Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 432/2023

Selostettavalla muutoslailla on muutettu maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999). Muutoslailla maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty muutokset, jotka johtuvat kaavojen ja tonttijaon digitalisaatiosta. Muutoslain myötä kaavat ja tonttijaot laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Tämä tarkoittaa, että kaavat koostuvat kaavakohteista ja kaavamääräyksistä aiempien kaavamerkintöjen ja -määräysten sijaan. Muutoksen myötä kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on toimitettava kaavat, valmistelussa olevat kaavat ja tonttijaot. Lakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus edistää alueidenkäytön digitalisaatiota.

Laki tulee voimaan 1.1.2024.

Ks. myös hallituksen esitys HE 140/2022 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 29 §, 30 §:n 1 momentti, 40 §, 41 §:n 1 momentti, 55 §, 57 §:n 1 momentti, 78 ja 79 §, sellaisina kuin niistä ovat 55 § osaksi laissa 230/2017, 57 §:n 1 momentti laissa 230/2017 sekä 78 ja 79 § laissa 465/2018, sekä

lisätään lakiin uusi 29 a, 40 a, 55 a, 78 a ja 78 b § seuraavasti:

29 §
Maakuntakaavan esitystapa

Maakuntakaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Maakuntakaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä.

Maakuntakaavan kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla ja tarvittaessa erillisenä asiakirjana.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteentoimivasta tietomallimuodosta sekä kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta.

Selostus:

Pykälässä säädetään maakuntakaavan sisällöstä ja esitystavasta. Pykälää on muutettu digitalisaation edellyttämällä tavalla, sillä aiempi lainsäädäntö ei tunnista alueidenkäytön suunnittelua digitaalisessa muodossa. Lisäksi pykälässä säädetään maakuntakaavan sisällön tietomallimuotoisuudesta ja esitystavasta. Kaavaselostusta koskeva säännös on erotettu omaksi pykäläkseen selkeyden vuoksi.

Pykälän 1 momentin mukaan maakuntakaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Kaava laaditaan tietomallimuotoisena alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän digitalisaation ja kaavatietojen saatavuuden takia. Pykälän 1 momentin mukaan maakuntakaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Kaavakohteella tarkoitetaan kaavaan sisältyvää pistemäistä, viivamaista, aluemaista tai kolmiulotteista kohdetta, jolla alueidenkäyttöä tai rakentamista ohjataan. Kaavakohteella on maantieteellinen sijainti ja geometria. Muutoksen myötä kaavan tietosisältöä muutetaan siten, että kaavan ohjausvaikutus muodostuu kaavakohteeseen tai kaavan suunnittelualueeseen liittyvien kaavamääräysten avulla.

Pykälän 2 momentissa säädetään maakuntakaavan kaavakohteiden ja -määräysten esittämisestä valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla ja tarpeen mukaan myös erillisenä asiakirjana. Vaatimus valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittavasta kaavasta muuttaa kaavan sisällön ja esitystavan määrittelyä. Muutoksen myötä kaavakohde ei sisällä tietoa kaavan ohjausvaikutuksesta, joten siihen tulee aina liittyä kaavamääräys. Kaavamerkintöihin nykyisin liittyvä tietosisältö on muutoksen myötä osa kaavamääräystä. Kaavan esittäminen valtakunnallisesti vakiomuotoisena tarkoittaa, että samankaltaisten kaavamääräysten esitystapa on valtakunnallisesti yhtenäinen. Osa kaavamääräyksistä voidaan tarpeen mukaan esittää erillisenä asiakirjana, koska joidenkin maakuntakaavaan sisältyvien määräysten esittäminen kartalla ei ole tarkoituksenmukaista.

Pykälän 3 mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntakaavan yhteentoimivasta tietomallimuodosta sekä kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta. Ympäristöministeriön 31.3.2000 antama kaavamerkintäasetus on tarkoitus kumota ja se korvataan uudella kaavamääräyksiä koskevalla asetuksella.

29 a §
Maakuntakaavan selostus

Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntakaavan selostuksesta.

Selostus:

Lakiin on lisätty kokonaan uusi pykälä, joka vastaa aiemmin 29 §:ssä ollutta säännöstä maakuntakaavan selostuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maakuntakaavan selostuksesta. Säännös vastaa sisällöltään aiempaa sääntelyä.

30 §
Maakuntakaavamääräykset

Maakuntakaavassa annetaan määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset).

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan maakuntakaavassa annetaan määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Muutoksen myötä kaavamerkinnät selityksineen ja kuvauksineen poistuvat käytöstä ja ne korvautuvat kaavamääräyksillä. Jokaiseen kaavakohteeseen liittyy aina vähintään yksi kaavamääräys, joka antaa sisällön kaavakohteelle. Kaavamääräys kohdentuu maantieteellisesti kaavakohteen sijainnin ja geometrian perusteella. Suunnittelumääräyksillä ohjataan ensisijaisesti kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueidenkäyttöä koskevaa suunnittelua. Rakentamismääräyksiä voidaan antaa vain alueella, jolla on voimassa 33 §:ssä tarkoitettu rakentamisrajoitus. Rakentamismääräysten tulee sisällöltään liittyä kiinteästi maakuntakaavan muuhun sisältöön.

40 §
Yleiskaavan esitystapa

Yleiskaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Yleiskaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä.

Yleiskaavan kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla ja tarvittaessa erillisenä asiakirjana.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteentoimivasta tietomallimuodosta sekä kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta.

Selostus:

Pykälässä säädetään yleiskaavan sisällöstä ja esitystavasta. Pykälää on muutettu digitalisaation edellyttämällä tavalla. Kaavaselostusta koskeva säännös on erotettu selkeyden vuoksi omaksi pykäläkseen.

Pykälän 1 momentin mukaan yleiskaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Kaava laaditaan tietomallimuotoisena alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän digitalisaation ja kaavatietojen saatavuuden takia. Pykälän 1 momentin mukaan yleiskaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Kaavakohteella tarkoitetaan kaavaan sisältyvää pistemäistä, viivamaista, aluemaista tai kolmiulotteista kohdetta, jolla alueidenkäyttöä tai rakentamista ohjataan. Kaavakohteella on maantieteellinen sijainti ja geometria. Muutoksen myötä kaavan tietosisältöä muutetaan siten, että kaavan ohjausvaikutus muodostuu kaavakohteeseen tai kaavan suunnittelualueeseen liittyvien kaavamääräysten avulla.

Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavan kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla ja tarvittaessa erillisenä asiakirjana. Vaatimus valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittavasta kaavasta muuttaa kaavan sisällön ja esitystavan määrittelyä. Muutoksen myötä kaavakohde ei sisällä tietoa kaavan ohjausvaikutuksesta, joten siihen tulee aina liittyä kaavamääräys. Kaavamerkintöihin nykyisin liittyvä tietosisältö on muutoksen myötä osa kaavamääräystä. Kaavan esittäminen valtakunnallisesti vakiomuotoisena tarkoittaa, että samankaltaisten kaavamääräysten esitystapa on valtakunnallisesti yhtenäinen. Osa kaavamääräyksistä voidaan tarpeen mukaan esittää erillisenä asiakirjana, koska joidenkin maakuntakaavaan sisältyvien määräysten esittäminen kartalla ei ole tarkoituksenmukaista.

Pykälän 3 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleiskaavan yhteentoimivasta tietomallimuodosta sekä kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta. Ympäristöministeriön 31.3.2000 antama kaavamerkintäasetus on tarkoitus kumota ja korvata uudella kaavamääräyksiä koskevalla asetuksella.

40 a §
Yleiskaavan selostus

Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleiskaavan selostuksesta.

Selostus:

Lakiin on lisätty kokonaan uusi pykälä, joka vastaa aiemmin 40 §:ssä ollutta säännöstä yleiskaavan selostuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleiskaavan selostuksesta. Säännös vastaa sisällöltään aiempaa sääntelyä.

41 §
Yleiskaavamääräykset

Yleiskaavassa annetaan määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä. Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Momentti vastaa sisällöltään aiempaa 41 §:n 1 momenttia. Muutoksen myötä kaavamerkinnät selityksineen ja kuvauksineen poistuvat käytöstä ja ne korvautuvat kaavamääräyksillä. Jokaiseen kaavakohteeseen liittyy aina vähintään yksi kaavamääräys, joka antaa sisällön kaavakohteelle. Kaavamääräys kohdentuu maantieteellisesti kaavakohteen sijainnin ja geometrian perusteella. Suunnittelumääräyksillä ohjataan ensisijaisesti asemakaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Tämän lisäksi voidaan antaa rakentamismääräyksiä, joiden tulee sisällöltä liittyä kiinteästi yleiskaavan muuhun sisältöön.

55 §
Asemakaavan esitystapa

Asemakaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Asemakaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Asemakaavan kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla.

Asemakaavassa osoitetaan ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla:

1) asemakaavan ja sen eri alueiden rajat;

2) alueiden yleiset tai yksityiset käyttötarkoitukset;

3) rakentamisen määrä;

4) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet.

Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteentoimivasta tietomallimuodosta, kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta sekä 3 momentissa tarkoitetulla erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen viemisestä kaavaan.

Selostus:

Pykälässä säädetään asemakaavan sisällöstä ja esitystavasta. Pykälää on muutettu digitalisaation edellyttämällä tavalla. Kaavaselostusta koskeva säännös on erotettu selkeyden vuoksi omaksi pykäläkseen.

Pykälän 1 momentin mukaan asemakaava laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Kaava laaditaan tietomallimuotoisena alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän digitalisaation ja kaavatietojen saatavuuden takia. Momentin mukaan asemakaava koostuu kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Kaavakohteella tarkoitetaan kaavaan sisältyvää pistemäistä, viivamaista, aluemaista tai kolmiulotteista kohdetta, jolla alueidenkäyttöä tai rakentamista ohjataan. Kaavakohteella on maantieteellinen sijainti ja geometria. Kaavan tietosisältöä on muutettu siten, että kaavan ohjausvaikutus muodostuu kaavakohteeseen tai kaavan suunnittelualueeseen liittyvien kaavamääräysten avulla. Momentissa säädetään myös siitä, että asemakaavan kaavakohteet ja -määräykset esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla. Lainsäädäntö ei aiemmin ole tunnistanut alueidenkäytön suunnittelua digitaalisessa toimintaympäristössä.

Pykälän 2 momentin mukaan asemakaavassa osoitetaan ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla asemakaavan ja sen eri alueiden rajat, alueiden yleiset tai yksityiset käyttötarkoitukset, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Säännös vastaa pääosin aiempaa 55 §:n 1 momenttia. Muutoslain myötä säännökseen on lisätty asemakaavojen digitalisaation edellyttämät muutokset.

Pykälän 3 momentti vastaa aiempaa 55 §:n 4 momenttia.

Pykälän 4 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteentoimivasta tietomallimuodosta, kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoisesta esitystavasta sekä 3 momentissa tarkoitetulla erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen viemisestä kaavaan. Säännös vastaa aiempaa sääntelyä.

55 a §
Asemakaavan selostus

Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asemakaavan selostuksesta.

Selostus:

Lakiin on lisätty kokonaan uusi pykälä, joka vastaa aiempaa 55 §:ssä ollutta säännöstä asemakaavan selostuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asemakaavan selostuksesta. Säännös vastaa sisällöltään aiempaa sääntelyä.

57 §
Asemakaavamääräykset

Asemakaavassa annetaan määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan asemakaavassa annetaan määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Momentti vastaa aiemman 57 §:n 1 momenttia. Asemakaavamääräykset ovat osa asemakaavaa. Niillä täsmennetään alueidenkäytölle kaavassa asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia. Niiden on liityttävä rakentamiseen taikka rakennusten tai alueen käyttämiseen. Muutoksen myötä kaavamerkinnät selityksineen ja kuvauksineen poistuvat käytöstä ja ne korvautuvat kaavamääräyksillä. Jokaiseen kaavakohteeseen liittyy aina vähintään yksi kaavamääräys, joka antaa sisällön kaavakohteelle. Kaavamääräys kohdentuu maantieteellisesti kaavakohteen sijainnin ja geometrian perusteella. Pykälän 2 ja 3 momentteja ei ole muutettu, vaan ne vastaavat aiempia maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 ja 3 momentteja.

78 §
Tonttijaon tarkoitus

Asemakaava-alueella rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tontteihin, milloin se on maankäytön järjestämiseksi tarpeen (tonttijako). Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen. Tonttijako on laadittava sitovana, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. Tonttijaon sitovuudesta määrätään asemakaavassa.

Rakennuskorttelista voidaan muodostaa yksi tai useampi tontti. Tonttijako voidaan laatia myös korttelin osaan, jollei näin estetä tai vaikeuteta sopivaa tonttijakoa korttelin muissa osissa. Tonttijako voidaan laatia sitovaksi myös kaava-alueen tai korttelin osalle. Sitova tonttijako voi olla kokonaan tai osittain kaksiulotteinen tai kolmiulotteinen.

Tonttijaon on oltava tarkoituksenmukainen ja siinä on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä huomiota maanomistusoloihin.

Selostus:

Muutoslailla on tehty tonttijakoa koskevaan lukuun digitalisaation edellyttämät muutokset. Uusia 78, 78 a, 78 b ja 79 §:ssä säädettyjä vaatimuksia koskee siirtymäsäännös. Siirtymäsäännöksen mukaan muutokset tulevat voimaan vasta 1.1.2029. Muutoslailla on muutettu myös pykälän otsikkoa. Aiemmin pykälän otsikko on ollut "tonttijako".

Pykälän 1 momentista on poistettu vaatimus siitä, että tonttijako esitetään asemakaavassa ja että tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla. Pykälän aiempi 3 momentti on kumottu. Sisällöltään vastaavat säännökset on siirretty uusiin 78 a ja 78 b §:iin.

Pykälän 2 momentti vastaa aiempaa 2 momenttia. Pykälän 3 momentti vastaa aiempaa 4 momenttia.

78 a §
Tonttijaon laatiminen ja hyväksyminen

Sitova tonttijako laaditaan ja hyväksytään joko osana asemakaavaa tai erillisenä. Ohjeellinen tonttijako laaditaan ja hyväksytään osana asemakaavaa. Erillisen sitovan tonttijaon laatii ja hyväksyy kunta.

Erillinen sitova tonttijako voidaan laatia, jos asemakaavassa niin määrätään tai sitovan tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on tarpeen.

Erillisen tonttijaon laatijan tulee olla pätevä tehtävään.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tonttijaon laatijan pätevyydestä.

Selostus:

Lakiin on lisätty uusi pykälä. Pykälään on koottu tonttijaon laatimista ja hyväksymistä koskevat menettelyt. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, millaisin menettelyin sitova ja ohjeellinen tonttijako laaditaan ja hyväksytään. Vastaavat säännökset ovat olleet aiemmissa 78 ja 79 §:ssä. Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, milloin erillinen tonttijako, joka on aina sitova, voidaan laatia. Muutoslaissa perusteena on joko asemakaavamääräys tai tarvehankinta. Momentissa ei enää mainita mahdollisuudesta laatia erillistä tonttijakoa koko rakennuskortteliin tai sen osaan. Sitä tarkoittava säännös sisältyy jo edellä selostettuun 78 §:ään. Pykälän 3 momentissa on aiemmassa 79 §:n 4 momentissa ollut säännös erillisen tonttijaon laatijan pätevyydestä. Pykälän 4 momentissa on puolestaan aiempaa 79 §:n 5 momenttia vastaava asetuksenantovaltuus tonttijaon laatijan pätevyydestä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 §:ssä säädetään nykyisin, että erillisen tonttijaon laatii kunnan kiinteistöinsinööri tai hänen määräyksestään kunnan muu viranhaltija, jolla tulee olla maanmittausalan korkeakoulututkinto tai muu vähintään teknikkotasoinen maanmittausalan tutkinto. Asetustasoista säännöstä ei ole muutettu.

78 b §
Tonttijaon esitystapa

Tonttijako laaditaan valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa.

Tonttijako esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla ja tarvittaessa erillisenä asiakirjana.

Tonttijako esitetään asemakaavakartalla, jos se on laadittu ja hyväksytty osana asemakaavaa.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteentoimivasta tietomallimuodosta ja vakiomuotoisesta esitystavasta.

Selostus:

Pykälässä säädetään uusista digitaalisuuden aiheuttamista muutostarpeista tonttijakosuunnitelman sisältöön ja esitystapaan.

Pykälän 1 momentissa säädetään tonttijaon laatimismuodosta ja 2 momentissa esittämistavasta. Vaatimukset ovat vastaavia kuin mitä kaavoista säädetään.

Pykälän 3 momentissa säädetään tonttijaon esittämisestä asemakaavakartalla, jos se laaditaan osana asemakaavaa 78 a §:ssä säädetyllä tavalla. Asemakaavan osana laadittu tonttijakoratkaisu esitetään asemakaavassa. Tämä on vastaavasti kuin aiemman 78 §:n 1 momentin tilanteissa.

Pykälän 4 momentissa on tonttijaon muotoa ja esitystapaa koskeva asetuksenantovaltuus. Se vastaa kaavoja koskevia vastaavia säännöksiä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 38 §:ssä säädetään tonttijakokartasta ja siitä, mitä asioita siinä on esitettävä. Säännös on uudistettu tonttijaon digitalisaation vuoksi.

79 §
Erillisen tonttijaon laatiminen

Asemakaava on ohjeena laadittaessa erillistä tonttijakoa. Tonttijakoa laadittaessa kaavan mukainen numeroin osoitettu kokonaisrakennusoikeus voidaan jakaa muodostettaville tonteille.

Valmisteltaessa erillistä tonttijakoa on kuultava tonttijakoalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä myös vastapäisen kiinteistön omistajaa ja haltijaa, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa vastapäisen kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen.

Kun erillinen tonttijako tehdään korttelissa, jossa on voimassa kolmiulotteinen tonttijako, on kuultava 2 momentissa säädetyn lisäksi tonttijakoalueen ylä- ja alapuolisen ja rinnakkaisen kiinteistön omistajaa ja haltijaa, jos päätös voi vaikuttaa olennaisesti tällaisen kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin kuulemisesta erillisessä tonttijaossa ja tonttijaon laatimisesta.

Selostus:

Pykälän 1 momentti vastaa osittain aiempaa 79 §:n 1 momenttia. Muutoslain myötä momentin lopusta on poistettu tonttijaon karttaa koskeva kohta. Tonttijaon esittämisestä kartalla säädetään 78 b §:ssä.

Pykälän 2 momentti vastaa osittain aiempaa 79 §:n 2 momenttia. Muutoslain myötä momentin alusta on poistettu ensimmäinen virke, joka koskee kunnan toimivaltaa laatia ja hyväksyä tonttijako. Tämä kohta on siirretty 78 a §:n 1 momenttiin.

Pykälän 3 momentti on säilynyt muuttumattomana.

Pykälän 4 momentti vastaa aiempaa 79 §:n 5 momenttia muutoin kuin pätevyyden osalta. Tonttijaon laatimista koskevista vaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 §:ssä. Kuulemiseen liittyvästä tonttijakoehdotuksen nähtävillä pitämisestä ja tonttijakoehdotuksen hyväksymisestä säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 38 §:ssä. Asetuksissa säädettyä ei ole muutettu näiltä osin tässä lakiuudistuksessa.
Pätevyyttä koskevat 79 §:n nykyinen 4 momentti ja sitä koskeva aiemman 5 momentin asetuksenantovaltuus on siirretty 78 a §:ään.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi