Elisa Veikkolan (KTT, yliopisto opettaja, Tampereen yliopisto) kirjoittamassa Edilex-sarjan (2023/22) uusimmassa artikkelissa käsitellään komission direktiiviehdotusta kuoriyhtiöiden verotustarkoituksiin tapahtuvan väärinkäytön estämistä koskeviksi säännöiksi ja direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta eli niin kutsutuksi kuoriyhtiödirektiiviksi (Unshell Directive).

Direktiiviehdotus tunnetaan myös nimellä veronkiertodirektiivi kolme (”ATAD 3”), ja se onkin jatkumoa komission viime vuosina tekemille aloitteille verojen välttelyn torjumiseksi sekä verotuksen läpinäkyvyyden parantamiseksi. Euroopan komissio katsoo, että olemassa olevista toimenpiteistä huolimatta erityisesti taloudellista toimintaa harjoittamattomia yrityksiä voidaan edelleen hyödyntää verojen välttämistarkoituksiin Euroopan unionin alueella. Tästä syystä komissio on ehdottanut erityisiä sääntöjä sellaisten yritysten tunnistamiseksi, joilla ei ole vähimmäissubstanssia ja joita käytetään väärin verotuksellisten etujen saamiseksi. Direktiiviehdotus asettaa verovelvolliselle selvitysvelvollisuuden siitä, onko se direktiiviehdotuksessa tarkoitettu kuoriyhtiö. Lisäksi direktiivissä säädetään veroseuraamuksista kuoriyhtiöille sekä automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä.

Komission vaikutusarvioinnin mukaan kuoriyhtiöiden väärinkäytön estämistä koskevan aloitteen tarkoitus voidaan jakaa kolmeen tarkempaan tavoitteeseen. Ensinnäkin direktiiviehdotuksella otetaan EU:ssa käyttöön yhteiset objektiiviset säännöt sellaisten korkean riskin kuoriyhtiöiden tunnistamiseksi, jotka todennäköisesti liittyvät verojen välttelyyn. Toiseksi aloite tähtää siihen, että EU-jäsenvaltiot saavat ajantasaista tietoa toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevista kuoriyhtiöistä. Kolmas aloitteen erityisistä tavoitteista liittyykin kuoriyhtiöiden perustamista koskevan liiketoiminnan vaikeuttamiseen. Aloitteen tavoitteena on estää yrityspalvelujen tarjoajien hyödyntämistä kuoriyhtiöiden perustamiseen Euroopan unionin alueelle. Vaikutustenarvioinnin mukaan ehdotetut vähimmäissubstanssivaatimukset ovat omiaan vähentämään yritysten hallinnointipalveluiden kysyntää, millä on kielteinen vaikutus näiden toimijoiden liiketoiminnalle.

Direktiiviehdotuksen sisällön tarkastelu rajataan siihen, mikä on tarpeen ehdotetun sääntelyn EU-oikeuden mukaisuuden arvioimisen kannalta. Artikkelin kolmannessa luvussa analysoidaan ehdotetun sääntelyn yhdenmukaisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) takaamien perusvapauksien kanssa. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan ehdotetun kuoriyhtiödirektiivin suhdetta emo-tytäryhtiödirektiiviin ja korkorojaltidirektiiviin, joihin perustuvia etuja ei komission ehdotuksen mukaan tule myöntää kuoriyhtiöille. Luvussa keskeisen lähdeaineiston muodostaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee väärinkäytön ja veron kiertämisen torjuntaa unionissa. Artikkelin lopuksi esitetään johtopäätökset.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

• Veikkola, Elisa: Komission ehdotus kuoriyhtiödirektiiviksi – Ehdotetun sääntelyn EU-oikeuden mukaisuus

Edilex-sarjassa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita, jotka ovat saatavana vain Edilexissä. Sarjaa on julkaistu vuodesta 2007.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää