Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 2/2023

Selostettavalla asetuksella muutettiin asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015). Koska soveltamisala samalla laajeni, muutettiin myös asetuksen nimi uutta sisältöä vastaavaksi. Asetuksella on aiemmin säädetty vain talousvettä koskevista asioista, mutta nyt soveltamisalaan lisättiin lämmin käyttövesi, jota koskevista vaatimuksista ja valvonnasta ei ole aiemmin säädetty. Lisäksi säädettiin rakennusten vesilaitteistojen riskinhallinnasta, viranomaisten talousvettä koskevien tietokokonaisuuksien raportoinnista sekä vedenkäyttäjille tiedottamisesta verkossa. Asetuksen liitteessä säädettiin uusista kemiallisista laatuvaatimuksista, rakennuksen riskinarvioinnin kannalta keskeisistä muuttujista ja vedenkäyttäjille tiedotettavista muuttujista. Asetus on osa kokonaisuutta, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EU 2020/2184, "juomavesidirektiivi"). Asetus annettiin terveydensuojelulain (763/1994) nojalla.

Asetus tuli voimaan 12.1.2022.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) 3 a, 7 a, 8 a ja 14–16 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 a, 7 a, 8 a ja 14 § asetuksessa 683/2017,

muutetaan asetuksen nimike, 1–7, 8 ja 9–11 §, 12 §:n 2 momentti, 17, 18, 18 a, 19–21 § sekä liitteet I–III, sellaisina kuin niistä ovat 1, 3–5, 7, 8, 9 ja 10 §, 12 §:n 2 momentti, 17, 18, 18 a, 19 ja 20 § sekä liitteet I–III asetuksessa 683/2017, sekä

lisätään asetukseen uusi 20 a § seuraavasti:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta

1 §
Tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään:

1) talousveden laatuvaatimuksista, laatutavoitteista, käsittelystä, käsittelyyn käytettävistä kemikaaleista ja desinfioinnista;

2) riskienhallintaan perustuvasta talousveden säännöllisestä valvonnasta sekä tutkimustulosten raportoinnista, tiedottamisesta ja tietoverkossa esitettävistä tiedoista;

3) menettelystä, jos talousvesi ei täytä laatuvaatimuksia tai -tavoitteita;

4) talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta;

5) rakennusten vesilaitteistojen ja niistä otettavan veden riskienhallintaa koskevista menettelytavoista;

6) häiriötilanteisiin varautumista koskevan suunnitelman sisällöstä ja laatimisesta.

Selostus:

Pykälän 2 ja 5 kohtia muutettiin, mutta muut kohdat pysyivät ennallaan. Pykälän 2 kohtaan tarkennettiin, että kyseessä on talousveden riskiperustainen arviointi, ja lisättiin, että asetuksessa säädetään tutkimustulosten raportoinnista, tiedottamisesta ja tietoverkossa esitettävistä tiedoista. Pykälän 5 kohdaksi lisättiin, että asetuksen tarkoituksena on säätää rakennusten vesilaitteistojen ja niistä otettavan veden riskienhallintaa koskevista menettelytavoista. Rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevia tarkempia säännöksiä ei ole aiemmin ollut lainsäädännössä. Vedellä tarkoitetaan tässä sekä talousvettä että lämmintä käyttövettä, joka on myös uusi asetuksen soveltamisalassa.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan sellaiseen talousveteen, jota:

1) toimitetaan vedenjakelualueelle talousvetenä käytettäväksi keskimäärin vuodessa vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;

2) pakataan pulloihin tai säiliöihin;

3) otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla kotitalouksien käyttöön keskimäärin vuodessa vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;

4) otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla käytettäväksi elintarvikehuoneistossa lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa elintarvikevalvontaviranomainen on vakuuttunut, että veden laatu ei heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua ja varmistanut, että vedenhankinta on otettu huomioon toiminnanharjoittajan elintarvikelain (297/2021) 15 §:n mukaisessa omavalvonnassa;

5) otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla käytettäväksi julkisessa tai kaupallisessa toiminnassa lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa terveydensuojelulain (763/1994) 19 §:n mukaisen riskienhallinnan tulosten perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen on vakuuttunut, että vedestä ei aiheudu terveyshaittaa.

Tätä asetusta sovelletaan sellaisen rakennuksen vesilaitteistoon:

1) johon otetaan vettä vedenkäyttäjän omilla laitteilla ja jossa käytetään talousvettä tai lämmintä käyttövettä osana julkista tai kaupallista toimintaa terveydensuojelulain 18 a §:ssä tarkoitetulla vedenjakelualueella;

2) jota tai jonka osaa käytetään terveydensuojelulain 19 b §:ssä tarkoitettuna ensisijaisena tilana.

Selostus:

Pykälään lisättiin uusi 2 momentti, jolla asetuksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan eräiden rakennusten vesilaitteistoja.

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä;

2) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa;

3) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää;

4) häiriötilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen varautuu häiriötilanteisiin terveydensuojelulain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan laitoksen kanssa sekä sellaisten toiminnanharjoittajien kanssa, joiden toiminnasta voi aiheutua raakaveden tai talousveden saastumisen vaaraa tai joiden toiminnalle talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys;

5) enimmäisarvolla laatuvaatimusmuuttujan suurinta sallittua määrää tai pitoisuutta talousvedessä sekä laatutavoitemuuttujalle säädettyä suurinta arvoa talousvedessä;

6) veden juoksuttamisella kylmän veden laskemista vesipisteestä tasaisella virtaamalla siten, että vesi vaihtuu rakennuksen vesilaitteistosta ja veden lämpötila vakiintuu;

7) valvontatutkimusohjelmalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen viranomaisvalvontaa koskevaa suunnitelmaa.

Selostus:

Pykälästä poistettiin määritelmät vedenkäyttäjästä, rakennuksen vesilaitteistosta, vedentuotantoketjusta ja riskienhallinnasta, koska ne siirrettiin terveydensuojelulakiin muutoksessa, joka tuli samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa voimaan. Pykälän 7 kohdaksi lisättiin valvontatutkimusohjelman määritelmä. Termi on ollut käytössä tässä asetuksessa aiemmin, mutta sitä ei oltu määritelty.

4 §
Talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet

Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa. Talousveden on täytettävä liitteen I taulukoissa 1–3 säädetyt laatuvaatimukset.

Pulloihin tai säiliöihin pakattavaan lähdeveteen sovelletaan kuitenkin 1 momentissa säädetystä poiketen taulukon 1 mikrobiologisten laatuvaatimusten asemesta luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2009/54/EY) luontaiselle kivennäisvedelle säädettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia.

Talousveden on oltava myös muuten tarkoitukseensa käyttökelpoista. Se ei saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vedenjakeluverkostossa, rakennuksen vesilaitteistossa eikä vedenkäyttölaitteissa. Käyttökelpoisuuteen perustuvista talousveden laatutavoitteista säädetään liitteen I taulukoissa 3 ja 4.

Selostus:

Pykälän 2 momenttiin lisättiin säännös, joka koskee pulloihin ja säiliöihin pakattavaa lähdevettä. Tällä pantiin täytäntöön juomavesidirektiivin vaatimukset. Pykälän 3 momentin sanamuotoa muutettiin terveydensuojelulakiin tehtyä muutosta vastaavaksi , mutta sisältö pysyi ennallaan.

5 §
Talousveden viranomaisvalvonta

Talousvettä toimittavan laitoksen viranomaisvalvontaan kuuluu:

1) vedenjakelualueelle toimitetun talousveden laadun säännöllinen tutkiminen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että talousvedestä ei aiheudu terveyshaittaa;

2) terveydensuojelulain 6 §:ssä tarkoitettuun terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan sisältyvät säännölliset tarkastukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että talousvettä toimittavan laitoksen riskienhallintasuunnitelma on ajantasainen, laitos toteuttaa riskienhallintasuunnitelmaa ja että laitoksen omavalvonta on riittävää.

Vedenkäyttäjän omilla laitteilla otetun talousveden viranomaisvalvontaan kuuluu talousveden laadun säännöllinen tutkiminen ja sen varmistaminen, että terveydensuojelulain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetut riskienhallintaa koskevat tiedot ovat ajan tasalla ja että talousvettä koskeva omavalvonta on riittävää.

Selostus:

Pykälään siirrettiin aiemman asetuksen 7 §:n 3 ja 4 momentit, mutta niiden asiasisältöä ei muutettu.

6 §
Valvontatutkimusohjelma

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että talousvettä toimittavalle laitokselle laaditaan valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelman laatimiseksi talousvettä toimittava laitos tekee kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ehdotuksen ohjelman sisällöstä. Ohjelma laaditaan yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen, talousvettä toimittavan laitoksen ja sille mahdollisesti vettä toimittavan laitoksen kesken.

Valvontatutkimusohjelmaan sisällytetään:

1) ajantasaiset tiedot terveydensuojelulain 18 §:ssä tarkoitetussa hakemuksessa ja 18 a §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle toimitetuista tiedoista;

2) vedenjakelualuekohtainen näytteenottosuunnitelma;

3) perustelut 7 §:n 2 ja 3 momentin mukaisille näytteenoton mukautuksille;

4) terveydensuojelulain 19 a §:ssä tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma.

Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useampi kuin yksi vedenjakelualue, jos se on tarkoituksenmukaista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tällöin varmistettava, että näytteenottosuunnitelmassa esitetty muuttujien tutkimustiheys ja lisävalvonta sekä riskienhallintasuunnitelmassa esitetty omavalvonta esitetään ohjelmassa jokaisen vedenjakelualueen osalta erikseen.

Valvontatutkimusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja se on tarkistettava vähintään kerran kuudessa vuodessa. Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto kaikilta niiltä kunnan terveydensuojeluviranomaisilta, joiden toimialueelle vedenjakelualue ulottuu, ja tarvittaessa aluehallintovirastolta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi edellä mainituille tahoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin tarkennettiin valvontatutkimusohjelman laatimisen toimintatapaa. Huolehtimisvelvollisuus valvontatutkimusohjelman laatimisesta on yhä kunnan terveydensuojeluviranomaisella, mutta talousvettä toimittavan laitoksen tulee tehdä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ehdotus ohjelman sisällöstä.

Pykälän 2 momentiksi lisättiin luettelo tiedoista, joita valvontatutkimusohjelmaan on sisällytettävä. 1 ja 2 kohta tulevat aiemmasta asetuksesta, mutta 3 kohta selkeyttää aiempaa asiantilaa. Lisäksi 4 kohta on uusi. Riskienhallintasuunnitelman sisällyttäminen valvontatutkimusohjelmaan on tarpeen sen vuoksi, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen on terveydensuojelulain 20 § nojalla valvottava sitä, että talousvettä toimittava laitos noudattaa riskienhallintasuunnitelmaa ja että riskienhallintasuunnitelmaan sisältyvä laitoksen omavalvonta on riittävää.

Pykälän 4 momenttia muutettiin siten, että valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään kerran kuudessa vuodessa aiemman viiden vuoden sijaan. Lisäksi valvontatutkimusohjelman toimittamista viranomaisille täydennettiin niin, että se on toimitettava tietoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 §
Näytteenottosuunnitelma

Edellä 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun näytteenottosuunnitelmaan on sisällytettävä liitteen II jaksojen 2–5 mukaiset jatkuvaa valvontaa, jaksottaista seurantaa ja vedenkäyttäjille tiedottamista koskevat tutkimukset.

Näytteenottosuunnitelmaan on lisättävä myös muiden muuttujien tutkimuksia tai liitteen II taulukon 4 mukaista vähimmäistutkimustiheyttä on lisättävä, jos:

1) riskienhallintasuunnitelman perusteella tai muusta perustellusta syystä on epäiltävissä, että jatkuvassa valvonnassa tai jaksottaisessa seurannassa tutkittavien muuttujien valvonta tai niiden vähimmäistutkimustiheydet eivät riitä varmistamaan sitä, että talousvedestä ei aiheudu terveyshaittaa;

2) lisävalvonta on tarpeen tapauskohtaisesti terveydensuojelulain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valvonnan tavoitteiden varmistamiseksi; tai

3) kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi, että lisävalvonnalla voidaan ehkäistä ennalta häiriötilanteita.

Liitteen II taulukon 4 mukaista tutkimustiheyttä voidaan vähentää tai muuttuja voidaan poistaa viranomaisvalvonnasta, jos mainitun liitteen jaksoissa 6 ja 7 säädetyt edellytykset täyttyvät.

Epäillyn tai todetun talousveden saastumisen yhteydessä on tarvittaessa määritettävä myös muita kuin näytteenottosuunnitelmaan sisältyviä muuttujia ja tutkittava veden laatua lisänäyttein.

Selostus:

Pykälä vastaa sisällöltään jo aiemmin asetuksen 8 § ja 9 §:ssä säädettyä.

8 §
Vedenkäyttäjän omilla laitteilla otettavan talousveden valvonta

Vedenkäyttäjän omilla laitteilla otettavan talousveden valvontaa varten kunnan terveydensuojeluviranomainen laatii elintarvikehuoneistoille, julkisen tai kaupallisen alan toimijoille sekä asetuksen soveltamisalaan kuuluville kotitalouksille näytteenottosuunnitelman talousveden laadun säännöllistä tutkimista varten.

Näytteenottosuunnitelmaan sisällytetään 7 §:ssä tarkoitetut tiedot ja perustelut mainitun pykälän 2 ja 3 momentin mukaisille näytteenoton mukautuksille.

Selostus:

Pykälän sisältö vastaa muuten aiempaa, mutta pykälään lisättiin säännös, jonka mukaan näytteenottosuunnitelmaan on lisättävä perustelut, jos näytteenottoa on mukautettu liitteessä II tarkoitetulla tavalla.

9 §
Näytteenotto

Näytteenotossa on noudatettava liitteen II jaksossa 1 esitettyjä periaatteita. Jos muuttujaa ei tutkita terveydensuojelulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitetusta vaatimusten täyttymiskohdasta, näytteenottopaikka tai jatkuvatoimisen mittauksen paikka määritetään muuttujan alkuperän mukaan noudattamalla liitteen I taulukoissa 1–4 esitettyjä periaatteita.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että näytteenottaja tuntee vähintään liitteen II jaksossa 1 säädetyt näytteenottoa koskevat yleiset periaatteet. Näytteenottajan pätevyyden arvioinnissa on käytettävä näytteenottajan koulutukselle asetettuja tavoitteita, jotka on lueteltu standardin SFS-ISO 5667-5 jaksossa 13.3.

Selostus:

Näytteenottoa koskevia säännöksiä ei sisällöllisesti muutettu aiemmasta 9 §:n 2 ja 3 momentista.

10 §
Tutkimusmenetelmät

Edellä 7 §:ssä tarkoitettuun näytteenottosuunnitelmaan sisältyvät tutkimukset voivat koostua joko erillisten vesinäytteiden ottamisesta ja laboratoriossa tehtävistä analyyseistä tai vedentuotantoketjussa tehtävistä jatkuvatoimisista mittauksista.

Näytteenottosuunnitelmaan kuuluvissa laboratoriotutkimuksissa on käytettävä liitteen III mukaisia määritysmenetelmiä. Epäillyn tai todetun talousveden saastumistilanteen yhteydessä voidaan käyttää myös muita menetelmiä.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tutkimuksia tekevien laboratorioiden hyväksymisestä ja sen edellytyksistä säädetään terveydensuojelulain 49 a §:ssä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.

Jatkuvatoimisten mittareiden sekä automaattisten näytteenottimien ja analysaattorien luotettavuus on varmistettava validoimalla ja dokumentoimalla validointi standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 tai jonkin muun kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaisesti.

Selostus:

Pykälä perustuu aiempaan 9 §:n 1 momenttiin ja 14 §:n 1 ja 3 momenttiin, mutta siihen lisättiin, että epäillyn tai todetun talousveden saastumistilanteen yhteydessä voidaan käyttää myös muita kuin liitteen III mukaisia menetelmiä. Tämä vastaa aiemmin voimassa ollutta käytäntöä.

11 §
Tutkimustulokset

Tutkimuksia tekevän laboratorion on ilmoitettava tutkimustulos vähintään yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin muuttujan arvo on esitetty liitteen I taulukoissa 1–5. Määritysmenetelmä ja sen määritysraja on ilmoitettava tutkimustuloksen ilmoittamisen yhteydessä.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on viipymättä valvontatutkimustuloksesta tiedon saatuaan:

1) tarkastettava, täyttääkö talousvesi 4 §:ssä tarkoitetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet;

2) huolehdittava siitä, että tulokset tallentuvat terveydensuojelulain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään;

3) ryhdyttävä tarvittaessa 17, 18 ja 18 a §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Menetelmän mittausepävarmuutta ei saa ottaa huomioon arvioitaessa muuttujan arvon poikkeamaa sen enimmäisarvosta tai toimenpiderajasta.

Sen lisäksi, mitä terveydensuojelulain 20 §:n 2 momentissa säädetään, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on vedenkäyttäjän perustellusta pyynnöstä annettava tälle tiedot tämän asetuksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tutkimusten tuloksista enintään pyyntöä edeltävän kymmenen vuoden ajalta, jos tiedot ovat saatavilla.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia.

Pykälän 2 momentiin lisättiin luettelo kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuuksista sen saatua valvontatutkimustukset. Sen on tarkistettava viipymättä valvontatutkimuksesta tiedon saatuaan, täyttääkö talousvesi 4 §:ssä tarkoitetut laatuvaatimukset ja tavoitteet. Lisäksi sen on huolehdittava viipymättä, että tulokset tallentuvat terveydensuojelulain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään, sillä juomavesidirektiivi asettaa velvollisuuden tiedottaa veden laadusta sen loppukäyttäjille, ja tiedottaminen on tarkoitus hoitaa tietojärjestelmien rajapintojen kauta vesi.fi-verkkopalvelussa. Tästä tietojärjestelmästä tiedot toimitetaan myös EU:n toimielimille laadittavat tietokokonaisuudet. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkistaa ja hyväksyy valvontatutkimuksen tulokset ennen niiden lopullista tallentumista tietojärjestelmään. Asetuksen 17, 18 ja 18 a §:ssa on säädetty toimenpiteistä, joihin kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ryhdyttävä, jos talousvesi ei täytä sille asetetuja vaatimuksia. Toimenpiteet olivat sisällöllisesti samanlaisia edeltävässä asetuksessa, ja ne on nyt siirretty tähän pykälään.

Pykälän 3 momentin mukaan tutkimukseen kätetyn menetelmän mittausepävarmuutta ei saa ottaa huomioon arvioitaessa muuttujan arvon poikkeamaa sen enimmäisarvosta tai toimenpiderajasta. Säännös vastaa aiempaa oikeustilaa ja on siirretty aiemmasta 14 §:stä.

12 §
Häiriötilannesuunnitelma

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Häiriötilannesuunnitelman laatimiseksi ja yhteensovittamiseksi muiden toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä ainakin seuraavien viranomaisten tai muiden toimijoiden kanssa:

1) talousvettä toimittava laitos ja sille vettä toimittava laitos;

2) hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri niissä kunnissa, jonne talousvettä toimitetaan;

3) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;

4) alueen pelastusviranomainen;

5) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus;

6) toiminnanharjoittajat, joilla on ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen ennaltavarautumisvelvollisuus sellaisia tilanteita varten, joista voi aiheutua veden saastumista vedentuotantoketjussa;

7) toiminnanharjoittajat, joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän 2 momentin 2 kohtaa on muutettu siten, että momentin mukaiseen yhteistyöhön osallistuu hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri niissä kunnissa, jonne talousvettä toimitetaan. Muutos liittyy ns. sote-uudistukseen.

17 §
Poikkeama laatuvaatimuksista

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 1 säädettyjä mikrobiologisia laatuvaatimuksia tai jos vedessä esiintyy pieneliöitä tai loisia terveydelle haitallisissa määrin, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on:

1) annettava viipymättä vedenjakelualueen vedenkäyttäjille tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi;

2) määrättävä tarvittaessa toiminnanharjoittaja korjaamaan tilanne viipymättä;

3) tiedotettava yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa vedenjakelualueen vedenkäyttäjille poikkeamasta, sen merkityksestä terveydelle ja korjaavista toimenpiteistä;

4) selvitettävä yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa syy, miksi talousvesi ei täytä laatuvaatimuksia.

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukossa 2 säädettyjä kemiallisia laatuvaatimuksia uusintatutkimuksella varmistettunakaan, ei täytä liitteen I taulukossa 3 säädettyjä radioaktiivisuuden laatuvaatimuksia tai jos vedessä on todettu esiintyvän terveydelle haitallisia muita aineita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on:

1) ratkaistava, tarvitaanko veden laadun korjaamiseksi välittömiä toimenpiteitä;

2) määrättävä tarvittaessa toiminnanharjoittaja korjaamaan tilanne viipymättä, jos poikkeamasta voi aiheutua välitöntä terveyshaittaa veden käyttäjille;

3) annettava vedenjakelualueen vedenkäyttäjille tarpeelliset ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi;

4) selvitettävä yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa syy, miksi talousvesi ei täytä laatuvaatimuksia;

5) määrättävä toiminnanharjoittaja hakemaan terveydensuojelulain 17 a §:ssä tarkoitettua poikkeusta korjaustoimenpiteiden ajaksi, jos kyseessä on terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilanne, eikä poikkeamasta ole odotettavissa välitöntä terveyshaittaa.

Edellä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua määräystä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos poikkeama on kunnan terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan merkitykseltään vähäinen ja poikkeama voidaan korjata viimeistään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta. Tällaisessa tapauksessa kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee ratkaisun poikkeavan pitoisuuden suurimmasta sallitusta arvosta ja määrää ajan, jonka kuluessa poikkeama on korjattava.

Tässä pykälässä tarkoitettu tiedottaminen tehdään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta suunnitellulla tavalla 13 §:ssä tarkoitetun häiriötilannesuunnitelman mukaisesti. Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu tiedottaminen tai ohjeiden antaminen on tehtävä tavalla, jolla varmistetaan tiedon riittävän nopea välittyminen mahdollisimman suurelle määrälle vedenjakelualueen vedenkäyttäjiä. Lisäksi tietojen on oltava vedenkäyttäjien saatavilla tietoverkossa.

Jos vedenjakelualueella käytettävä talousvesi otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla, toiminnanharjoittajalle tässä pykälässä säädettyjä velvoitteita sovelletaan myös siihen, joka vesilain (587/2011) 2 luvun 1 §:n nojalla omistaa vedenjakelualueella käytettäväksi tarkoitetun veden.

Selostus:

Pykälän 1 momentin 2 ja 4 kohdassa käytetään aiemman talousvettä toimittavan laitoksen sijasta termiä "toiminnanharjoittaja". Sama muutos on tehty 2 momentin 2, 4 ja 5 kohdissa sekä 4 ja 5 momenteissa. Termin korvaaminen toisella selventää sitä, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvien julkisen ja kaupallisen toiminnan harjoittajien, jotka ottavat omilla laitteilla vettä talousvetenä käytettäväksi, velvollisuus talousveden laadun turvaamisesta on yhtäläinen talousvettä toimittavan laitoksen velvollisuuksien kanssa.

Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään, että toiminnanharjoittajan on osallistuva tiedottamiseen talousveden mikrobiologisen laatuvaatimusmuuttujan täyttämättömyydestä. Aiemmin tämä tiedotusvelvollisuus oli ainoastaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella.

Pykälän 3 momentissa säädetään vähäistä poikkeamaa koskevasta tilanteesta, jossa kunnan terveydensuojeluviranomaisen ei tarvitse antaa määräystä hakea poikkeusta. Tämä vastaa aiempaa asetusta, mutta momenttiin on lisätty, että tällaisessa tapauksessa kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee ratkaisun poikkeavan pitoissuuden suurimmasta sallitusta arvosta ja määrää ajan, jonka kuluessa poikkeama on korjattava.

Pykälän 4 momentti on lisätty maininta siitä, että tietojen on oltava saatavilla myös tietoverkossa.

18 §
Poikkeama laatutavoitteista

Jos talousvesi ei täytä liitteen I taulukon 3 tai 4 mukaisia laatutavoitteita, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä, liittyykö poikkeamaan terveyshaittaa. Jos poikkeamaan voi liittyä terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimittava 17 §:ssä säädetyllä tavalla.

Jos poikkeamaan ei liity terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on:

1) varmistettava, että toiminnanharjoittaja tiedottaa poikkeamasta vedenjakelualueen vedenkäyttäjille;

2) annettava vedenjakelualueen vedenkäyttäjille tietoa veden laadun heikkenemisen merkityksestä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tietojen on oltava vedenkäyttäjien saatavilla tietoverkossa.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimenpiteistä, jos talousvesi ei täytä sille säädettyjä laatutavoitteita. Pykälän 1 momentissa säädettyä kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuutta selvittää sitä, liittyykö täyttymättömyyteen terveyshaittaa, ei ole muutettu. Pykälän 2 momenttiin on tehty lisäys, jonka mukaan vedenkäyttäjille tulee tiedottaa laatutavoitteiden poikkeaman lisäksi myös poikkeamasta aiheutuneen veden laadun heikkenemisen merkityksestä, ja että tietojen olisi oltava vedenkäyttäjien saatavilla tietoverkossa.

18 a §
Rakennuksen vesilaitteistosta aiheutuva poikkeama

Jos poikkeama talousveden laadussa johtuu rakennuksen vesilaitteistosta tai jos rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden tai lämpimän käyttöveden liitteen I taulukossa 5 tarkoitettu muuttujan toimenpideraja täyttyy, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on:

1) selvitettävä, liittyykö poikkeamaan terveyshaittaa;

2) varmistettava, että rakennuksen omistaja tai rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana tai julkiseen tai kaupalliseen toimintaan käyttävä toiminnanharjoittaja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin poikkeaman ja siitä mahdollisesti aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi;

3) varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettu toimija tiedottaa kaikille rakennuksen talousveden tai lämpimän käyttöveden käyttäjille poikkeamasta ja poikkeamasta johtuvista korjaavista toimenpiteistä;

4) annettava vedenkäyttäjille tarvittavat ohjeet terveyshaittojen välttämiseksi ja neuvottava veden käytön edellytyksistä ja muista toimenpiteistä, joilla poikkeaman toistuminen voidaan välttää;

5) annettava tarvittaessa ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajalle terveydensuojelulain 19 b §:n 4 momentissa tarkoitetut määräykset rakennuksen vesilaitteiston kunnossapidosta, talousveden tai lämpimän käyttöveden laatua koskevasta seurannasta ja rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevien tietojen ajan tasalle saattamisesta;

6) kannustettava julkiseen tai kaupalliseen toimintaan käytettävän rakennuksen omistajaa tai tällaista toimintaa rakennuksessa tai sen osassa harjoittavaa toiminnanharjoittajaa tekemään rakennuksen vesilaitteistoa koskeva riskinarviointi antamalla riskinarviointia koskevaa neuvontaa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä ja 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä veden laadun seurannasta on kohdistettava erityisesti Legionella-bakteerin torjumiseksi ja rakennuksen vesilaitteistossa talousveden kanssa kosketuksissa olevien lyijyä sisältävien tuotteiden vaihtamiseksi muihin tuotteisiin sekä näiden muuttujien seuraamiseksi rakennuksen vesilaitteistosta otettavasta vedestä.

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän kiinteistön vesilaitteiston yhteensopivuudesta vesihuoltolaitoksen laitteiston kanssa sekä kiinteistön vesilaitteiston kunnossapidosta ja käytöstä säädetään vesihuoltolain (119/2001) 13 §:ssä. Terveydellisten seikkojen ja rakennuksen vesilaitteistoon johdettavaksi aiotun veden laadun huomioon ottamisesta sekä rakennusten vesilaitteistoja koskevasta suunnittelusta, rakentamisesta, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta sekä talousveden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 c ja 117 i §:ssä ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä. Rakennustuotteiden kansallisista tuotehyväksynnöistä säädetään eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetussa laissa (954/2012).

Selostus:

Rakennusten vesilaitteistoista käytettiin aiemmin muotoa "kiinteistön vesilaitteisto", joka on muutettu asetukseen samalla, kun pykälään lisättiin tarkempia säännöksiä. Pykälän soveltamisalaa on laajennettu koskemaan myös lämmintä käyttövettä talousveden lisäksi.

Pykälän 1 momentissa on säädetty niistä toimenpiteistä, joihin kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi ryhtyä, jos poikkeama talousveden laadussa johtuu rakennuksen vesilaitteistosta tai jos rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden tai lämpimän käyttöveden liitteessä 1 säädetyn muuttujan toimenpideraja täyttyy.

Pykälän 1 momentin 1 kohdassa asetetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle velvollisuus selvittää, liittyykö rakennuksen vesilaitteistosta otettavaan veteen ihmisten terveydelle aiheutuvaa terveyshaittaa.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään siitä, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava toiminnanharjoittajan ryhtyminen tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Sen määrittäminen, kumman toimijan - rakennuksen omistajan vai toiminnanharjoittajan - vastuulla toimenpiteisiin ryhtyminen on, on tapauskohtaista ja vastuutaho määrittyy sen perusteella, mistä poikkeama johtuu. Jos poikkeama johtuu esimerkiksi vesilaitteiston rakneteista, laitteiston kunnossapidon laimnlyönnistä tai laitteistossa käytetyistä tuotteista tai materiaaleista, vastuullisena toimenpiteisiin ryhtyjänä voidaan pitää ensisijaisesti rakennuksen omistajaa. Jos poikkeama puolestaan johtuu esim. toiminnanharjoittaja vähäisestä vesilaitteiston käytöstä, voidaan vastuullisena toimenpiteisiin ryhtyjänä pitää toiminnanharjoittajaa.

Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta varmistaa poikkeamasta ja korjaavista toimenpiteistä tiedottaminen käyttäjille. Korjaavat toienpiteet voivat liittyä poikkeaman poistamiseen tai siitä ihmisten terveydelle aiheutuvan riskin vähentämiseen.

Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta antaa käyttäjille tarvittavat ohjeet ja neuvoa veden käytön edellytyksistä ja muista poikkeaman toistumisen välttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Velvollisuudet ovat olleet voimassa jo aiemmassa asetuksessa.

Pykälän 1 momentin 5 ja 6 kohdan mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on vastedes annettava tarvittaessa terveydensuojelulain 19 b §:ssä tarkoitettuna ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajalle 5 kohdassa säädettyjä määräyksiä. Terveydensuojelulain 19 b §:ssä tarkoitettua riskienhallintaa sovelletaan vain ensisijaisiin tiloihin, mutta on takoituksenmukaista, että myös julkisen ja kaupallisen toiminnan yhteydessä käytettävän talousveden ja lämpimän käyttäveden laadun turvaaminen perustuu riskenhallintaan, vaikka terveydensuojelulaissa ei siihen velvoiteta. Siksi 6 kohdan mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee neuvontaa antamalla kannustaa julkisen tai kaupalliseen toi toimintaan käytettävän rakennuksen omistajaa tai tällaista toimintaa rakennuksessa tai sen osassa harjoittavaa toiminnanharjoittajaa tekemään rakennuksen vesilaitteistoa koskeva riskinarviointi. Neuvonnalla ei tarkoiteta teknisten ohjeiden antamista siitä, miten rakennusten vesilaitteistoja tulee kunnostaa, vaan neuvontaa rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinin ja riskienhallinnan yleisistä periaatteeista, joita esimerkiksi THL tai Sosiaali- ja terveydalan lupa- ja valvontavirasto on julkaissut.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että 1 momentissa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä ja 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä veden laadun seurannasta on kohdistettava erityisesti Legionella-bakteerin torjumiseksi ja rakennuksen vesilaitteistossa talousveden kanssa kosketuksissa olevien lyijyä sisältävien tuotteiden vaihtamiseksi muihin tuotteisiin sekä näiden muuttujien seuraamiseksi rakennuksen vesilaitteistosta otettavasta vedestä. Momentti liittyy siihen, että juomavesidirektiivin 10 artiklassa painotetaan erityisesti näiden seurantaa.

Pykälän 3 momentti on viittaussäännös, joka ei eroa sisällöllisesti aiemmasta.

19 §
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ilmoitukset muille viranomaisille

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viipymättä:

1) aluehallintovirastolle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle häiriötilanteesta;

2) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sellaisesta talousveden saastumisesta tai laatuvaatimuksen poikkeamasta, jonka epäillään tai on todettu johtuvan raakavedestä;

3) elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle kunnan valvontaviranomaiselle pullotettavan tai säiliöihin pakattavan talousveden laatuvaatimusten poikkeamasta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava:

1) aluehallintovirastolle tiedoksi 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu ratkaisunsa sellaisissa tapauksissa, joissa terveydensuojelulain 17 a §:n mukaista poikkeusta ei haeta, vaikka talousveden kemiallinen laatuvaatimus ei täyty;

2) aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle jokaisen häiriötilanteen jälkeen yhteenveto häiriötilanteesta ja sen hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yhteenveto on tehtävä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määrittelemällä tavalla.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin on listattu ilmoituksia, jotka kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tehtävä viipymättä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee vastedes ilmoituksen suoraan sosiaali- ja terveysministeriölle ilman, että AVI toimii välittäjänä, ja tieto toimitetaan myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, koska sen on myös 21 § mukaan laadittava valtakunnallinen yhteenveto häiriötilanteista. 2 kohdan viipymättä tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle vastaa aiemmin voimassa ollutta tilannetta, samoin 3 kohdan ilmoitus kunnan valvonvontaviranomaiselle.

Pykälän 2 momentissa säädetään ilmoituksista, jotka eivät kuulu viipymättä toimitettaviin, ja se vastaa sisällöllisesti aiempaa .

Pykälän 3 momentissa säädetään, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tehtävät ilmoitukset on tehtävä sen määrittelemällä tavalla. Näin viraston häiriötilanteista saama tieto on yhtenäistä sen tekemää yhteenvetoa varten.

20 §
Vedenkäsittelykemikaalit ja vedentuotantoketjussa käytettävät materiaalit

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että talousveden valmistukseen käytetty vedenkäsittely on asianmukainen ja raakaveden laatuun nähden riittävän tehokas.

Talousveden käsittelyssä käytettävien aineiden on täytettävä vähintään SFS-EN-standardien mukaiset vaatimukset. Jollei aineelle ole vahvistettua standardia, sen on täytettävä vastaavat vaatimukset kuin sellaisten aineiden, joille standardi on vahvistettu. Kun vedenkäsittelykemikaalin soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa arvioidaan, on otettava huomioon käsiteltävän veden laatu sekä kemikaalin epäpuhtaudet ja tarvittava annostus.

Talousvettä toimittavan laitoksen on otettava huomioon veden laatu ja etenkin sen syövyttävyyteen vaikuttavat tekijät valitessaan vedentuotantoketjussa käytettäviä materiaaleja ja tuotteita. Rakennuksen vesilaitteistosta aiheutuvien talousveden laatua koskevien poikkeamien ennalta ehkäisemiseksi talousvettä toimittava laitos voi antaa suosituksia rakennuksen vesilaitteistossa käytettävistä materiaaleista.

Selostus:

Pykälän 3 momentista on poistettu virheellinen viittaus ja sen nimi on muutettu, mutta muuten se on säilynyt ennallaan.

20 a §
Talousveden desinfiointi

Pintavesimuodostumasta otettu vesi on desinfioitava aina ennen kuin vettä käytetään talousvetenä. Desinfioinnin sivutuotteiden vähentämiseksi vettä on esikäsiteltävä ennen desinfiointia siten, että desinfioinnin sivutuotteiden pitoisuudet eivät heikennä talousveden terveydellistä laatua tai käyttökelpoisuutta.

Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa omavalvonnan, viranomaisvalvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava desinfioinnin aloittamisesta viipymättä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Selostus:

Sisältö vastaa aiemmassa asetuksessa voimassa ollutta.

21 §
Yhteenveto talousveden laadusta ja häiriötilanteista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii kerran kolmessa vuodessa terveydensuojelulain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojärjestelmään toimitettujen tietojen perusteella valtakunnallisen yhteenvedon talousveden laadusta ja tiedottaa tästä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laatii kerran kolmessa vuodessa valtakunnallisen yhteenvedon 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista häiriötilanteita koskevista tiedoista ja hyödyntää niitä päivittäessään terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa häiriötilanteissa.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, että THL:n tulee kolmen vuoden välein laatia yhteenveto talousveden laadusta ja tiedottaa tästä. Raportin säännöllinen laadinta kansallisesti on vastedes tärkeää, koska sellaista ei enää laadita EU:lle toimitettavien tietokokonaisuuksien yhteydessä.

Häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi on tarpeen laatia myös yhteenveto talousveden laatua koskevista häiriötilanteista. Tämän yhteenvedon laatii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto vähintään kerran kolmessa vuodessa hyödyntäen terveydensuojelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa.

Voimaantulo

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että seuraavat talousveden laatuvaatimusmuuttujat sisällytetään 6 §:ssä tarkoitettuun valvontatutkimusohjelmaan viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2026:

1) bisfenoli A;

2) haloetikkahapot;

3) kloraatti;

4) kloriitti;

5) mikrokystiini-LR;

6) PFAS-aineiden summa.

Selostus:

Asetukseen on lisätty juomavesidirektiivin 25 artiklan siirtymäsäännös, jonka mukaan uusien talousvedestä tutkittavien muuttujien valvonta tulee sisällyttää säännölliseen viranomaisvalvontaan viimeistään 12.1.2026.

LIITE I

1. Talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Taulukko 2. Talousveden kemialliset laatuvaatimukset
Muuttuja	Enimmäisarvo ja yksikkö	Huomautukset
2.1 Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat		(A)
Arseeni	10 μg/l
Bentseeni	1,0 μg/l
Boori	1,5 mg/l
1,2-dikloorietaani	3,0 μg/l
Elohopea	1,0 μg/l
Fluoridi	1,5 mg/l
Nitraatti (NO3 -)	50 mg/l	(1)
Seleeni	20 µg/l
Syanidit	50 μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä	10 μg/l
Torjunta-aineet	0,10 μg/l	(2 ja 3)
Torjunta-aineet yhteensä	0,50 μg/l	(2 ja 4)
Uraani	30 µg/l
Mikrokystiini-LR	1,0 µg/l	(5)
PFAS-aineiden summa	0,10 µg/l	(6)
2.2 Desinfioinnin sivutuotteet		(B)
Bromaatti	10 μg/l	(7)
Haloetikkahapot	60 µg/l	(8)
Kloraatti	0,25 mg/l	(9)
Kloriitti	0,25 mg/l	(9)
Trihalometaanit yhteensä	100 μg/l	(7 ja 10)
2.3 Pääosin vedenkäsittelykemikaaleista ja verkostomateriaaleista peräisin olevat muuttujat
pH	9,5	(B ja 11)
Akryyliamidi	0,10 μg/l	(C tai D)
Epikloorihydriini	0,10 μg/l	(C tai D)
Vinyylikloridi	0,50 μg/l	(C tai D)
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä	0,10 μg/l	(D ja 12)
Bentso(a)pyreeni	0,010 μg/l	(D)
2.4 Muuttujat, joihin rakennuksen vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi		(D)
Antimoni	10 µg/l
Bisfenoli-A	2,5 µg/l
Kadmium	5,0 μg/l
Kromi	25 µg/l
Kupari	2,0 mg/l
Lyijy	5 μg/l
Nikkeli	20 μg/l
Nitriitti (NO2 -)	0,50 mg/l	(1)

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Taulukko 5. Rakennuksen vesilaitteiston riskinarvioinnin kannalta keskeiset muuttujat ja niiden toimenpiderajat.
Muuttuja	Toimenpideraja ja yksikkö	Huomautukset
Legionella	1 000 pmy/l	(1 ja 2)
Lyijy	10 µg/l	(3)
Lämpimän käyttöveden lämpötila	alle 50 celsiusastetta	(4)

Huomautukset

1) Muuttujalla tarkoitetaan kaikkien liitteessä III tarkoitetulla menetelmällä saatujen Legionella-sukuun kuuluvien bakteerien kokonaismäärää, ja toimenpiderajaa sovelletaan sekä talousveteen että lämpimään käyttöveteen. Legionella pneumophila -lajin tutkimustulos on ilmoitettava tutkimustulosten ilmoittamisen yhteydessä erikseen.

2) Rakennuksen vesilaitteiston Legionella-näytteet on otettava vesipisteistä, jotka edustavat Legionella-bakteerin lisääntymisen riskikohtaa ja vedenkäyttäjän todennäköistä altistumiskohtaa.

3) Toimenpiderajaa ei sovelleta lämpimään käyttöveteen. Muuttujan tavoitearvo on 5 µg/l, joka on pyrittävä saavuttamaan kohtuullisiksi katsottavin keinoin.

4) Lämpötila on saavutettava lämminvesilaitteistosta otettavasta vedestä 20 sekunnin kuluessa. Lämpimän käyttöveden lämpötila tulee pyrkiä pitämään vähintään 55 celsiusasteessa.

Selostus:

Talousveden mikrobiologisia laatuvaatimuksia (taulukko 1) ei muutettu.

Talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin (taulukko 2) lisättiin juomavesidirektiivissä säädetyt uudet laatuvaatimusmuuttujat (bisfenoli A, haloetikkahapot, kloraatti, kloriitti, mikrokystiini-LR, PFAS-aineiden summa) ja eräiden muuttujien enimmäisarvot päivitettiin direktiiviä vastaaviksi.

Taulukko 3 ja 4 säilyivät ennallaan.

Taulukoksi 5 lisättiin rakennuksen vesilaitteistojen kannalta keskeisiä muuttujia (Legionella ja lyijy) ja niiden direktiivinmukaiset toimenpiderajat.

Muutoin liite säilyi ennallaan.

LIITE II

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

4. Veden käyttäjille tiedottamista varten tutkittavat muuttujat.

Taulukko 3. Vedenkäyttäjille tiedottamista varten tutkittavat muuttujat.

Kalium

Kalsium

Magnesium

Kovuus

Taulukossa 3 esitetyille muuttujille ei ole asetettu enimmäisarvoa, eikä niihin sovelleta taulukossa 4 esitettyä vähimmäistutkimustiheyttä. Muuttujat olisi tutkittava vähintään kerran kuudessa vuodessa.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Uudeksi taulukoksi 3 lisättiin juomavesidirektiivissä säädettyjä vedenkäyttäjille tiedotettavia muuttujia (kalium, kalsium, magnesium ja veden kovuus). Muuten liite pysyi ennallaan.

LIITE III

MÄÄRITYSMENETELMÄT

1. Mikrobiologiset määritykset

Taulukko 1. Mikrobiologisten muuttujien määritysmenetelmät.
Muuttuja	Menetelmä
Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli	SFS-EN ISO 9308-1 SFS-EN ISO 9308-2 SFS 3016
Suolistoperäiset enterokokit	SFS-EN ISO 7899-2
Pesäkkeiden lukumäärä +22 °C	SFS-EN ISO 6222
Clostridium perfringens, mukaan lukien itiöt	SFS-EN ISO 14189
Legionella spp.	SFS-EN ISO 11731

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Taulukko 2. Kemiallisten määritysmenetelmien suurin sallittu mittausepävarmuus ja suoritusarvoja koskevat huomautukset.
Muuttuja	Mittausepävarmuus prosenttia enimmäisarvosta (huomautus 9)	Suoritusarvoja koskevat huomautukset
Akryyliamidi	30
Alumiini	25
Ammonium	40
Antimoni	40
Arseeni	30
Bentseeni	40
Bentso(a)pyreeni	50	(1)
Bisfenoli A	50
Boori	25
Bromaatti	40
1,2-dikloorietaani	40
Elohopea	30
Epikloorihydriini	30
Fluoridi	20
Haloetikkahapot (HAA)	50
Hapettuvuus (CODMn)	50	(2)
Kadmium	25
Kloraatti	40
Kloridi	15
Kloriitti	40
Kromi	30
Kupari	25
Lyijy	30
Mangaani	30
Mikrokystiini-LR	30
Natrium	15
Nikkeli	25
Nitraatti	15
Nitriitti	20
PFAS-aineet	50	(3)
pH	0,2	(4)
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt	40	(5)
Rauta	30
Sameus	30	(6)
Seleeni	40
Sulfaatti	15
Syanidit	30	(7)
Sähkönjohtavuus	20
Tetrakloorieteeni	40	(8)
TOC	30	(9)
Torjunta-aineet	30	(3)
Trihalometaanit yhteensä	40	(5)
Trikloorieteeni	40	(8)
Uraani	30
Vinyylikloridi	50

Huomautukset

1) Jos mittausepävarmuuden arvo ei ole saavutettavissa, on valittava paras käytettävissä oleva tekniikka, jonka mittausepävarmuus on enintään 60 prosenttia.

2) Vertailumenetelmä on SFS-EN ISO 8467.

3) Yksittäisiä aineita koskevat suoritusarvot ovat viitteellisiä. Suoritusarvoja koskevia matalia arvoja (30 prosenttia) voidaan saavuttaa useille aineille. Korkeampia arvoja (80 prosenttia) voidaan sallia tietyille aineille.

4) pH:n mittausepävarmuus ilmaistaan pH-yksikköinä.

5) Suoritusarvot koskevat yksittäisiä aineita, jotka on määritelty 25 prosenttiin muuttujan enimmäisarvosta.

6) Mittausepävarmuus arvioidaan tasolla 1,0 NTU (nefelometrinen sameusyksikkö) standardin SFS-EN ISO 7027 tai muun vastaavan standardimenetelmän mukaisesti.

7) Menetelmällä määritetään syanidin kaikkien muotojen kokonaispitoisuus.

8) Suoritusarvot koskevat aineita, jotka on määritelty 50 prosenttiin muuttujan enimmäisarvosta.

9) Mittausepävarmuus arvioidaan tasolla 3 mg/l. TOC-määrän ja liuenneen orgaanisen hiilen määrän (DOC) määrittämiseksi käytetään standardissa SFS-EN 1484 esitettyjä suuntaviivoja.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Taulukon 1 mikrobiologisiin menetelmiin lisättiin juomavesidirektiivissä säädetty menetelmä Legionella-bakteerin tutkimiseksi. Taulukkoon 2 päivitettiin kemiallisten määritysmenetelmien mittausepävarmuudet juomavesidirektiivin mukaisesti. Muuton liite pysyi ennallaan.

---

Tämä asetus tuli voimaan 12 päivänä tammikuuta 2023.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi