- Uutiset
22.3.2019 11.30
KKO piti koulutuskustannusten korvaamista koskevaa työsopimusehtoa kohtuuttomana
A oli lokakuussa 2013 allekirjoitetun työsopimuksen perusteella työskennellyt B Oy:n palveluksessa provisiopalkkaisena kiinteistönvälittäjänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsopimuksen ehdon mukaan A oli velvollinen korvaamaan B Oy:lle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos hän aloitti kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kilpailevan välitystoiminnan. A oli irtisanonut työsopimuksen päättymään tammikuussa 2015 ja siirtynyt kilpailevan yhtiön palvelukseen. B Oy oli tämän jälkeen vaatinut A:lta sopimusehdon perusteella korvausta koulutuskustannuksista. Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut sovellettava kilpailukieltosopimusta koskevaa työsopimuslain 3 luvun 5 §:ää. Työsopimukseen sisältyvän ehdon soveltaminen oli kuitenkin kohtuutonta, kun huomioon otettiin muun muassa koulutuksen laatu, sovitun korvauksen määrä, korvausvelvollisuuden ajallinen kesto ja A:n palkkaus. (Ään.) - Uutiset
22.3.2019 8.00
Hovioikeus julisti osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen tekemän päätöksen lunastaa yhdeltä omistajalta 2.159 yhtiön osaketta pätemättömäksi
Osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n 2 momentin vaatimus kaikkien osakkeenomistajien suostumuksesta suunnattuun lunastamiseen on ehdoton. Tuomiossa todetuista syistä sitä ei voitu tulkita täytetyksi osakassopimuksen allekirjoittamisella siitä huolimatta, että yhtiölle oli osakassopimuksessa asetettu viime kädessä velvollisuus lunastaa osakkeet. Asiassa ei näytetty, että L olisi osakkeenomistajana antanut suostumusta A:n osakkeiden lunastamiseen. A oli vaatinut ensisijaisesti päätöksen julistamista tällä perusteella mitättömiksi. Tuomioistuin voi kuitenkin osakeyhtiölain 21 luvun 4 §:n nojalla ainoastaan julistaa yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi tai muuttaa sitä. Näin ollen Insinööritoimisto X Oy:n moitteenalainen päätös oli julistettava pätemättömäksi. Toimivalta määrätä osakkeiden lunastushinnasta erimielisyystilanteissa oli yhtiöjärjestyksen nojalla yksinomaan välimiesoikeudella. Yhtiökokouksen päätös oli lunastushinnan osalta näin ollen yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain vastaisena pätemätön myös tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
21.3.2019 12.58
Työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista – markkina-arvo käyvän arvon sijaan
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Tarkoituksena on turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen kaikissa tilanteissa. Lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi ehdotuksen mukaan perustua markkina-arvoon nyt perusteena olevan käyvän arvon sijasta. Markkina-arvoon perustuva korvaus sisältäisi myös odotusarvot, jotka perustuvat omaisuuden mahdolliseen käyttötavan muutokseen. Lisäksi markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”
Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 12.10
Hovioikeus arvioi tuomioistuimen tutkimisvelvollisuutta ja luotonantajan tiedonantovelvollisuuksia pikavippiasiassa – luotonantaja ei saanut periä vaatimiaan nostoprovisiota, luottokorkoa eikä viivästyskorkoa
Kuluttajansuojalainsäädännön esitöissä (HE 122/2004 vp s. 24 ja HE 24/2010 vp s. 30) kuvataan esimerkinomaisesti, että tietojenantovelvollisuus voidaan verkkopankkipalvelussa tai internetsivustolla täyttää siten, että ohjelma ohjaa kuluttajan ennen sopimuksen tekemistä tallentamaan ja tulostamaan ennakkotiedot ja sopimusehdot. Jälkimmäisessä hallituksen esityksessä (s. 30) mainitaan myös se vaihtoehto, että tiedot voidaan lähettää kuluttajalle sähköpostitse. J.W.-Yhtiöt Oy:n lainapalvelu ei ole valittajan ilmoituksen mukaan ohjannut A:ta ennen sopimuksen tekemistä tallentamaan tai tulostamaan sopimusehtoja, vaikka käytetty teknologia sinänsä on mahdollistanut ehtojen tallentamisen ja tulostamisen. Edelleen tämä seikka tukee sitä päätelmää, ettei A ole saanut luottosopimusta kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n tarkoittamalla tavalla tiedokseen. Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei WestStar Oy osoittanut A:n saaneen kuluttajaluottosopimusta haltuunsa pysyvällä tavalla kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n mukaisesti. Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n 3 momentin nojalla tästä seuraa käräjäoikeuden katsomin tavoin, ettei luotonantaja saa luottosuhteen perusteella periä vaatimiaan nostoprovisiota, luottokorkoa eikä viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 2 momentin mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019)Avoin uutinen - Uutiset
19.3.2019 10.51
KKO: Käräjäoikeus oli tavarankuljetusta koskevan sopimuksen lähetyspaikan tuomioistuimena toimivaltainen tutkimaan kanteen – asia palautettiin hovioikeuteen
Yhtiö A oli sopinut rahdinkuljettaja B:n kanssa koneen kuljetuksesta Porista Sheffieldiin Englantiin. Kone oli kuljetettu kuorma-autolla Porista Raumalle, missä se oli purettu kuorma-autosta ja ajettu omalla konevoimalla laivaan. Merikuljetuksen jälkeen kone oli Hullin satamassa lastattu kuorma-autoon. Kone oli kadonnut tiekuljetuksen aikana Englannissa. A ja A:n vakuutusyhtiö C nostivat vahingonkorvauskanteen B:tä vastaan Satakunnan käräjäoikeudessa.
Kuljetus ei kuulunut CMR-sopimuksen ja tiekuljetussopimuslain kansainvälisiä kuljetuksia koskevan sääntelyn alaan, eivätkä tiekuljetussopimuslain tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset soveltuneet. Asiassa ei ollut näytetty, että osapuolet olisivat sopineet oikeuspaikasta. Käräjäoikeus oli tavarankuljetusta koskevan sopimuksen lähetyspaikan tuomioistuimena Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen.
Jätettyään kanteen tutkimatta hovioikeus ei ollut käsitellyt pääasiaa. Oikeusastejärjestyksen periaatteen mukaisesti asia oli perusteltua palauttaa pääasian osalta hovioikeuden käsiteltäväksi. - Uutiset
18.3.2019 12.42
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti myyjän suorittamaan ostajille 70.000 euroa hinnanalennuksena kauppahinnaltaan 288.500 euron kiinteistön salaisesta laatuvirheestä
Tässä tapauksessa rakennuksen alapohjan kapillaarikatko ja höyrynsulkumuovin asentaminen näytettiin tehdyn vastoin rakentamisajan määräyksiä ja suunnitelmia. Tästä oli aiheutunut mikrobivaurio. Sen paremmin myyjä kuin ostajatkaan eivät olleet voineet näitä seikkoja havaita. Koska mikrobivaurion näytettiin aiheuttavan asuintiloihin terveyshaittaa ja korjaukset tulee toteuttaa rakennukseen koko sen kehän mitalta, ostajien ostaman kiinteistön oli katsottava poikenneen merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet kaupantekohetkellä perustellusti edellyttää. Maakaaren 2 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan ostajilla oli oikeus saada myyjältä hinnanalennusta. (Vailla lainvoimaa 18.3.2019)Avoin uutinen - Uutiset
18.3.2019 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lainasopimusten kohtuuttomista ehdoista
Unionin tuomioistuin totesi muun muassa, että kuluttajasopimusten kohtuuttomista sopimusehdoista annetun neuvoston direktiivin 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka estää asiaa käsittelevää tuomioistuinta hyväksymästä vaatimusta lainasopimuksen toteamisesta pätemättömäksi valuuttakurssierotusta koskevan ehdon kohtuuttomuuden perusteella, edellyttäen, että tällaisen ehdon kohtuuttomaksi toteamisella kyetään palauttamaan se oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei tätä kohtuutonta ehtoa olisi ollut. - Uutiset
14.3.2019 8.00
KKV: Boeing Max -koneiden lentokielto – Tietoa matkustajien oikeuksista
Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on asettanut Boeing 737 Max 8- ja Max 9 -malliset koneet toistaiseksi lentokieltoon. Suomessa näillä koneilla operoivat Norwegian, TUI, Turkish Airlines, Fly Dubai ja Icelandair. Jos lentosi joudutaan peruuttamaan, voit valita joko lipun hinnan palautuksen tai lennon uudelleenreitityksen, jolloin lentoyhtiön on tarjottava korvaava lento vastaavilla ehdoilla matkakohteeseen mahdollisimman pian tai myöhäisempänä sinulle sopivana ajankohtana, jos paikkoja on saatavilla. Sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta saada vakiokorvausta, koska kyseessä on poikkeuksellinen olosuhde. - Uutiset
13.3.2019 10.21
AHVL:n vakuuden enimmäismäärää koskeva 8 §:n 2 momentin säännös ei rajoita takaussitoumukseen perustuvaa vastuuta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:91 ilmenevän oikeusohjeen perusteella HO katsoi, että C oli omavelkaisen takaussitoumuksensa mukaisessa vastuussa A:n ja B:n vuokrasopimuksen velvoitteista täysimääräisesti. Asian tullessa vireille HO:ssa takaajan vastuuta koskeva KKO 2017:91 oli jo annettu. Valituksessa oli vedottu kyseiseen ratkaisuun. Näin ollen oli perusteltua, että asian HO:ssa hävinnyt C velvoitetaan korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta. Kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä oli 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 7.58
Vakuutuslautakunnan ja FINE:n ratkaisuja alkuvuodesta 2019Vakuutuslautakunta ja FINE ovat julkaisseet ratkaisusuosituksia, joissa on kysymys muun muassa lääketieteellisestä syy-yhteydestä, vesivahingoista ja kosteusvaurioista, hoitokuluista, pysyvästä haitasta, palovahingosta, koiran sairaudesta ja polvivammoista. - Uutiset
11.3.2019 12.30
Hovioikeus arvioi osakehuoneiston haltuunottopäätöksen täytäntöönpanoaAsunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa lueteltuja rikkomuksia ei voitu käräjäoikeuden katsomin tavoin asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan arvioitaessa osakkeenomistajan tai asukkaan mahdollisuuksia vedota puheena oleviin kohtuusnäkökohtiin tässä täytäntöönpanoa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asukkaiden vetoamien kohtuusseikkojen huomioon ottamiseksi heidän olisi tullut nostaa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukainen moitekanne.
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettua asuntoyhtiön yhtiökokouksen 11.4.2017 tekemää päätöstä ei ollut määräajassa moitittu, joten se saadaan panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 15.35
Neuvosto hyväksyi säännöt ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta
EU:lla on pian käytössään uudet säännöt, joilla se voi parantaa kolmansista maista tehtyjen suorien sijoitusten valvontaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Uudet säännöt tulevat voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja niitä aletaan soveltaa 18 kuukauden kuluttua voimaantulosta. - Uutiset
5.3.2019 11.30
Yläkerran huoneelta puuttui rakennuslupa 15 neliömetrin alalta - hovioikeus korotti hinnanalennuksen määrää ja vapautti ostajat oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta
Rakennuksen ilmoitettu kokonaispinta-ala oli ollut 90 neliömetriä. HO katsoi KO:n tavoin, että rakennusluvan puuttuminen kiinteistön asuinrakennuksen yläkerran huoneen osalta oli ollut vallintavirhe. Yläkerran asuintilana käytetty huone ei ollut siten vastannut asumiselle asetettuja vaatimuksia. Ostajat olivat kertoneet, että tällä seikalla oli ollut heille tärkeä merkitys. Ottaen vielä huomioon välittäjän arvion rakennusluvan puuttumisen vaikutuksesta kauppahintaan ja välittäjän ja rakennusmestarin näkemyksen siitä, että puuttuvalla rakennusluvalla oli tällaisessa tilanteessa olennainen merkitys kauppaan, virhettä ei voitu lähtökohtaisesti pitää merkityksettömänä, kauppaan tai sen ehtoihin vaikuttamattomana puutteena. Rakennusluvan puuttuminen ei siten ollut tässä tapauksessa ollut myyjän väittämin tavoin kauppaan vaikuttamaton virhe ja ostajilla oli siten vallintavirheen perusteella oikeus MK 2 luvun 18 §:n 2 momentin nojalla hinnanalennukseen niistä kustannuksista, joita rakennusluvan saaminen oli edellyttänyt. Rakennusmestarin laatiman kustannusarvion mukaan yläkerran huoneen korjauskustannukset olivat 8.999 €, missä arviossa ei ollut mukana purkukustannuksia. Välittäjän arvion mukaan rakennusluvan puuttuminen vastaavanlaisesta kohteesta vaikutti 75.000 € kauppahintaan alentavasti 8.000–10.000 €. Myyjä oli myös HO:ssa myöntänyt määrällisesti sen, että kustannukset huoneen saattamisesta vastaamaan vuoden 2015 rakentamismääräyksiä olivat olleet ostajien vaatimat 7.000 euroa. Tähän nähden HO hyväksyi ostajien vaatiman 7.000 €:n hinnanalennuksen määrän. Myyjä velvoitettiin korvaaman ostajien oikeudenkäyntikulut KO:sta 9.332,83 eurolla ja HO:sta 5.618,71 eurolla. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
1.3.2019 13.20
Hallinto-oikeus: Koncarin on tehtävä julkinen ostotarjous Afarak Group Oyj:n osakkeista
Helsingin hallinto-oikeus on tänään (1.3.) antamallaan ratkaisulla hylännyt Danko Koncarin vaatimuksen kumota Finanssivalvonnan päätös, jolla Koncar oli sakon uhalla velvoitettu tekemään julkinen ostotarjous Afarak Group Oyj:n osakkeista. Finanssivalvonta oli velvoittanut Koncarin julkistamaan vuoden 1989 arvopaperimarkkinalain (kumottu 1.1.2013) 6 luvun 10 §:n mukaisen pakollisen ostotarjouksen Afarak Group Oyj:n osakkeista ja yhtiön liikkeeseen laskemista sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista, aloittamaan ostotarjousmenettelyn sekä toteuttamaan ostotarjouksen. Velvoitteiden tehosteiksi Finanssivalvonta oli asettanut juoksevan uhkasakon, jonka peruserä oli kunkin velvoitteen osalta 40 000 000 euroa ja lisäerä 10 000 000 euroa jokaista sellaista täyttä kuukautta kohti, jona velvoitteita ei ollut noudatettu. - Uutiset
28.2.2019 10.00
TEM pyytää lausuntoja jakamistalouteen liittyvien kysymysten vaihtoehtoisista ratkaisutavoista
Raportissa esitetään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niihin liittyvää pohdintaa liittyen jakamistaloudessa tehtävään työhön, työsuojeluun, kilpailuoikeuden soveltamiseen itsensätyöllistäjiin, verotukseen ja lyhytaikaiseen majoitustoimintaan. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 24. maaliskuuta 2019. Lausuntoja saavat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset. - Uutiset
27.2.2019 14.17
Oikeusministeri Häkkänen: Tekoälykehitys tarvitsee eurooppalaista lähestymistapaa ydinarvoihimme demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen
Tekoälyn avulla voidaan edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada asiansa käsitellyksi oikeudessa sekä mahdollistaa yhteiskunnan kehittymistä demokraattisemmaksi ja entistä enemmän osallisuuteen kannustavaksi. Eurooppalainen lähestymistapa digitalisaatioon ja tekoälyyn perustuu ydinarvoihimme demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen kansainvälisessä tekoälyaiheisessa asiantuntijakonferenssissa Finlandia-talolla Helsingissä. - Uutiset
27.2.2019 11.29
KKO äänesti: Ostaessaan saamistaan tiedoista huolimatta kiinteistön edellyttämättä lisätutkimuksia ostajat olivat ottaneet riskin mahdollisista vaurioista, eivätkä voineen niihin vedota
Kiinteistön ostajille oli ennen kauppaa esitetty kiinteistöllä olevaa rakennusta koskeva kuntotarkastusraportti, jossa kuvattiin rakennuksessa olevia riskirakenteita ja vaurioita sekä esitettiin korjaus- ja lisätutkimussuosituksia. Kun ostajilla oli saamiensa tietojen vuoksi ollut erityinen syy edellyttää tutkimuksia alapohjan kunnon selvittämiseksi ennen kauppaa, ostajat eivät voineet vedota virheenä kaupan jälkeen havaittuihin alapohjan vaurioihin eivätkä siihen, että rakennuksessa ei, toisin kuin kuntotarkastusraportissa oli ilmoitettu, ollut tuulettuvaa alapohjaa. (Ään.) - Uutiset
26.2.2019 10.10
Selvitys: Varattomuustiedon laajempi julkinen saatavuus tukisi tervettä yritystoimintaa ja kilpailua
Ulosotossa varattomaksi todetut yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa varattomaksi toteamisen jälkeen. Yritysten sopimuskumppaneille ja erityisesti kuluttaja-asiakkaille kesken urakan paljastuva yrityksen kyvyttömyys vastata sitoumuksistaan voi aiheuttaa merkittävää harmia ja taloudellista vahinkoa. Lakisääteiset velvoitteensa laiminlyövät yritykset voivat tuottaa tavaroita ja palveluita markkinoille edullisemmalla hinnalla kuin kilpailijat, jotka hoitavat velvoitteensa asianmukaisesti, toteaa useasta viranomaisesta koostunut työryhmä. - Uutiset
25.2.2019 16.00
Väitös: Työsuhteen päättämissopimukset. Tutkimus sopimusvapauden rajoista ja työntekijän suojelun keinoista
OTK Juha-Matti Moilanen selvitti väitöstutkimuksessaan nykyistä työsuhteen päättämissopimuksiin liittyvää oikeustilaa ja osoitti siihen liittyviä epäkohtia. Johtopäätöksenä esitetään sääntelyä, jolla edistetään työsuhteen päättymiseen liittyvää oikeudenmukaista ja reilua sopimista sekä lisätään sopimusvapautta.
Hakutulokset
4679 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika