- Uutiset
19.11.2018 9.00
Hovioikeus: Vetoaminen ylimuistoiseen nautintaan ei estänyt kiinteistön myyntiä perinnönjaon toteuttamiseksiHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että HR ei näyttänyt omaavansa sellaista käyttöoikeutta kiinteistöön, joka estäisi sen myynnin perinnönjaon toteuttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018) - Uutiset
16.11.2018 10.43
Hovioikeus tuomitsi tehtäviään laiminlyöneen isännöitsijän luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoihin - syyte kavalluksesta hylättiin ja isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta asunto-osakeyhtiölle
Isännöitsijä oli asiassa lausuttu huomioon ottaen selvästi laiminlyönyt yhtiön hallinnon ja taloudellisen aseman kannalta olennaiset isännöitsijän tehtävät. Menettelyllään hän oli aiheuttanut yhtiölle vahinkoa ja siten syyllistynyt luottamusaseman väärinkäyttöön. Sen sijaan KO:n isännöitsijän syyksi lukema kavallussyyte siitä, että hän olisi anastanut asunto-osakeyhtiöltä 4.860 euroa rahaa tekemällä yhtiön tililtä itselleen neljä tilisiirtoa ilman oikeudellisesti hyväksyttävää perustetta, hylättiin. Isännöitsijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvauksena asunto-osakeyhtiölle anastetuiksi väitetyistä rahavaroista 4.860 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 14.04
Luottojen korkokattoa esitetään laajennettavaksi ja tiukennettavaksi
Hallitus esittää tiukennuksia pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen mukaan korkokatto laajenisi valtaosaan kuluttajaluottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäisivät vain sellaiset asuntoluotot, joissa vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 15. marraskuuta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 syyskuussa. - Uutiset
13.11.2018 10.10
Hovioikeus arvioi liikehuoneiston vuokrasopimuksen osapuolten yhteistä tarkoitusta, osapuolten aikaisempaa käytäntöä, epäselvyyssääntöä ja kohtuusperiaatetta
HO:ssa oli ollut kyse siitä, oliko B Oy:llä (vuokralainen) ollut velvollisuus sopimuksen nojalla suorittaa muutostöiden kustannuksia kunnalle 10 vuoden tasaerissä vielä vuokra-aikaa koskevan 12 kuukauden irtisanomisajan päätyttyä vai oliko B vapautunut tästä velvollisuudesta irtisanomisajan päätyttyä. B Oy velvoitettiin suorittamaan A Oy:lle (vuokranantaja) maksamatta jääneistä vuokratilojen muutostöiden kustannuksista 458.966,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.11.2016 lukien. B Oy velvoitettiin suorittamaan A Oy:lle ennallistamiskustannuksista 3.100 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.11.2018) - Uutiset
13.11.2018 8.11
Junamatkustajien oikeuksiin parannuksia EU:ssa
Vuosittain junamatkustajat taittavat yli 500 miljardia kilometriä Euroopan rautateillä. Nyt parlamentin jäsenet haluavat varmistaa, että heidän oikeutensa turvataan. Uudistetut säännöt koskisivat kaikkia EU-maita ja kaikkia raidematkustamisen muotoja. Liikennevaliokunta hyväksyi uudistuksen 9. lokakuuta, ja täysistunto käsittelee esitystä 15. marraskuuta. - Uutiset
9.11.2018 13.09
Osakehuoneistojen tiedot uuteen rekisteriin vuodesta 2019 alkaen
Vuonna 2019 Suomessa otetaan käyttöön sähköinen osakehuoneistorekisteri, jonne kerätään vähitellen kattavat tiedot asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista. Omistusten ja panttausten sähköinen kirjaaminen alkaa, mikäli kuten tarkoitus on, uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Uudet asuntoyhtiöt perustetaan tämän jälkeen vain digitaalisesti, eikä osakekirjoja näiden yhtiöiden osalta enää painateta. Uusien asuntoyhtiöiden osakkeet tulevat suoraan osakehuoneistorekisterin piiriin. Vanhat eli ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin 1. toukokuuta 2019 lähtien. Siirron jälkeen taloyhtiöllä ei ole enää velvollisuutta pitää yllä osakeluetteloa. Siirron edellytyksenä on, että yhtiön edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla. - Uutiset
7.11.2018 13.11
