Eduskunta on antanut uuden lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, joka on tullut voimaan 1. helmikuuta 2006. Lailla säädetään työsuojeluviranomaisten valvontaan kuuluvien säännösten noudattamisen valvonnasta ja työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla.

Esityksellä tehostetaan työsuojelun viranomaisvalvontaa. Työsuojelun yhteistoimintaa koskevilla säännöksillä pyritään vahvistamaan työntekijöiden osallistumista työsuojeluasioiden käsittelyyn.

Keskeiset työsuojelusäännökset on uusittu muutaman viime vuoden aikana. Tällä lailla uusitaan vuonna 1973 työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettu laki vastaamaan muuttuneita tarpeita ja oikeusturvan vaatimuksia. Yhteistoimintasäännökset koskevat vain työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa työpaikalla.

Yleiseltä sisällöltään ehdotus vastaa aiempaa vastaavaa lakia. Uusi laki on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen. Lain ensimmäinen osa sisältää yleiset säännökset valvonnan toteuttamisesta, tarkastuskertomuksesta, toimivallan käytöstä, tuotteiden turvallisuuden valvonnasta ja muusta valvontamenettelystä. Lain toinen osa sisältää työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteet, yhteistoimintamenettelystä sopimisen, yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ja niiden käsittelyn sekä työsuojelupäällikköä, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelutoimikuntaa koskevat säännökset. Lain kolmas osa sisältää voimassa olevaa lakia vastaavat säännökset muutoksenhausta, valvonnan toteuttamiseen liittyvistä ilmoituksista, rangaistusseuraamusten toteuttamisesta, virka-avusta ja lain valvonnasta. Uuteen lakiin liittyy myös 12 muun työsuojeluun liittyvän lain lähinnä säädöstekniset muutokset.

 

I OSA
YLEISET SÄÄNNÖKSET JA VIRANOMAISVALVONTA

1 luku
Yleiset säännökset

1 §
Lain soveltaminen ja tarkoitus

Tässä laissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla.

Mitä 2 ja 3 luvussa säädetään työnantajasta ja työpaikasta, sovelletaan soveltuvin osin muihin tahoihin, joita työsuojeluviranomainen valvoo.

Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla.

Selostus:

Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen työpaikoilla ja muualla sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan ja työpaikan työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Lisäksi tarkoituksena olisi varmistaa työssä käytettävien tuotteiden turvallisuus.

Pykälän 1 momentin mukaan laissa säädetään menettelytavoista, joita työsuojeluviranomainen noudattaa sen valvontaan kuuluvien säännösten valvonnassa. Toimivalta säännösten valvontaan määräytyy valvottavasta laista, mutta menettelytavat perustuvat tähän lakiin. Lisäksi 1 momentissa mainitaan lain koskevan työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa. Valvontamenettelyä ovat myös työsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tehtävät ilmoitukset ja työsuojeluviranomaisen osallistuminen rikosasian selvittelyyn.

Työsuojeluviranomaisen ja tarkastajan oikeudet koskevat yleensä tarkastuksia, joita tehdään työpaikalla. Työpaikalla tarkoitetaan yleisesti paikkaa, jossa tehdään työnantajan johdolla ja valvonnassa työtä. Pykälän 2 momentin mukaan 2 ja 3 luvun säännöksiä työnantajasta ja työpaikasta sovelletaan vastaavasti muuhun työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvaan henkilöön ja kohteeseen. Tietojen saanti ja pääsyoikeudet valvottaviin kohteisiin ovat samat kuin työnantajan osalta.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) työsuojeluviranomaisella sosiaali- ja terveysministeriön (ministeriö) alaisena piiriviranomaisena toimivaa työsuojelupiirin työsuojelutoimistoa; tuotteiden turvallisuuden valvontaa koskevassa 4 luvussa ja siihen liittyvässä menettelyssä työsuojeluviranomaisena toimii myös ministeriö;
2) tarkastajalla työsuojeluviranomaiseen virkasuhteessa olevaa, jolla on toimivaltuudet suorittaa tässä laissa tarkoitettuja valvonta- ja tarkastustehtäviä; ja
3) tuotteella konetta, työvälinettä, henkilönsuojainta tai muuta teknistä laitetta taikka esinettä sekä kemikaalia taikka kemikaalia sisältävää laitetta tai esinettä.

Selostus:

Pykälä sisältää laissa käytetyt määritelmät. Määritelmät vastaavat vakiintunutta käytäntöä ja aikaisempaa lainsäädäntöä.

2 luku
Työsuojeluviranomaisen ja tarkastajan toimivaltuudet ja velvollisuudet

3 §
Valvonta

Työsuojeluviranomainen tarkastaa työpaikkoja ja muita valvonnan kohteita sekä tekee muita lainsäädännössä edellytettyjä toimenpiteitä. Työsuojeluviranomaisen tulee valvontaa toteuttaessaan edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa.

Työsuojeluviranomaisen valvontatoimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003) ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jollei jäljempänä toisin säädetä. Työsuojeluhallinnosta ja työsuojeluviranomaisen muista tehtävistä säädetään erikseen.

Selostus:

Pykälässä määritellään työsuojeluviranomaisten ja tarkastajien toimivaltuudet ja velvollisuudet. Viranomaisten on noudatettava valvontatehtävissään hallintolakia, julkisuuslakia sekä kielilakeja. Velvollisuuksista pykälässä on määritelty varsin yleisluonteinen tarkastusvelvollisuus ja velvollisuus edistää yhteistoimintaa.

4 §
Tiedonsaanti ja tarkastusoikeus

Työsuojeluviranomaisella ja tarkastajalla on valvonnan toteuttamiseksi ja valvonnan edellyttämässä laajuudessa oikeus:

1) päästä paikkaan, jossa tehdään työtä tai jossa perustellusti otaksutaan tehtävän työtä, muihin tiloihin, jotka työnantaja on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvan lain mukaan velvollinen luovuttamaan työntekijöiden käyttöön, sekä paikkaan, jossa valmistetaan, säilytetään tai esitellään markkinoille tai käyttöön luovutettavaksi tarkoitettuja tuotteita;
2) saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat, jotka tämän on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten mukaan tehtävä tai säilytettävä ja saada muu selvitys asioista, jotka tämän on työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten mukaan tehtävä, säilytettävä tai pidettävä hallussaan muulla tavoin kuin kirjallisesti;
3) keskustella 1 kohdassa tarkoitetussa paikassa työskentelevän tai muun siellä olevan henkilön kanssa kahden kesken tai todistajien läsnä ollessa ja saada häneltä tehtäväänsä varten tarpeellisia tietoja ja työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä häneltä edellytettyjä asiakirjoja;
4) saada työnantajalta selostus muistakin kuin 2 kohdassa tarkoitetuista työhön, työympäristöön tai työyhteisön tilaan liittyvistä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista työnantajan tekemistä selvityksistä sekä työpaikan rakenteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin ja muista työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista olennaisista suunnitelmista;
5) saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyspalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työpaikkaselvitys sekä muu valvonnan kannalta tarpeellinen selostus työterveyshuollon toiminnasta;
6) ilmoitettuaan asiasta työnantajalle ottaa erikseen suoritettavaa selvitystä tai tutkimusta varten näyte työpaikalla käytettävästä raaka- tai tarveaineesta taikka työpaikalla valmistetusta tai siellä käytössä olevasta tuotteesta; näytteestä on maksettava käyvän hinnan mukainen korvaus, jollei sen arvo ole vähäinen;
7) tehdä työpaikalla työhygieenisiä mittauksia ja työnantajan luvalla tai valvonnan kannalta perustellusta syystä kuvata siellä;
8) saada työnantajalta valvontaa varten muitakin tarpeellisia tietoja sekä jäljennöksiä tässä pykälässä mainituista asiakirjoista.

Tarkastajan tulee pyynnöstä osoittaa valtuutensa tarkastuksen tekemiseen työsuojeluviranomaisen antamalla todistuksella.

Selostus:

Pykälässä määritellään tarkastajien ja viranomaisten oikeudet, jotka ovat varsin laajoja. Työsuojeluviranomaisen ja tarkastajan oikeudet olisivat samat. Käytännön soveltamistilanteesta riippuu, kuka yksittäisessä tilanteessa toimivaltuuksia käyttää. Tarkastaja käyttää oikeuksia edelleen lähinnä työpaikoilla ja muualla tehtävien tarkastusten yhteydessä. Säännös soveltuu myös muuhun valvontaan kuin työpaikalla käynteihin, kuten tietojen ja selvitysten saantiin muilla valvontaan kuuluvilla tavoilla. Pykälässä on viranomaisen ja tarkastajan oikeudet pyritty kuvaamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti mutta joustavasti. Tämä uusi säännös ei aiheuta olennaista sisällöllistä muutosta nykyiseen lakiin perustuviin työsuojelutarkastajan oikeuksiin.

5 §
Työsuojelutarkastusten tekeminen

Työsuojelutarkastuksia on tehtävä niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tarpeellista.

Työpaikkoja, joissa on olennaisia hengen tai terveyden menettämisen vaaroja, on valvottava erityisen tehokkaasti. Tarkastuksia on tehtävä tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina, joina työtä tehdään.

Tarkastus tai muu asian selvittämiseksi tarpeellinen valvontatoimenpide on tehtävä viivytyksettä, jos työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus siitä, että työpaikalla epäillään rikotun säännöstä, jonka noudattamista työsuojeluviranomainen valvoo tai milloin työnantaja, työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelutoimikunta tai sitä vastaava yhteistoimintaelin sitä pyytää, jos pyynnössä tai ilmoituksessa esitetyt seikat antavat siihen aihetta.

Selostus:

Pykälään on otettu lähtökohdiltaan nykyistä vastaavat säännökset tarkastuksen toimintaperiaatteista ja suuntaamisesta. Työsuojelutarkastuksia on pykälään otettujen strategisten tavoitteiden mukaan tehtävä niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tarpeen. Työsuojelutarkastuksen suuntaamista ja sen vaikuttavuutta tulee tavoitteen toteuttamiseksi arvioida.

Pykälän 2 momenttiin on otettu aiempaa vastaava säännös tarkastuksen suuntaamisesta erityisesti vaarallisille työpaikoille ja sen toteuttamisesta eri vuorokauden aikoina. Samoin 3 momentin säännös tarkastuksen tekemisestä työpaikalta tulleen ilmoituksen perusteella on aiempaa vastaava. Tarkastus olisi yleensä tehtävä, jos valvottavana olevaa säännöstä epäillään rikotun tai työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin sitä pyytää. Tarkastus tai muu selvitys on tehtävä viivytyksettä. Viranomainen voi kuitenkin harkita, että muukin toimenpide kuin tarkastus on tilanteessa riittävä.

6 §
Tapaturman tutkimus

Työsuojeluviranomaisen tietoon tulleen 46 §:ssä tarkoitetun työtapaturman tutkimus on suoritettava kiireellisesti. Tutkimuksessa on selvitettävä tapahtumien kulku ja työtapaturmaan johtaneet syyt sekä mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen.

Selostus:

Pykälä velvoittaa tutkimaan työtapaturmat kiireellisesti ja selvittämään tapahtumien kulun sekä työtapaturmaan johtaneet syyt ja mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen.

7 §
Tarkastuksesta ilmoittaminen ja läsnäolo tarkastuksessa

Tarkastuksesta ja sen ajankohdasta on ilmoitettava ennalta työnantajalle, jollei 8 §:stä muuta johdu. Työnantajan on ilmoitettava tarkastuksesta asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle tai, jos sellaista ei ole, sopivalla tavalla työpaikalla.

Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että työsuojeluvaltuutettu on tarkastuksessa läsnä. Jollei työsuojeluvaltuutettu ole tarkastuksessa läsnä, työnantajan on ilmoitettava tarkastajalle syy tämän poissaoloon.

Työnantajalla ja tämän edustajalla, työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työntekijöillä osaltaan on oikeus olla tarkastuksessa läsnä ja tarkastuksen aikana esittää käsityksensä ja kysymyksiä sekä saada tietoa tarkastuksesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Tarkastajan on pyynnöstä keskusteltava näiden henkilöiden kanssa kahden kesken heitä koskevista valvonnan kohteena olevista asioista joko työpaikalla tai tarvittaessa muualla. Tarkastaja voi tarkastuksen luonteen tai laajuuden sitä edellyttäessä rajoittaa tai esittää lisättäväksi tarkastukseen osallistuvien lukumäärää.

Selostus:

Työsuojelutarkastuksen tavoite toteutuu parhaiten, siten että työpaikalla osataan valmistautua tarkastukseen esimerkiksi hankkimalla esille tarvittavat asiakirjat ja selvitykset sekä huolehtimalla tarvittavien henkilöiden mahdollisuudesta olla saapuvilla. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi, että tarkastuksesta ja sen ajankohdasta on pääsääntöisesti ilmoitettava ennalta työnantajalle. Tarkastus voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta. Siitä säädetään 8 §:ssä. Menettely vastaa lähtökohdiltaan aiempaa menettelyä.

Asianomaisen työsuojeluvaltuutetun läsnäolo tarkastuksessa on tarpeellista. Tämän varmistamiseksi työnantajan on mahdollisimman pian asiasta tiedon saatuaan ilmoitettava tarkastuksesta työsuojeluvaltuutetuille. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan myös huolehdittava, että työsuojeluvaltuutettu on tarkastuksessa läsnä. Jollei valtuutettu kuitenkaan pääse paikalle, tulee työnantajan huolehtia, että varavaltuutetulla on mahdollisuus olla läsnä. Työnantajan on kerrottava tarkastajalle valtuutetun poissaolon perusteet. Työsuojeluvaltuutettujen poissaolo ei kuitenkaan estä tarkastuksen tekemistä.

Jos työpaikan työntekijät eivät ole valinneet työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on ilmoitettava tarkastuksesta sopivalla tavalla työpaikalla. Sopiva tapa tarkoittaa tapaa, jota työpaikalla muutoinkin vakiintuneesti noudatetaan yhteisessä tiedon välittämisessä työnantajalta työntekijöille. Tarkastus jakaantuu yleisesti alkukokoukseen, työpaikkakäyntiin ja loppukokoukseen. Tarkastus voi myös suunnatusti koskea esimerkiksi työaikakirjanpitoa. Jotta tarkastuksen pohjaksi ja tarkastuksessa käsittelyyn saataisiin mahdollisimman runsaasti tietoa, työnantajalla tai tämän edustajalla ja työsuojeluvaltuutetuilla sekä työntekijöillä kohdaltaan on oikeus tarkastuksen aikana esittää käsityksensä ja kysymyksiä sekä saada tietoa tarkastuksesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Jatkotoimenpiteet tarkoittavat tässä selvitystä niistä toimenpiteistä, joihin tarkastaja tai työsuojeluviranomainen asian johdosta saattaa ryhtyä. Tarkastaja voi tarvittaessa esittää kutsuttavaksi tarkastukseen muitakin siinä tarpeellisia henkilöitä. Etenkin työterveyshuollon edustajan läsnäolo tarkastuksessa on usein tarpeellista. Tarkastuksiin on luontevaa osallistua tilanteen mukaan myös henkilön, joka huolehtii palontorjuntaan, työntekijöiden evakuointiin ja ensiapuun liittyvistä käytännön tehtävistä sekä sopimusperusteisen työsuojeluasiamiehen. Toisaalta tarkastaja voi myös rajoittaa tarkastukseen osallistujien määrää, jos se on tarkastuksen kannalta tarpeellista.

8 §
Tarkastus ennalta ilmoittamatta

Tarkastus voidaan tehdä ilman 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua edeltävää ilmoitusta, milloin se on valvonnan kannalta tarpeellista. Tällöin tarkastajan on työpaikalle saapuessaan mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiasta työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle tai, jos sellaista ei ole, sopivalla tavalla työpaikalla.

Tarkastus voidaan aloittaa tekemättä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta työpaikalle saapumisesta, jos ilmoittaminen olisi omiaan vaarantamaan tarkastuksen tavoitteiden saavuttamista. Tällöin tarkastajan on mikäli mahdollista viimeistään tarkastuksen päättyessä ilmoitettava tarkastuksesta työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle ja samalla varattava heille tilaisuus esittää käsityksensä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen ja tarkastuksessa tehtyjen havaintojen johdosta. Jos tarkastaja ei tarkastuksen aikana tai sen päättyessä ole tavannut mainittuja henkilöitä, heille on sopivalla tavalla ilmoitettava tehdystä tarkastuksesta.

Selostus:

Työsuojelutarkastus on joskus tarkastuksen tavoitteen toteutumisen takia tehtävä ennalta ilmoittamatta. Yllätystarkastukset voivat koskea esimerkiksi työhygieenisiä mittauksia. Käytännössä myös esimerkiksi rakennustyömailla tehdään usein tarkastuksia ennalta ilmoittamatta. Vaikka tarkastus tehdään ennalta ilmoittamatta, pääsääntö tällöinkin olisi, että tarkastajan olisi työpaikalle saapuessaan mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiasta työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Ellei työsuojeluvaltuutettua ole, asiasta on ilmoitettava sopivalla tavalla mahdollisuuksien mukaan työpaikalla oleville työntekijöille. Ilmoituksen työsuojeluvaltuutetulle tai työntekijöille tarkastaja käytännössä tekee työnantajan edustajan kanssa sopien, jos tämä on tavoitettavissa. Tarkastus voidaan tarvittaessa suorittaa, vaikka työnantajaa tai työnantajan edustajaa ei tavoiteta tai hän pakoilee tarkastajaa. Myöskään työsuojeluvaltuutetun poissaolo ei ole sellainen menettelyn edellytys, joka estäisi tarkastuksen suorittamisen. Esimerkiksi ravintolan todellisen melutason selville saamiseksi on mittaus käytännössä aloitettava ennen kuin tarkastaja ilmoittaa läsnäolostaan. Tarkastuksesta mahdollisesti saatu työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun lausunto tulisi olla käytettävissä ennen kuin tarkastuskertomus tehdään.

9 §
Tarkastus kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa

Kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tarkastus voidaan tehdä, jos on. perusteltua syytä epäillä, että tiloissa tehtävästä työstä tai työolosuhteista aiheutuu vaaraa työntekijän hengelle tai olennaista haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen eikä valvontaa voida muutoin toteuttaa riittävästi

Selostus:

Tarkastus voidaan tehdä myös kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tällöin on oltava perusteltua syytä epäillä, että tiloissa tehtävästä työstä tai työolosuhteista aiheutuu vaaraa työntekijän hengelle tai olennaista haittaa tai vaaraa hänen terveydelleen eikä valvontaa voida muutoin toteuttaa riittävästi. Kotirauhan piiriin kuuluva työpaikka voi olla esimerkiksi työtekijän omassa kodissa tai siihen verrattavissa olosuhteissa tehtävä etä- tai muu työ. Kyseessä voi myös olla työnantajan tai tämän asiakkaan kodissa tehtävä työ tai jonkun muun henkilön kodissa tehtävä työ, kuten esimerkiksi erilaiset kotihoito- ja siivouspalvelut tai maatalouslomitus tai kodeissa tehtävä rakennustyö.

10 §
Ilmoittajan tietojen salassapito

Kun työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto voidaan ilmoittajan suostumuksetta antaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään aiemman valvontalain 6 §:n mukaisesti ilmoituksentekijän suojasta. Työpaikan puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta epäillystä rikkomisesta ilmoittajan henkilöllisyys on pidettävä salassa. Säännöksen tarkoittaman suojan edellytyksenä ei ole, että ilmoittaja osaisi yksilöidä, mitä säännöksiä on ehkä rikottu.

Vääräksikin osoittautuneen epäilyn ilmoittajan henkilöllisyys on pidettävä salassa. Salassa pidettäväksi ehdotetut tiedot voitaisiin kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoittaja antaa siihen suostumuksensa. Suostumuksen täytyy olla tietoisesti annettu, yksilöity ja selkeä. Käytännössä suostumukselta voidaan yleensä edellyttää kirjallista tai muuten todennettavaa muotoa. Ilmoittajan on tiedettävä, että tieto hänen henkilöllisyydestään annetaan työnantajalle. Esimerkiksi työpaikalta ilmoitettuun kiusaamiseen tai muuhun epäasialliseen kohteluun puuttuminen ei ole käytännössä mahdollista, jollei asiassa osallisten henkilöiden nimiä ole mahdollista ilmaista.

Pykälässä tarkoitettu salassapito koskee vain ilmoituksen tekijää. Sen sijaan esimerkiksi epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneella ei ole vastaavaa suojaa, jos ilmoituksen tekijä on joku muu henkilö. Hyvään hallintoon kuuluu, että työsuojeluviranomaisen toimenpiteet ovat sellaisia, etteivät ne ainakaan pahenna suojelun kohteen asemaa. Nykyisen käytännön mukaan tieto olisi mahdollista antaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Sama menettely jatkuu uudessakin laissa.

11 §
Tarkastuskertomus

Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus. Tarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Lisäksi sen tulee sisältää 13 §:ssä tarkoitetut toimintaohjeet ja kehotukset, selostus toimintaohjeen ja kehotuksen merkityksestä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kehotus voidaan antaa myös erillisessä asiakirjassa.

Tarkastaja voi tarvittaessa tarkastuskertomuksessa tai muutoin antaa suositusluonteisia neuvoja työsuojelun edistämiseksi.

Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on annettava tarkastuskertomus sopivalla tavalla työpaikalla tiedoksi.

Selostus:

Pykälässä todetaan, että tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus. Pykälä vastaa aiempaa käytäntöä, mistä aiemmin on säädetty asetuksessa.Tarkastuksen kulun kirjaaminen tarkoittaa tarkastuksen kohteen, ajan ja paikan, tarkastuksessa läsnä olleiden ja muiden tarpeellisten yksilöintitietojen kirjaamista. Kirjattavaa tietoa on yleensä myös eriävät käsitykset tarkastuksen kohteena olevista seikoista. Tarkastuskertomuksessa tulisi pyrkiä siihen, että se sisältäisi lähinnä vain tarkastuksen kohteen ja asian jatkokäsittelyn vaatimat olennaiset tiedot.

Selvyyden vuoksi säädetään 2 momentissa, että tarkastaja voi tarvittaessa tarkastuskertomuksessa tai muutoin antaa suositusluonteisia neuvoja työsuojelun edistämiseksi. Suosituksilla tarkoitettaisiin neuvoja hyvistä toimintatavoista ja käytännöistä tilanteissa, joissa kysymys ei ole lain vähimmäisvaatimukseen pääsemisestä. Tässä tarkoitetut suositusluonteiset neuvot on tarkastuskertomuksessa pidettävä selvästi erillään 3 luvussa tarkoitetuista toimivallan käytöstä, joihin ryhdytään silloin kun työpaikan olosuhteet eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi työnantajalle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle. Jos työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, työnantajan olisi sopivalla työpaikalla yleisesti tietojenannossa noudatettavalla tavalla tiedotettava tarkastuskertomuksesta. Yleensä tarkastuskertomus voidaan antaa sellaisenaan työpaikalla nähtäväksi. Työsuojeluviranomaisen tulee huolehtia, ettei tarkastuskertomus sisällä liike- ja ammattisalaisuuksia tai muita tietoja, jotka on pidettävä ulkopuolisilta salassa.

12 §
Asiantuntijan käyttö

Työsuojeluviranomainen voi käyttää apunaan pätevää ulkopuolista asiantuntijaa valvonnan kannalta merkityksellisen seikan selvittämisessä. Asiantuntijalla on 4 §:ssä tarkoitetut oikeudet siinä laajuudessa kuin selvittäminen edellyttää, sen mukaan kuin työsuojeluviranomaisen asiantuntijalle kutakin tapausta varten antama yksilöity valtakirja osoittaa. Asiantuntijalla ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa tehtäväänsä 9 §:n tarkoittamassa paikassa muutoin kuin yhdessä sen tarkastajan kanssa, jota hän avustaa.

Työsuojeluviranomaisen on annettava asiantuntijan tekemät keskeiset havainnot tiedoksi sopivaksi katsomallaan tavalla työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos työsuojeluvaltuutettua ei ole, työnantajan on annettava keskeiset havainnot sopivalla tavalla työpaikalla tiedoksi.

Mitä viranomaisesta säädetään hallintolaissa, kielilaeissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, koskee myös asiantuntijaa hänen toimiessaan työsuojeluviranomaisen apuna.

Selostus:

työsuojeluviranomainen voi pykälän mukaan käyttää apuna myös pätevää ulkopuolista asiantuntijaa. Asiantuntijalla on samat oikeudet kuin tarkastajalla, mutta asiantuntija voi toimia ainoastaan yhdessä työsuojeluviranomaisen kanssa, ei itsenäisesti. Ulkopuolinen asiantuntija voisi olla esimerkiksi melu- tai pölymittausten tekijä.

3 luku
Toimivallan käyttö

13 §
Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen

Jos työnantaja ei noudata hänelle työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle kirjallinen toimintaohje poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila.

Jos säännösten vastaisesta olotilasta johtuva vaara tai haitta on 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa vähäistä suurempi, tarkastajan on annettava toimintaohjeen sijasta kirjallinen kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Samoin tarkastaja voi antaa kirjallisen kehotuksen, jos työnantaja ei noudata 1 momentissa tarkoitettua toimintaohjetta.

Kehotus voidaan antaa asiassa, joka koskee:

1) työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvää työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavaa seikkaa;
2) työaika- tai vuosilomakirjanpitoa tai muuta kirjaamisvelvoitetta;
3) työsopimuslaissa tai muussa työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun palkkalaskelman tai työtodistuksen antamista;
4) työterveyshuollon järjestämistä;
5) yksityisen työvoimapalvelun valvontaa; tai
6) tässä laissa säädettyä velvollisuutta.

Toimintaohjeessa ja kehotuksessa on yksilöitävä sovellettavat säännökset sekä niiden noudattamisessa havaitut puutteet. Kehotuksessa on lisäksi asetettava määräaika, jonka kuluessa työnantajan on saatettava olotila säännösten mukaiseksi, jollei se ole mahdollista heti.

Selostus:

Pykälässä säädetään oikeudellisesti sitomattomista toimenpiteistä, joihin voidaan ryhtyä, jos työnantaja ei noudata valvottavassa laissa säädettyjä velvollisuuksia. Ohjeet on jaettu toimintaohjeeseen ja kehotukseen. Toimintaohjeet on tarkoitettu annetavaksi vähäisen ja yksittäisen puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamiseksi. Toimintaohjeet eroavat 11 §:n 2 momentissa tarkoitetuista suositusluontoisista neuvoista siinä, että ne kohdistuvat säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen. Toimintaohjetta voimakkaampi, mutta käyttöalaltaan suppeampi valvontatoimenpide olisi kehotus. Kehotus johtaisi aina tarkkaan seurantaan. Jos kehotusta ei noudateta, tarkastaja siirtää asian työsuojelutoimistolle velvoittavan päätöksen tekemistä varten.

Toimintaohjeen tai kehotuksen antaminen ei estä ehdotetussa 50 §:ssä tarkoitetun syyteilmoituksen tekemistä.

Kirjallinen kehotus voidaan antaa ensinnäkin silloin, kun työnantaja ei noudata toimintaohjetta. Toimintaohjeesta riippumatta kehotus voidaan antaa olennaisista ja työsuojelun kannalta merkittävistä puutteista. Kehotus voitaisiin ilman edeltävää toimintaohjetta antaa vain silloin, kun laiminlyönnistä johtuva haitta tai vaara on vähäistä suurempi. Toimintaohjeita ja kehotuksia annettaessa olisi yksilöitävä havaitut puutteet säännösten noudattamisessa ja sovellettavat säännökset. Kehotusta annettaessa on lisäksi asetettava määräaika, jonka kuluessa työnantajan on suoritettava toimenpiteet, jollei niitä ole mahdollista heti toteuttaa.

14 §
Asian saattaminen työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi

Tarkastajan on seurattava, onko työnantaja noudattanut 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua kehotusta määräajassa. Jos tarvittavia toimenpiteitä ei ole suoritettu, tarkastajan on viivytyksettä saatettava asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi.

Jos tarkastaja havaitsee, että toimintaohjeen tai kehotuksen antaminen ei ilmeisesti johda säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen tai poistamiseen taikka asia ei siedä viivytystä, tarkastaja voi saattaa asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi toimintaohjetta tai kehotusta antamatta.

Selostus:

Pykälässä säädetään tarkastajalle velvollisuus saattaa kehotuksen kohteena oleva asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi, mikäli toimenpiteitä ei ole suoritettu määräajassa. Vakavissa tilanteissa tarkastaja voi saattaa asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi toimintaohjetta tai kehotusta antamatta.

15 §
Työsuojeluviranomaisen päätös

Työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan korjaamaan tai poistamaan säännösten vastaisen olotilan asettamassaan määräajassa. Määräaikaa asetettaessa on otettava huomioon aiemmin kehotuksessa asetettu määräaika.

Työsuojeluviranomainen voi määrätä 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä asetetun velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Työsuojeluviranomainen voi päätöksessään määrätä, että sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Selostus:

Edellä kuvattujen toimintatapojen lisäksi työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan korjaamaan tai poistamaan säännösten vastaisen olotilan asettamassaan määräajassa. Päätöstä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämis- tai keskeyttämisuhalla.

16 §
Käyttökielto ja väliaikainen käyttökielto

Jos työpaikalla vallitsevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara, asianomainen työsuojeluviranomainen voi kieltää vaaraa aiheuttavan koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen, tuotteen tai työmenetelmän käyttämisen tai työnteon jatkamisen, kunnes lain vastainen olotila on korjattu tai poistettu. Työsuojeluviranomainen voi määrätä edellä mainitun käyttökiellon tehosteeksi uhkasakon siten kuin uhkasakkolaissa säädetään.

Tarkastaja voi heti antaa 1 momentissa tarkoitetun käyttökiellon väliaikaisena, jos hengen tai terveyden menettämisen vaara on välitön. Väliaikaista käyttökieltoa on heti noudatettava. Tarkastajan on viivytyksettä saatettava asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi.

Selostus:

Pykälässä säädettäisiin aiemman valvontalain 16 §:ää vastaavasti käyttökiellosta. Sillä tarkoitetaan koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen käytön tai työmenetelmän tai työnteon jatkamisen kieltämistä. Käyttökielto voitaisiin antaa, jos työpaikalla vallitsevasta työsuojeluviranomaisen valvoman lainsäädännön vastaisesta puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara. Käyttökiellon antaa työsuojeluviranomainen päätöksellään. Yksittäisen koneen tai laitteen lisäksi kiellolla voitaisiin rajoittaa työntekoa esimerkiksi tilanteessa, jossa työtilojen hengitysilmassa todetaan olevan terveydelle vaarallisessa määrin kemiallisia tai biologisia tekijöitä. työsuojeluviranomainen voi määrätä käyttökiellon tehosteeksi myös uhkasakon tai teettämisuhan. Aiempaa vastaavasti tarkastaja voisi heti antaa käyttökiellon väliaikaisena, jos hengen tai terveyden menettämisen vaara on välitön. Välitön vaara tarkoittaa yhtäältä konkreettisesti käsillä olevaa suurta ja usein vakavan tapaturman sattumisen tai terveyden menettämisen riskiä. Toisaalta välitön vaara ei tarkoita, että seuraus ilmenisi välittömästi. Seuraus voi ilmetä pitkänkin ajan kuluttua. Esimerkiksi asbestialtistuksesta välittömänä seurauksena, vaikkakin pitkähkön ajan kuluttua, voi seurata vakava sairastuminen. Väliaikainen käyttökielto annetaan yleensä tarkastuksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen. Väliaikaista käyttökieltoa olisi noudatettava heti. Tarkastajan on saatettava asia ensitilassa työsuojelutoimiston ratkaistavaksi.

17 §
Asian käsittely

Ennen päätöksen tekemistä työsuojeluviranomaisen on varattava sen lisäksi, mitä hallintolaissa säädetään asianosaisen kuulemisesta, asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi. Hänelle on myös annettava päätös maksutta tiedoksi. Edellä 15 ja 16 §:ssä tarkoitettu asia on käsiteltävä kiireellisesti.

Selostus:

Pykälän mukaan työsuojeluvaltuutetulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Erityisesti käyttökieltoa ja työsuojeluviranomaisen päätöstä koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti, mikä merkitsee myös työsuojeluvaltuutetun pikaista kuulemista.

4 luku
Tuotteiden turvallisuuden valvonta

18 §
Tuotteen luovuttamiskielto

Jos työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on valvonnassaan havainnut, ettei markkinoille tai käyttöön tarkoitettu tuote ole säädettyjen vaatimusten mukainen tai se on muuten omiaan aiheuttamaan vaaraa henkilöille tai omaisuudelle, työsuojelutoimiston on tarpeelliselta osin siirrettävä asia ministeriön käsiteltäväksi.

Ministeriö voi kieltää tuotteen luovuttamisen markkinoille tai käyttöön, kunnes tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Kiellon sijasta ministeriö voi määrätä rajoituksia tai ehtoja tuotteen luovuttamiselle. Jos on perusteltua syytä epäillä tuotetta vaatimusten vastaiseksi, ministeriö voi kieltää tuotteen luovutuksen, kunnes tuotteen vaatimusten mukaisuus on selvitetty.

Vaikka tuote on asianmukaisesti saatettu markkinoille tai käyttöön, ministeriö voi asettaa 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai määrätä tuotetta koskevista luovuttamisen ehdoista tai rajoituksista, jos tuote on omiaan vaarantamaan henkilöiden tai omaisuuden turvallisuuden.

Tarkastaja voi, jos tuote käyttöön otettuna voi aiheuttaa välitöntä vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle, antaa 2 tai 3 momentissa tarkoitetun kiellon väliaikaisena. Tarkastajan on siirrettävä asia työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle, joka saattaa asian ministeriön käsiteltäväksi. Tarkastajan, työsuojelutoimiston ja ministeriön on toimittava asiassa kiireellisesti.

Selostus:

Lain 4 luku koskee tuotteiden turvallisuuden valvontaa. Sen ensimmäisen 18 §:n mukaan tuotteen luovuttaminen markkinoille tai käyttöön voidaan kieltää, mikäli tuote ole säädettyjen vaatimusten mukainen tai se on muuten omiaan aiheuttamaan vaaraa henkilöille tai omaisuudelle. Työsuojelutoimisto tekee kiellosta esityksen ministeriölle, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen. Kiellon sijasta ministeriö voisi määrätä rajoituksia tai ehtoja tuotteen luovuttamiselle. Tarkastaja voi määrätä kiellon myös väliaikaisena, jos tuote käyttöön otettuna voi aiheuttaa välitöntä vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Tuotteella tarkoitetaan 2 §:n määritelmän mukaan konetta, työvälinettä, henkilönsuojainta tai muuta teknistä laitetta tai esinettä sekä kemikaalia sisältävää laitetta. Näin ollen kielto voi kohdistua lähes mihin tuotteeseen tai laitteeseen tahansa.

19 §
Markkinoilta ja käytöstä poistaminen

Ministeriö voi 18 §:ssä tarkoitetussa päätöksessään velvoittaa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka muun, joka on luovuttanut tuotteen markkinoille tai käyttöön, poistamaan sen markkinoilta, ja jos tuote on luovutettu käyttöön, ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi käytöstä.

Selostus:

Pykälän mukaan ministeriö voi 18 §:ssä tarkoitetussa päätöksessään velvoittaa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka muun henkilön, joka on luovuttanut tuotteen markkinoille, poistamaan tuote markkinoilta, tai jos tuote on luovutettu käyttöön, ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi käytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotteen palauttamismahdollisuudesta ilmoittamista julkisissa tiedotusvälineissä tai muulla tilanteeseen sopivalla tavalla ja palautetusta tuotteesta maksetun hinnan palauttamista. Markkinoilta tai käytöstä poistamisesta voi aiheutua kustannuksia sille, johon ministeriön päätöksessä asetettu velvoite on kohdistettu.

20 §
Tiedottaminen ja tehosteet

Ministeriö voi 18 tai 19 §:n mukaisessa päätöksessään asettaa velvoitteen tiedottaa sopivalla tavalla päätöksen edellyttämistä toimenpiteistä ja tuotteen haltijan oikeuksista.

Ministeriö voi määrätä tässä luvussa tarkoitetussa päätöksessä asetetun velvoitteen tehosteeksi uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa säädetään.

Ministeriön on ilmoitettava 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä Euroopan yhteisöjen komissiolle ja tarvittaessa muille Euroopan unionin jäsenvaltioille siten kuin ilmoittamisesta yhteisön lainsäädännössä tai muualla säädetään.

Selostus:

Lähinnä silloin kun kysymys on sarjavalmisteisesta laajalle levinneestä tuotteesta, jonka kaikkia ostajia ei voida yksilöidä, on tarpeen, että tuotteen puutteista ja korjaustarpeista ilmoitetaan julkisesti. Ministeriöllä on oikeus velvoittaa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka muun henkilön, joka on luovuttanut tuotteen markkinoille, tiedottamaan sopivalla tavalla edellytetyistä toimenpiteestä. Tällöin ilmoitetaan myös se, mihin toimiin tuotteen haltijan tulisi ryhtyä asian johdosta ja tuotteen haltijan oikeuksista. Pykälän 2 momentissa annetaan ministeriölle oikeus määrätä 18-20 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä asetetun velvoitteen tehosteeksi uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan.

21 §
Tuotteen tutkiminen ja kustannusten korvaaminen

Ministeriöllä on oikeus ottaa tutkittavaksi 19 §:ssä tarkoitetun henkilön hallussa oleva tuote, jos se on 18 §:ssä tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeellista. Jos tuotteen haltija sitä vaatii, tuote on korvattava käyvän hinnan mukaan, jollei osoittaudu, että tuote on vaatimusten vastainen.

Jos tuote on vaatimusten vastainen, ministeriö voi velvoittaa tuotteen markkinoille tai käyttöön luovuttaneen korvaamaan valtiolle tuotteen tutkimuksesta tai testauksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Kustannukset saadaan periä ilman eri tuomiota siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään viranomaisen oikeudesta ottaa vaatimustenmukaisuuden tutkimista varten näyte markkinoille luovutetusta tuotteesta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Ministeriöllä on oikeus ottaa tuotteesta näyte. Näyte voitaisiin ottaa tuotteen vaatimuksenmukaisuuden selvittämiseksi. Vaatimuksenmukaisuuden selvittämiseen kuuluu myös tuotteen turvallisuuden arviointi. Tuote voidaan myös ostaa tutkimusta varten. Tutkimista varten otetun näytteen osoittautuessa olennaisesti säädettyjen vaatimusten vastaiseksi ei ministeriöllä ole

korvausvelvollisuutta. Korvaamisvelvollisuus sen sijaan on tuotteen haltijan niin vaatiessa, jos tuote havaitaan vaatimusten mukaiseksi. Korvaus tulee maksaa näytteen oton aikaisen käyvän hinnan mukaan. Viranomainen voi joutua hankkimaan kustannuksellaan selvityksen tuotteen mahdollisesta vaatimusten vastaisuudesta käyttämällä apunaan ulkopuolista tutkimus- tai testauslaitosta tai -laboratoriota. Kustannukset jäävät valtion vastattavaksi, jos tuote todetaan vaatimuksia vastaavaksi. Jos tuote todetaan vaatimusten vastaiseksi, voi olla perusteltua, että kustannukset joko kokonaan tai osaksi peritään toiminnan harjoittajalta. Päätöksen mukaiset kustannukset ovat suoraan ulosottokelpoisia.

 

II OSA
TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA

5 luku
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

22 §
Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen

Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Selostus:

Lain II osa ja sen 5 luku koskevat työsuojelun yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Tämä käsite ja sen määrittely eivät poikkea aiemmasta laista.

23 §
Sopimisoikeus

Tässä luvussa tarkoitetusta yhteistoiminnan järjestämisestä voidaan sopia toisin kirjallisella sopimuksella, jonka osapuolina ovat työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset.

Mitä 1 momentissa säädetään työnantajien valtakunnallisesta yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusviranomaiseen, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, evankelisluterilaisen kirkon sopimusvaltuuskuntaan ja ortodoksiseen kirkkokuntaan, Suomen Pankkiin sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan.

Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu tai henkilöstön valtuuttama edustaja, tai jollei tällaista ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä voivat sopia yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikan olosuhteisiin soveltuvalla tavalla, joka turvaa työntekijöille vähintään tässä luvussa säädettyjen osallistumismahdollisuuksien tasoiset mahdollisuudet osallistua yhteistoiminnassa työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan irtisanoa päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on katsottava edustavan. Työnantajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sovellettavasta sopimuksesta ja sen sisällöstä sopivalla tavalla työpaikalla.

Selostus:

Tässä laissa säilytetään aiemman lainsäädännön mahdollistama sopiminen työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä laista poikkeavalla tavalla. Näin ollen sopimusosapuolia ovat työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset. Aiemman valvontalain 8 §:n 3 momenttia vastaavalla tavalla säädetään myös muista sopimuksen valtakunnallisista työnantajaosapuolista. Pykälän 3 momenttiin on lisätty lähtökohdiltaan valvontalain 8 §:n 4 momenttia vastaava säännös paikallisesta sopimisesta. Työpaikkatasolla sopimuksen tekisivät työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu taikka muu henkilöstön valtuuttama edustaja. Ellei edustajaa ole valittu niin työntekijäpuolelta sopimuksen tekisivät suoraan henkilöstö tai henkilöstöryhmä. Työpaikkatason sopimuksella voidaan poiketa lain yleisistä yhteistoimintavaatimuksista työpaikan olosuhteisiin paremmin soveltuvalla tavalla. Sopimuksen tulee turvata työntekijöille vähintään samantasoiset mahdollisuudet kuin mitä lain soveltaminen tarjoaisi. Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi. Lakisääteinen irtisanomisaika sopimukselle, josta ei voitaisi sopia toisin, on kaksi kuukautta irtisanomisesta. Sopijaosapuolet voivat luonnollisesti myös muuttaa sopimusta ilman irtisanomista. Sopimus sitoisi kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen on katsottava edustavan.

24 §
Sopimisoikeuden rajoitukset

Edellä 23 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella ei voida rajoittaa 32, 36 ja 37 §:ssä tarkoitettuja oikeuksia. Sopimuksella ei voida poistaa 33 §:ssä, 34 §:n 1 ja 3 momentissa eikä 35 §:ssä säädettyjä oikeuksia.

Edellä 23 §:n 3 momentissa tarkoitetulla sopimuksella ei voida rajoittaa 29 §:ssä, 33 §:n 1 momentissa, 34, 35, 40 eikä 41 §:ssä säädettyjä oikeuksia.

Selostus:

Pykälässä on määritelty ne seikat, joista sopijapuolet eivät voi sopia. Ensi luetellaan oikeudet, joita ei voi rajoittaa. Tällaisia oikeuksia olisivat 32 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin, 36 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ ja 37 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja. Sopimuksilla on mahdollista sopia esimerkiksi lain säännöstä laajemmista tiedonsaantioikeuksista. Millään sopimuksella ei voi poistaa 33 §:ssä tarkoitettua työsuojeluvaltuutetun oikeutta saada koulutusta, 34 §:n 1 ja 3 momenteissa tarkoitettua työsuojeluvaltuutetun oikeutta vapautukseen työtehtävistä eikä 35 §:ssä tarkoitettua oikeutta korvaukseen ansion menetyksestä. Mainitut lainkohdat turvaavat valtuutetun perusoikeuden koulutukseen, työstä vapauttamiseen ja ansioon. Sopimuksilla on kuitenkin mahdollista rajoittaa näitä oikeuksia sopimalla esimerkiksi tietyistä edellytyksistä koulutukseen osallistumiksi, kuten eräissä koulutussopimuksissa on tehty.

Pykälän 2 momentissa luetellaan ne oikeudet, joita ei voi rajoittaa 23 §:n 3 momentissa tarkoitetulla työpaikkatason sopimuksella. Tällaisia oikeuksia olisivat 29 §:ssä tarkoitettu työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut sekä 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta, 34 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun oikeus vapautukseen työtehtävistä, 35 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun oikeus korvaukseen ansion menetyksestä, 40 §:ssä tarkoitettu työsuojelutoimikunnan jäsenen oikeus vapautukseen työtehtävistään ja korvaukseen ansionmenetyksestä ja 41 §:ssä tarkoitettu työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan oikeus toimitilaan. Paikallisilla sopimuksilla ei ole siten mahdollista kaventaa mainituissa lainkohdissa säädettyjä oikeuksia. Luettelot ovat tyhjentäviä ja lainkohdan vastaiset sopimusmääräykset ovat mitättömiä.

25 §
Työpaikka

Tässä luvussa työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta.

Selostus:

Pykälässä määritellään yhteistoiminnassa käytetty työpaikan käsite.

26 §
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen muun ohella:

1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;
2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;
3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat;
4) työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat;
5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;
6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot;
7 ) edellä 1―6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.

Edellä 1―7 kohdassa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa.

Selostus:

Pykälässä luetellaan yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Aiemmasta laista ei selkeästi ilmennyt, mitkä asiat kuuluvat yhteistoiminnassa käsiteltäviin. Nyt ne määritellään tarkemmin. Laissa säädetään kaikkein keskeisimmät asiat, jotka kuuluvat yhdessä käsiteltäviin. Toiseksi laissa säädettäisiin, millä tavalla näitä asioita käsitellään. Pykälän 1 momentin luettelo ei ole tyhjentävä. Toisaalta yhteistoiminnassa käsittelyä edellyttävät vain sellaiset asiat, jotka ovat kyseisellä työpaikalla merkityksellisiä. Pykälän 2 momentissa todetaan, että yhteistoimintaan kuuluvat asiat on käsiteltävä niiden valmistelu- ja suunnitteluvaihe sekä toteuttaminen huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. Työsuojelun yhteistoimintamenettelyyn kuuluvista asioista säädetään myös muualla lainsäädännössä. Työsuojelun kannalta tärkeimpiä näistä ovat työterveyshuoltolain 8 § ja työturvallisuuslain 9 §:n työsuojelun toimintaohjelmaa koskeva säännös. Työsuojelun toimintaohjelma kuuluu lisäksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan käsiteltäviin asioihin.

27 §
Yhteistoiminta-asioiden käsittely

Yhteistoimintaan 26 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kuuluvat asiat käsitellään työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken. Työntekijää edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn työntekijän pyynnöstä ja tarvittaessa muutoinkin. Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut ja muut 26 §:ssä tarkoitetut asiat käsitellään 38 §:ssä tarkoitetussa työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, 26 §:n 2―7 kohdassa tarkoitetut asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa eikä työsuojeluvaltuutettua, 26 §:ssä tarkoitetut asiat käsitellään soveltuvin osin siten kuin työturvallisuuslain (738/2002) 3 luvussa säädetään. Yhteistoiminnasta työterveyshuollon osalta säädetään erikseen.

Jos työpaikalle on valittu työehtosopimuksen perusteella luottamusmies tai yhdysmies taikka työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Sama henkilö voidaan valita luottamus- tai yhdysmieheksi taikka luottamusvaltuutetuksi ja työsuojeluvaltuutetuksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään siitä, missä järjestyksessä 26 §:ssä tarkoitetut yhteistoimintaan kuuluvat asiat käsiteltäisiin työpaikalla. Yhteistoimintaan kuuluvat asiat käsitellään työnantajan tai tämän edustajana toimivan asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työntekijän pyynnöstä tai muuten tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulla olisi oikeus osallistua asian käsittelyyn työntekijän kanssa tai hänen edustajanaan. Tarvetta työsuojeluvaltuutetun osallistumiseen voi tulla myös työnantajan taholta. Toiseksi muut 26 §:n tarkoittamat asiat ja laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat 26 §:n 1 kohdan tarkoittamat asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai sitä korvaavassa yhteistoimintamenettelyssä. Kaikilla työntekijöillä on työturvallisuuslain 18 §:n 3 momentin mukaan oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute.

Työpaikalla, jossa ei ole työsuojelutoimikuntaa yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa. Jos työpaikalle ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, yhteistoiminta-asiat käsiteltäisiin työnantajan ja työntekijöiden kesken soveltuvin osin siten kuin yöturvallisuuslain 17 §:ssä säädetään. Jos työpaikalle on valittu luottamusmies, yhdysmies tai luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Sama henkilö voidaan valita edustamaan työntekijöitä kummassakin tehtävässä. Tarkoitus on ohjata menettelyä työpaikoilla tähän suuntaan.

28 §
Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö

Työnantajan on nimettävä edustajansa (työsuojelupäällikkö) tässä luvussa tarkoitettua yhteistoimintaa varten, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Tässä tarkoituksessa työsuojelupäällikön tehtävänä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.

Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan laajuus huomioon ottaen riittävän pätevä ja hänellä on oltava riittävän hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset 26 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.

Selostus:

Työnantajan on nimettävä yhteistoimintaa varten edustaja, jollei hän itse toimi tässä tehtävässä. Yhteistoimintahenkilö on aiempaa lakia vastaavasti nimeltään työsuojelupäällikkö.

Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä työtekijöihin, työterveyshuoltoon, työsuojeluviranomaisiin ja muihin työsuojelun asiantuntijatahoihin. Hänen tehtävänään olisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.

29 §
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen tässä luvussa tarkoitettuun yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

Jos työsuojeluvaltuutetun työ- tai virkasuhde tai muu julkisoikeudellinen palvelussuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulleella varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun asema.

Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. Varavaltuutetulla on tällöin työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ 36 §:n mukaisesti.

Työsuojeluvaltuutetun esteen aikana hänen tehtäviään hoitaa se varavaltuutetuista, joka varavaltuutettujen vaalissa on saanut eniten ääniä, jollei 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita.

Selostus:

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä koskeva säännös vastaa asiallisesti aiemman valvontalain 10 §:n 1 momenttia. Pykälän 3 momenttiin on lisätty uusi säännös valtuutetun tehtävän hoitamisesta tilapäisen esteen aikana. Säännös vastaa vakiintunutta käytäntöä. Jos valtuutettu ei tilapäisesti voi hoitaa tehtäviään esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tällöin välttämättömistä tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan esteen päättymistä. Tilapäinen este voi tarkoittaa lyhytaikaistakin poissaoloa esimerkiksi vuosiloman tai työmatkan aikana. Välttämätön tehtävä on esimerkiksi poissaolon aikaan sattuva työsuojelutarkastukseen osallistuminen, tapaturman tutkinta, työn keskeytysoikeuden käyttäminen tai muu niihin verrattava syy. Varavaltuutetulla on tällöin työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä vaarallisen työn keskeyttämiseen 36 §:n mukaan.

30 §
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta

Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia 23 §:n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle.

Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä.

Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.

Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisessä ilmenee työpaikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei työpaikalla, jolla 29 §:n mukaan on valittava työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja muusta vaalin järjestämisestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen valinnasta. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla, joka voi olla myös sopuvaali. Valinta on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Valinta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi järjestämällä mahdollisuus ennakkoäänestykseen tai postiäänestyksen käytöllä. Pykälän 2 momenttiin on otettu uusi säännös työnantajan velvollisuudesta antaa työntekijöille tarpeellista tietoa valtuutetun valinnasta. Isoilla työpaikoilla vaalien järjestäminen on vakiintunutta. Pienillä järjestäytymättömillä työpaikoilla saattaa olla epätietoisuutta työntekijöiden oikeudesta valita valtuutettu. Tällöin työnantajan tulisi tiedottaa työntekijöilleen sopivalla tavalla tästä oikeudesta.

31 §
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä 26 §:ssä tarkoitettuja asioita yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Samoin hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Selostus:

Pykälässä määritellään työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Säännökset työsuojeluvaltuutetun tehtävistä vastaavat yleisesti voimassa olevan valvontalain ja -asetuksen vastaavia säännöksiä. Pykälässä todetaan nyt, että valtuutetun kuuluu oma-aloitteisesti perehtyä tehtäviinsä kuuluviin asioihin. Sanamuodon muutoksella on tarkoitus korostaa työsuojeluvaltuutetun itsenäistä asemaa valtuutetun tehtäviä hoitaessaan.

32 §
Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetulla on niin ikään oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun lausunnon antamisesta työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevasta hakemuksesta säädetään erikseen.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä 1 ja 2 momentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.

Selostus:

Pykälään on lisätty lähtökohdiltaan aiemman valvontalain 11 §:n 1 momenttia vastaavia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun oikeudesta tiedon saantiin. Pykälän 1 momenttiin on tämän lisäksi tehty lisäys valtuutetun oikeudesta tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin tehtävän hoidon kannalta tarpeellisiin asiakirjoihin. Tämä liittyy työturvallisuuslain muuttuneeseen sisältöön. Lisäksi valtuutetulla olisi oikeus muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.

33 §
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle.

Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita.

Selostus:

Työnantajan velvollisuus huolehtia työsuojeluvaltuutetun koulutuksesta kattaa kaikki lain mukaan valitut valtuutetut ja heidän estyneenä ollessaan tehtäviä hoitamaan joutuvat varavaltuutetut. Työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus saada asianmukaista koulutusta. Erityisesti uuden työsuojeluyhteistoimintatehtäviin kouluttamattoman valtuutetun osalta on koulutustarpeet ja -järjestelyt tärkeää käsitellä mahdollisimman pian hänen tultua valituksi tehtäväänsä. Käsittelylle on asetettu kahden kuukauden aikaraja valituksi tulemisesta lukien. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että koulutustarve käsitellään määräajassa. Säännös koskee myös työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitavaa varavaltuutettua. Varavaltuutetun koulutustarpeeseen vaikuttaa se, miten laajasti hän hoitaa tehtävää varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen aikana.

Koulutuksen sisältöön ja tarpeeseen vaikuttaa valituksi tulleen työsuojeluvaltuutetun aikaisempi kokemus ja koulutus työsuojeluasioissa. Koulutuksen tulisi sisältää tietoa säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. Nämä käsittäisivät muun muassa työpaikan oloihin nähden tarpeellista tietoa ennaltaehkäisevistä työsuojelutoimenpiteistä sekä työolojen arviointiin perustuvasta työturvallisuuden hallinnasta. Lisäksi kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 §:n mukaisesti ole toisin sovittu. Koulutuksesta ei saisi aiheutua kustannuksia eikä ansion menetyksiä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle.

Työmarkkinajärjestöjen asiamukaisilla sopimuksilla sopima koulutus vastaa ehdotettuja vaatimuksia.

34 §
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu 31 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamista varten säännöllisistä työtehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole 23 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu 1 momentin tarkoittamat tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee sen työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmän valitsemaa työsuojeluvaltuutettua, jonka ryhmän työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle työstä aiheutuva haitta tai vaara on suurempi kuin toisen ryhmän työntekijöille aiheutuva haitta tai vaara.

Työsuojeluvaltuutetun 1 momentissa tarkoitettu vapautus on hänen säännöllisten työtehtäviensä niin edellyttäessä otettava töiden järjestelyssä huomioon. Työsuojeluvaltuutetun on muutoin huolehdittava työ- tai virkasuhteesta tai muusta palvelussuhteesta johtuvista velvollisuuksistaan.

Selostus:

Jotta työsuojeluvaltuutettu voisi hoitaa tästä asemasta aiheutuvat 31 §:n mukaiset yhteistoimintatehtävänsä asianmukaisesti, työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu hänen säännöllisistä työtehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Ainoastaan pätevä syy, esimerkiksi kiireellinen työtehtävä, voi tilapäisesti olla vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä olisi otettava huomioon hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne. Huomioon tulee ottaa myös töiden järjestelystä johtuvat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat sellaiset haitta-, vaara- ja kuormitustekijät, joista säädetään työturvallisuuslaissa. Pykälän 2 momentti sisältää vähimmäissäännöksen työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisesta. Sikäli kuin työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on lain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla sopimuksilla sovittu, noudatetaan näitä sopimuksia ja niiden määräyksiä. Myös jatkossa mainituilla sopimuksilla on mahdollista sopia lainsäännöksestä poiketen. Paikallisella sopimuksella sen sijaan työsuojeluvaltuutetun vähimmäisajankäyttöä ei voida kaventaa. Mahdollista on sopia paikallisestikin työpaikalle paremmin soveltuvasta ajankäyttöjärjestelystä.

35 §
Työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen

Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle työsuojeluvaltuutetun tehtävien työaikana hoitamisesta aiheutuva ansion menetys. Korvaus lasketaan sen mukaan, mitä työsuojeluvaltuutettu olisi säännöllisessä työssään ansainnut sinä aikana, jona hän hoiti työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.

Työnantajan on suoritettava kohtuullinen korvaus työsuojeluvaltuutetun työajan ulkopuolella suorittamista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle.

Selostus:

Ansionmenetyksen korvaamista koskeva säännös vastaa lähtökohdiltaan aiemman valvontalain 11 §:n 3 momenttia. Korvaus laskettaisiin sen mukaan, mitä valtuutettu olisi säännöllisessä työssään ansainnut sinä aikana, jona hän hoiti valtuutetun tehtäviä. Siitä, ettei koulutuksesta saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä säädetään 33 §:ssä. Asiasta voidaan sopia työmarkkinajärjestöjen sopimuksin tai työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken.

36 §
Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ

Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä säädetyin rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.

Työsuojeluvaltuutetun on, milloin se vaaran laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden on mahdollista, ilmoitettava työn keskeyttämisestä työnantajalle ennakolta ja joka tapauksessa heti, kun se voi vaaratta tapahtua. Työnantaja voi varmistuttuaan, ettei 1 momentissa tarkoitettua vaaraa ole, määrätä työn jatkettavaksi.

Työn keskeyttäminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työtä keskeytettäessä on huolehdittava siitä, että keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja vaara on mahdollisimman vähäinen.

Jos työsuojeluvaltuutettu on tämän pykälän mukaisesti keskeyttänyt työn, hän ei ole velvollinen korvaamaan työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa.

Selostus:

Pykälä koskee työsuojeluvaltuutetun oikeutta keskeyttää työntekijän hengelle tai terveydelle välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Aiempaan verrattuna säännöksestä on poistettu työnantajan ilmoitusvelvollisuus työsuojeluviranomaiselle määrättyään valtuutetun keskeyttämän työn jatkamisesta. Ilmoitusvelvollisuus on katsottu tarpeettomaksi, koska käytännössä tällaisia ilmoituksia ei ole tehty ja koska niin työnantaja kuin valtuutettukin voivat aina tarvittaessa pyytää viranomaiselta tarkastusta työpaikalla. Muilta osin pykälä vastaa aiempaa lakia.

37 §
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta.

Selostus: Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomissuojaa koskeva säännös on sama kuin voimassa olevassa laissa. Sen mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on määrätty.

38 §
Työsuojelutoimikunta

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät.

Työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tässä pykälässä tarkoitetun yhteistoiminnan järjestämiseksi.

Selostus:

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, olisi perustettava työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa ovat edustettuna työnantaja sekä työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Työsuojelutoimikuntaa koskevaa säännöstä sovellettaisiin, jollei sitä korvaavan yhteistoiminnan järjestämisestä sovita toisin siten kuin 23 §:ssä säädetään.

39 §
Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano

Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.

Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavat muut jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 30 §:ssä työsuojeluvaltuutettujen vaalista säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojelutoimikunnan vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja muusta vaalin järjestämisestä sekä toimikunnan koolle kutsumisesta ja muusta sen tehtävien järjestelystä.

Selostus:

Pykälä vastaa pääosin aiempaa lainsäädäntöä. Lisäksi on sovittu, että työsuojeluvaltuutetut olisivat aina jäseninä työsuojelutoimikunnassa. Näin ollen on työsuojelutoimikunnan koosta ja työsuojeluvaltuutettujen määrästä riippuen mahdollista, että muita työntekijöiden tai toimihenkilöiden edustajia ei valita. Työnantajan puolelta toimikunnassa on työnantaja itse tai työnantajan sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävänä olevien asioiden valmistelu kuuluu. Edustajalla tarkoitettaisiin käytännössä linjaorganisaatiossa olevaa henkilöä, jolla on asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen tarvittava osaaminen ja vaikutusmahdollisuudet. Puheenjohtajana toimii, ellei toimikunnassa toisin sovita, työnantaja tai tämän edustaja. Myös työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin silloinkin kun hän ei ole jäsen.

40 §
Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö ja korvaus

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten oikeudesta saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien suorittamista varten ja oikeudesta saada korvaus edellä mainittujen tehtävien johdosta heille aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä palkkiota heidän työajan ulkopuolella suorittamistaan tehtävistä ja työsuojelutoimikunnan kokouksista on soveltuvin osin voimassa, mitä työsuojeluvaltuutetun vastaavista oikeuksista 34 ja 35 §:ssä säädetään.

Selostus:

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten oikeudesta saada vapautusta heidän säännöllisistä työtehtävistään ja oikeudesta saada korvaus mainitunlaisten tehtävien johdosta heille aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä korvausta työajan ulkopuolella suorittamistaan tehtävistä olisi soveltuvin osin voimassa, mitä työsuojeluvaltuutetun vastaavista oikeuksista on säädetty.

41 §
Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan toimitila

Työnantajan on osoitettava hallinnassaan olevista tiloista korvauksetta paikka työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle näiden tehtävien hoitoon liittyvien asiakirjojen säilyttämistä ja niihin tutustumista varten sekä tila tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia kokouksia varten.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien edellyttämässä laajuudessa siten kuin niiden käytöstä 23 §:n mukaisesti sovitaan.

Selostus:

Työnantajan olisi pykälän mukaan osoitettava hallinnassaan olevista tiloista korvauksetta paikka työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle näiden tehtävien hoitoon liittyvien asiakirjojen säilyttämistä ja niihin tutustumista varten sekä tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia kokouksia varten. Työsuojeluvaltuutetulla on myös oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien edellyttämässä laajuudessa siten kuin niiden käytöstä 23 §:n mukaisesti sovitaan. Mainituilla välineillä tarkoitetaan esimerkiksi tietokonetta, faxia ja puhelinta, jotka ovat työpaikalla käytettävissä. Työnantajalle ei tämän pykälän perusteella synny velvoitetta laitteiden tai lisätilojen hankintaan.

42 §
Yhteinen työsuojeluvaltuutettu

Jos samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä tässä luvussa tarkoitetussa yhteistoiminnassa kaikkien työnantajien kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

Selostus:

Työpaikalla, jolla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu. Tämä mahdollisuus voi koskea esimerkiksi rakennustyömaita.

43 §
Salassapitovelvollisuus

Tässä luvussa tarkoitetun tai 23 §:n mukaisesti sovitun yhteistoimintatehtäviä hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania, sekä yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa, ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.

Selostus:

Pykälä velvoittaa yhteistoimintaan osallistuvat henkilöt pitämään salassa hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania, sekä yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa, ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen.

 

III OSA
MUUTOKSENHAKU, ILMOITUSVELVOLLISUUDET, RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET JA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

6 luku
Oikeusturvakeinot

44 §
Muutoksenhaku työsuojeluviranomaisen päätöksestä

Työsuojelupiirin työsuojelutoimiston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja ministeriön työsuojeluviranomaisena tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävä kiireellisenä.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään valituksen tekemiseen oikeutetuista, asianomainen työsuojeluvaltuutettu saa valittaa päätöksestä, jolla on myönnetty lupa poiketa työntekijän suojaksi säädetystä vaatimuksesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa myös valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt työsuojeluviranomainen.

Edellä 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen käyttökiellon ja 18 §:n 4 momentissa tarkoitetun väliaikaisen kiellon asettamiseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Yksinomaan täytäntöönpanoa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian yhteydessä.

Muutoksenhausta työsuojelutoimiston antamaan päätökseen, joka koskee työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 9 §:ssä tarkoitettuja poikkeuslupia, säädetään mainitussa laissa.

Selostus:

Lain kolmas osa sisältää yhteisiä menettelyllisiä säännöksiä. Pykälän 1 momentissa säädetään valitusoikeudesta työsuojelupiirin työsuojelutoimiston 15 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen. Päätökseen haetaan muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka alueella työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sijaitsee. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoteturvallisuusasiassa antamasta päätöksestä valitettaisiin suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen ei edellytä enää valituslupaa. Hallintolainkäyttölain 6 §:n mukaan valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusasia käsitellään tuomioistuimessa kiireellisesti.

Pykälän 2 momenttiin on otettu työsuojeluvaltuutetun oikeus hakea muutosta työsuojelutoimiston päätökseen. Säännöksen tarkoituksena on täsmentää työsuojeluvaltuutetun asemaan perustuva valitusoikeus. Työsuojeluvaltuutetun valitusoikeus koskee ainoastaan päätöksiä, joilla työsuojelutoimisto on myöntänyt luvan poiketa työntekijän suojaksi säädetystä vaatimuksesta. Työsuojelutoimistolla on oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen silloin, kun hallinto-oikeus on muuttanut työsuojelutoimiston päätöstä. Säännöksen tavoitteena on varmistaa työsuojeluviranomaisen valvonnan yhtenäisyys ja oikeusvarmuus.

Pykälän 3 momentissa säädetään aiempaa valvontalakia vastaavasti muutoksenhakukiellosta väliaikaiseen päätökseen. Tarkastajan antama kehotus, väliaikainen käyttökielto tai muu toimenpide ei ole valituskelpoinen päätös. Hallinto-oikeuden pelkkään täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta pääasian yhteydessä.

45 §
Muistutus

Työnantajalla, asianomaisella työsuojeluvaltuutetulla ja työntekijällä on oikeus tehdä työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle kirjallinen muistutus siitä, ettei työsuojelutarkastuksessa ole toimittu tämän lain mukaisesti. Muistutus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa työsuojelutarkastuksesta tai muusta valvontatoimenpiteestä. Muistutuksen johdosta on tutkittava tehdyt valvontatoimenpiteet ja tarvittaessa tehtävä uusi tarkastus. Muistutuksen tekijälle on kohtuullisessa ajassa asian selvittämisestä ilmoitettava muistutuksen aiheuttamista toimenpiteistä.

Selostus:

Pykälässä säädetään käytännön valvontatoimintaa koskevasta muistutusmenettelystä. Ehdotuksen mukaisen muistutuksen kohteena on työsuojelupiirin työsuojelutoimiston tai sen tarkastajan menettely valvontatoiminnassa. Muistutuksella on tarkoitus saattaa asia määräajassa työsuojelutoimiston uuteen harkintaan. Muistutuksen voisi tehdä työnantaja, asianomainen työntekijä tai työsuojeluvaltuutettu, jonka edustamien henkilöiden oikeudesta tai velvollisuuksista on kysymys. Uuden tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi puutteelliset tai ylimitoitetut tarkastustoimet. Menettely vähentäisi tarvetta hallintokanteluun ja ylimääräiseen muutoksenhakuun. Muistutukseen olisi annettava vastaus mahdollisimman nopeasti asian selvittämisestä. Muistutuksen johdosta tehty ratkaisu ei ole valituskelpoinen päätös.

7 luku
Ilmoitukset työsuojelun valvontaa varten

46 §
Työtapaturmasta ja ammattitaudista ilmoittaminen

Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle kuoleman tai vaikean vamman aiheuttaneesta työtapaturmasta, jonka johdosta tapahtumapaikalla on tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan suoritettava poliisitutkinta.

Jos lääkäri perustellusti epäilee ammattitautilaissa (1343/1988) tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä tehtävä salassapitosäännösten estämättä asiasta ilmoitus työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi:

1) sairastuneen nimi, henkilötunnus sekä muut yhteystiedot;
2) työnantajan nimi sekä tämän ja työpaikan yhteystiedot;
3) muut tarpeelliset yhteystiedot;
4) altistumisen laatu ja kesto;
5) tieto sairauden laadusta, toteamisesta ja siitä aiheutuneesta haitasta.

Työsuojelutoimiston tulee toimittaa 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tiedot työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteriä varten.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä ja lähettämisestä.

Selostus:

Pykälässä todetaan, että työnantajan on välittömästi ilmoitettava työtapaturmasta tai ammattitaudista työsuojeluviranomaiselle, sekä luetellaan ilmoituksessa mainittavat tiedot.

47 §
Yhteistoimintahenkilöistä ilmoittaminen

Työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut työsuojeluhenkilörekisteriin säädetään työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa (1039/2001).

Selostus:

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen sekä työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan elimen jäsenten nimet

ja yhteystiedot työsuojeluhenkilörekisteriin. Työsuojeluhenkilörekisteristä säädetään työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa (1039/2001). Ilmoitus tehdään Työturvallisuuskeskukselle. Jos työnantaja on ministeriö, valtion virasto, laitos tai liikelaitos, ilmoitus tehdään kuitenkin Valtiokonttorille.

48 §
Ennakkoilmoitusvelvollisuus

Joka päätoimialanaan tarjoaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 4 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksityisiä työvoimapalveluja, on velvollinen ilmoittamaan toiminnan aloittamisesta työsuojeluviranomaiselle.

Työnantajan tai muun toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle asbestityöstä, muusta kuin tilapäisestä rakennustyöstä ja muusta vastaavasta erityistä tapaturman vaaraa tai terveyden haittaa aiheuttavasta työstä, sen luonteesta ja kestosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavasta työstä tai toiminnasta, ilmoituksen sisällöstä, ilmoitusajasta ja muista menettelytavoista.

Selostus:

Pykälän 1 momentti sisältää yksityisille työvoimatoimistoille lähtökohdiltaan aiemman valvontalain 21 a §:n mukaisen velvollisuuden ilmoittaa toiminnan aloittamisesta asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Säännös koskee päätoimialanaan yksityisiä työvoimapalveluja julkisesti tarjoavia. Yksityisillä työvoimapalveluilla tarkoitetaan työvoimaviranomaisesta riippumattomia yksityisen tai oikeushenkilön tarjoamia työnvälityspalveluja ja työvoiman vuokrausta sekä muita työnhakuun liittyviä palveluja.

Ilmoitusvelvollisuus koskee nyt myös ulkomailta toimivia yksityisiä työnvälitystoimistoja. Näin yritysten yhdenvertaisuus lisääntyy ja ulkomailta toimivien yritysten valvontaa voitaisiin tehostaa. Ilmoituksen laiminlyönnistä säädetään sakkorangaistus 51 §:n 2 momentissa.

8 luku
Ilmoitukset muille viranomaisille ja rangaistussäännökset

49 §
Ilmoitus muille viranomaisille

Työsuojeluviranomaisen on, saatuaan tietoonsa epäkohdan tai puutteellisuuden tuotteessa, jonka turvallisuutta koskevien säännösten noudattamisen valvonta kuuluu muulle viranomaiselle, ilmoitettava asiasta kyseiselle valvontaviranomaiselle.

Selostus:

Pykälän mukaan työsuojeluviranomaisen on ilmoitettava muille valvontaviranomaisille havaittuaan epäkohdan tai puutteellisuuden tuotteessa, jonka valvonta kuuluu tälle muulle viranomaiselle. Esimerkki voisi olla esimerkiksi kemikaali, joka ei vastaa siitä annettuja tietoja.

50 §
Rikosasiasta ilmoittaminen ja ilmoituksen käsittely

Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa on työsuojeluviranomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Virallisen syyttäjän on varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske rikoslain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitettua luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöä. Ulkomaalaisen työntekoon liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta ja työsuojeluviranomaisen kuulemisesta säädetään erikseen.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin otetaan lähtökohdiltaan voimassa olevaa valvontalain 24 §:ää vastaavaa säännöstä työsuojeluviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa rikos esitutkintaa varten. Ilmoitus olisi 1 momentin mukaan tehtävä, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty valvottavana olevassa laissa tai rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko lukuun ottamatta rikoslain 47 luvun 6 a §:ssä säädettyä luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöä.Rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädettyjä tekoja ovat lisäksi työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos, työsyrjintä, työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaaminen, työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen ja työnvälitysrikos. Työsuojeluviranomaisen valvottavana olevista laeista muun muassa työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja työturvallisuuslaissa on rangaistussäännöksiä. Ilmoitus tehtäisiin poliisille. Aiemman lain mukaan ilmoitus tehtiin viralliselle syyttäjälle, mutta käytännössä useat työsuojelutoimistot ovat sopineet syyttäjän kanssa, että ilmoitus voidaan tehdä suoraan poliisille.

Pykälän 2 momentti vastaa aiemman valvontalain 24 §:n 2 momenttia. Lisäyksenä on tehty syyttäjälle velvollisuus hankkia työsuojeluviranomaiselta lausunto syyteharkintaa varten. Lausunto on hankittava ennen kuin syyttäjä päättää syytteen nostamisesta tai syyttämättäjättämisestä. Vastaava säännös oli kumotun työturvallisuuslain (299/1958) 50 §:ssä. Työsuojeluviranomaisen kuulemisen yleisenä tavoitteena on riittävän työsuojeluasiantuntemuksen saaminen menettelyn kaikkiin vaiheisiin. Puheoikeus tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä sisältää mahdollisuuden esittää kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Työsuojeluviranomaisen tulee tuoda puolueettomasti esiin asian tutkintaan sekä työsuojeluun liittyviä näkökohtia sekä syytetyn puolesta että häntä vastaan. Menettelyn ulkopuolelle jää edelleen luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö, josta säädetään ulkomaalaislaissa.

51 §
Rangaistussäännökset

Rangaistus 10 tai 43 §:ssä säädetystä salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei siitä muualla laissa kuin rikoslain 38 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain 47 luvun 1 §:ssä ja rangaistus työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaamisesta säädetään rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tämän lain 46 tai 48 §:ssä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta, on tuomittava, jollei muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työsuojelurikkomuksesta sakkoon.

Työsuojelurikkomuksesta tuomitaan myös se työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 53 §:ssä säädettyä nähtävänäpitovelvollisuutta.

Selostus:

Pykälään otetaan aiempaa valvontalakia vastaavat rangaistussäännökset. Lain 48 §:ssä tarkoitetusta työtapaturmasta tai ammattitaudista ilmoittamisen laiminlyönyt toiminnanharjoittaja, työnantaja tai tämän edustaja tuomittaisiin työsuojelurikkomuksesta sakkoon. Vastaavasti rangaistaisiin yksityisen työvoimapalvelun tai muun toiminnan alkamisilmoituksen laiminlyönnistä. Työsuojeluvaltuutetun oikeuksien loukkaamisesta säädetään rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.

9 luku
Erinäiset säännökset

52 §
Virka-apu

Poliisin on annettava työsuojeluviranomaisen pyynnöstä virka-apua valvonnan toteuttamista varten.

Selostus:

Pykälä perustaa poliisille oikeuden antaa virka-apua työsuojeluviranomaiselle.

53 §
Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säädökset sekä asianomaisen työsuojeluviranomaisen, työsuojelupäällikön ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun nimi- ja yhteystiedot työpaikalla työntekijöiden nähtävinä.

Selostus:

Kuten aiemminkin, työnantajalla on velvollisuus pitää tämä laki ja sen nojalla annetut säädökset sekä asianomaisen työsuojeluviranomaisen, työsuojelupäällikön ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun nimi- ja yhteystiedot työpaikalla työntekijöiden nähtävinä.

54 §
Valvonta

Työsuojeluviranomaiset valvovat 5 luvussa säädettyä työsuojelun yhteistoimintaa ja 7 luvussa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä.

Työsuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan valvo yhteistoimintaa koskevia säännöksiä, jos yhteistoiminnasta on sovittu 23 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn mukaisesti.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin on otettu selvyyden vuoksi säännös 5 ja 7 luvun säännösten valvonnasta. Säännös koskee sitä ehdotetun lain menettelyä, jota työsuojeluviranomaisen ulkopuoliset ovat velvolliset noudattamaan. Pykälän 2 momentissa määrätään että työsuojeluviranomaiset valvovat tässä laissa tarkoitettua työsuojelun yhteistoimintaa vain niillä työpaikoilla, joiden osalta yhteistoiminnasta ei ole sovittu. Järjestäytyneellä työpaikalla sopimuksen noudattamisen valvonnassa ja sopimuksesta johtuvien epäselvyyksien ratkaisemisessa noudatetaan osapuolten kesken sovittua tai muulla kuin ehdotetulla lailla säädettyä menettelyä.

10 luku
Voimaantulosäännökset

55 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16 päivänä helmikuuta 1973 annettu laki (131/1973) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan lain 2 a ja 20 a § ja sen nojalla työsuojeluun liittyvien tarkastuslaitosten hyväksymisestä 14 päivänä tammikuuta 2000 annettu asetus (18/2000) jäävät kuitenkin voimaan, kunnes ne erikseen kumotaan.

Selostus:

Tämä laki on tullut voimaan 1.2.2006. Vanha valvontalaki on kumottu kuitenkin siten, että sen 2 a ja 20 a § jäävät edelleen voimaan, kunnes ne erikseen kumotaan. Samalla jäisi toistaiseksi voimaan työsuojeluun liittyvien tarkastuslaitosten hyväksymisestä annettu asetus (18/2000). Säännökset liittyvät sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevaan tarkastuslaitosten hyväksymistä ja pätevyysvaatimuksia koskevaan selvitykseen. Sen sijaan valvontalain voimaan tullessa kumoutuvat sen nojalla annettu asetus työsuojelun valvonnasta ja asetus virka- tai työsopimussuhdetta vailla olevien työsuojelun valvonnasta.

 

Asianajaja, LL.M Sanna Suvanto
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

Edelliselle sivulle