arvio kuvattujen suuronnettomuuksien seurausten laajuudesta ja vakavuudesta sekä sanallisesti että karttakuvin, jos tilapäisen säilytyksen paikassa on suuronnettomuuden riski. Asetuksen 1 §:ssä säädetään suuronnettomuuden määritelmästä. Tällaisia paikkoja ovat aiemman VAK-lain nojalla säädetyt ratapihat ja satama-alueet, joissa on vaatimus turvallisuusselvityksen laatimisesta ja sisäisestä pelastussuunnitelmasta perustuen ainemääriin. Tällaisia paikkoja ovat myös mahdolliset muut paikat, joissa on vastaava suuronnettomuuden riski säilytettävän aineen määrästä tai luonteesta johtuen.

Pykälässä säädetyllä vaatimuksella huolehditaan valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista siten että suuronnettomuusvaaralliset kohteet tulevat tunnistetuiksi.

Pykälän 4 momentti koskien uusimista vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaatimusta sisäisen pelastussuunnitelman päivittämisestä. Sisäinen pelastussuunnitelma on tarkistettava ja ajanmukaistettava säännöllisesti ja vähintään joka viides vuosi, jotta tilapäisen säilytyksen paikassa toiminta olisi jatkuvasti suunniteltua onnettomuuksien varalta. Päivityksessä on otettava huomioon kaikki muutokset yrityksen omassa toiminnassa, alueen kehityksessä ja pelastustoimen järjestelyissä. Lisäksi huomioon on otettava muun sellaisen tiedon lisääntyminen, millä on vaikutusta onnettomuuksien torjumiseen.

15 §
Satama-alueen turvallisuusselvitys

VAK-lain 34 §:ssä tarkoitetussa satama-alueen turvallisuusselvityksessä on osoitettava:

1) tarpeelliset tiedot toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi satamanpitäjän ja lastinkäsittelypalveluja satamassa suorittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä;

2) että satama-alueella on tunnistettu kuljetuksesta aiheutuvat vaarat sekä ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi;

3) että VAK-laissa säädetyt turvallisuusvaatimukset on otettu huomioon;

4) että satama-alueella ja sen ulkopuolella esiintyvät muut vaarat sekä koulut, sairaalat ja pohjavesialueet ja muut mahdolliset haavoittuvat kohteet on otettu huomioon;

5) että sisäinen pelastussuunnitelma on laadittu;

6) miten vaarallisten aineiden kuljetusyksikköjen valvonta on järjestetty satama-alueella;

7) turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet.

VAK-lain 34 §:ssä tarkoitetussa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on kuvattava satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajien organisaatio, johto ja henkilöstö, joka osallistuu onnettomuusvaarojen hallintaan, henkilöstön tehtävät ja vastuualueet sekä satamassa tapahtuva toiminnanohjaus. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedonsiirto eri organisaatioiden välillä ja niiden sisällä.

Selostus:

Pykälässä säädetään satama-alueen turvallisuusselvityksestä.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaatimusta satama-alueen turvallisuusselvityksestä. Pykälässä säädetään satama-alueen turvallisuusselvityksen sisällöstä. Turvallisuusselvityksessä on osoitettava, miten tilapäinen säilytys ja siihen liittyvä toiminta on järjestetty turvallisesti. Vaatimukset eivät muuta nykyistä käytäntöä.

4 luku
Ajoneuvojen VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutus

16 §
Erikoiskoulutuksen tarkoitus ja rakenne

VAK-lain 97 §:ssä tarkoitetun erikoiskoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Erikoiskoulutus muodostuu VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten jaksosta.

Selostus:

Pykälässä säädetään erikoiskoulutuksen tarkoituksesta ja rakenteesta.

Pykälän mukaan VAK-lain 97 §:ssä tarkoitetun erikoiskoulutuksen tarkoituksena on valmiuksien antaminen VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Erikoiskoulutus muodostuu VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten jaksosta.

Pykälässä tarkoitetun erikoiskoulutuksen suorittaminen oikeuttaa yksittäishyväksyjän VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja katsastajan VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Erikoiskoulutuksen suorittamiseksi on läpäistävä koe. Erikoiskoulutuksen suorittaneella yksittäishyväksyjällä on oikeus suorittaa VAK-ADR-hyväksyntöjä ja katsastajalla VAK-ADR-katsastuksia ja -hyväksyntöjä siinä laajuudessa kuin henkilöllä on oikeus suorittaa tavanomaisia katsastuksia tai yksittäishyväksyntöjä. Siten esimerkiksi, jos katsastajalla on oikeus suorittaa kevyiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia, erikoiskoulutuksen suoritettuaan hänellä olisi oikeus tehdä kevyiden ajoneuvojen VAK-ADR-katsastuksia.

17 §
Erikoiskoulutus

VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on kahdentoista kuukauden käytännön kokemus ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista tai kuuden kuukauden käytännön kokemusta ajoneuvojen rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista tai yksittäishyväksynnöistä.

VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutus sisältää 21 oppituntia lähiopetusta. Erikoiskoulutuksen opetusaiheita ovat vähintään:

1) yleiset vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat säännökset, määräykset ja ohjeet;

2) ajoneuvon teknisten varusteiden tarkoitus ja toiminta;

3) toimenpiteet VAK-ADR-hyväksynnässä ja VAK-ADR-katsastuksessa;

4) ajoneuvojen hyväksyntämenettely.

Erikoiskoulutus sisältää käytännön harjoittelua.

Selostus:

Pykälässä säädetään erikoiskoulutuksesta.

Pykälässä säädetään erikoiskoulutukseen pääsykoulutuksesta sekä koulutuksen kestosta ja sisällöstä. Pykälän 1 momentissa säädetään, että erikoiskoulutukseen pääsy edellyttää joko 12 kuukauden käytännön kokemusta ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista taikka kuuden kuukauden käytännön kokemusta ajoneuvojen rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista tai yksittäishyväksynnöistä. Pykälällä varmistetaan, että erikoiskoulutukseen osallistuvilla on edellytetyn pituisen käytännön katsastus- tai hyväksyntäkokemuksen myötä riittävä perusosaamistaso katsastettavista ja hyväksyttävistä ajoneuvoista sekä niiden rakenteista ja varusteista erikoiskoulutuksessa opetettavien tietojen ja taitojen omaksumiseen.

Pykälän 2 momentissa säädetään erikoiskoulutuksen kestosta ja sisällöstä. Erikoiskoulutuksen opetusaiheina ovat yleisesti lainsäädäntö ja ohjeet, ajoneuvon tekniikka sekä erityisesti toimenpiteet VAK-ADR-hyväksynnässä ja VAK-ADR-katsastuksessa. Opetuksen tulee olla 21 oppituntia lähiopetusta.

18 §
Erikoiskoulutuksen koe

Erikoiskoulutuksen kokeeseen pääsyn edellytyksenä on, että 17 §:ssä tarkoitettu erikoiskoulutus on suoritettu.

Erikoiskoulutuksen suorittamiseksi on läpäistävä koulutuksen antajan järjestämä VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten erikoiskoulutuksen kirjallinen koe.

Liikenne- ja viestintävirasto laatii luettelot kokeissa esitettävien kysymysten aiheista. Liikenne- ja viestintäviraston edustajalla on oikeus olla valvomassa koetta.

Selostus:

Pykälässä säädetään erikoiskoulutuksen kokeesta.

Pykälässä säädetään erikoiskoulutuksen kokeeseen pääsystä ja kokeesta. Pykälän 1 momentissa säädetään, että kokeeseen pääsyn edellytyksenä on koulutuksen suorittaminen.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että erikoiskoulutuksen suorittamiseksi on läpäistävä koulutuksen antajan VAK-ADR-hyväksyntöjen ja VAK-ADR-katsastusten koulutuksen kirjallinen koe.

Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto laatii luettelot kokeissa esitettävien kysymysten aiheista ja sen edustajalla on oikeus olla valvomassa koetta.

19 §
Erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus ja koe

Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja säilyttääkseen oikeuden VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen on yksittäishyväksyjän ja katsastajan osallistuttava erikoiskoulutuksen täydennyskoulutukseen ja läpäistävä koe sen vuoden loppuun mennessä, jona on kulunut kolme vuotta siitä, kun hän on viimeksi suorittanut hyväksytysti kyseisen kokeen.

Täydennyskoulutuksessa käsitellään uusia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, uutta tekniikkaa ja työmenetelmiä sekä muita VAK-ADR-hyväksyntöihin ja VAK-ADR-katsastuksiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Jokaiseen täydennyskoulutukseen on kuuluttava yhteensä vähintään neljä oppituntia lähi- tai etäopetusta sekä koe.

Täydennyskoulutuksen kokeeseen pääsyn edellytyksenä on, että 3 momentissa tarkoitettu erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus on suoritettu.

Selostus:

Pykälässä säädetään erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksesta ja kokeesta.

Pykälässä säädetään VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen liittyvän oikeuden säilyttämiseen liittyvästä erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksesta ja kokeesta sekä koulutuksen aiheista ja kestosta. Hyväksytysti suoritettu koe on edellytys VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiselle ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiselle.

Pykälässä 1 momentissa säädetään siitä, mihin mennessä koe tulee olla hyväksytysti suoritettu.

Pykälän 2 ja 3 momenteissa säädetään erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksesta, sen kestosta ja käsiteltävistä aiheista sekä kokeesta. Täydennyskoulutus käsittää vähintään neljä tuntia opetusta sekä kokeen. Opetus voi olla lähi- tai etäopetusta. Täydennyskoulutuksessa käsitellään uusia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, uutta tekniikkaa ja työmenetelmiä sekä muita VAK-ADR-hyväksyntöihin ja VAK-ADR-katsastuksiin liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Pykälän 4 momentissa säädetään, että täydennyskoulutuksen kokeeseen pääsyn edellytyksenä on täydennyskoulutuksen suorittaminen. VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävältä ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään kolmen vuoden määräajoin erikoiskoulutuksen täydennyskoulutusta ja hyväksytysti suoritettua täydennyskoulutuksen koetta, jotta hän säilyttää oikeuden myöntää VAK-ADR-hyväksyntöjä ja suorittaa VAK-ADR-katsastuksia. Myös VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävältä yksittäishyväksyjältä edellytetään kolmen vuoden määräajoin erikoiskoulutuksen täydennyskoulutusta ja hyväksytysti suoritettua täydennyskoulutuksen koetta, jotta hän säilyttää oikeuden myöntää VAK-ADR hyväksyntöjä.

20 §
Täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuuden lykkääminen

Yksittäishyväksyjä ja katsastaja voivat Liikenne- ja viestintävirastolle ennakkoon ilmoitetusta erityisestä syystä lykätä erikoiskoulutuksen täydennyskoulutukseen osallistumista ja kokeen suorittamista hyväksyntä- ja katsastusoikeuden päättymistä seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun asti menettämättä oikeuttaan VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen. Seuraavalle vuodelle lykätty täydennyskoulutus ja kokeen suorittaminen vastaavat edellisen vuoden täydennyskoulutusta ja koetta.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä lykätä täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuutta määräajaksi. Seuraavalle vuodelle lykätty täydennyskoulutus tai kokeen suorittaminen vastaavat edellisen vuoden täydennyskoulutusta ja koetta.

Selostus:

Pykälässä säädetään täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuuden lykkäämisestä.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että yksittäishyväksyjä tai katsastaja voi erityisestä syystä lykätä erikoiskoulutuksen täydennyskoulutukseen osallistumista ja kokeen suorittamista kolmella kuukaudella ilmoittamalla tästä etukäteen Liikenne- ja viestintävirastolle. Säädös mahdollistaa sen, ettei henkilö menetä oikeuttaan VAK-ADR-hyväksyntöjen myöntämiseen ja VAK-ADR-katsastusten suorittamiseen, jos hän ilmoittaa etukäteen Liikenne- ja viestintävirastolle tiedossaan olevasta erityisestä syystä, jonka vuoksi hänen ei ole mahdollista osallistua täydennyskoulutukseen ja kokeeseen säädettynä määräaikana.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä lykätä täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuutta määräajaksi.

21 §
Koulutuksen ja kokeiden järjestäminen

Koulutusta saa antaa enintään kahdeksan oppituntia koulutuspäivän aikana. Liikenne- ja viestintäviraston edustajalla on oikeus olla läsnä seuraamassa koulutusta. Koulutuksen antajan on ilmoitettava jokaisen koulutuksen ajasta ja paikasta Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua.

Koulutuksen antaja voi järjestää erikoiskoulutukseen liittyvät kokeet yksin tai yhdessä toisen koulutuksen antajan kanssa.

Kokeet on järjestettävä siten, että niissä voidaan selvittää, hallitsevatko kokeeseen osallistujat koulutuksen opetusaiheet. Koulutuksen antajan on ilmoitettava jokaisen kokeen ajasta ja paikasta Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään kaksi viikkoa ennen koetta.

Erikoiskoulutuksen kokeeseen voivat osallistua myös ne, jotka suorittavat kokeen täydennyskoulutukseen liittyvänä kokeena.

Selostus:

Pykälässä säädetään koulutuksen ja kokeiden järjestämisen käytännöntoimista.

Pykälän 1 momentin mukaan koulutuspäivän aikana on enintään kahdeksan oppituntia ja viranomainen saa olla seuraamassa koulutusta.

Pykälän 2 momentin mukaan koulutuksen antaja voi järjestää erikoiskoulutukseen liittyvät kokeet yksin tai yhdessä toisen koulutuksen antajan kanssa.

Pykälän 3 momentin mukaan koulutukset on järjestettävä siten, että niissä voidaan selvittää se, hallitsevatko kokeeseen osallistujat koulutuksen opetusaiheet. Koulutuksen antajan tulee ilmoittaa jokaisen kokeen ajasta ja paikasta Liikenne- ja viestintävirastolle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koetta.

Pykälän 4 momentin mukaisesti kokeeseen voivat osallistua myös ne, jotka suorittavat kokeen täydennyskoulutukseen liittyvänä kokeena.

22 §
Kokeista ja koulutuksesta annettavat todistukset

Erikoiskoulutuksen ja erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksen kokeen järjestäjän on pyydettäessä annettava kokeeseen osallistuneelle todistus hyväksytysti suoritetusta kokeesta.

Koulutuksen antajan on pyydettäessä annettava täydennyskoulutukseen osallistuneelle todistus koulutukseen osallistumisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään kokeista ja koulutuksesta annettavista todistuksista.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että erikoiskoulutuksen ja erikoiskoulutuksen täydennyskoulutuksen kokeen järjestäjän on pyydettäessä annettava kokeeseen osallistuneelle todistus hyväksytysti suoritetusta kokeesta. Erillinen todistus annetaan vain sitä erikseen pyydettäessä sähköisten tietokantojen takia.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että koulutuksen antajan on pyydettäessä annettava täydennyskoulutukseen osallistuneelle todistus koulutukseen osallistumisesta. Säännös mahdollistaa sen, että esittämällä kokeen järjestäjälle todistuksen täydennyskoulutukseen osallistumisesta, koulutettava voi niin halutessaan vapaasti valita parhaaksi katsomansa uusintakokeen suoritusajankohdan ja -paikan myös eri kouluttajien väliltä.

5 luku
Tarkastuslaitokset

23 §
Tarkastuslaitosten yhteistyö

A-tyypin ilmoitetun laitoksen ja B-tyypin ilmoitetun laitoksen on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja Euroopan komission järjestämään ilmoitettujen laitosten väliseen koordinointityöhön tai sen on muuten varmistettava, että sen avainhenkilöstö saa koordinointityöstä tiedon.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkastuslaitosten yhteistyöstä.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä tarkastuslaitosten yhteistyötä koskevaa säännöstä kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin edellyttämällä tavalla. Säännös on nykyisin vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista annetussa valtioneuvoston asetuksen (124/2015) 25 §:ssä.

24 §
Tarkastuslaitoksen vuosikertomus

Tarkastuslaitoksen on toimitettava VAK-lain 113 §:n 6 momentissa tarkoitettu kertomus vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

A-tyypin ilmoitetun laitoksen, B-tyypin ilmoitetun laitoksen, VAK-tarkastuslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymän tarkastuslaitoksen kertomukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

1) yleiskuvaus tarkastustoiminnasta, josta selviää myös VAK-lain 110 §:ssä mainitun standardin vaatimusten täyttyminen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön arvioinneissa havaitut poikkeamat ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet;

2) yhteenveto tehtyjen tarkastusten lukumäärästä ja tyypeistä;

3) tarkastuksessa hylättyjen laitteiden osuus tarkastetuista laitteista laitetyypeittäin sekä yhteenveto tarkastuksissa havaituista puutteista;

4) tehtyjen oikaisuvaatimusten lukumäärä ja selvitys siitä, mitä ne ovat koskeneet, sekä tarkastuslaitoksen toimenpiteet oikaisuvaatimusten johdosta;

5) tehtyjen asiakasvalitusten lukumäärä ja selvitys siitä, mitä ne ovat koskeneet, sekä tarkastuslaitoksen toimenpiteet valitusten johdosta;

6) kuvaus ulkopuolisten tarkastus- ja alihankintapalvelujen käytöstä;

7) näkemys toimialan tilanteesta, toimialaa koskevien säännösten ja määräysten sovellettavuudesta ja mahdollisista muutostarpeista;

8) säädösmuutoksista aiheutuneet muutokset toiminnassa;

9) A- ja B-tyypin ilmoitettujen laitoksien kuvaus tarkastuslaitosten välisen yhteistyön toteutumisesta;

10) A-tyypin ilmoitetun laitoksen listaus hyväksytyistä tarkastuspalveluista ja suoritetuista laatujärjestelmäarvioinneista.

VAK-määräaikaistarkastusten laitoksen kertomukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

1) yleiskuvaus tarkastustoiminnasta;

2) selvitys tehtyjen tarkastusten määrästä;

3) yhteenveto tarkastuksessa havaituista puutteista;

4) mahdolliset muut tarkastukseen liittyvät oleelliset asiat.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkastuslaitoksen vuosikertomuksesta.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä tarkastuslaitosten toiminnan seurantaa koskevaa säännöstä, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (124/2015). Pykälässä muutetaan edellä mainittua säännöstä siten, että Säteilyturvakeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos soveltaa 3 momentin vaatimusten sijasta 2 momentin vaatimuksia, koska siltä edellytetään uuden VAK-lain mukaan akkreditointia.

6 luku
VAK-tienvarsitarkastus ja satama-alueen tarkastus

25 §
VAK-tienvarsitarkastuksen tarkastusluettelo ja -kohteet

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen on VAK-tienvarsitarkastuksia suorittaessaan käytettävä yhteisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/1999 liitteen I mallin mukaista tarkastusluetteloa, joka sisältää kuljetuksen tarkastuskohteet.

Tarkastuksissa on myös valvottava, että vaarallisten aineiden tiekuljetuksessa edellytetyt turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

Selostus:

Pykälässä säädetään VAK-tienvarsitarkastuksen tarkastusluettelosta ja -kohteista.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastusten suorittamista koskevaa säännöstä, joka on VAK-tieasetuksessa. Muutoksena säännöksessä viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaan direktiivin (EU) 2022/1999 yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa liitteen I mallin mukaiseen tarkastusluetteloon. Kyseinen direktiivi on korvannut vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksista annetun neuvoston direktiivin 95/5/EY sellaisena kuin se oli viimeksi muutettuna yhteisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa annetun neuvoston direktiivin 95/50/EY muuttamisesta tekniikan kehitykseen annetulla komission direktiivillä 2004/112/EY.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastuksessa on valvottava myös, että VAK-tiekuljetuksessa edellytetyt turvatoimet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

26 §
Selvitykset VAK-tienvarsitarkastuksista

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen on käytettävä vuosittaisen VAK-tienvarsitarkastuksia koskevan selvityksen laatimisessa 25 §:ssä mainitun direktiivin III liitteen mallin mukaista lomaketta. Selvitys on toimitettava kunkin kalenterivuoden aikana suoritetuista tarkastuksista viimeistään tarkastusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Todettujen rikkomusten määrä ilmoitetaan direktiivin liitteen II mukaisesti eriteltynä.

Selostus:

Pykälässä säädetään selvityksistä VAK-tienvarsitarkastuksista.

Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastusten raportointia koskevaa säännöstä, joka on VAK-tieasetuksessa.

27 §
Satama-alueen turvallisuusselvityksen auditointi

Liikenne- ja viestintäviraston on VAK-lain 35 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvityksen hyväksymisen jälkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden kuluttua hyväksymisestä auditoitava, että mainitun 34 §:ssä tarkoitetun sataman toiminta vastaa turvallisuusselvityksessä kuvattua toimintaa.

Selostus:

Pykälässä säädetään satama-alueen turvallisuusselvityksen auditoinnista.

Pykälässä säädetään satama-alueen auditoinnista, joka liittyy hyväksytyn turvallisuusselvityksen tarkastamiseen. Auditointityyppisessä tarkastuksessa varmistetaan, että Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymä turvallisuusselvitys vastaa todellista tilannetta sataman toiminnassa. Auditointiin liittyvää määräaikaa lyhennettiin.

Auditoinnissa tarkastetaan, että hyväksytty turvallisuusselvitys vastaa todellista tilannetta sataman toiminnassa. Auditointi on tehtävä mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden kuluttua turvallisuusselvityksen hyväksymisestä.

28 §
Satama-alueen VAK-tarkastukset

Liikenne- ja viestintäviraston on suoritettava satama-alueella säännöllisesti vaarallisten aineiden kuljetusten ja tilapäisen säilytyksen tarkastuksia. Tarkastuksissa on myös valvottava, että kuljetusyksiköt sekä niille varatut alueet ovat säännösten ja määräysten mukaiset.

Selostus:

Pykälässä säädetään satama-alueen VAK-tarkastuksista.

Pykälässä säädetään, että Liikenne- ja viestintäviraston on suoritettava säännöllisesti satama-alueella vaarallisten aineiden kuljetusten ja tilapäisen säilytyksen tarkastuksia. Tarkastuksissa valvotaan, että kuljetusyksiköt ja niille varatut alueet ovat säännösten ja määräysten mukaiset. Pykälä vastaa VAK-satama-asetuksessa säädettyä vaatimusta sataman toiminnan tarkastusajankohdista.

7 luku
Toimenpiteen ja asiakirjan tunnustaminen

29 §
Vaarallisen aineen luokituksen tunnustaminen

Kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustaa toisen maan toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti myöntämät aineen luokitusta tai luokituksen vahvistamista koskevat asiakirjat edellyttäen, että asiakirjan on myöntänyt seuraavissa määräyksissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö:

1) ADR-sopimuksen määräykset;

2) RID-määräykset;

3) ICAO-TI:n määräykset;

4) IMDG-säännöstön määräykset;

5) vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehdyn sopimuksen (SopS 76 ja 77/2014) määräykset sekä vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän federaation liikenneministeriön välillä tehdyn sopimuksen (SopS 96/2014) määräykset.

Selostus:

Pykälässä säädetään vaarallisen aineen luokituksen tunnustamisesta.

Pykälässä säädetään, että ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen suorittama tai hyväksymä luokitus tunnustetaan Suomessa, myös kotimaan kuljetuksena tapahtuvassa kuljetuksessa kansainvälisen kuljetuksen jälkeen. Näin vältytään tarpeettomilta moninkertaisilta hyväksymismenettelyiltä. Toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan kyseisen kuljetusmuodon sopimukseen sitoutuneen valtion toimivaltaista viranomaista tai viranomaisen valtuuttamaa yhteisöä, jonka toimivaltaan asianomainen tehtävä kuuluu. Pykälä vastaa aiemman VAK-lain nojalla säädettyjä eri kuljetusmuotojen säännöksiä luokituksen tunnustamisesta.

30 §
Turvallisuusneuvonantajan kokeesta myönnetyn todistuksen tunnustaminen

Voimassa oleva vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistus, joka on asianmukaisesti myönnetty valtiossa, joka on ADR-sopimuksen osapuoli tai RID-määräyksiä soveltava kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 52/2006), jäljempänä COTIF-yleissopimus, osapuoli, oikeuttaa toimimaan turvallisuusneuvonantajana todistuksen osoittamassa laajuudessa ADR-sopimuksen määräyksissä tai RID-määräyksissä tarkoitetuissa tehtävissä.

VAK-direktiivin vaatimusten perusteella asianmukaisesti myönnetty, voimassa oleva vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistus oikeuttaa toimimaan turvallisuusneuvonantajana todistuksen osoittamassa laajuudessa direktiivissä tarkoitetuissa tehtävissä.

Selostus:

Pykälässä säädetään turvallisuusneuvonantajan kokeesta myönnetyn todistuksen tunnustamisesta.

Pykälän 1 momentissa säädetään, että henkilöllä on oikeus toimia turvallisuusneuvonantajana, jos todistus on myönnetty muualla kuin Suomessa. ADR-sopimuksen mukaan asianmukaisesti viranomaisen myöntämä tiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistus on tunnustettava kaikissa ADR-sopimukseen sitoutuneissa maissa. Vastaava vaatimus on COTIF-sopimuksen RID-määräyksissä rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan todistuksesta. Momentissa säädetty todistuksen tunnustaminen koskee vain kansainväliseen vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvissä tehtävissä toimivia turvallisuusneuvonantajia.

Pykälän 2 momentissa tarkennetaan turvallisuusneuvonantaja oikeutta toimia turvallisuusneuvonantajana myös kotimaan kuljetuksissa. VAK-direktiivin mukaan EU:n jäsenvaltion viranomaisen asianmukaisesti myöntämä turvallisuusneuvonantajan todistus on tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa.

31 §
ADR-ajoluvan tunnustaminen

Voimassa oleva ADR-ajolupa, joka on asianmukaisesti myönnetty valtiossa, joka on ADR-sopimuksen osapuoli, oikeuttaa kuljettamaan vaarallisia aineita tiellä ADR-ajoluvan osoittamassa laajuudessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään ADR-ajoluvan tunnustamisesta.

Pykälässä säädetään ADR-ajoluvan vastavuoroisesta tunnustamisesta ADR-sopimuksen määräysten mukaisesti. Suomessa vaarallisia aineita saa kuljettaa kansainvälisissä ja kotimaan kuljetuksissa, jos kuljettajalla on asianmukaisesti myönnetty ADR-ajolupa.

32 §
Ajoneuvon ADR-hyväksymistodistuksen tunnustaminen

Kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustaa toisen maan toimivaltaisen viranomaisen tai sen valtuuttaman yhteisön asianmukaisesti myöntämän ADR-sopimuksen mukaisen ajoneuvon hyväksymistodistuksen (ADR-hyväksymistodistus), joka on myönnetty ADR-sopimukseen sitoutuneessa ajoneuvon rekisteröintivaltiossa.

Selostus:

Pykälässä säädetään ajoneuvon ADR-hyväksymistodistuksen tunnustamisesta.

Pykälässä säädetään ajoneuvolle myönnetyn ADR-hyväksyntää koskevan todistuksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Ajoneuvolla saa Suomessa kuljettaa vaarallisia aineita kansainvälisissä ja kotimaan kuljetuksissa, jos sillä on asianmukainen ja voimassa oleva hyväksymistodistus.

Pykälässä säädetty vastaa ADR-sopimuksen määräystä. Määräyksen mukaan yhden ADR-sopimukseen liittyneen valtion toimivaltaisen viranomaisen omassa maassaan rekisteröidylle ajoneuvolle myöntämä ADR-hyväksymistodistus on hyväksyttävä myös muissa sopimukseen liittyneissä maissa sen voimassaoloajan.

33 §
Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen

Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskeviin toimenpiteisiin liittyen Suomessa hyväksytty tarkastuslaitos ja kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustavat toisen maan tarkastuslaitoksen tai viranomaisen asianmukaisesti myöntämät vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointiin perustuvat todistukset, määräaikaistarkastuksia, välitarkastuksia ja ylimääräisiä tarkastuksia koskevat raportit sekä muut vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi suoritettujen toimenpiteiden asiakirjat, jotka koskevat:

1) kuljetettavaa painelaitetta edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty VAK-direktiivissä säädetyllä tavalla;

b) todistusta, raporttia tai muuta asiakirjaa koskevat toimenpiteet on asianmukaisesti suoritettu kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä säädetyllä tavalla;

c) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu ilmoitettu laitos

2) sellaista paineastiaa, joka ei ole kuljetettava painelaite ja jota ei ole pii-merkitty, edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty VAK-direktiivissä säädetyllä tavalla;

b) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettu ilmoitettu laitos.

3) säiliötä ja säiliökonttia, joka ei ole kuljetettava painelaite, edellyttäen, että:

a) todistus, raportti tai muu asiakirja on asianmukaisesti myönnetty ADR-sopimuksessa ja RID-määräyksissä määrätyllä tavalla;

b) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos tai viranomainen on ADR-sopimuksessa tarkoitettu tarkastuslaitos, jonka ADR-sopimuksen osapuoli on ilmoittanut Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristön ylläpitämään luetteloon, tai RID-määräyksissä tarkoitettu tarkastuslaitos, jonka RID-määräyksiä soveltava COTIF-yleissopimuksen osapuoli on ilmoittanut kansainvälisen rautatiekuljetusten järjestön OTIF:n sihteeristön ylläpitämään luetteloon;

c) todistuksen, raportin tai muun asiakirjan myöntänyt tarkastuslaitos täyttää ADR-sopimuksen ja RID-määräysten vaatimukset ja tarkastuslaitos on kansallisen akkreditointielimen akkreditoima SFS-EN ISO/IEC 17020 standardin mukaiseksi A-tyypin tarkastuslaitokseksi lukuun ottamatta standardin kohtaa 8.1.3.

Selostus:

Pykälässä säädetään paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustamisesta.

Pykälässä säädetään ulkomaisten tarkastuslaitosten toimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Pykälän 1 kohdassa säädetään kuljetettavia painelaitteita koskevien vaatimusten täyttymisen varmistavien ilmoitettujen laitosten toimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin mukaan ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja uudelleenarviointiin perustuvat todistukset ja määräaikaistarkastuksia, välitarkastuksia ja ylimääräisiä tarkastuksia koskevat raportit ovat päteviä kaikissa jäsenvaltioissa. Suomessa hyväksytty tarkastuslaitos ja kansallinen toimivaltainen viranomainen tunnustavat ulkomaisen tarkastuslaitoksen tai viranomaisen asiamukaisesti myöntämät edellä mainitut todistukset, raportit ja asiakirjat, jos ne täyttävät pykälän vaatimukset.

Pykälän 2 kohdassa säädetään, että niitä paineastioita, jotka eivät ole kuljetettavia painelaitteita, eivätkä pii-merkittyjä, saa käyttää kansallisesti kaasujen kuljetukseen, vaikka niitä ei ole uudelleenarvioitu. Tällaisilla paineastioilla ei ole kuljetettavista painelaitteista annetussa direktiivissä tarkoitettua vapaata liikkuvuutta ja tarkastuslaitostehtävien vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa. Pykälä mahdollistaa näiden paineastioiden tarkastukset ulkomailla. Paineastioille tarkastustehtäviä suorittavan tarkastuslaitoksen on oltava kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin mukainen ilmoitettu laitos.

Pykälän 3 kohdassa säädetään säiliöistä ja säiliökonteista, jotka eivät ole kuljetettavia painelaitteita, eivätkä pii-merkittyjä. Kyseisissä säiliöissä ja säiliökonteissa kuljetetaan muita vaarallisia aineita kuin kaasuja.

Kansainvälisiin ADR-sopimuksen ADR-määräyksiin ja COTIF-sopimuksen liitteessä C oleviin RID-määräyksiin kehitetään määräyksiä, joiden mukaan tunnustetaan vastavuoroisesti eri maiden tarkastuslaitosten tehtävät, jotka koskevat säiliöitä ja säiliökontteja. Kansainvälisillä määräyksillä luodaan järjestelmä, jossa säiliöille ja säiliökonteille arviointeja ja tarkastuksia suorittavilla tarkastuslaitoksilla on yhteneväiset vaatimukset. Järjestelmään on tarkoitus tulla kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) sihteeristön ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sihteeristön ylläpitämä luettelo tarkastuslaitoksista, jotka ovat vastavuoroisuusperiaatteen piirissä. Järjestelmän käyttöönotolle annetun siirtymäajan jälkeen kaikkien tarkastuslaitosten on oltava akkreditoituja akkreditointistandardissa tarkoitettuja A-tyypin tarkastuslaitoksia.

8 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

34 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2023.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksen voimaantulosta.

Asetus tuli voimaan 1.9.2023 samanaikaisesti uuden VAK-lain kanssa.

35 §
Siirtymäsäännökset

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa käyttöönotettuja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat käyttölämpötilaan perustuvat vaatimukset täyttäviä UN-säilöitä ja UN-MEG-kontteja, jotka eivät täytä 2 §:ssä säädettyjä alhaiseen lämpötilaan liittyviä materiaalin kestävyysvaatimuksia, saa käyttää edelleen kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa.

Selostus:

Pykälässä säädetään siirtymäsäännöksistä.

Siirtymäsäännös liittyy asetuksen 2 §:ään. Pykälässä säädetty siirtymäsäännös koskee eri kuljetusmuodoissa käytettäviä UN-säiliöitä ja UN-MEG-kontteja. Siirtymäsäännös on tarpeellinen, sillä aiemmin voimassa olevissa kansallisissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole ollut yksiselitteisesti vaatimusta materiaalin kestävyyteen haurasmurtumaa vastaan -40 °C lämpötilaan saakka. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on mahdollistaa käytössä olevien vaatimustenmukaisten UN-säiliöiden ja UN-MEG-konttien käyttö edelleen kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa.

Tämä asetus tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2023.

Liite

Vaarallisten aineiden erottelutaulukko satama-alueille.

Useamman kuin yhden luokan vaarallisia lasteja sisältävälle lastinkuljetusyksikölle on sovellettava tiukinta erotteluvaatimusta.

Luokka		2.1	2.2	2.3	3	4.1	4.2	4.3	5.1	5.2	6.1	8	9
Palavat kaasut	2.1	0	0	0	s	a	s	0	s	s	0	a	0
Myrkyttömät, palamattomat kaasut	2.2	0	0	0	a	0	a	0	0	a	0	0	0
Myrkylliset kaasut	2.3	0	0	0	s	0	s	0	0	s	0	0	0
Palavat nesteet	3	s	a	s	0	0	s	a	s	s	0	0	0
Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet, polymeroituvat aineet ja epä-herkistetyt kiinteät räjähdys-aineet	4.1	a	0	0	0	0	a	0	a	s	0	a	0
Helposti itsestään syttyvät aineet	4.2	s	a	s	s	a	0	a	s	s	a	a	0
Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja	4.3	0	0	0	a	0	a	0	s	s	0	a	0
Hapettavat aineet	5.1	s	0	0	s	a	s	s	0	s	a	s	0
Orgaaniset peroksidit	5.2	s	a	s	s	s	s	s	s	0	a	s	0
Myrkylliset aineet	6.1	0	0	0	0	0	a	0	a	a	0	0	0
Syövyttävät aineet	8	a	0	0	0	a	a	a	s	s	0	0	0
Muut vaaralliset aineet ja esineet	9	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0

Huom. Luokkien 1 (lukuun ottamatta 1.4S), 6.2 ja 7 lasteja saa säilyttää satama-alueella ainoastaan välitöntä laivausta tai toimitusta varten. Näitä luokkia ei ole taulukossa. Kuitenkin, jos näitä lasteja joudutaan tilapäisesti säilyttämään ennalta arvaamattomista olosuhteista johtuen, niiden tulee olla säilytystä varten osoitetuilla alueilla. Satamanpitäjän on otettava lisäksi huomioon aluskuljetuksia koskevien määräysten yksittäisten luokkien erotteluvaatimukset.

TAULUKON SELITTEET

Vaarallisten lastien erottelu:

Pakkaukset/ IBC-pakkaukset/ lauttavaunut/ suurlavat
0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) – vähintään 3 m etäisyys
s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla vähintään 6 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Umpinaiset kontit/ säiliökontit/ UN-säiliöt/ umpinaiset ajoneuvot
0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) – erottelua ei vaadita
s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 3 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Avonaiset ajoneuvot/ rautatietavaravaunut/ avoimet kontit
0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) – vähintään 3 m etäisyys
s = erotettava (separeted from) – avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys, katoksissa tai rakennuksissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu palomuurilla

Tavarakonteille, säiliökonteille, UN-säiliöille, ajoneuvoille, lauttavaunuille tai konttilavaperävaunuille tai rautatievaunuille 3 metrin etäisyys vastaa leveydeltään 20 jalkaista (20 foot) standardimitoitettua konttia tai yhtä vapaata raidetta tai perävaunukaistaa tai rautatievaunujen kyseessä ollessa pitkittäissuunnassa olevaa puskuritilaa.

Erottelutaulukossa “0”:lla tarkoitetaan, että erotteluetäisyyttä ei vaadita, mutta aluskuljetuksia koskevien määräysten ainekohtaiset erityissäännökset on huomioitava.

Tyypiltään umpinainen yksikkö tarkoittaa yksikköä, jossa vaaralliset tavarat on täysin suljettu tarpeeksi vahvoilla seinillä, kuten tavarakontissa, säiliössä tai ajoneuvossa. Yksiköt, joissa on kankaiset sivut tai päällysrakenne, eivät ole tyypiltään umpinaisia yksiköitä.

Selostus:

Asetukseen lisätään liitteenä taulukko.

Liite sisältää liikennepaikan nimen, ne liikennepaikan osat, jolla VAK ratapiha sijaitsee sekä sijaintikunnan tai -kaupungin nimen. VAK ratapihat ovat pääosin samat kuin Rautatieviraston vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 §:n 1 momentissa tarkoitetut ratapihat. Listaa päivitetään niin, että Kokkolassa sijaitseva Kokkolan ratapiha poistetaan. Lisäksi listaukseen lisätään Kouvolan Kullasvaara. Myös Turussa Turun aseman lisäksi listaukseen lisätään Turun tavara.

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Tilaa Edilex Rekisteröidy ja tilaa

Koekäyttötunnukset Tutustu ilmaiseksi

Kokeile Edilexiä maksutta kahden viikon ajan. Tarjoamme ilmaisen koekäyttömahdollisuuden yrityksille, viranomaisille ja muille organisaatioille.

Tietoa palvelusta Tutustu palveluihin

Tutustu tarkemmin Edilexin palveluiden sisältöihin ja hintoihin.

EHS-säädösseuranta

Pikahaku

Uusi asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta 925/2023

1 luku Yleiset säännökset

1 § Määritelmät

2 luku Pakkaukset, säiliöt ja kontit

2 § Pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa

3 § Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

4 § Kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käyttö kotimaan kuljetuksessa

5 § Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ja tekniset tiedot

6 § Kuljetettavaa painelaitetta osoittava merkki

7 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettely

8 § Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvät toimenpiteet

9 § Paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistus ja tyypin uudelleenarviointitodistus

3 luku Tilapäinen säilytys

10 § Vaaralliset aineet ja lastinkuljetusyksiköt tilapäisen säilytyksen paikassa

11 § Lastinkuljetusyksiköt satama-alueella

12 § Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa

13 § Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen

14 § Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja uusiminen

15 § Satama-alueen turvallisuusselvitys

4 luku Ajoneuvojen VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutus

16 § Erikoiskoulutuksen tarkoitus ja rakenne

17 § Erikoiskoulutus

18 § Erikoiskoulutuksen koe

19 § Erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus ja koe

20 § Täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuuden lykkääminen

21 § Koulutuksen ja kokeiden järjestäminen

22 § Kokeista ja koulutuksesta annettavat todistukset

5 luku Tarkastuslaitokset

23 § Tarkastuslaitosten yhteistyö

24 § Tarkastuslaitoksen vuosikertomus

6 luku VAK-tienvarsitarkastus ja satama-alueen tarkastus

25 § VAK-tienvarsitarkastuksen tarkastusluettelo ja -kohteet

26 § Selvitykset VAK-tienvarsitarkastuksista

27 § Satama-alueen turvallisuusselvityksen auditointi

28 § Satama-alueen VAK-tarkastukset

7 luku Toimenpiteen ja asiakirjan tunnustaminen

29 § Vaarallisen aineen luokituksen tunnustaminen

30 § Turvallisuusneuvonantajan kokeesta myönnetyn todistuksen tunnustaminen

31 § ADR-ajoluvan tunnustaminen

32 § Ajoneuvon ADR-hyväksymistodistuksen tunnustaminen

33 § Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen

8 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

34 § Voimaantulo

35 § Siirtymäsäännökset

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

Tilaaminen

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Määritelmät

2 luku
Pakkaukset, säiliöt ja kontit

2 §
Pakkauksen, pienkontin ja säiliön yleiset materiaalin kestävyysvaatimukset liittyen alhaiseen lämpötilaan kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksessa

3 §
Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

4 §
Kansainvälistä kuljetusta koskevissa määräyksissä tarkoitettujen pakkausten, paineastioiden, säiliöiden ja konttien käyttö kotimaan kuljetuksessa

5 §
Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ilmoitettavat säiliöiden ja paineastioiden tyypit ja tekniset tiedot

6 §
Kuljetettavaa painelaitetta osoittava merkki

7 §
Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettely

8 §
Paineastian ja paineellisen säiliön vaatimustenmukaisuuden uudelleenarviointimenettelyyn liittyvät toimenpiteet

9 §
Paineastian ja paineellisen säiliön uudelleenarviointitodistus ja tyypin uudelleenarviointitodistus

3 luku
Tilapäinen säilytys

10 §
Vaaralliset aineet ja lastinkuljetusyksiköt tilapäisen säilytyksen paikassa

11 §
Lastinkuljetusyksiköt satama-alueella

12 §
Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan tilapäisen säilytyksen paikassa

13 §
Sisäisen pelastussuunnitelman laatiminen

14 §
Sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja uusiminen

15 §
Satama-alueen turvallisuusselvitys

4 luku
Ajoneuvojen VAK-ADR-hyväksyntöjä myöntävien ja VAK-ADR-katsastuksia suorittavien henkilöiden erikoiskoulutus

16 §
Erikoiskoulutuksen tarkoitus ja rakenne

17 §
Erikoiskoulutus

18 §
Erikoiskoulutuksen koe

19 §
Erikoiskoulutuksen täydennyskoulutus ja koe

20 §
Täydennyskoulutuksen ja kokeen suorittamisvelvollisuuden lykkääminen

21 §
Koulutuksen ja kokeiden järjestäminen

22 §
Kokeista ja koulutuksesta annettavat todistukset

5 luku
Tarkastuslaitokset

23 §
Tarkastuslaitosten yhteistyö

24 §
Tarkastuslaitoksen vuosikertomus

6 luku
VAK-tienvarsitarkastus ja satama-alueen tarkastus

25 §
VAK-tienvarsitarkastuksen tarkastusluettelo ja -kohteet

26 §
Selvitykset VAK-tienvarsitarkastuksista

27 §
Satama-alueen turvallisuusselvityksen auditointi

28 §
Satama-alueen VAK-tarkastukset

7 luku
Toimenpiteen ja asiakirjan tunnustaminen

29 §
Vaarallisen aineen luokituksen tunnustaminen

30 §
Turvallisuusneuvonantajan kokeesta myönnetyn todistuksen tunnustaminen

31 §
ADR-ajoluvan tunnustaminen

32 §
Ajoneuvon ADR-hyväksymistodistuksen tunnustaminen

33 §
Paineastioiden ja säiliöiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen

8 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

34 §
Voimaantulo

35 §
Siirtymäsäännökset