Hovioikeus: Työnantajan lakisääteistä tapaturmavakuutusta (aiempi laki 608/1948) ei ollut pidettävä vastuuvakuutukseen nähden sillä tavoin ensisijaisena korvausjärjestelmänä, että se olisi estänyt hakemasta korvausta ensisijaisesti vastuuvakuutuksen perusteella
Asiassa oli If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliikkeen valituksen johdosta kysymys siitä, oliko A:n tullut hakea korvausta pysyvästä haitasta ja liikennevakuutuksen hoitotuesta vastuuvakuutukseen nähden ensisijaisesti lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen perusteella. Mikäli A oli voinut hakea korvauksia vastuuvakuutuksesta hakematta niitä ensin lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta, asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, voitiinko A:lle myöntää liikennevakuutuksen hoitotukea vastuuvakuutukseen perustuen. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 9.32
Pitkäaikainen avopuoliso jäi asumaan yhteiseen kotiin toisen avopuolison kuoleman jälkeen - vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä
HO katsoi, että käsiteltävässä asiassa tosiasiallisen asumisen jatkumisen salliminen huoneistoon liittyvien maksujen suorittamista vastaan ei sinänsä antanut aihetta olettaa, että omistajan ja asukkaan välillä olisi ollut vuokrasuhde. Vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä. HO katsoi, ettei valittaja A ollut esittänyt mitään varteenotettavia seikkoja, joiden perusteella B:n olisi katsottava antaneen hänelle perustellun käsityksen, että B olisi sitoutunut kysymyksessä olevan asunnon vuokraukseen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella A:n vetoamalla vuokrajärjestelyllä. HO katsoi, ettei valitus antanut aihetta arvioida kysymystä vuokrasopimuksen olemassaolosta toisin kuin KO. Myöskään asumishyötyä tai sen määrää tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ollut aihetta arvioida toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 15.00
Vuokrasopimus oli purettavissa maksamattomien vuokrien vuoksi varoitusta antamatta - käräjäoikeuden tuomiota muutettiin
Riidatonta oli, että vuokralaiset olivat laiminlyöneet maksaa marraskuun 2017, joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 vuokran. Kysymys oli laiminlyönnistä, jolla ei ollut vähäinen merkitys. Vuokranantajalla oli siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Koska vuokrasopimus oli purettu, vuokralaiset oli velvoitettava muuttamaan huoneistosta heti häädön uhalla. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.961,80 eurolla ja HO:ssa 1.339,20 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 12.15
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuun sovittelusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin
Sovittelu on oikeustoimilain 36 §:ä koskevien esitöiden mukaisesti mahdollista muun muassa silloin, kun kohtuuton ehto on tullut sopimukseen sellaisissa olosuhteissa, joita on pidettävä kunnianvastaisina ja arvottomina. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että G:n totuudenvastainen ilmoitus takaussitoumuksia uudistettaessa siitä, että uudistamisella ei ole vaikutusta A:n ja B:n takausvastuuseen, on oikeustoimen kohtuullistamista vahvasti puoltava seikka. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin pidettävä lähtökohtana sopimusta itsessään. Asiassa ei selvitetty, että sopimuksen ehto omavelkaisesta takauksesta muun rahoituksen osalta olisi itsessään poikkeuksellinen tai kohtuuton. Näissä olosuhteissa hovioikeus asiaa kokonaisuutena harkittuaan katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että sopimuksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. A ja B olivat siten 19.1.2015 ja 20.1.2015 antamiensa takaussitoumusten perusteella velvollisia maksamaan G:lle myös muusta rahoituksesta johtuvan velan. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 11.42
Vierashuoneessa VT Esko Nurminen: Onko tilaajan YSE 82 §:ään perustuvassa haltuunotto-oikeudessa kyse vakuusoikeudesta?
YSE 82 §:n tarkoittama tilaajan hyväksi sovittu vakuusjärjestely ei täytä vakuudelle yleisesti asetettavia vaatimuksia yksilöinnistä ja julkivarmistuksesta. Se ei ole vakuutena pätevä. Kaiken lisäksi yrityskiinnityksen haltija on suojattu yrityskiinnityksen panttauksen jälkeen perustettavia panttioikeuksia vastaan. Käytännön lakimiehen näkökulmana voinee lisätä, että tavallisessa pienehkössä konkurssissa voi olla edellä olevasta huolimatta ”prosessiekonomisesti” tarkoituksenmukaista, että YSE 82 §:stä ei riidellä, vaan asiasta pyritään sopimaan. Asiasta kirjoittaa VT, perintälakimies Esko Nurminen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen - Uutiset
2.11.2018 14.04
Hovioikeuden ratkaisu myyntisaatavan olemassaolosta, laskun oikeellisuudesta sekä perintä- ja oikeudenkäyntikuluista
Käräjäoikeus totesi kantajan vaatiman 3.027,20 euron myyntisaatavan perustelluksi. Kantajan tuolloin käytössä olleella päätoiminimellä varustettu lasku ei ollut vastaajan väittämällä tavalla virheellinen. Asiassa ei ollut syytä tuomita 40 euron vakiokorvausta suurempaa korvausta kantajan perintäkuluista. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 12.45
Arviointineuvosto: Laki kuluttajaluotoista suojaa kuluttajaa luotonantajien kustannuksella – kielteiset vaikutukset avoimesti esillä
Valmisteilla olevalla kuluttajaluottoja koskevalla lailla pyritään vähentämään kuluttajaluotoista johtuvia velkaongelmia. Sääntely myös kohtuullistaisi luottojen hintoja, selkeyttäisi hinnoittelua ja tehostaisi lain noudattamista. Oikeusministeriö on valmistelussa onnistunut avoimesti kirjaamaan esitykseen sekä uudistuksen myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että sidosryhmät osallistuivat vaikutusten arviointiin. Se on lähtökohtaisesti myönteistä, sillä esimerkiksi luotonantajien edustajilla on hyvät edellytykset tuottaa luotonantajia koskevaa vaikutustietoa. Toisaalta kyse ei ole tällöin ulkopuolisista, riippumattomista asiantuntijoista. Tämä asetelma ei tässä lakiesityksessä ole tuottanut täysin tyydyttävää tulosta. - Uutiset
1.11.2018 16.00
Maksutileihin liittyvien palveluiden hintoja voi nyt vertailla kätevästi verkossa
Vertailusivusto kattaa tavanomaiset maksamiseen tarkoitetut tilit, joilta voi nostaa käteistä ja joille voi tallettaa varoja. Kultakin palveluntarjoajalta on vertailussa yksi, palveluntarjoajan yleisimmin asiakkaille tarjoama maksutili. Palvelussa ei ole mukana säästötilejä, joissa varojen nostoa on rajoitettu eikä luotollisia tilejä, joihin ei sisälly mahdollisuutta varojen tallettamiseen. - Uutiset
1.11.2018 14.10
Hovioikeus: Yhtiön kanteen perusteeksi vedotut asiakirjat eivät täyttäneet kuluttajansuojalain säännöksiä kuluttajaluottosopimuksen muotovaatimuksista
Yhtiö ilmoitti hovioikeudessa nimenomaisesti, että alkuperäisen velkojan ja asiakkaan välille ei ollut muodostunut erillistä luottosopimusasiakirjaa. Kun asiakkaalle toimitetuissa asiakirjoissa eli vakiomuotoisissa eurooppalaisissa kuluttajatiedoissa tai yleisissä sopimusehdoissa ei yksilöity sopimusehdoissa tarkoitetun ”asiakkaan” henkilöllisyyttä, hovioikeus katsoi, että sanotut kanteen perusteeksi vedotut asiakirjat eivät täyttäneet kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n säännöksiä kuluttajaluottosopimuksen muotovaatimuksista. Yhtiöllä ei siten ollut pykälän 3 momentin perusteella oikeutta periä luotosta vaatimiaan nostopalkkioita, luottoaikaista korkoa eikä luottoaikaiseen korkoon perustuvaa viivästyskorkoa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu luoton korosta, perintäkuluista ja tuomioistuimen tutkimisvelvollisuudesta
Asiassa oli kysymys sopimusehtodirektiivin soveltamisalaan kuuluvista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisistä vakiosopimusehdoista. Tuomioistuimen oli sen vuoksi arvioitava ehtojen kohtuuttomuutta viran puolesta. Luoton todellinen vuosikorko oli 394,88 prosenttia. Hovioikeus totesi, että kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevat vakiosopimusehdot kuuluvat sopimusehtodirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksen olennaisiin ehtoihin eikä niitä näin ollen voida tutkia viran puolesta, jos luottosopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Tällaisia kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevia sopimusehtoja ovat luottokorkoa koskevien ehtojen ohella myös nostopalkkiota koskevat sopimusehdot. Hovioikeus katsoi, että kuluttaja oli voinut sopimusehtojen perusteella ennen sopimuksen tekemistä riittävällä tavalla ymmärtää sitoumuksensa merkityksen ja siihen liittyvät velvollisuutensa. Yhtiön kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Käräjäoikeudella ei siten ollut unionin oikeudesta johdettavaa oikeutta ja velvollisuutta viran puolesta tutkia luottokustannuksia koskevien ehtojen kohtuullisuutta. Koska asiassa ei ollut kysymys alle 2.000 euron suuruisesta luotosta, kuluttajansuojalaissa ei ole sellaisia luottokustannuksia koskevia pakottavia säännöksiä, joiden nojalla yhtiön esittämiä nostopalkkio- ja korkovaatimuksia olisi voitu pitää sillä tavoin selvästi perusteettomina, että ne olisi voitu hylätä tilanteessa, jossa vastaaja oli passiivinen. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut hyväksyä yhtiön pääomaa koskeva vaatimus kokonaan korkoineen yksipuolisella tuomiolla. Yhtiöllä oli oikeus vain 5 euron korvauksiin maksuvaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018)Avoin uutinen - Uutiset
1.11.2018 9.21
Käräjäoikeuden päätös kertaalleen perutun kotina käytettävän kiinteistön ulosmittauksesta uudelleen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Kiinteistön arvo oli velallisen A:n omankin arvion mukaan panttivelkoja korkeampi. Käräjäoikeus totesi, että A:n kiinteistöstä odotettavissa olevaa määrää ei voitu pitää laissa tarkoitettuna "vähäisenä pidettävänä suorituksena". Kysymys ei ollut turhasta ulosmittauksesta. Turhan ulosmittauksen kielto on otettava ulosmittauksen jälkeenkin huomioon. Ulosmittauksen jälkeen ennen myyntiä omaisuus on arvioitava tarkemmin (UK 4:29, ja 5:15). Tällöin saatetaan alustavasta arviosta poiketen havaita, ettei omaisuudesta kerrykään hakijalle vähäistä suurempaa suoritusta. Ulosottokaaren 4 luvun 16 pykälän 2 momentin mukaan ulosottomiehen tulee peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Säännös tarkoittaa, että turhan ulosmittauksen kielto on otettava huomioon aina siihen saakka, kunnes omaisuus on myyty. Kiinteistön aiempi ulosmittaus ja sen peruuntuminen itseoikaisuna ei estä kiinteistön ulosmittaamista myöhemmin uudelleen. Kiinteistöstä ulosmittausvelkojille saatava suoritus voi ajan mittaan muuttua, jolloin omaisuuden ulosmittaus tulee arvioida uudelleen. Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistön ja siellä sijaitsevan asunnon ulosmittauksessa ei ollut tapahtunut mitään virhettä, jonka perusteella ulosmittaus tulisi kumota. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
30.10.2018 14.30
Hovioikeuden ratkaisu pääomalle maksettavasta viivästyskorosta ilman kantajan vaatimusta
Asiassa oli kysymys kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kauppaa koskevan esisopimuksen perusteella maksetun ennakkomaksun palauttamista koskevasta riidasta. Asiassa oli ratkaistava, oliko käräjäoikeus tuominnut palautettavalle pääomalle maksettavan koron toisin kuin kantaja oli vaatinut. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, voitiinko viivästyskoron palauttamista koskeva vaatimus tutkia tässä oikeudenkäynnissä. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
30.10.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu hotellitoimintaan vuokratun liikehuoneiston huonosta hoidosta ja sovintosopimuksen noudattamisesta
Y:n ja X Oy:n välillä oli ollut määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus, joka oli päättynyt 31.12.2014. X Oy oli harjoittanut liikehuoneistossa hotellitoimintaa. Y ja X Oy olivat 29.9.2010 tehneet toisen oikeudenkäynnin yhteydessä sovintosopimuksen, jossa oli sovittu siitä, että X Oy tekee kustannuksellaan hotellikiinteistön 4. kerrokseen kokous- ja edustustilan. Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko X Oy vuokralaisena hoitanut vuokrakohdetta vuokrasopimuksen aikana huonosti tai sopimuksen vastaisesti tai muutoin tahallisesti tai huolimattomasti siten, että Y:lle oli vuokranantajana aiheutunut vahinkoa. Sovintosopimuksen osalta asiassa oli kyse siitä, oliko X Oy toiminut sopimuksen edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
30.10.2018 8.18
Väestörekisterikeskus: Pankkitunnuksilla voi jatkossakin käyttää viranomaispalveluja verkossa – uudet sopimukset voimassa 2020 loppuun saakka
Väestörekisterikeskus on sopinut pankkien kanssa vahvasta, sähköisestä tunnistautumisesta. Kaikkien pankkien tunnuksilla voi tunnistautua myös vuosina 2019–2020 julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Myös tulevaisuuden tunnistusratkaisuja selvitetään parhaillaan.
– Solmimamme sopimukset takaavat kansalaisille samat tunnistautumistavat kuin tälläkin hetkellä on käytössä. Julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin voi siis tunnistautua jatkossakin pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortissa olevalla kansalaisvarmenteella, kertoo johtaja Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta.
Hakutulokset
4588 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika