Hakutulokset
- Uutiset
22.2.2021 10.30
Hovioikeus vesivahingon vastuunjakoa koskevassa riidassa: Asunto-osakeyhtiön oli palautettava saamansa perusteeton etuKanteessa tarkoitetun edun perusteettomuuden arvioinnissa kysymys oli siitä, millainen oli vastuunjako vesivahingon korjauskustannuksista. Ratkaistavana oli se, oliko asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuulunut seikka aiheuttanut makuu- ja vaatehuoneessa ilmenneet vahingot ja oliko yhtiön vastaajien maksusuorituksesta saama etu siten ollut perusteeton. Mikäli näin ei ollut, kysymys oli toissijaisesti siitä, olivatko valittajat osakkeenomistajina osittain vastuussa vesivahingon korjauskustannuksista, jolloin kysymys oli myös korjauskustannusten määrästä ja jakoperusteesta osakkeenomistajien ja asunto-osakeyhtiön välillä. Asiassa ei ollut väitetty, että huoneiston vesivahinko olisi aiheutunut valittajina olevien osakkeenomistajien tuottamuksen perusteella. Näin ollen kysymys ei ollut AsOyL 24 luvun 2 §:n 1 momentin tarkoittamasta osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuudesta. HO arvioi OK 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti kustannusten jakautumisen siten, että yhtiön vastattavia olivat sen itse tekemästä jaosta ilmenevien lisäksi puolet purku- ja rakennustöiden sekä materiaalien ja jätekustannusten määristä. Koska Asunto-osakeyhtiö oli saanut kantajilta 3.879,47 euron maksusuorituksen, etu suorituksesta oli ollut 1.749,71 euron osalta perusteeton. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
19.2.2021 11.26
Hovioikeuskin katsoi veneenkorjaajan laiminlyöneen velvollisuutensa suojata vene ja sen moottori kosteus- ja sääoloilta - tuomittu 21 000 euron vahingonkorvaus korotettiin 31 744,28 euroksi
Kysymys oli siitä, oliko vastaaja vastuussa kantajien (A ja B) Baja Mach 1 -merkkiselle moottoriveneelle aiheutuneista vahingoista. Mikäli vastuuperuste oli olemassa, oli ratkaistava kysymys korvattavan vahingon määrästä. Tältä osin keskeisiä olivat kysymykset veneen korjauskustannusten määrästä, olivatko jo tehdyt veneen moottorin kunnostamistyöt menneet hukkaan sekä oliko veneen käyttöhyödyn menetyksestä aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikuluvastuusta. Vastaajan velvollisuus suorittaa kantajille vahingonkorvausta korotettiin 31.744,28 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 14.28
Hovioikeus KKO:n palauttamassa kiinteistön laatuvirheasiassa: Hinnanalennuksen määrä alennettiin 80.000 eurosta 40.000 euroon
Ostajat olivat ostaneet 30.8.2013 Porissa olevan kiinteistön 138.000 euron kauppahinnalla. Hovioikeus katsoi, että hinnanalennus voitiin arvioida tässäkin tapauksessa korjauskustannusten perusteella. Ostaja on kertonut, että rakennuksen alapohja ja seinien alaosat oli korjattu toisen asunnon osalta ja korjaus oli maksanut noin 30.000 euroa. Vastaavat korjaukset oli tarkoitus tehdä myös toisen asunnon osalta. Seiniä ei ollut korjattu kuntotutkimuksen tehneen L:n esittämällä tavalla, joten korjauskustannukset olivat jääneet L:n kustannusarviota alhaisemmiksi. Rakennus tulee kuitenkin korjausten johdosta varsinkin lämmöneristeen ja pintojen osalta parempaan kuntoon kuin se oli kaupantekohetkellä. Kiinteistön arvon nousu huomioon ottaen hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 11.29
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kanteen hylkäämisestä selvästi perusteettomana: Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset kanteen tulkinnanvaraisuudet
A:n kannetta ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausutuin perustein pidettävä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset tulkinnanvaraisuudet. Käräjäoikeudessa oli tapahtunut myös menettelyvirhe, koska asiaa käsiteltäessä ei ollut otettu huomioon konkurssipesien antamaa vastausta asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.00
JFT:ssä pohdintaa sähköisten allekirjoitusten sitovuudesta
Koronapandemia on lisännyt tarvetta sähköisten allekirjoitustapojen käytölle, kun kaupallisten sopimusten osapuolten tapaamisia ja näin myös paperisten asiakirjojen allekirjoittamista pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään. Millaisin edellytyksin sähköinen allekirjoitus on pätevä? Millaista lainsäädäntöä siihen liittyy? Näihin kysymyksiin vastaavat OTM Eino Rautanen ja OTM Staffan Skult referee-artikkelissaan Giltigheten av elektroniska underskrifter i kommersiella avtal, joka on julkaistu osana JFT:n numeroa 6/2020. - Uutiset
15.2.2021 13.17
Käräjäoikeus arvioi sopimuksen syntymisen edellytyksiä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Sillä, mitä B oli neuvotteluissa tavoitellut, mitä oikeusvaikutuksia hän oli asiakirjan allekirjoitushetkellä toivonut syntyvän tai mitä hän oli asiakirjan otsikon muuttamisen osalta siinä yhteydessä havainnut ei ollut sopimuksen syntymisen kannalta merkitystä. Oli selvää, että A:lta Y:n edustajana oli puuttunut tahto sitoutua sellaiseen sopimusasiakirjaan, jonka B oli hänelle hetkeä aikaisemmin toimittanut. A oli pitänyt asiakirjaa hyvänä alkuna jatkoneuvotteluille. Koska A:lla ei asiakirjan allekirjoitushetkellä ollut sopimukseen sitoutumisen tahtoa, sopimusta ei ollut syntynyt eikä sitä ollut edes voinut syntyä. Sillä, että allekirjoitetussa, B:n laatimaan asiakirjapohjaan kokonaan perustuvassa asiakirjassa käytetään tekstiosassa lukuisia kertoja agree-termiä ei ollut merkitystä A:n tahtotilan arvioinnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 16.00
Hovioikeuden tuomio asumisoikeutta koskevan yhteisomistussuhteen purkamisesta
Yhteisoimistus voitiin purkaa ja koko asumisoikeus määrätä luovutettavaksi hakijalle. Hakija velvoitettiin suorittamaan luovutushintana vastapuolelle 5.869,91 euroa. Kysymys myös siitä, oliko KO menetellyt asiassa väittämistaakkaa koskevan sääntelyn vastaisesti. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.42
Hovioikeuden tuomiot Helsingin Lehtisaaren taloyhtiöitä koskevassa maanvuokrasopimusriidassaHovioikeus antoi 12.2.2021 ratkaisunsa riita-asioihin, jotka koskivat Vantaan seurakuntayhtymän ja seitsemän asunto-osakeyhtiön välisiä määräaikaisia maanvuokrasopimuksia tonteista Helsingin Lehtisaaressa. Riidat koskivat 1960-luvulla solmittujen maanvuokrasopimusten tulkintaa ja kohtuullisuutta. Hovioikeus tulkitsi sopimusehtoja sanamuotonsa mukaisesti ja hylkäsi asunto-osakeyhtiöiden vaatiman tulkinnan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
12.2.2021 8.15
Vakuutuslautakunnan ja FINEn ratkaisusuosituksia – tutustu myös Sijoituslautakunnan ja Pankkilautakunnan ratkaisuihin
Ratkaisusuosituksissa on kysymys muun muassa yksityistapaturmista, sairauskassan säännöistä, oikeusturvavakuutuksen korvauspiiristä, pysyvän haitan suuruudesta, siivousliikkeen vastuusta liukastumisesta, matkavakuutuksista, LVI-yrityksen tuottamuksesta, viemäritukoksesta ja koiran kasvuhäiriön hoidon korvattavuudesta. - Uutiset
11.2.2021 11.25
Hovioikeus: Vahingonkorvausvaatimus keikkatulojen menetyksestä oli voitu hylätä
Koska A:n kanne tuli hylätyksi jo sillä perusteella, ettei kanteessa väitettyä sopimusta ollut näytetty syntyneen, asiassa ei ollut tarvetta lausua muista korvausvastuun edellytyksistä eikä myöskään vaaditun korvauksen määrästä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi, ettei KO:n tuomiota ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 14.15
Hovioikeuden ratkaisu panttauksen sitovuudesta konkurssiasiassa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko X Oy ilmoittanut laskusaatavien panttauksesta velalliselle eli Y Oy:lle velkakirjalain edellyttämällä tavalla, ja sitoiko panttaus näin ollen X Oy:n myöhempiä konkurssivelkojia. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan
Ottaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 10.21
Isänsä vuokraamassa asunnossa asunut poika tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - syyte varkaudesta hylättiin
Teon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 11.30
FINE: Mitä matkavakuutuksesta korvataan, jos joudut karanteeniin tai sairastut koronaan ennen talvilomalle suunniteltua matkaa?
Koulujen talvilomaviikkojen lähestyessä monilla on suunnitelmissa loma kotimaan kohteessa. Matkailun suunnittelu vaatii tänä vuonna erityistä ennakointia turvallisuuden osalta. Myös vakuutukset on hyvä tarkistaa, mitä niistä korvataan ja mitä ei. - Uutiset
5.2.2021 9.13
Ajankohtaista kilpailusta – Asiantuntija Janette Wuolle: Algoritmit ja kolluusio – kun kone korvaa ihmisen kilpailunrajoitusten toteutuksessa ja toimeenpanossa
Kuluttajahintojen määrittäminen algoritmien avulla on yleistynyt sen myötä, kun kulutus on siirtynyt yhä enemmän verkkokauppaan. Oikein käytettynä algoritmit voivat edistää markkinoiden toimintaa ja kuluttajien hyvinvointia. Algoritmeilla voi kuitenkin olla myös haitallisia kilpailuvaikutuksia, esimerkiksi silloin, kun ne edesauttavat yritysten kilpailunvastaisen yhteistyön syntymistä. - Uutiset
4.2.2021 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu juomaveden jakeluasiassa (Alankomaat)
Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 97/7/EY – 9 artikla – Direktiivi 2011/83/EU – 27 artikla – Direktiivi 2005/29/EY – 5 artiklan 5 kohta – Liitteessä I oleva 29 kohta – Sopimattomat kaupalliset menettelyt – Toimituksen, jota ei ole tilattu, käsite – Juomaveden jakelu - Uutiset
3.2.2021 11.04
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää takaisinsaantihakemuksen tutkimatta asumisoikeusasumista koskevassa riidassa
KO oli lähettämässään täydennyskehotuksessa yksilöinyt sen, miltä osin vastaaja oli pitänyt täydentää takaisinsaantihakemustaan. KO oli jatkanut määräaikaa täydennyksen toimittamiselle 20.5.2020 saakka. Täydennyskehotuksessa oli todettu, että hakemus voidaan jättää tutkimatta, mikäli täydennyskehotusta ei noudateta määräajassa. Vastaajan täydennys oli saapunut edellä mainitun määräajan jälkeen seuraavan vuorokauden puolella. Sillä seikalla, että myöhästyminen oli ollut väin vähäinen, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Edellä mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että KO oli voinut jättää vastaajan takaisinsaantihakemuksen tutkimatta. Aihetta KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. HO:n antama täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva määräys kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 13.12
Uuden maanvuokrasopimuksen kaupungin kanssa tehneiden kanne vuosivuokran alentamisesta hylättiin
Kantajat eivät olleet osoittaneet, että vuokranmaksua koskevan ehdon soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen, eikä ehtoa tullut siten sovitella. Kantajat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan Lahden kaupungin oikeudenkäyntikulut 19.641,60 euroa sekä asianosaiskulut 1.700 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua KO:n tuomion antamisesta lukien. HO ei myöntänyt muutosta KO:n tuomioon hakeneille kantajille jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 8.49
Mainonnan eettisen neuvoston uusia ratkaisuja