- Uutiset
14.1.2019 16.00
FINE: Henkilökohtainen neuvonta estää riitoja vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioissa
FINEen otettiin yhteyttä vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioihin liittyvissä kysymyksissä vuoden 2018 aikana 7.700 kertaa, FINE tiedottaa. Trendi asioiden ratkaisemisessa jo alkuvaiheen neuvonnassa vahvistui entisestään. Neuvonta-asioita oli jopa 88 % kaikista asioista ja riitoja 12 %, neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Yhteydenotoista 72 % oli vakuutusasioita, pankkiasioita oli 24 % ja sijoitusasioita 4 %. - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %
Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
14.1.2019 7.26
Aluehallintovirasto peruutti perintäyhtiö Alektum Oy:n toimiluvan – KKV hakee kieltoa lainvastaisten perintäkulujen perimiselle
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on peruuttanut Alektum Oy:n toimiluvan harjoittaa perintätoimintaa. Asiasta on annettu kolme päätöstä 31.12.2018. Perintäyhtiön toiminnassa on ilmennyt toistuvasti vakavia puutteita, ja perintäyhtiö on osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta lakia, hyvää perintätapaa ja valvovan viranomaisen päätöksiä kohtaan. Alektum Oy on muun muassa perinyt riitautettuja saatavia, antanut velalliselle harhaanjohtavaa tietoa sekä jatkanut lainvastaisten perintäkulusaatavien perintää. Alektum Oy on jatkanut lainvastaista menettelyä aluehallintoviraston antamien varoitusten jälkeen. Perintälupalain mukaan aluehallintoviraston on peruutettava toimilupa, jos perintätoiminnasta vastaava henkilö on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että perintätoiminnassa noudatetaan hyvää perintätapaa ja että perintätoimintaa muutoinkin harjoitetaan lainmukaisesti. - Uutiset
11.1.2019 11.51
Helsingin hovioikeuden tuomio Länsimetro Oy:n ja Destia Oy:n välisessä urakkariidassa
Hovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, tuliko Destia vapauttaa velvollisuudesta palauttaa Länsimetrolle ruiskubetonisalaojien muovisten salaojaputkien päiden jatkamisesta laskutetut ja maksetut noin 2 miljoonaa euroa (0 % alv). Käräjäoikeuden mukaan Destia oli jatkanut salaojaputkien päitä tarpeettomasti ja laskuttanut tästä työstä perusteettomasti. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että asiaa tuli arvioida sopimusoikeudellisten sääntöjen eikä perusteetonta etua koskevien oikeusohjeiden nojalla. Lopputuloksena hovioikeus alensi Destian Länsimetrolle maksettavaksi tuomittua määrää. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
10.1.2019 12.30
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuusta yrityssaneerauksessa
Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, ettei A:n takausvastuu ollut lakannut sen vuoksi, ettei hänen maksuvelvollisuudestaan pankille ollut määrätty yhtiön saneerausohjelmassa. Sen vuoksi A:n valitus oli hylättävä. Hovioikeus totesi, että A voi halutessaan hakea erikseen kysymyksessä olevan takausvastuun ja muiden mahdollisten velkojensa järjestelyä siten kuin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa säädetään. (Vailla lainvoimaa 10.1.2018) - Uutiset
10.1.2019 11.00
Sijoituslautakunnan ja FINE:n ratkaisusuosituksia loppuvuodelta 2018
Sijoituslautakunta ja FINE ovat antaneet loppuvuonna 2018 ratkaisuja, joissa on kysymys tiedonantovelvollisuudesta sijoitussidonnaisesta henkivakuutuksessa, vakuutuksen kuluista annettavista tiedoista, arvopaperisäilytyksestä ja sijoitusrahastosta. - Uutiset
9.1.2019 16.00
Pankkilautakunnan ja FINE:n ratkaisusuosituksia loppuvuodelta 2018
Pankkilautakunta ja FINE ovat julkaisseet uusia ratkaisusuosituksia, joissa on kysymys muun muassa pankin vaihdoista, verkkopankkitunnusten ja kortin oikeudettomasta käytöstä, palvelumaksuista, luoton eräännyttämisestä ja korttiehdoista. - Uutiset
9.1.2019 12.10
Vakuutuslautakunnan ja FINE:n loppuvuoden 2018 ratkaisuja – uutista täydennetty 10.1. uusien julkaistujen ratkaisujen vuoksi
Vakuutuslautakunta ja FINE ovat julkaisseet ratkaisusuosituksia, joissa on kysymys muun muassa ulos jätettyjen lastenrattaiden varkaudesta, varastettujen korujen arvosta, henkivakuutuksen myöntämisestä kieltäytymisestä, tapaturmakäsitteestä, vuotovahingoista, korvauksen alentamisesta alkoholin käytön vuoksi, matkasairaudesta ja syy-yhteyksistä. - Uutiset
9.1.2019 11.00
Hovioikeuden ratkaisu välityslausekkeen sitovuudesta sekä agenttisopimuksen päättymisestä ja sen johdosta maksettavista korvauksista
HO hylkäsi uuteen seikkaan vetoamista koskeva väitteet. Pääkäsittelyn järjestämisen osalta HO katsoi kaikki seikat huomioon ottaen, että asian laatu ja merkityskin huomioon ottaen pääkäsittelyn toimittamista oli ollut pidettävä selvästi tarpeettomana. HO oli tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös asian käsittelyn kokonaisaikaan, oikeudenkäynnin kohteen supistumiseen ja siihen, että kysymys oli ollut tässä vaiheessa vain siitä, missä riidanratkaisumenettelyssä kantajan päävaatimukset tulevat käsiteltäviksi. HO päätti olla pyytämättä asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta. Pääasian osalta HO vahvisti, että 2.1.2003 päivättyyn agenttisopimukseen sisältyvä välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen vastapuoleen ja valittajan välillä. HO jätti tutkimatta vastapuolen vaatimuksen sen vahvistamisesta, että agenttisopimuksen päättymistä ja muun muassa sen johdosta maksettavia korvauksia ja hyvityksiä koskeva riita tulee käsitellä Suomen keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
9.1.2019 9.14
KKO: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan valtion kaupunkiin kohdistaman vahingonkorvauskanteen hallintosopimusriita-asiassa
Valtio vaati kaupungilta korvausta vahingosta, joka oli aiheutunut kaupungin ja aluehallintoviraston välisen talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämistä koskevan toimeksiantosopimuksen purkamisesta. Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan valtion kaupunkiin kohdistaman kanteen. - Uutiset
8.1.2019 15.13
Hovioikeus arvioi pankin avainlukulistan huolellista säilyttämistä
A:lla oli ollut tapauksen olosuhteissa puolison jo saatua tietoonsa A:n käyttäjätunnuksen velvollisuus huolehtia, ettei avainlukulista erityisesti joudu puolison haltuun oikeudettomasti. A oli kuitenkin säilyttänyt tunnuslukulistaa puolison tietämässä ja helposti löydettävissä olevassa paikassa. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että tunnistusvälineen joutuminen oikeudettomasti A:n puolison haltuun ja sen oikeudeton käyttö oli johtunut A:n huolimattomuudesta, joka ei ollut lievää. A oli siten tunnistuslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vastuussa puolison oikeudettomasti A:n tunnistusvälinettä käyttäen ottamista luotoista liitännäisvaatimuksineen. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019)Avoin uutinen - Uutiset
8.1.2019 12.10
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta osakekaupan julistamisesta pätemättömäksi oikeustoimilain 3 luvun 33 §:n perusteellaKäräjäoikeus katsoi, että ostaja A oli tiennyt myyjän B:n olevan sidottu osakassopimukseen tai että B:n tämän kaltainen sidonnaisuus oli olosuhteena varsin todennäköinen. Aloitteen osakekaupasta oli tehnyt A. B:ltä oli ostettu pieni osakemäärä ja ostajan puolelta oli esitetty sähköpostissa 9.2.2017, että kauppakirja olisi lakimiehen laatima. A ei ollut millään tavoin selvittänyt B:n mahdollista sidonnaisuutta tai kysynyt tästä mitään. Kauppa itsessään, eli 100 osaketta = 100 euroa, oli ollut myyjän kannalta ilmeisen vähämerkityksellinen. Kaupalla oli B:n osalta syntynyt riski merkittävän taloudellisen vahingon, vähintäänkin 20.000 euron sopimussakon syntymisestä verrattuna kauppahintaan 100 euroa. Näiden seikkojen perusteella oli katsottava, että kauppa oli syntynyt olosuhteissa, joista tietoisen ostajan oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota kyseiseen sopimukseen. Osakekauppaa koskeva sopimus 9.2.2017 oli oikeustoimilain 3 luvun 33 §:n perusteella julistettava pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 8.28
FINE selvitti: Ikä ei ole este matkavakuutuksen saannille – terveysselvitystäkään ei pääsääntöisesti edellytetä
– Ikäihmisten lisääntyneen matkailun myötä vakuutusyhtiöt tarjoavat matkavakuutusturvaa yhä iäkkäämmille henkilöille, FINEn vakuutusasiantuntija Hanna Salo sanoo. Vakuutuksen myöntämiseen liittyvä yläikäraja vaihtelee sen mukaan onko kyseessä matkakohtainen vai jatkuva matkavakuutus. Puolet yhtiöistä myöntää matkakohtaisen matkavakuutuksen ilman yläikärajaa, muilla yläikäraja vaihtelee 70–86 vuoden välillä. Jatkuvan matkavakuutuksen myöntää yksi yhtiö ilman yläikärajaa, muilla yläikäraja vaihtelee 70–100 vuoden välillä. - Uutiset
8.1.2019 7.15
Hovioikeus KKO:n ennakkoratkaisuun vedoten: Kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä ei voida edellyttää tavanomaista selvästi laajempaa vuokranmaksun laiminlyöntien sietämistä
Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2003:71 mukaan kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä ei voida edellyttää tavanomaista selvästi laajempaa vuokranmaksun laiminlyöntien sietämistä, koska toiminnan tarkoituksena ei tavallisesti ole taloudellisen voiton tavoitteleminen ja seuraukset koituisivat viime kädessä kaikkien yhtiön vuokralaisten vahingoksi. TVT Asunnot Oy:n asemaa kaupungin omistamana vuokrataloyhtiönä ei voitu siten pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella A:n laiminlyöntejä olisi pidettävä merkitykseltään vähäisinä. Mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei A:n vuokranmaksun laiminlyönnin merkitys ollut vähäinen. TVT Asunnot Oy:llä oli siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista häätötilanteessa. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 13.41
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta perusteettoman edun palautusta koskevat vaatimuksetYhtiö oli katsonut, että kaupunki oli yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen ja sitä koskevaan irtisanomiseen liittyen saanut perusteetonta etua yhtiön kustannuksella, ja tällä perusteella vaatinut kaupungilta perusteettoman edun palautusta. Koska valituksessa ei ollut esitetty kuntalaissa tarkoitettuja valitusperusteita kaupunginhallituksen päätöksen lainvastaisuuden osoittamiseksi ja koska kysymyksessä olevan perusteettoman edun palautusta koskevan vaatimuksen tutkiminen ei asiassa todetuin tavoin kuulunut HAO:n toimivaltaan, vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 10.36
KKV: Sähkökatkojen hyvittäminen
Koska sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille, ei voi edellyttää, ettei sähkökatkoksia lainkaan olisi. Vähäistä suuremmasta sähkökatkoksesta voi kuitenkin saada hyvitystä, muistuttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Sähkömarkkinalain mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä sähkökatkos ole vähäinen ottaen huomioon keskeytyksen syy ja olosuhteet. Vähäisyyden arvioinnissa otetaan huomioon keskeytyksen syy ja pituus sekä se, millaisia vaikutuksia keskeytyksestä on ollut sähkönkäyttäjälle. - Uutiset
3.1.2019 8.10
FINE: Mikä on korvattava myrskyvahinko – mitä vakuutukset korvaavat?
Mikä on korvattava myrskyvahinko?
Vakuutusyhtiöt määrittelevät vakuutusehdoissaan eri tavoin mitkä vahingot korvataan myrskyvahinkoina. Eri yhtiöiden vakuutusehdoissa on eroja ja pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa olla merkitystä vahinkotapahtuman korvattavuuteen.
Myrskytuulesta, suorasta salamaniskusta, äkillisestä rankkasateesta tai raekuurosta aiheutuneet vahingot ovat yleisiä korvattavia vahinkoja. Korvauksen saanti saattaa edellyttää myrskyksi mitattua tuulennopeutta tai tiettyä sademäärää.
Mikäli vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälaisen myrskyn aiheuttamat vahingot ovat korvattavia, voidaan vakuutuksesta korvata muidenkin kuin myrskyn meteorologisen määritelmän täyttävien sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Myrskynä voidaan pitää tällöin sellaisiakin sääilmiöitä, joista yleisessä kielenkäytössä puhutaan myrskynä tai joita esimerkiksi lehdistössä laajasti nimitetään myrskyksi.Avoin uutinen - Uutiset
31.12.2018 8.30
Kuluttajariitalautakunta: Kuluttaja vastaa vaihtoajoneuvosta
Kuluttaja voi joutua vastuuseen luovuttamassaan vaihtoautossa olevista vioista ja puutteista. Myyjäliike voi vaatia kuluttajalta hyvitystä, jos vaihtoauto ei vastaa kuluttajan antamia tietoja tai se on odotettua olennaisesti huonommassa kunnossa. Myyjän on kuitenkin aina tarkastettava vaihtoauto. Myyjä ei voi yleensä vedota vikoihin, jotka tarkastuksessa olisi pitänyt havaita. - Uutiset
27.12.2018 9.12
Markkinaoikeus kielsi Kruunukalusteen harhaanjohtavat väitteet alennetuista hinnoista – taustalla huonekalualan hintamarkkinoinnin laajempi seuranta
Markkinaoikeuden mukaan Kruunukalusteen menettely antoi kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa yhtiön hintojen tosiasiallisesta edullisuudesta, mikä oli omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja oli tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettua tietoa olisi tehnyt. Markkinaoikeus katsoi kuluttaja-asiamiehen vaatimukset perustelluiksi ja määräsi yhtiölle kiellot kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti. Markkinaoikeus tehosti kieltoja 50.000 euron uhkasakolla. - Uutiset
21.12.2018 12.00
KKO:n ratkaisu kulkuoikeusrasitteen edellytyksistä
Rasitetoimituksessa oli kaupungin sekä kiinteistöjen A ja B omistajien tekemän maankäyttösopimuksen perusteella perustettu kulkuoikeusrasitteet ajoneuvolla ajoa, jalankulkua ja huoltoajoa varten kiinteistön A hyväksi kiinteistön B alueelle ja kiinteistön B hyväksi kiinteistön A alueelle. Maaoikeus oli kiinteistön A omistajan valituksen johdosta katsonut, että kiinteistön A alueelle perustettu rasite ei ollut tarpeellinen ajoneuvolla ajon ja huoltoajon osalta, ja poistanut rasitteen tältä osin.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rasitteen perustamiselle kiinteistön A alueelle oli kiinteistönmuodostamislain mukaiset edellytykset myös ajoneuvolla ajon ja huoltoajon osalta. (Ään.)
Hakutulokset
4635 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika