Valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta 7/2023

Selostettava asetus on osa Euroopan parlamentin ja neuvoston ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin (EU 2020/2184, "juomavesidirektiivi") saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksella säädetään koko talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta, joka vastaa Maailman terveysjärjestön talousveden riskienhallintasuunnitelman laatimista koskevaa ohjeistusta eli ns. Water Safety Plan- eli WSP-periaatetta. Asetus on annettu terveydensuojelulain (763/1994) 19 a §:n 5 momentin ja vesihuoltolain (119/2001) 15 §:n 5 momentin nojalla, joissa säädetään talousvettä toimittavan laitoksen velvollisuudesta tehdä vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelma ja vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudesta. Selostettavalla asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä laitoksen riskienhallintasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja pitämisestä ajan tasalla, laitoksen omavalvonnasta sekä vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudesta.

Asetus tuli voimaan 12.1.2023.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään terveydensuojelulain (763/1994) 19 a §:n 5 momentin ja vesihuoltolain (119/2001) 15 §:n 5 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, ensin mainittu laissa 1258/2022 ja viimeksi mainittu laissa 1259/2022:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan sellaisen talousvettä toimittavan laitoksen vedentuotantoketjun riskinarviointiin ja riskienhallintaan, joka toimittaa talousvettä vedenjakelualueelle vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksen soveltamisalasta. Soveltamisala vastaa niitä talousvettä toimittavia laitoksia, joihin sovelletaan juomavesidirektiivin säännöksiä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vedenottamolla rakennelmaa tai laitteistoa, josta johdetaan pohjavettä, pintavettä tai tekopohjavettä käytettäväksi talousvetenä tai talousveden valmistamiseen;

2) vedenottamoalueella vedenottamon rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa varten tarvittavaa aluetta;

3) vedenkäsittelylaitoksella rakennelmaa, jossa vettä käsitellään talousveden tuottamiseksi;

4) vedenottamon suoja-alueella vesilain (587/2011) 4 luvun 11 §:ssä tarkoitettua pohjaveden tai pintaveden ottamon ympärillä olevaa aluetta;

5) vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella aluetta, josta vesi kulkeutuu pohjaveden ottopisteelle tietyllä pumppausmäärällä, taikka raakaveden laatuun vaikuttavaa pintaveden valuma-aluetta, jolla vesi muodostuu ja jolta se kulkeutuu vedenottopisteelle;

6) vaaralla vedessä olevaa biologista, kemiallista, fysikaalista tai radioaktiivista tekijää tai muuta veden tilaan liittyvää seikkaa, joka saattaa aiheuttaa terveyshaittaa talousveden välityksellä tai vaikuttaa veden käyttökelpoisuuteen talousvetenä;

7) vaaratilanteella tilannetta, joka uhkaa talousveden tuotantoketjua siten, että vaara voi toteutua;

8) riskillä vaaratilanteen todennäköisyyden ja vaaran haittavaikutuksen yhdistelmää;

9) riskienhallintatoimenpiteellä sellaista toimenpidettä, jolla ennaltaehkäistään vaaraa tai vaaratilannetta taikka poistetaan tai vähennetään näistä aiheutuvaa riskiä.

Selostus:

Pykälässä säädetään riskienhallinnan kannalta keskeisistä määritelmistä.

Pykälän 1, 2 ja 3 kohdat on lisätty riskienhallintatoimenpiteiden kohdentamiseksi.

Pykälän 4 kohdan vedenottamon suoja-alueella tarkoitetaan juomavesidirektiivissä mainittuja suojavyöhykkeitä, joiden kartoitus on sisällytettävä vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen kuvaukseen. Riskinarvioinnin tulosten perusteella harkitaan pohja- ja pintavesiä koskevien suojavyöhykkeiden perustamis- tai mukauttamistarvetta.

Pykälän 5 kohdassa määritellään vedenottopisteen vedenmuodostumisalue. Vedenottopisteen vedenmuodostumisalue on keskeinen alue, johon riskinarviointia ja riskienhallinnan toimenpiteitä on kohdistettava. Tieto vedenottopisteen vedenmuodostumisalueesta on tarpeellinen, kun riskinarvioinnissa tunnistetaan, mitkä vaarat tai vaaratilanteet uhkaavat veden laatua. Sen avulla voidaan määrittää, virtaako pohjaveden tai pintaveden laatua uhkaavilta riskialueilta vesi vedenottopisteelle vai ei. Pumppausmäärä vaikuttaa vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen rajaan, koska mitä enemmän vettä pumpataan, sitä nopeammin tai laajemmalta alueelta vettä virtaa vedenottopisteelle. Lainsäädäntö ei edellytä vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittämistä, vaan sen sijasta riskinarvioinnissa voidaan käyttää pohjaveden osalta koko pohjavesialueen tietoja ja pintavesien osalta asiantuntija-arviota pintaveden osavaluma-alueista, jotka voivat vaikuttaa raakaveden laatuun. Käytännön syistä esimerkiksi pienillä pohjavesialueilla on yksinkertaisempaa käyttää koko pohjavesialueen tietoja, kun taas suurilla pohjavesialueilla vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittelyllä voidaan rajata riskinarviointi ja riskienhallinta siihen todelliseen alueeseen, joka vaikuttaa veden laatuun. Talousvettä toimittava laitos vastaa vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen määrittämisestä sekä siitä, määritetäänkö sitä lainkaan vai käytetäänkö riskinarvioinnissa laajempaa pohja- tai pintavesialuetietoa.

Pykälän 6 kohdassa määritellän vaara, 7 kohdassa vaaratilanne ja 8 kohdassa riski. Määritelmät ovat riskinarvioinnin ja riskienhallinnan kannalta keskeisiä, mutta yleiskielessä niiden käyttö on epäyhtenäistä, joten ne on määritelty tässä. Pykälän 9 kohdassa määritellään riskienhallintatoimenpide. Käytännössä talousveden laadun turvaamiseksi tehtäviä riskienhallintatoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi raakaveden laadun heikkenemisen ehkäisemistä koskevat toimenpiteet vedenmuodostumisalueella, veden laadun seuranta vedentuotantoketjussa, vedenkäsittelymenetelmien tehostaminen tai siihen varautuminen, talousvettä toimittavan laitoksen toimintatapojen kriittinen tarkastelu ja muuttaminen tarvittaessa, laitoksen laitteistojen ja vesijohtoverkoston kunnossapito sekä vedenottamon ja vedenottamoalueen valvonta. Riskienhallintatoimenpiteitä tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdistaa koko vedentuotantoketjuun, eli vedenottopisteen vedenmuodostumisalueelle, veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun.

3 §
Riskienhallintasuunnitelma

Terveydensuojelulain (763/1994) 19 a §:ssä tarkoitettuun riskienhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot:

1) riskienhallintasuunnitelman laatimiseen osallistuneen työryhmän kokoonpano;

2) vedenottopisteiden sijainti paikkatietona;

3) selvitys vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueiden maankäytöstä, valumasta, vedenmuodostumisprosesseista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta veden laatuun;

4) vedenottamoiden, vedenottamoalueiden, vedenottamon suoja-alueiden, vedenkäsittelylaitosten ja vedenjakelualueiden sijainti paikkatietona tai kartalla;

5) veden ottoa, käsittelyä, varastointia ja jakelua koskeva vedentuotantoketjun kuvaus;

6) tiedot vedenkäsittelykemikaaleista ja sellaisten vedentuotantoketjussa käytettävien tuotteiden materiaaleista, jotka ovat kosketuksissa talousvedeksi tuotettavan veden tai talousveden kanssa;

7) luettelo tunnistetuista talousveden laatua uhkaavista vaaroista ja vaaratilanteista liitteessä 1 tarkoitetuilla riskienhallinnan osa-alueilla;

8) arvio tunnistettujen vaarojen ja vaaratilanteiden aiheuttamasta riskistä talousveden laadulle;

9) luettelo laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä;

10) aikataulutettu toimenpidesuunnitelma uusien riskienhallintatoimenpiteiden käyttöönottamiseksi, jos olemassa olevat riskienhallintatoimenpiteet eivät ole riittäviä poistamaan vaaraa tai vähentämään riskiä hyväksyttävälle tasolle;

11) 7 §:ssä tarkoitettu omavalvontasuunnitelma.

Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vedenottopisteen vedenmuodostumisaluetta ei ole määritetty, mainitussa kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta voidaan käyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tallennettuja tietoja, jotka koskevat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 10 a §:ssä tarkoitettua pohjavesialuetta taikka pintavesimuodostumaa tai sen osavaluma-aluetta.

Riskienhallintasuunnitelmaan sisältyvät tiedot on pidettävä ajan tasalla, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran kuudessa vuodessa.

Riskienhallintasuunnitelmaa varten saatujen ja laadittujen asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 23 §:ssä.

Selostus:

Pykälässä säädetään riskienhallintasuunnitelmaan sisällytettävistä tiedoista ja niiden ajan tasalla pitämisestä.

Pykälän 1 momentissa säädetään riskienhallintasuunnitelman sisällöstä. Momentin 1, 3, 7, 9 ja 10 kohdat vastaavat sisällöltään talousvesiasetuksen 7 a §:ssä säädettyjä tietoja, jotka talousvettä toimittavan laitoksen on esitettävä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle riskinarvioinnin hyväksymistä varten.

Momentin 1 kohdan mukaan riskienhallintasuunnitelmaan tulee sisällyttää työryhmän kokoonpano. Terveydensuojelulain 19 a §:n mukaan riskienhallintasuunnitelman laatiminen on talousvettä toimittavan laitoksen vastuulla, ja suunnitelma on laadittava yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen sekä muiden riskienhallinnan kannalta keskeisten tahojen kanssa. ELY-keskuksen sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osallistumisesta riskienhallintasuunnitelman laatimiseen säädetään vesihuoltolain 4 §:ssä. Riskienhallintasuunnitelman laatimiseen osallistuvia keskeisiä tahoja on kuvattu yksityiskohtaisesti ko. lakimuutoksia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 196/2022 vp, s. 85-87).

Momentin 2 kohdassa säädetään vedenottopisteiden sijainnin esittämistä paikkatietomuodossa.

Momentin 3 mukaan riskinarviointiin on sisällytettävä kuvaus maankäytöstä, valumasta ja veden muodostusprosesseista vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueilla.

Momentin 4 kohdassa säädetään vedenottamoiden, vedenottamoalueiden, vedenottamon suojaalueiden, vedenkäsittelylaitosten ja vedenjakelualueiden sijainnin esittämistä joko paikkatietona tai kartalla. Näiden kohteiden karttatarkastelu tai esittäminen paikkatietomuodossa on havainnollista vedentuotantoketjun kuvauksen sekä riskinarvioinnin ja riskienhallinnan kannalta, ja helpottaa mm. kunnan terveydensuojeluviranomaisen viranomaisvalvonnan ja laitoksen omavalvonnan suunnittelua.

Momentin 5 kohdan mukaan riskienhallintasuunnitelmaan tulee sisällyttää veden ottoa, käsittelyä, varastointia ja jakelua koskeva vedentuotantoketjun kuvaus. Vedentuotantoketjun kuvaus on keskeinen riskinarvioinnin ja riskinhallinnan perustoimenpide.

Momentin 6 kohdan mukaan vedenkäsittelyssä käytettävien kemikaalien tietojen ja veden kanssa vedentuotantoketjussa kosketuksiin joutuvien tuotteiden materiaalitiedot on esitettävä riskienhallintasuunnitelmassa. Säännös on tarpeen veden toimitusketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan kannalta.

Momentin 7 kohdassa säädetään, että riskienhallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää luettelo tunnistetuista vaaroista ja vaaratilanteista osa-alueilla, jotka luetellaan asetuksen liitteessä 1. Veden laatua uhkaavien vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistaminen on WSP-periaatteen mukainen ensimmäinen toimenpide, jotta niistä aiheutuvat riskit voidaan arvioida ja määrittää hallintakeinoja vaarojen ja vaaratilanteiden poistamiseksi tai niistä aiheutuvien riskien hallitsemiseksi.

Momentin 8 kohdan mukaan tunnistettujen vaarojen ja vaaratilanteiden riskinarviointi tulee sisällyttää riskienhallintasuunnitelmaan. Riskinarviointi on vedentuotantoketjun kuvauksen ja vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisen ohella kolmas keskeinen WSP-periaatteen mukainen tehtäväkokonaisuus.

Momentin 9 kohdan mukaan riskienhallintasuunnitelmaan tulee sisällyttää luettelo laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä, ja momentin 10 kohdan mukaan suunnitelmaan tulee sisällyttää aikataulutettu toimenpidesuunnitelma uusien riskienhallintatoimenpiteiden käyttöönottamiseksi, jos olemassa olevat riskienhallintatoimenpiteet eivät ole riittäviä poistamaan vaaraa tai vähentämään riskiä hyväksyttävälle tasolle. Ajantasainen luettelo laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä helpottaa talousvettä toimittavan laitoksen omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa.

Momentin 11 kohdan mukaan talousvettä toimittavan laitoksen omavalvontasuunnitelma tulee lisätä riskienhallintasuunnitelmaan. Omavalvonta on talousvettä toimittavan laitoksen suunnitelma riskienhallintatoimenpiteiden toimivuuden seuraamiseksi.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että mikäli 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua vedenottopisteen vedenmuodostumisaluetta ei ole määritetty, voidaan sitä koskevien 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen sijasta käyttää vesienhoitolainsäädännössä tarkoitettua koko vesimuodostumaa koskevia pohjavesialueen tai pintaveden valuma-alueen tai osavaluma-alueen tietoja, jotka on tallennettu ympäristönsuojelulain (527/2014) 222 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään. Asetuksella ei edellytetä, että vedenottopisteen vedenmuodostumisalue olisi määritettävä. Mikäli sitä ei ole määritetty, tulisi riskinarviointiin käytettävien valuma-aluetta koskevien tietojen perustua varovaisuusperiaatteen ja terveydensuojelulain 19 §:n 1 momentissa säädetyn ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti soveltuvin osin koko pohjavesialueen tai pintaveden valuma- tai osavaluma-alueen tietoja. Pohjaveden osalta näitä tietoja kootaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain nojalla, ja pintavesien osalta voidaan käyttää Suomen ympäristökeskuksen valuma-aluejärjestelmän tietoja.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen on pidettävä riskienhallintasuunnitelmaan sisältyvät tiedot ajan tasalla, ja että suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran kuudessa vuodessa. Suunnitelman ajan tasalla pitämisellä tarkoitetaan suunnitelmaan tehtäviä vähäisiä muutoksia, kun taas suunnitelman tarkistamisella tarkoitetaan puolestaan koko suunnitelman kokonaisvaltaista riskinarviointiin perustuvaa tarkastelua, minkä voidaan katsoa edellyttävän ainakin 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän näkemysten huomioon ottamista.

4 §
Riskinarviointi

Riskinarvioinnissa arvioidaan kaikkien 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen vaarojen ja vaaratilanteiden todennäköisyys ja niiden talousveden välityksellä aiheutuva mahdollinen terveyshaitta tai talousveden käyttökelpoisuuteen vaikuttava haitta.

Riskinarviointiin sisällytetään selvitys siitä, miten riskinarvioinnissa on otettu huomioon raakaveden lähteenä käytettävää vesimuodostumaa koskevat:

1) vesienhoitolain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut vesimuodostuman ominaispiirteet, 2 kohdassa tarkoitetut ihmisen toiminnan vaikutukset ja 7 kohdassa tarkoitetun vesien seurannan tulokset;

2) vesienhoitolain 10 e §:ssä tarkoitettu pohjavesialueen suojelusuunnitelma;

3) vesilain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetut vedenottamon suoja-aluemääräykset.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan riskinarvioinnissa arvioidaan kaikkien 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tunnistettujen vaarojen ja vaaratilanteiden todennäköisyys ja niiden talousveden välityksellä aiheutuva mahdollinen terveyshaitta tai talousveden käyttökelpoisuuteen vaikuttava haitta. Terveyshaitalla viitataan terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun terveyshaittaan, jolla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Talousveden käyttökelpoisuuteen vaikuttavalla haitalla tarkoitettaan terveydensuojelulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua säännöstä siitä, että talousveden on oltava tarkoitukseensa käyttökelpoista ja tätä koskevia talousvesiasetuksen talousveden laatutavoitteita.

Pykälän 2 momentin velvollisuuksista vedenottamon suoja-alueiden ja pohjaveden suojelusuunnitelman huomioon ottamisesta säädettiin aiemmin terveydensuojelulain 17 §:n 2 momentissa, mutta säännös on nyt siirretty laista tähän asetukseen. Lisäksi nyt lisättiin vaatimus selvittää, miten raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset on otettu huomioon riskinarvioinnissa.

5 §
Riskienhallinta

Talousvettä toimittavan laitoksen tulee määrittää 4 §:n mukaisesti tehdyn riskinarvioinnin perusteella riskienhallintatoimenpiteet talousveden terveydellisen laadun ja käyttökelpoisuuden turvaamiseksi ja tunnistaa toimenpiteistä vastuussa olevat toimijat. Toimenpiteiden ensisijaisena tarkoituksena on poistaa 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut vaarat ja vaaratilanteet ja toissijaisesti vähentää niistä aiheutuvaa riskiä talousveden laadulle.

Jos 4 §:n mukaisesti tehty riskinarviointi edellyttää uusia talousvettä toimittavan laitoksen vastuulla olevia riskienhallintatoimenpiteitä, laitoksen tulee tehdä 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu suunnitelma näiden toimenpiteiden käyttöönottamiseksi. Kun uudet riskienhallintamenetelmät on otettu käyttöön, laitoksen tulee lisätä ne 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

Selostus:

Riskienhalintatoimenpiteiden määrittäminen on yksi keskeisimmistä riskienhallinnan toimenpiteistä, ja pykälän 1 momentissa säädetään niiden määrittäminen talousvettä toimittavan laitoksen vastuulle. Toimenpiteiden ensisijaisena tarkoituksena on poistaa vaarat ja vaaratilanteet, millä korostetaan sitä, että riskienhallintatoimenpiteet tulee aloittaa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Jos riskinarviointi edellyttää uusia riskienhallintatoimenpiteitä, laitoksen on 2 momentin mukaan tehtävä aikataulutettu suunnitelma niiden käyttöönottamiseksi ja lisättävä ne luetteloon laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä. Kaikki riskienhallinnassa tunnistetut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole talousvettä toimittavan laitoksen omassa hallinnassa, joten terveydensuojelulain uudessa 19 a §:ssa säädetään, että laitoksen on toimitettava riskienhallintasuunnitelma kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta ne voivat ottaa sen huomioon viranomaistoiminnassaan.

6 §
Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonta

Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan tarkoituksena on:

1) varmistaa vedenkäsittelyn asianmukaisuus;

2) varmistaa käytössä olevien riskienhallintatoimenpiteiden toimivuus;

3) seurata vedentuotantoketjussa tekijöitä, jotka vaikuttavat 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuihin vaaroihin ja vaaratilanteisiin sekä niiden aiheuttamaan riskiin talousveden laadulle;

4) ehkäistä ennalta vaaratilanteita ja talousveden terveydelliseen laatuun kohdistuvia häiriötilanteita;

5) tunnistaa uusia talousveden laatua uhkaavia vaaroja ja vaaratilanteita.

Omavalvontaan sisältyy:

1) laitoksen toiminnan, vedenottamon, vedenottamoalueen, vedenkäsittelylaitoksen ja muun toimintaympäristön tarkastuksia;

2) veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun liittyvien laitteistojen kunnon seuranta;

3) liitteessä 2 tarkoitettu raakaveden laadun seuranta;

4) käsitellyn veden ja vedenjakeluverkostossa jaettavan veden laadun seuranta, jos se on tarkoituksenmukaista;

5) liitteessä 3 tarkoitettujen erityisesti seurattavien muuttujien seuranta.

Talousvettä toimittavan laitoksen on säilytettävä omavalvontaan sisältyvien tarkastusten tiedot ja seurannan tulokset riittävässä laajuudessa ja esitettävä ne kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä.

Selostus:

Omavalvonnalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan velvollisuutta tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit, seurata niihin vaikuttavia tekijöitä ja harjoittaa toimintaa siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelulain 19 a §:n 4 momentissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon omavalvonnassaan. Mainitun pykälän 5 momentissa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnasta.

Pykälän 1 momentti omavalvonnan tarkoituksesta on siirretty vähäisin muutoksin talousvesiasetuksesta (1352/2015).

Pykälän 2 momentissa säädetään juomavesidirektiiviä vastaavasti omavalvonnan sisältämistä toimenpiteistä.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen on säilytettävä omavalvontaan sisältyvien tarkastusten tiedot ja seurannan tulokset riittävässä laajuudessa ja esitettävä ne kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä. Säännöksellä varmistetaan, että kunnan terveydensuojeluviranomainen voi valvoa terveydensuojelulain 20 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua velvollisuuttaan siitä, että laitoksen omavalvonta on riittävää ja että laitos toteuttaa riskienhallintasuunnitelmaansa. Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnassa voi kuitenkin kertyä päivittäin huomattava määrä omavalvontatuloksia, joiden kaikkien esittäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi säädetään vain omavalvontatulosten säilyttämistä riittävässä laajuudessa, ja laitoksen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee sopia keskenään, mitä riittävällä laajuudella tarkoitetaan.

7 §
Omavalvontasuunnitelma

Talousvettä toimittavan laitoksen on laadittava vedentuotantoketjukohtainen omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan omavalvontaan sisältyvät toimenpiteet.

Omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja se on tarkistettava riskienhallintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä.

Selostus:

Laitoksella on velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan 6 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet. Laitoksen on pidettävä omavalvontasuunnitelma ajan tasalla ja se on tarkistettava riskienhallintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä eli vähintään kerran kuudessa vuodessa.

8 §
Raakaveden laadun seuranta omavalvonnassa

Raakaveden laadun seuranta voidaan tehdä vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella olevasta tarkkailupisteestä, vedenottopisteestä tai vedenottamolle johdettavasta raakavedestä. Jos muuttujan pitoisuus ei muutu vedenkäsittelyssä tai vedenjakelussa, myös myöhemmin talousveden tuotantoketjussa tehty seuranta voidaan katsoa osaksi raakaveden laadun seurantaa.

Sen lisäksi, mitä 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään raakaveden laadun seurannasta, talousvesikäyttöön otettavan pintaveden tarkkailusta säädetään pintavedelle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 9 §:n 4 momentissa.

Selostus:

Pykälässä säädetään 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta raakaveden laadun seurannasta. Laitoksen velvollisuutena on vesihuoltolain 15 §:n 2 momentin mukaan huolehtia siitä, että raakavettä koskevat tutkimustulokset tallennetaan ympäristönsuojelulain 222 §:ssa tarkoitettuun tietojärjestelmään.

9 §
Raakavedestä erityisesti seurattavan muuttujan toimenpiderajan ylittyminen

Jos liitteen 3 jaksossa 3.2 tarkoitetun muuttujan määrä raakavedessä on suurempi kuin sille säädetty toimenpideraja, talousvettä toimittavan laitoksen on tutkittava muuttujan määrä vedenkäsittelyn jälkeen tai talousvedestä ja arvioitava logaritmisen poistuman avulla, onko tautia aiheuttavien virusten talousveteen pääsyn riski riittävästi hallinnassa.

Jos liitteen 3 jaksossa 3.3 tarkoitetun muuttujan pitoisuus raakavedessä on suurempi kuin sille säädetty toimenpideraja, talousvettä toimittavan laitoksen on tutkittava muuttujan pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen tai talousvedestä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin vedenkäsittelyn jälkeen tai talousvedestä tehtäviin tutkimuksiin sovelletaan terveydensuojelulain 49 a §:ää.

Selostus:

Liitteen 3 jaksossa 3.2 säädetään ns. somaattisista kolifaageista. Somaattisten kolifaagien määrä on tutkittava, jos somaattisten kolifaagien määrä raakavedessä on suurempi kuin toimenpideraja. Laitoksen on arvioitava logaritmisen poistuman avulla, onko tautia aiheuttavien virusten talousveteen pääsyn riski riittävästi hallinnassa. Tässä asetuksessa tai juomavesidirektiivissä ei kuitenkaan säädetä siitä, kuinka suuri logartimisen poistuman tulisi olla.

Pykälän 2 momentissa säädetään velvollisuus tutkia liitteen 3 jaksossa 3.3 säädettyjä kemiallisia muuttuja vedenkäsittelyn jälkeen tai talousvedestä, jos sen pitoisuus raakavedessä on säädettyä toimenpiderajaa suurempi. Näin saadaantietoa ihmisen altistumisesta kyseiselle muuttujalle.

Pykälän 3 momentin mukaan edellä mainitut tutkimukset on tehtävä terveydensuojelulain 49 a §:n mukaisesti, eli tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa hyväksytyllä menetelmällä ja tutkimusten tulokset on tallennettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston osoittamaan tietojärjestelmään.

LIITTEET

Liite 1.

Talousveden laatua uhkaavien vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistaminen

Talousveden terveydellistä laatua ja käyttökelpoisuutta uhkaavat vaarat ja vaaratilanteet tunnistetaan riskienhallintasuunnitelmaa varten seuraavilla osa-alueilla:

1) vedenottopisteen vedenmuodostumisalue;

2) raakaveden laatu;

3) veden otto, mukaan luettuna vedenottamon tilat ja vedenottamoalue;

4) vedenkäsittely, mukaan luettuna siinä käytetyt kemikaalit ja suodatinaineet sekä vedenkäsittelylaitoksen tilat;

5) veden jakelu, mukaan luettuna vedenjakeluverkosto, veden varastointi ja verkostovuodot;

6) vedentuotantoketjussa veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet;

7) laitoksen toimintatavat;

8) vedenottamoalueella, vedenkäsittelylaitoksella tai vedentuotantoketjun varastointiin käytettävillä rakennelmilla toimivat tai vierailevat henkilöt.

Kunkin osa-alueen kohdalla tunnistetaan sekä laitoksen normaalissa toiminnassa olevat että erilaisista häiriötilanteista, kuten luonnonilmiöistä, ilmastonmuutoksesta tai laiterikoista johtuvat vaarat ja vaaratilanteet.

Ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa tarkoitetussa vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisessa voidaan käyttää vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 24 ja 25 §:ssä tarkoitettuja tietoja ihmistoiminnan vaikutuksista veden laadulle sekä raakaveden laadun seurannan tuloksia.

Ensimmäisen kohdan 8 alakohtaan olisi sisällytettävä selvitys laitoksella työskentelevien henkilöiden turvallisuusosaamisesta ja sen kehittämisestä sekä laitoksella talousveden terveydellisen laadun turvaamisen kannalta keskeisten toimintojen parissa työskentelevien henkilöiden luotettavuuden varmistamisesta. Henkilöturvallisuusselvityksestä säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014).

Selostus:

Liitteessä 1 säädetään tarkemmin ne osa-alueet, joista johtuvat vaarat ja vaaratilanteet tulee sisällyttää riskienhallintasuunnitelmaan. Jokaisen osa-alueen kohdalla täytyy huomioida sekä laitoksen normaali toiminta että mahdolliset häiriötilanteet, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ja vaaratilanteita. Lisäksi tulee kartoittaa se, onko henkilöstön tietoturvallisuuteen ja muuhun turvallisuusosaamiseen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa kehittämisen tarvetta.

Liite 2.

Talousvettä toimittavan laitoksen raakaveden laadun seuranta

Talousvettä toimittava laitos valitsee riskinarvioinnin tulosten perusteella raakavedestä seurattavat muuttujat seuraavien muuttujien luetteloista:

1) terveydensuojelulain 17 §:n nojalla säädetyt talousveden mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimusmuuttujat;

2) liitteen 3 jakson 3.2 ja 3.3 erityisesti seurattavat muuttujat;

3) vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 7 olevan taulukon A) pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit;

4) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon C1) vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitallisiksi aineiksi yksilöidyt aineet;

5) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon D) kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet;

6) muut tämän asetuksen 3 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaiseen vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamiseen liittyvät sellaiset muuttujat ja luonnossa esiintyvät aineet, jotka voivat olla peräisin vedenottopisteen vedenmuodostumisalueelta.

Raakaveden laadun seurannassa voidaan käyttää muun lainsäädännön nojalla ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuja tutkimustuloksia.

Selostus:

Laitos valitsee riskinarvioinnin tulosten perusteella, mitä muuttujia se seuraa. Muuttujat valitaan liitteen 2 luettelosta.

Liite 3.

Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvontaan sisällytettävät erityisesti seurattavat muuttujat, niiden toimenpiderajat ja seuranta

3.1 Sameus

Sameuden toimenpideraja suodatuskäsittelyn jälkeen mitattuna on 0,3 NTU (nefelometrinen sameusyksikkö) 95 %:ssa näytteitä ja 1 NTU yksittäisessä näytteessä. Toimenpiderajaa ei sovelleta pohjaveteen, jossa sameus johtuu raudasta tai mangaanista.

Taulukko 1. Sameuden vähimmäistutkimustiheys vedenkäsittelylaitokselta vedenjakelualueelle vuorokaudessa toimitettavan tai vedenjakelualueella tuotettavan veden määrän mukaan (m3/vrk).
Veden määrä (m 3/vrk)	Vähimmäistutkimistiheys
alle 1 000	viikoittain
1 000−10 000	päivittäin
yli 10 000	jatkuvatoimisesti

3.2 Somaattiset kolifaagit

Somaattisten kolifaagien toimenpideraja raakavedessä on 50 plakkia muodostavaa yksikköä (PMY) 100 ml:ssa. Seurantaan voidaan käyttää standardimenetelmiä SFS-EN ISO 10705–2 ja ISO 10705–3.

Talousvettä toimittava laitos seuraa somaattisia kolifaageja raakavedessä, jos se on riskinarvioinnin perusteella aiheellista. Jos somaattisten kolifaagien määrä on suurempi kuin toimenpideraja, niiden määrä tutkitaan vedenkäsittelymenetelmien jälkeen ja arvioidaan logaritmisen poistuman avulla, onko patogeenisten virusten läpipääsyn riski riittävästi hallinnassa.

3.3 Kemialliset muuttujat

Talousvettä toimittava laitos seuraa taulukossa 2 tarkoitettuja muuttujia, jos se on riskinarvioinnin perusteella aiheellista. Seurannassa käytettävän menetelmän määritysrajan on oltava pienempi kuin muuttujan taulukossa esitetty toimenpideraja.

Muuttujien pitoisuutta seurataan raakavedessä. Jos muuttujan pitoisuus raakavedessä on suurempi kuin taulukossa 2 esitetty toimenpideraja, seurantaa on tehtävä myös sen selvittämiseksi, miten laitoksen käytössä olevat vedenkäsittelymenetelmät vähentävät muuttujan pitoisuutta vedessä.

Taulukko 2. Kemialliset muuttujat ja niiden toimenpiderajat.
Muuttuja	Toimenpideraja (ng/l)	Huomautus
17-beeta-estradioli	1	1
Nonyylifenoli	300	2

(1) Muuttujan CAS-numero on 50-28-2 ja sen Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukainen EU-numero on 200-023-8.

(2) Muuttujan CAS-numero on 84852-15-3 ja sen Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukainen EU-numero on 284-325-5. Aiemmin muuttujasta on käytetty myös vastaavia numeroita CAS 25154-52-3 ja EU 104-40-5. Muuttujan määrittämiseen voidaan käyttää standardimenetelmää SFS-EN ISO 18857-2.

Selostus:

Liitteessä 3 säädetään ne muuttujat, joiden seurannan tulee sisältyä laitoksen omavalvontaan.

---

Tämä asetus tuli voimaan 12 päivänä tammikuuta 2023.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi