Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 755/2021

Työturvallisuuslain (738/2002) muuttamisesta annettiin laki (755/2021). Lailla säädetään vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi sellainen työhön liittyvä matkustaminen, joka tapahtuu työajan ulkopuolella. Tämä tarkentaa ja selkiyttää työnantajan velvollisuutta työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin. Lisäksi työnantajalle säädetään velvollisuus selvittää ne toimenpiteet, joilla työn kuormitustekijöitä voidaan vähentää tilanteissa, joissa yötyötä tekevää työntekijää ei voida siirtää päivätyöhön eikä hänen työtehtäviään ole mahdollista vaihtaa. Yötyötä tekevälle työntekijälle säädetään oikeus saada työnantajalta selvitys niistä seikoista, joiden vuoksi siirtyminen päivätyöhön tai työtehtävien vaihtaminen ei ole mahdollista. Muutoksella pyritään vähentämään sellaista haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja, joita työntekijöille aiheutuu työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä. Lisäksi lailla kumotaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalainsäädännön kanssa päällekkäiset työturvallisuuslain henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset.

Laki tulee voimaan 1.10.2021.

Ks. myös hallituksen esitys 80/2021 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työturvallisuuslain (738/2002) 52 b §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 364/2013, sekä

muutetaan 10 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 momentti ja 40 a §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 1 momentti laissa 329/2013 ja 40 a §:n 3 momentti laissa 927/2017, seuraavasti:

10 §
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon:

1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin;

2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet;

3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä;

4) työn kuormitustekijät;

5) työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen;

6) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara;

7) muut vastaavat seikat.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälässä täsmennetään työn vaarojen selvittämistä ja arviointia sellaisen poikkeuksellisen runsaan matkustamisen osalta, jota ei lueta työaikaan.

Pykälän 1 momenttiin lisätään työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin osalta huomioitavana seikkana sellainen työhön liittyvä matkustaminen, joka tapahtuu työajan ulkopuolella.

Usein työn tekemiseen liittyy paljon matkustamista, johon käytettyä aikaa ei kuitenkaan pääsääntöisesti työaikalain mukaan lueta työajaksi, vaikka työntekijä on tuolloin sidottu matkalla oloon voidakseen täyttää työvelvoitteensa. Tällöin työntekijä ei voi vapaasti päättää ajankäytöstään. Matkustamiseen käytetty aika voi tarkoittaa luonteeltaan sellaista sidonnaisuutta työhön, mikä saattaa aiheuttaa haitallista kuormitusta, vaikka sitä ei katsota työajaksi. Säännöksellä korostetaan sellaisen kuormituksen tunnistamista, joka johtuu työajan ulkopuolisesta runsaasta matkustamisesta. Säännöksen merkitys korostuu tilanteissa, joissa työntekijä matkustaa runsaasti, eikä hän voi käytännössä merkittävissä määrin vaikuttaa matkojen ajankohtaan. Säännös on merkityksellinen myös tilanteissa, joissa tavanomaiseen lepoon ei ole mahdollisuuksia matkapäivien sijoittumisen vuoksi.

Matkustamisesta aiheutuvaa kuormitusta voivat lisätä tai vähentää myös useat muut matkustamiseen liittyvät tekijät matkojen ja matkapäivien lukumäärän lisäksi. Matkustavan työntekijän hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta yksi merkittävä tekijä on työmatkojen laatu. Esimerkiksi huomion kiinnittäminen matkustusmukavuuteen sekä sellaisiin toimiin, jotka tukevat sekä työn ja työmatkojen että muun elämän yhteensovittamista, voivat vähentää matkustamisesta aiheutuvaa kuormitusta.

30 §
Yötyö

Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön, jos tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työtehtävien vaihtaminen on työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista työpaikan olosuhteiden tai työn luonteen työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantajan on selvitettävä, voidaanko työn kuormitustekijöitä vähentää muilla toimenpiteillä. Työntekijälle on pyydettäessä selvitettävä seikkoja, joiden vuoksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälässä säädetään yötyötä tekevän mahdollisuudesta vaihtaa työtehtäviään tai siirtyä päivätyöhön.

Pykälän 1 momenttiin lisätään työnantajalle velvollisuus tehdä selvitys työturvallisuuslain mukaisesti sellaisista toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää työn kuormitustekijöitä tilanteissa, joissa ei ole mahdollista vaihtaa yötyötä tekevän työntekijän työtehtäviä taikka siirtää työntekijää päivätyöhön. Työn kuormitustekijöillä tarkoitetaan sekä fyysisiä että psykososiaalisia tekijöitä Lisäksi edellä mainituissa tilanteissa työnantajalle lisätään velvollisuus työntekijän pyynnöstä selvittää työntekijälle seikkoja, joiden vuoksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan perusteltu näkemys. Selvitykselle ei säädetä määrämuotoa, ja se voidaan antaa myös suullisesti.

Päivätyöhön verrattuna yötyöhön sisältyy kohonneita terveysriskejä, jotka voivat riippua esimerkiksi henkilön terveydentilasta ja ovat näin ollen useimmiten yksilöllisiä. Työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden yötyöstä saattaa aiheutua hänelle erityistä terveyden menettämisen vaaraa. Työn kuormittavuutta vähentämällä on mahdollista vähentää yötyön terveyshaittoja. Toiminnan laajuus sekä työpaikan koko ja henkilöstömäärä yhdessä työpaikan muiden olosuhteiden kanssa vaikuttavat työnantajan mahdollisuuteen järjestää yötyötä tekevälle työntekijälle muuta työtä kuin yötyötä. Lisäksi tähän vaikuttaa merkittävästi muiden työntekijöiden valmius siirtyä korvaavasti yötyöhön. Yötyöstä päivätyöhön siirtyminen tai työtehtävien vaihtaminen ei ole kuitenkaan työntekijän ehdoton oikeus.

40 a §
Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssä altistuneet sellaisille biologisille tekijöille, jotka aiheuttavat ihmiselle vakavan vaaran tai vakavan sairauden.

Pykälän 3 momentista poistetaan säännös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen luettelosta ne tiedot, jotka koskevat häntä itseään. Informointivelvollisuudesta on yksityiskohtaisia määräyksiä tietosuoja-asetuksessa. Rekisteröidyn informointia koskeva yleinen säännös sekä rekisteröidyn oikeuksien käyttämiseen liittyvät menettelysäännökset sisältyvät asetuksen 12 artiklaan. Rekisteröidylle toimitettavasta tiedosta tilanteissa, joissa henkilötietoja kerätään suoraan rekisteröidyiltä, säädetään asetuksen 13 artiklassa. Asetuksen 14 artikla sisältää puolestaan säännökset toimitettavista tiedoista tilanteissa, kun tietoja ei ole saatu suoraan rekisteröidyltä. Rekisteröidyn oikeuksista saada pääsy tietoihin säädetään asetuksen 15 artiklassa. Työturvallisuuslaissa ei ole tarpeen säätää erikseen työntekijän oikeudesta saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot, koska tietosuoja-asetus on luonteeltaan suoraan sovellettavaa oikeutta.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2021.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi