Pikahaku
Hakusana puuttuu
Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamiseksi
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 230/2017
Hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävästä muutospaketista johtuen maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL, 132/1999) muutettiin niin, että kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä vähennettiin samalla kun rakentamismahdollisuuksia lisättiin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivaa kilpailua edistettiin.
Konkreettisina muutoksina lakimuutoksella lisättiin mm. yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena ja mahdollistettiin suunnittelutarveratkaisujen tekeminen myös alueellisina. Samalla rajattiin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) valvontatehtäviä ja valitusoikeutta sekä lisättiin kuntien vastuuta alueidenkäytön suunnittelussa. Muutoksella rajattiin myös maisematyölupaa niin, että aiempi suoraan lain mukaan määräytyvä maisematyölupa ranta-asemakaava-alueilla poistettiin ja jatkossa maisematyölupa tarvitaan vain silloin, kun kaavassa niin määrätään.
Lakimuutoksella maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin myös useita säännöksiä. MRL 64 § kumottiin säännöksen soveltamisen jäätyä vähäiseksi sekä ELY-keskusten muuttuneesta roolista johtuen. Lisäksi rantayleis- ja -asemakaavoja valmisteltaessa järjestettävää viranomaisneuvottelua koskeva MRL 77 § kumottiin tarpeettomana ja kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi annettavaa määräystä sääntelevä MRL 179 § kumottiin sen soveltamisen jäätyä käytännössä vähäiseksi. Vähittäiskauppaa koskevia asemakaavamääräyksiä sääntelevä MRL 71 e kumottiin puolestaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi kaupan kehittämisessä.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.5.2017.
Ks. myös hallituksen esitys HE 251/2016 vp.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 64, 71 e, 77 ja 179 §, sellaisina kuin niistä ovat 64 ja 179 § laissa 1589/2009 ja 71 e § laissa 319/2011,
muutetaan 18 §, 38 §:n 2 momentti, 44 ja 52 §, 55 §:n 3 ja 4 momentti, 57 §:n 1 momentti, 66 §:n 2 momentti, 71 a §, 71 b §:n 2 momentti, 71 c §:n 1 momentti, 126 a §:n 1
momentin 12 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 128 §:n 1 momentti, 137 §:n 1 ja 2 momentti, 191 §:n 1 momentti, 192 §:n 2 ja 3 momentti ja 193 §, sellaisina kuin niistä ovat 18 §, 38 §:n 2 momentti, 66 §:n 2 momentti, 191 §:n 1 momentti ja 192 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1589/2009, 44 § laeissa 1129/2008 ja 134/2011, 55 §:n 4 momentti laissa 1129/2008, 57 §:n 1 momentti, 71 a §, 71 b §:n 2 momentti ja 71 c §:n 1 momentti laissa 319/2011, 126 a §:n 1 momentin 12 kohta sekä 2 ja 3 momentti laissa 958/2012, 137 §:n 2 momentti laissa 476/2004 ja 193 § osaksi laissa 1589/2009, sekä
lisätään 42 §:ään uusi 4 momentti, 50 §:ään uusi 2 momentti, 55 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1129/2008, uusi 5 momentti, 63 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1129/2008, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 73 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 126 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 958/2012, uusi 13 kohta sekä lakiin uusi 129 a ja 137 a § seuraavasti:
18 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä.
Selostus:
Pykälää muutettiin siten, että ELY-keskusten tehtävien painottumista merkittäviin ja laajaa vaikutusta omaaviin asioihin vahvistettiin. Pykälän 1 momentissa aiemmin säädetty ELY-keskuksen ohjaustehtävä poistettiin. Muutoksella haluttiin korostaa kunnallisen päätöksenteon itsenäisyyttä ja toisaalta ELY-keskuksen roolia asiantuntijaorganisaationa, joka edistää kunnan alueiden käytön suunnitelua ja rakennustoimen järjestämistä.
Pykälän 2 momentissa ELY-keskuksen valvontaa rajattiin niin, että sen tulee valvoa, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon mm. niiden suuruus ja laajuus, vaikutusalueen muutosherkkyys sekä kaavan tehtävä ja tarkoitus. Esimerkkeinä vaikutuksiltaan valtakunnallisista ja merkittävistä asioista voidaan mainita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin liittyvät kysymykset, valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä omaavat luonnon ja kulttuuriympäristön arvoihin liittyvät asiat sekä kaupunkiseutujen merkittävät taajamarakennetta, liikennejärjestelmää ja virkistysalueita koskevat vaikutuksiltaan usean kunnan alueelle ulottuvat ratkaisut.
Muutos ei koske muista laeista johtuvia ELY-keskuksen valvontatehtäviä.
38 §
Kiellot yleiskaavaa laadittaessa
Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella.
Selostus:
Pykälää muutettiin siten, että siitä poistettiin ELY-keskukselle aiemmin säädetty mahdollisuus pidentää kunnan hakemuksesta erityisestä syystä rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen kestoa. Jatkossa kunta voi itse päättää rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen jatkamisesta.
42 §
Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.
Selostus:
Pykälään lisättiin 4 momentti, joka väljensi ja joustavoitti yleiskaavan ohjausvaikutusta tämän ollessa ilmeisen vanhentunut.
Muutoksella on haluttu puuttua siihen käytännön ongelmaan, että yleiskaavat eivät aina ole olleet ajantasaisia vaikka laki niin vaatiikin. Muutoksen avulla pystytään reagoimaan muuttuneisiin olosuhteisiin joustavammin.
Yleiskaavan vanhentumisen arvioinnin kannalta tulee kiinnittää huomiota siihen, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja siihen, ovatko olosuhteet muuttuneet niin paljon, ettei yleiskaavan mukaiset ratkaisut ole enää perusteltuja. Vanhentuneisuuden yleiskriteerinä voidaan pitää yleiskaavan ikää ja toisena kriteerinä sitä, onko yleiskaava ristiriidassa alueelle myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa. Menettelyä on tarkoitus käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena. Asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella ei kuitenkaan saada hyväksyä yleiskaavan keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua.
44 §
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena
Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella.
Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä ja tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a §:ssä.
Selostus:
Pykälää muutettiin sisällöllisesti niin, että yleiskaavaa on jatkossa mahdollista käyttää laajemmin rakennusluvan perusteena. Muutoksesta johtuen pykälää muutettiin myös teknisesti niin, että muutokseen liittyvät sisällölliset säännökset ovat pykälän 1 momentissa ja viittaukset 72 ja 77 a §:ään 2 momentissa.
Lisäksi pykälässä olevaa rakennuksen määritelmää väljennettiin niin, että yleiskaavan perusteella myönnettäviä rakennuslupia ei enää rajoiteta enintään kaksiasuntoisiin asuinrakennuksiin. Säännös koskee jatkossa omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja mittakaavaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista.
Muutoksesta johtuen poistettiin rajaus koskien kyläalueita, joihin ei kohdistu merkittäviä rakennuspaineita. Muutoksella haluttiin edistää alueiden suunnitelmallisuutta, ja siksi on myös perustellumpaa tarkastella rakennusluvan laajempia maankäyttöön ja rakennuspaikan soveltuvuuteen liittyviä edellytyksiä kaavoituksen yhteydessä.
Pykälään lisättiin säännös siitä, että määräys kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaamistarve edellyttää asemakaavan laatimista. Muutoksella haluttiin rajata mm. kerrostalorakentaminen, tiivisti ja tehokkaasti toteutettavat pientaloalueet sekä kunnallistekniikan ja liikennejärjestelyjen toteuttamisen kannalta vaikutuksiltaan merkittävä työpaikka- ja palvelurakentaminen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen yleiskaavan käyttö rakennusluvan myöntämisen perusteena ei sovellu jatkossakaan mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan kaupunkimaiseen rakentamiseen.
Pykälästä poistettiin myös edellytys siitä, että yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta.
50 §
Asemakaavan tarkoitus
Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain.
Selostus:
Pykälään lisättiin 2 momentti, jonka mukaan asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain eli koskien vain tiettyä osakokonaisuutta tai tiettyjä osakokonaisuuksia. Säännöksen soveltamisalaan kuuluvia osakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden korottaminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta.
52 §
Asemakaavan hyväksyminen
Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.
Selostus:
Pykälää muutettiin niin, että asemakaavan hyväksymistä koskevaa päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle myös vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta.
55 §
Asemakaavan esitystapa
Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.
Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asemakaavan esitystavasta, asemakaavaan liittyvästä selostuksesta ja erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan.
Selostus:
Pykälän 3 ja 4 momenteista poistettiin erilliset asetuksenantovaltuudet.
Lisäksi pykälään lisättiin uusi 5 momentti, jossa säädetään tarkempien asemakaavaa koskevien säännösten säätämisestä valtioneuvoston asetuksella.
57 §
Asemakaavamääräykset
Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.
Selostus:
MRL 71 e §:n kumoamisesta johtuen pykälästä poistettiin viittaus kyseiseen pykälään vähittäiskauppaa koskevien asemakaavamääräysten säätämisestä.
63 §
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta.
Selostus:
Pykälän vanha 2 momentti siirrettiin 3 momentiksi ja uudeksi 2 momentiksi lisättiin säännös, jonka mukaan suunnitelmaa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutuksen arvioinnista ei tarvitse laatia, kun kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutos.
66 §
Viranomaisneuvottelu
Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi.
Selostus:
Pykälän 2 momenttia muutettiin niin, että kunnan yhteydenpito ja neuvotteluvelvoite ELY-keskuksen kanssa rajattiin valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeisiin tai vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia kysymyksiä käsitteleviin kaavoihin. Muutoksella haluttiin korostaa kunnan itsenäistä roolia maankäytön suunnittelussa, ja se ei sulje pois mahdollisuutta tarvittaessa järjestää epävirallista yhteydenpitoa tai työneuvotteluja kunnan ja ELY-keskuksen välillä.
71 a §
Vähittäiskaupan suuryksikkö
Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää.
Selostus:
Pykälässä aiemmin ollut suuryksikön kokoraja nostettiin 2 000 kerrosneliömetristä 4 000 kerrosneliömetriin. Muutoksen perusteena on vähittäiskaupan toimialan kehittämisen tarpeiden huomioonottaminen sekä tavoite edistää toimivan kilpailun kehittymistä.
71 b §
Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle
Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella.
Selostus:
Pykälän 2 momenttia muutettiin niin, että velvoite osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella poistettiin maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden osalta. Jatkossa enimmäismitoituksen osoitusta vaaditaan siis vain maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella olevilta, erityisellä merkinnällä osoitetuilta vähittäiskaupan suuryksiköiltä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys, ja se mahdollistaa myös, että alueelle sijoittuvien kaupallisten palveluiden vaikutukset voidaan arvioida riittävällä tavalla.
71 c §
Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen
Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu.
Selostus:
Pykälän 1 momentin velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistettiin. Keskusta-alue säilytettiin ensisijaisena sijantipaikkana, mutta vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa myös muualle edellyttäen, että se on perusteltua ottaen huomioon kaupan palvelujen saavutettavuus.
73 §
Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon.
Selostus:
Pykälään lisättiin uusi 2 momentti ja vanha 2 momentti siirrettiin muuttamattomana uudeksi 3 momentiksi. Uuteen 2 momenttiin lisättiin säännös, jonka mukaan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaista edellytystä ranta-alueille jätettävästä riittävästä yhtenäisestä rakentamattomasta alueesta ei sovelleta olemassa olevilla kyläalueilla edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon. Muutoksella haluttiin tuoda esiin se, että etenkin rannoilla sijaitsevien kylien täydennysrakentamismahdollisuuksien turvaaminen on olennaisempaa kuin vaatimus riittävän yhtenäisen rantaviivan säilyttämisestä.
18 luku
Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus
126 a §
Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet
Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:
12) maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä (maalämpö);
13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai - keräimen asentaminen tai rakentaminen.
Jos 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan toimenpidelupaa ei tarvita.
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä.
Selostus:
Pykälän 1 momenttiin lisättiin uutena 13 kohtana maininta kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentamisesta tai rakentamisesta. Toimenpidelupaa voidaan edellyttää esimerkiksi kun kyseessä on rakennus tai rakennuspaikka, joka sijaitsee rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti arvokkaalla alueella eli esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella.
Lisäyksestä johtuen pykälän 2 ja 3 momentteja muutettiin niin, että myös niihin lisättiin viittaukset aurinkopaneelia ja -keräintä koskevaan uuteen 1 momentin 13 kohtaan.
128 §
Maisematyölupa
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty.
Selostus:
Pykälään lisättiin uutena luettelon 2 kohtana säännös, jonka mukaan maisematyölupa on voimassa ranta-asemakaava-alueella vain silloin, kun kaavassa niin määrätään. Muutoksesta johtuen vanhat luettelon kohdat 2 ja 3 siirtyivät kohdiksi 3 ja 4.
Lisäksi pykälän luettelon uutta 3 kohtaa muutettiin niin, että yleiskaava-alueella maisematyölupaa ei voida määrätä koskemaan puiden kaatamista maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella. Uudistus koskee metsän hakkuuta ja siihen liittyviä metsätaloustoimenpiteitä, ja siten esimerkiksi metsänuudistamiseen liittyvään maanmuokkaukseen ei tarvita maisematyölupaa.
Pykälän 2 momentti säilyi ennallaan.
129 a §
Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta
Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa.
Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Selostus:
Lakiin lisättiin uusi 129 a §, jonka mukaan kunnalla on mahdollisuus päättää rakennusjärjestyksessä alueista, joilla vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muutokset pysyvään asumiseen ratkaistaan suoraan rakennusluvalla eli ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Muutoksen kautta ei mahdollisteta uusien asuinrakennusten rakentamista ilman poikkeamispääätöstä tai suunnittelutarveratkaisua, vaan sillä mahdollistetaan ainoastaan jo olemassa olevien vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muutokset.
Pykälän 2 momentissa säädetään, ettei rakennusjärjestyksen määräys voi koskea muita alueita kuin alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kunnan tulee arvioida nämä vaikutukset rakennusjärjestystä laatiessaan.
137 §
Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen.
Selostus:
Pykälän 1 momentin rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella täsmennettiin ja muutettiin. Vanhan 1 momentin 1 kohtaa täsmennettiin niin, että aiemmin käytetty käsite 'kaavoitus' vaihtui käsitteisiin 'asemakaavoitus' ja 'yleiskaavoitus'.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa muutettiin rakentamisen edellytyksien kannalta tarkemmaksi. Kohtaan lisättiin säännös siitä, että rakentamisen tulee olla sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Palvelujen saavutettavuus viittaa julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumiseen suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen, ja se on yksi kriteeri, jonka perusteella uuden rakentamisen sijoittumisedellytyksiä voidaan harkita ja ohjata alueiden käyttöä palvelujen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Pykälän 2 momentissa säädetään poikkeuksista 1 momenttiin. Säännöksen 2 momenttia muutettiin määrittelyltään laajemmaksi niin, että se koskee maaseutuyritykseen kuuluvaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta tarpeellista rakennusta. Näitä rakennuksia ovat esimerkiksi maataloustoiminnassa käytetyt erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset, eläinsuojat, metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat sekä puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset. Muutoksella säännös laajennettiin vastaamaan säännöstä ranta-alueita koskevista suunnittelutarvealueista.
137 a §
Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella
Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 §:n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta.
Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä.
Selostus:
Lakiin lisättiin uusi 137 a §, jossa säädetään kunnan voivan tehdä alueellisen päätöksen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta suunnittelutarvealueilla edellyttäen, että alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Pykälän mukaisella alueellisella suunnittelutarveratkaisulla mahdollistetaan uusi tapa ohjata maaseudun alueiden käyttöä. Muutoksella mahdollistettiin pohjan muodostaminen rakennuslupien myöntämiselle aiempia kyläyleiskaavoja yleispiirteisemmän yleiskaavan ja rakennuspaikkojen tarkemman sijainnin osoittavan alueellisen suunnittelutarvealueen avulla. Muutoksen hyötynä pidetään sitä, että sen avulla voidaan tarkastella alueiden soveltuvuutta rakentamiseen ilman, että rakentamisen tarkkaa määrää tai rakennuspaikkojen sijaintia tarvitsee esittää.
191 §
Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä
Sen lisäksi, mitä kuntalain 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia.
Selostus:
Johtuen ELY-keskuksen valitusoikeuden rajaamisesta ainoastaan sen toimialaan kuuluviin asioihin, pykälän 1 momentista poistettiin nimenomainen maininta ELY-keskuksesta. Muutoksella haluttiin rajata ELY-keskuksen valitusoikeus selkeämmin ainoastaan sen toimialaan kuuluviin asioihin niin, että se on yhdenmukainen muiden viranomaisten valitusoikeuksien kanssa. MRL 18 §:n muutoksesta johtuen ELY-keskuksen valitusoikeus kapeni, koska ELY-keskuksella on mahdollisuus laillisuusvalvontaan ainoastaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevissa päätöksissä, joissa käsitellään vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä asioita. ELY-keskuksella voi kuitenkin jatkossakin olla valitusoikeus kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä muissa laeissa säädettyjen tehtäviensä perusteella.
Lisäksi teknisenä muutoksena muutettiin 1 momentin viittaus kuntalain 92 §:ään viittaukseksi vastaavaan, uuden kuntalain (410/2015) 137 §:ään.
192 §
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä; sekä
3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.
Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.
Selostus:
Pykälän 2 ja 3 momentteja muutettiin niin, että ELY-keskuksen valitusoikeutta rajattiin. Muutos johtuu edellä 18 §:n kohdalla selostetusta valitusoikeuden rajaamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädetty ELY-keskuksen valitusoikeus maisematyöluvasta poistettiin.
Pykälän 3 momenttia muutettiin siten, että aiemman säännöksen 2 momentin sääntely ELY-keskuksen valitusoikeudesta purkamispäätöksessä siirrettiin 3 momenttiin ja samalla valitusoikeus rajattiin koskemaan ainoastaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien rakennusten purkamislupapäätöksiä. Vastaava rajaus tehtiin myös uuteen 3 momenttiin koskien ELY-keskuksen valitusoikeutta rakennusluvasta purkamislupaa edellyttävissä tapauksissa.
193 §
Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta
Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Selostus:
Pykälää muutettiin niin, että säännöksestä poistettiin nimenomainen maininta ELY-keskuksesta. Pykälää muutettiin lisäksi niin, että ELY-keskuksen rajoittamaton valitusoikeus poistettiin ja valitusoikeus rajattiin ainoastaan sen toimialaan kuuluviin asioihin. Näin ollen pykälässä säädetty valitusoikeus on yhdenmukainen muiden viranomaisten valitusoikeuden kanssa sen kohdistuessa ainoastaan viranomaisen toimialaan kuuluviin asioihin sekä uuden MRL 191 §:n kanssa.
Pykälään lisättiin myös viittaus uuteen MRL 137 a §:ään.
------------------------------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.
Kaavoihin, jotka ovat tulleet voimaan ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 128 §:ää.
Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 71 b, 71 c ja 71 e §:ää.
Selostus:
1.5.2017. Vireillä olleisiin kaavoihin sovelletaan kuitenkin ennen muutoksia voimassa ollutta MRL 128 §:ää ja julkisesti nähtävillä olleisiin kaavaehdotuksiin ennen muutoksia voimassa olleita MRL 71 b, 71 c ja 71 e §:ää.
Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi