Valtioneuvoston asetus turvallisuustekniikan neuvottelukunnasta 340/2017

Valtioneuvosto antoi uuden asetuksen turvallisuustekniikan neuvottelukunnasta, jolla myös kumottiin vanha asetus turvallisuustekniikan neuvottelukunnasta (540/1993). Asetuksessa on kyse lakiteknisestä muutoksesta, jolla ei muutettu asetuksen soveltamisalaa. Lakiuudistuksessa sääntelyn rakennetta uudistettiin siten, että tietyistä neuvottelukunnan toimialan tuotesektoreista säädetään omissa laeissaan. Neuvottelukunnan toimiala on jatkossakin laaja, kattaen kemikaaliturvallisuusasioita, räjähdeturvallisuutta sekä painelaiteturvallisuutta.

Valtioneuvoston asetus annettiin räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (1139/2016) 25 §:n, räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (1140/2016) 24 §:n, pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (180/2015) 46 a §:n, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 132 §:n ja painelaitelain (1144/2016) 107 §:n nojalla. Mainituissa pykälissä säädetään, että ministeriön ja valvontaviranomaisen apuna säännösten seuraamisessa ja kehittämisessä toimii valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta. Lisäksi edellä mainituissa pykälissä on valtuutus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

Koska nykyisen neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31.10.2017 ja neuvottelukunnan täydentäminen erikseen näin lyhyeksi aikaa ei ollut tarkoituksenmukaista, neuvottelukunnan täydentäminen kahdella jäsenellä ja kahdella varajäsenellä toteutetaan uutta neuvottelukuntaa asetettaessa, ei vielä asetuksen voimaan tullessa.

Muutos astui voimaan 1.7.2017.

Ks. myös hallituksen esitys asetuksen perustelumuistio.

1 §
Neuvottelukunnan tehtävät

Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) edistää teknillistä turvallisuutta;

2) määritellä teknillistä turvallisuutta koskevia yleisiä suuntaviivoja;

3) edistää viranomaisten ja teknillisen turvallisuuden alan välistä yhteistyötä;

4) seurata ja edistää teknillisen turvallisuuden kansainvälistä yhteistyötä;

5) seurata ja edistää teknillisen turvallisuuden kehitystä, koulutusta ja tutkimusta;

6) avustaa teknillistä turvallisuutta koskevien säännösten ja ohjeiden valmistelussa;

7) toimia asiantuntijana teknillistä turvallisuutta koskevissa asioissa;

8) tehdä teknillistä turvallisuutta koskevia aloitteita;

9) hoitaa sille annetut valmistelutehtävät.

Selostus:

Pykälässä säädetään neuvottelukunnan tehtävistä. Neuvottelukunta on tarkoitettu neuvoa antavaksi elimeksi. Se ei käytä julkista valtaa, joten ei ole ollut tarpeen antaa yksityiskohtaista sääntelyä sen päätösvaltaisuudesta, äänestysmenettelyistä ja muista vastaavista seikoista.

Uudella asetuksella ei muutettu neuvottelukunnan tehtävien perusperiaatteita. Neuvottelukunnan tehtäviin on lisätty teknillisen turvallisuuden edistäminen (1 § 1 kohta). Koska teknillisen turvallisuuden edistäminen on yksi neuvottelukunnan keskeisimmistä tavoitteista, on hyvä tuoda tämä myös esille asetuksen tasolla neuvottelukunnan tehtäviin. Neuvottelukunnan nykyisistä tehtävistä muutettiin yhtä. Tehtävän muuttamista perusteltiin sanamuotojen nykyaikaistamisella sekä sillä että tehtävään 8 sisältyy muidenkin teknilliseen turvallisuuteen liittyvien aloitteiden tekeminen. Muilta osin neuvottelukunnan tehtävät pysyvät entisen kaltaisena.

2 §
Neuvottelukunnan kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 18 muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina teknillisen turvallisuuden toimialojen kannalta keskeiset hallinnonalat sekä elinkeinoelämä, työnantajat, työntekijät ja kuluttajat sekä tarkastus-, testaus-, tutkimus- ja standardisointitoiminta. Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, työ- ja elinkeinoministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi jakautua jaostoiksi ja se voi tarvittaessa käyttää asiantuntijoita sekä ottaa sihteereitä. Neuvottelukunnan jaostot voivat perustaa asioiden valmistelua varten työryhmiä, joihin voidaan kutsua asiantuntijoita.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 18 muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenmäärän kasvattaminen oli tarpeen, koska muun muassa puolustushallinnon edustus on aiemmin puuttunut neuvottelukunnan kokoonpanosta muutoin kuin asiantuntijan roolissa. Lisäksi kuluttajien edustus haluttiin turvata entistä selkeämmin. Laajemmalla kokoonpanolla pystytään turvaamaan eri toimialojen ja sidosryhmien kattava edustus.

Pykälän 2 momentti määrittää, mitä tahoja neuvottelukunnan on edustettava. Momentin mukaan neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina teknillisen turvallisuuden kannalta keskeiset hallinnonalat sekä elinkeinoelämä, työnantajat, työntekijät ja kuluttajat sekä tarkastus-, testaus- ja tutkimustoiminta. Edustettavat tahot vastaavat sisällöllisesti kumotun asetuksen 3.2 §:ä ja sanamuodon muutokset johtuvat asetuksen tekstin nykyaikaistamisesta. Kuitenkin kuluttajien edustus on haluttu tuoda mukaan, koska neuvottelukunnan toimialoihin sisältyy myös kuluttajatuotteita kuten ilotulitteet. Lain mukaan valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan kokoonpanon. Asetuksessa säädetään, että jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, ministeriö voisi määrätä hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Pykälän 3 momentin mukaan neuvottelukunnan toimintakentän laaja-alaisuudesta johtuen neuvottelukunnalla on oikeus jakautua jaostoiksi. Neuvottelukunnassa toimivat painelaitejaosto, prosessijaosto, räjähdejaosto, ATEX jaosto ja kaasujaosto. Jaostoissa on nimenomaan kyseisiin toimialoihin liittyvää osaamista ja ne pystyvät keskittymään asianomaisen olevan sääntelyn kehittämiseen ja kehittämistarpeisiin. Neuvottelukunnan jaostot voivat myös perustaa asioiden valmistelua varten työryhmiä. Laaja-alaisen asiantuntemuksen varmistamiseksi neuvottelukunta voi tarvittaessa käyttää lisäksi tilapäisiä tai pysyviä asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi ottaa myös sihteereitä.

3 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan turvallisuustekniikan neuvottelukunnasta annettu asetus (540/1993).

Selostus:

Pykälän mukaan asetus astui voimaan 1 päivänä heinäkuuta, ja sillä kumottiin turvallisuustekniikan neuvottelukunnasta annettu asetus (540/1993).

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi