Siirry esitykseen
HE 64/2015
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 11 ja 11 a §:n kumoamisesta ja merimiesten palkkaturvalain, työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain, vuorotteluvapaalain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 6 ja 23 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi palkkaturvalakia, merimiesten palkkaturvalakia, työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, vuorotteluvapaalakia ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettua lakia. Tavoitteena on keventää hallintoa ja parantaa työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan tuloksellisuutta.
Palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että palkkaturva-asioiden käsittely voitaisiin valtioneuvoston asetuksella keskittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Palkkaturva-asioita käsitellään nykyisin 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Palkkaturva-asioiden keskittäminen yhdenmukaistaisi ja lyhentäisi käsittelyaikoja sekä parantaisi palkkaturvamenettelyn toimivuutta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalaissa säädetyn työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamista, koska erilliselle valtion etua valvovalle työttömyysturva-asiamiehelle ei ole enää tarvetta. Tavoitteena on jälkikäteisen valvonnan sijasta vahvistaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kykyä huolehtia työttömyysturvan toimeenpanon ohjaustehtävästä. Hallituksen tavoitteena on säätää asetuksella työttömyysturva-asioiden ohjauksen keskittämisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin tehtäisiin eräitä vähäisiä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioon liittyviä muutoksia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi. Työnantajan ollessa konkurssissa palkkaturvaa voi hakea työntekijöiden lukuun myös konkurssipesä. Palkkaturvahakemus voidaan jättää työ- ja elinkeinotoimistoon tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (jäljempänä ELY-keskus).
Palkkaturva-asioita käsitellään nykyisin 13 ELY-keskuksessa. Toimivaltainen ELY-keskus määräytyy lähtökohtaisesti työnantajan kotipaikan perusteella. Jos työnantajan kotipaikasta ei ole tietoa, mikä on harvinaista, palkkaturva-asian käsittelee se ELY-keskus, jonka toimialueella hakemuksessa tarkoitettu työ on pääasiallisesti tehty. Työnantajan ollessa konkurssissa palkkaturva-asian käsittelee se ELY-keskus, jonka toimialueen tuomioistuimessa työnantaja on asetettu konkurssiin.
Jos työnantajan kotipaikka, edellä mainittu työntekopaikka tai työnantajan konkurssiasiassa toimivaltainen tuomioistuin sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, palkkaturva-asian käsittelee Varsinais-Suomen ELY-keskus. Merimiesten palkkaturvalakiin (1108/2000) perustuvat hakemukset käsitellään Uudenmaan ELY-keskuksessa.
Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee Hämeen toimialueelle kuuluvat palkkaturva-asiat ja Pohjois-Savon ELY-keskus käsittelee Pohjois-Karjalan toimialueelle kuuluvat palkkaturva-asiat.
Palkkaturva-asioiden lukumäärä ei jakaudu tasaisesti ELY-keskusten kesken. Koska suurimmalla osalla yrityksistä on kotipaikka Etelä-Suomessa, ovat myös palkkaturva-asiat voimakkaasti keskittyneet Etelä-Suomeen. Vuonna 2014 Uudenmaan ELY-keskuksen osuus koko maassa tehdyistä palkkaturvapäätöksistä oli 40,7 prosenttia.
ELY-keskuksen osuus päätöksistä (%)
| Uudenmaan ELY-keskus | 40,7 |
| Pirkanmaan ELY-keskus | 13,7 |
| Varsinais-Suomen ELY-keskus | 9,4 |
| Pohjois-Savon ELY-keskus | 6,0 |
| Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | 5,0 |
| Kaakkois-Suomen ELY-keskus | 4,7 |
| Keski-Suomen ELY-keskus | 4,4 |
| Lapin ELY-keskus | 3,5 |
| Satakunnan ELY-keskus | 3,4 |
| Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | 3,4 |
| Kainuun ELY-keskus | 2,1 |
| Pohjanmaan ELY-keskus | 2,0 |
| Etelä-Savon ELY-keskus | 1,7 |
Palkkaturvahakemusten hajautetun käsittelyn keskeisin ongelma on, että palkkaturva-asioiden ruuhkaa ei ole mahdollista tasata ELY-keskusten välillä. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksessa palkkaturva-asian odotettavissa oleva käsittelyaika työntekijän tai työntekijäjärjestön hakiessa palkkaturvaa kasvoi 8-10 kuukauteen vuonna 2014, kun samaan aikaan useissa ELY-keskuksissa käsittelyaika oli 2-4 kuukautta. Tämä asettaa palkkaturvan hakijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mihin heidän työnantajansa on sijoittunut. Lisäksi tämä merkitsee sitä, että ELY-keskusten palkkaturvaa hoitavia henkilöresursseja ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti ELY-keskuksille tehdyn kyselyn ja työajan seurantajärjestelmän avulla palkkaturva-asioiden hoitamiseen käytettyjä henkilöresursseja. Palkkaturvaan liittyviä tehtäviä oli ELY-keskuksissa 46 henkilöllä. Palkkaturvaan käytettiin vuonna 2014 yhteensä 34,6 henkilötyövuotta. Erityisesti niissä ELY-keskuksissa, joissa palkkaturva-asioiden määrä on vähäinen, palkkaturvaa hoitavien henkilöiden tehtäväkuvaan sisältyy muitakin tehtäviä.
Yleensä palkkaturvatehtävää hoidetaan työparityöskentelynä valmistelijan ja lakimiehen toimesta. Valmistelija vastaa asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä kuten täydentämis- ja kuulemismenettelyistä. Lisäksi valmistelija tekee tarpeelliset viranomaistiedustelut. Lakimiehen tehtäviin puolestaan kuuluu asian sisällöllinen selvittäminen, ratkaisuharkinta ja päätösten esittely.
Niissä ELY-keskuksissa, joissa palkkaturva-asioiden lukumäärä on pieni, palkkaturvatehtävä on käytännössä yhden valmistelijan ja yhden lakimiehen tehtävä. Koska palkkaturvaosaaminen keskittyy yksittäisille virkamiehille, palkkaturvajärjestelmä on haavoittuva. Henkilövaihdokset, vuosilomat, perhevapaat ja pidemmät sairaslomat aiheuttavat haasteita hakemuskäsittelyyn, vaikka sijaisjärjestelyistä olisi huolehdittu. Käytäntö on osoittanut, ettei sijaisille kehity riittävää palkkaturvaosaamista, jotta palkkaturvajärjestelmän toimivuus olisi alueella turvattu edellä mainituissa tilanteissa.
Työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan työvoimapoliittisten lausuntojen lausuntokäytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta valvoo toimialueellaan ELY-keskuksen määräämä ELY-keskuksen virkamies eli työttömyysturva-asiamies. ELY-keskus määrää lisäksi työttömyysturva-asiamiehen sijaisen, johon sovelletaan mitä työttömyysturvalaissa säädetään työttömyysturva-asiamiehestä. Useammalla ELY-keskuksella voi olla yhteinen työttömyysturva-asiamies ja tämän sijainen.
Säännös työttömyysturva-asiamiehen tehtävästä ja toimivallasta on säilynyt asiallisesti muuttumattomana vuodesta 1991 lähtien, jolloin työttömyysturva-asiamiestä koskeva säännös lisättiin työttömyysturvalakiin (602/1984). Vuonna 2009 säädettiin työttömyysturva-asiamiehen sijaisesta ja vuonna 2012 lisättiin mahdollisuus useamman ELY-keskuksen yhteisestä työttömyysturva-asiamiehestä ja tämän sijaisesta.
Jokaisessa 15 ELY-keskuksessa on nimetty työttömyysturva-asiamies ja heille on nimetty myös sijaiset. Mahdollisuutta usean alueen yhteisestä työttömyysturva-asiamiehestä ja sijaisesta ei ole käytetty. Osa työttömyysturva-asiamiehen sijaisista on työ- ja elinkeinotoimiston virkamiehiä. Työttömyysturva-asiamiehen sijaisen on tarkoitus toimia sijaisena esimerkiksi loma-aikoina, mutta kaikilla ELY-keskusalueilla tämä ei ole toteutunut tarkoitetulla tavalla. Kukaan työttömyysturva-asiamieheksi nimetyistä virkamiehistä ei hoida yksinomaan työttömyysturva-asiamiehen tehtävää, vaan heille kuuluu muitakin tehtäviä ELY-keskuksessa. Tämän vuoksi työttömyysturva-asiamiehen ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus työttömyysturva-asioissa ei pääse kehittymään ja osaaminen voi olla jopa heikompaa kuin työ- ja elinkeinotoimiston osaaminen. Useimmiten työttömyysturva-asiamiehen tehtävää hoitavan virkamiehen tehtäviin kuuluu palkkaturvatehtäviä, työ- ja elinkeinotoimiston oikeudellista neuvontaa julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa ja työttömyysturvassa sekä julkisiin hankintoihin liittyviä tehtäviä.
Työttömyysturvalaissa ei säädetä, miten työttömyysturva-asiamies toteuttaa lausuntokäytännön valvontatehtävää. Työ- ja elinkeinoministeriö teki marraskuussa 2014 ELY-keskuksille kyselyn työttömyysturvalain toimeenpanosta. Vastauksissaan osa ELY-keskuksista ilmoitti, ettei työvoimapoliittisten lausuntojen valvontatehtävää hoideta käytännössä mitenkään tai että valvonta perustuu vain kansalaisten tai muiden tahojen yhteydenottojen kautta esille tuleviin yksittäistapauksiin. Osassa ELY-keskuksista valvontaa suoritetaan seuraamalla muutoksenhakuasteiden ratkaisuja ja tarkastamalla pistokoeluonteisesti tiettyjä lausuntokokonaisuuksia, esimerkiksi yrittäjyyteen tai opiskeluun liittyviä työvoimapoliittisia lausuntoja.
Työttömyysturva-asiamiehellä on työttömyysturvalain 12 luvun mukaan oikeus hakea valittamalla muutosta työttömyysetuuden maksajan päätökseen, kun kyse on työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, sekä hakea tällaisen päätöksen poistamista. Työttömyysturva-asiamies voi hakea muutosta työnhakijan vahingoksi tai eduksi. Työttömyysturva-asiamiehet eivät toimi yksittäisten työnhakijoiden avustajina tai edustajina muutoksenhaussa. Muutoksenhakuoikeutta käyttämällä työttömyysturva-asiamies voi toteuttaa valvontatehtävää yksittäisen työvoimapoliittisen lausunnon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön edellä mainitussa kyselyssä kaksi ELY-keskusta ilmoitti työttömyysturva-asiamiehen tehneen valituksia tai lainvoimaisen päätöksen poistohakemuksia vuonna 2014. Valitusten tai poistohakemusten määrä oli yhteensä viisi. Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistot antoivat vuonna 2014 yhteensä noin 2,5 miljoonaa työvoimapoliittista lausuntoa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakertomuksen mukaan valitusasioita tuli vireille vuonna 2013 yhteensä 6624 kappaletta. Vakuutusoikeuden toimintakertomuksen mukaan saapuneita työttömyysturva-asioita oli 673 kappaletta vuonna 2014.
Ottaen huomioon työvoimapoliittisten lausuntojen, vireille tulleiden työttömyysturvan muutoksenhakuasioiden ja työttömyysturva-asiamiesten tekemien valitusten määrät työttömyysturva-asiamiehen muutoksenhakuoikeudella ei ole käytännössä suurta merkitystä. Toisaalta työttömyysturva-asiamiesten tekemien valitusten ja poistohakemusten vähäisyyteen voi vaikuttaa se, että työ- ja elinkeinotoimisto voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi ja tarvittaessa oikaista omasta aloitteestaan toimeenpanon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä havaitun virheellisen työvoimapoliittisen lausunnon.
Muutoksenhakuoikeuden lisäksi ohjauskäynnit työ- ja elinkeinotoimistoissa ovat keino valvoa lausuntokäytäntöä. Kun jokaisella ELY-keskusalueella on vain yksi työ- ja elinkeinotoimisto, ohjauskäyntien merkitys valvontakeinona on vähäinen. Työ- ja elinkeinoministeriön edellä mainitun kyselyn mukaan ohjauskäyntejä vuonna 2014 tehtiin kahdella ELY-keskusalueella.
Työttömyysturva-asiamiehen tehtäväksi ei ole säädetty työnhakijoiden neuvontaa työttömyysturva-asioissa. Hallintolain (434/2003) mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Hallintolakia sovelletaan yleislakina työttömyysturva-asian käsittelyssä.
Lisäksi työnhakijoiden neuvonnasta säädetään laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012). Työnhakijoiden neuvontavelvollisuus on lain 2 luvun 3 §:n mukaan työ- ja elinkeinoviranomaisella. Työ- ja elinkeinoviranomaisella tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimistoja ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta, joiden tulee informoida työnhakijaa työnhaun käynnistämisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen työnhakuun liittyvistä seikoista, hänelle tarjolla olevista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, työnhaun voimassaolon edellytyksistä sekä muutosturvasta. Työtöntä työnhakijaa tulee edellä mainittujen seikkojen lisäksi informoida hänen työllistymistään edistävistä muista palveluista, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyistä työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista sekä työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön edellä mainitussa kyselyssä viisi ELY-keskusta ilmoitti, että kansalaiset ottavat yhteyttä viikoittain ja kymmenen ELY-keskusta ilmoitti, että yhteydenottoja on harvemmin. Yhteydenoton taustalla voi olla henkilön tyytymättömyys työ- ja elinkeinotoimiston menettelyyn tai annettuun työvoimapoliittiseen lausuntoon tai jokin muu työttömyysturvaan liittyvä kysymys.
ELY-keskuksien alaisina paikallishallinnon viranomaisina toimivat työ- ja elinkeinotoimistot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan ELY-keskus ohjaa ja valvoo työ- ja elinkeinotoimistoja. Työttömyysturvalain toimeenpanoa koskeva ohjaus tapahtuu muun muassa vastaamalla työttömyysturvalain soveltamista koskeviin työ- ja elinkeinotoimiston ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen kysymyksiin.
ELY-keskukset käyttivät vuonna 2014 yhteensä 3,3 henkilötyövuotta työttömyysturvalain toimeenpanoon liittyviin tehtäviin. Tästä työpanoksesta keskimäärin 30 prosenttia käytettiin työttömyysturvalaissa säädetyn työttömyysturva-asiamiehen tehtävän hoitamiseen. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2014 ELY-keskuksille tekemään kyselyyn työttömyysturvalain toimeenpanosta.
1.4 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettu laki
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (352/2010) säädetään laitosten, viranomaisten ja elinten toimivallasta sekä tehtävistä ja sähköisestä tiedonvaihdosta sovellettaessa Suomessa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 (ns. perusasetus) ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009 (ns. täytäntöönpanoasetus).
Työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät edellä mainittuja asetuksia sovellettaessa liittyvät työttömiin, jotka menevät Suomesta työnhakijoiksi toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin taikka saapuvat Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä. Toimeentulo tällaisen asetuksissa tarkoitetun työnhakumatkan aikana turvataan lähtömaasta maksettavalla työttömyyspäivärahalla. Työ- ja elinkeinotoimistot antavat näissä rajat ylittävään työnhakuun liittyvissä tilanteissa asetusten ja työttömyysturvalain nojalla tietoja työnhakijoista suomalaisille työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle sekä ulkomaan viranomaisille.
Ulkomaan viranomaisella on lähtökohtaisesti tiedossa, mikä työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa kulloinkin kyseessä olevan työnhakijan asiaa. Siltä varalta, että ulkomaan viranomaisella ei ole tiedossa, mikä työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa työnhakijan asiaa, Suomi on ilmoittanut työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen EU- ja ETA- maiden ja Sveitsin välistä tiedonvaihtoa tukevaan ns. laitosrekisteriin valtakunnalliseksi työ- ja elinkeinohallinnon yhteysviranomaiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus toimittaa tarvittaessa sille mahdollisesti tulevat ulkomaan viranomaisen yhteydenotot oikeaan työ- ja elinkeinotoimistoon. Eräissä asetuksissa säädetyissä tilanteissa ulkomaan viranomainen voi tiedustella Suomesta, onko henkilö ylipäätään työnhakijana Suomessa. Jos henkilö ei ole työnhakijana, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus vastaa ulkomaan viranomaiselle.
Edellä mainitut tehtävät ovat kuuluneet työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle jo nykyisinkin, mutta asiakaspalvelukeskus ei ole kertaakaan joutunut välittämään kyseisiä tietoja.
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa säädetään myös EU- ja ETA-maiden välisen sähköisen tiedonvaihdon kansallisesta kehittämisestä, hallinnoinnista ja kustannusten jakamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa mainittuja tehtäviä varten työryhmän, jonka jäsenenä on muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö.
Tarkoituksena on keskittää palkkaturvatehtävät hallinnollisesti yhteen ELY-keskukseen, josta luotaisiin valtakunnallisesti palkkaturva-asioiden käsittelystä vastaava yksikkö.
Keskittämisen myötä palkkaturvan käsittelyajat yhtenisivät ja useilla alueilla lyhentyisivät. Keskitetyssä yksikössä voitaisiin paremmin jakaa työtä käsittelijöiden kesken henkilövaihdosten, vuosilomien ja sairaslomien yhteydessä.
Palkkaturvan hoitaminen valtakunnallisessa yksikössä päätoimisena tehtävänä mahdollistaisi palkkaturvaan liittyvän osaamisen kehittymisen. Koska valtakunnallisessa yksikössä volyymit olisivat suuremmat, se tarjoaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää palkkaturvamenettelyyn liittyviä osaprosesseja. Hakemusten siirtoihin toimivaltaisten ELY-keskusten välillä ei olisi enää tarvetta, koska vain yksi ELY-keskus olisi toimivaltainen. Keskittämisen myötä lainsäädännön soveltaminen yhtenäistyisi ja palkkaturvaa hakevien asiakkaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva paranisivat.
Palkkaturvahakemusten käsittely on paikkariippumatonta, koska asia selvitetään kirjallisen aineiston pohjalta eikä päätösharkintaan liity paikallisten olosuhteiden arviointia. Tämän vuoksi palkkaturvahakemusten käsittelyä ei ole tarpeen järjestää nykyisellä tavalla.
Palkkaturvan alueelliset liittymät koskevat lähinnä palkkaturvavelan perintään liittyviä velkojainkokouksia ja muutoksenhakuun liittyviä oikeudenkäyntejä, jotka sijoittuvat usein lähelle työnantajan kotipaikkaa. Palkkaturva-asioiden hallinnollinen keskittäminen yhteen ELY-keskukseen ei estä valtakunnallisen yksikön toiminnan järjestämistä siten, että palkkaturvatehtävää hoitavia henkilöitä olisi fyysisesti sijoittuneena useampaan kuin yhteen ELY-keskukseen. Oikeudenkäynneistä ja velkojainkokouksista mahdollisesti aiheutuva tarve matkustaa on vähäinen haitta keskittämisen kautta saavutettaviin hyötyihin nähden.
Palkkaturvalakia (866/1998) ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei siinä rajoitettaisi mahdollisuuksia määrätä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 5 §:n nojalla asetuksella siitä, mikä ELY-keskus on toimivaltainen käsittelemään palkkaturva-asian. Palkkaturvalain 11 ja 11 a §, joissa nykyisin säädetään toimivaltaisesta ELY-keskuksesta, kumottaisiin. Säännösten kumoamisen seurauksena toimivaltainen viranomainen palkkaturva-asioissa määräytyisi yksinomaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 5 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää siitä, että ELY-keskus hoitaisi tehtäviä myös useamman kuin yhden keskuksen toimialueella. Edellytyksenä on muun muassa se, että toimialueen laajentamisella voidaan tehostaa keskusten toimintaa ja valtion henkilöstö- ja muiden voimavarojen käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta tai turvata tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuus taikka toimialueen laajentaminen on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn vuoksi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa olisi tarkoitus säätää palkkaturva-asioiden keskittämisestä hallinnollisesti Uudenmaan ELY-keskukseen. Uudenmaan ELY-keskus on soveltuvin hoitamaan palkkaturva-asioita keskistetysti, sillä se käsittelee jo nykyisin lähes puolet kaikista palkkaturva-asioista.
Merimiesten palkkaturvalain 2 §:n mukaan Uudenmaan ELY-keskus on jo nykyisin koko maan alueella toimivaltainen ELY-keskus merimiesten palkkaturva-asioissa. Lakiin tehtäisiin teknisluonteinen muutos, jonka perusteella merimiesten palkkaturva-asioiden osalta toimivaltaisesta viranomaisesta säädettäisiin niin ikään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä. Muutoksen myötä toimivaltaista viranomaista koskeva sääntely määräytyisi merimiesten palkkaturva-asioissa samalla tavalla kuin muissakin palkkaturva-asioissa.
Työttömyysturva-asiamiehen tehtävä lakkautettaisiin. Työttömyysturva-asiamiehen tehtävänä olevasta työvoimapoliittisten lausuntojen jälkikäteisestä valvonnasta luovuttaisiin ja työttömyysturva-asioissa siirryttäisiin nykyistä vahvemmin ennakolliseen oikeudelliseen ohjaukseen. Työttömyysturva-asioiden käsittely työ- ja elinkeinotoimistoissa on nykyisin keskitetty työttömyysturvayksiköihin tai tietyille virkamiehille. Keskittäminen on parantanut työttömyysturvaa koskevaa osaamista ja asiantuntemusta työ- ja elinkeinotoimistoissa eikä valtion etua valvovalle työttömyysturva-asiamiehelle ole tarvetta.
Työttömyysturvalain 1 luvun 4 §:n 3 momenttia muutettaisiin niin, ettei siinä säädettäisi työttömyysturva-asiamiehestä ja tämän sijaisesta. Tehtävän lakkauttamisesta johtuen muutettaisiin lisäksi 12 luvussa muutoksenhakuoikeutta koskevaa 1 §:ää, päätöksen tiedoksisaantia koskevaa 6 §:ää, päätöksen poistamista koskevaa 7 §:ää ja tiedonsaantia koskevaa 13 luvun 1 §:ää. Lisäksi kumottaisiin työttömyysturva-asiamiehen tiedonsaantioikeutta koskeva työttömyysturvalain 13 luvun 9 § ja tehtäisiin tehtävän lakkauttamisesta johtuvat muutokset julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin (916/2012) ja vuorotteluvapaalakiin (1305/2002).
Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamisen yhteydessä työttömyysturvalain toimeenpanon ohjaus ja valvonta keskitettäisiin hallinnollisesti Uudenmaan ELY-keskukseen. Näin varmistettaisiin työ- ja elinkeinotoimistojen ennakollisen ohjauksen saatavuus työttömyysturva-asioissa. Työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauksen keskittäminen oikeudellisissa asioissa samaan ELY-keskukseen palkkaturvan kanssa mahdollistaisi henkilöresurssien ristiin käytön, sillä molemmissa tehtävissä tarvitaan juridista osaamista. Ohjauksen keskittämisestä säädettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista.
Työnhakijoiden neuvonta työttömyysturva-asioissa olisi jatkossakin työ- ja elinkeinotoimistojen ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tehtävä. ELY-keskuksen ohjaus- ja valvontatehtävään liittyvät työnhakijoiden yhteydenotot työttömyysturva-asioissa käsiteltäisiin keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksessa. Myös ELY-keskuksille tehtyjen työttömyysturvaa koskevien hallintokanteluiden käsittely keskitettäisiin hallinnollisesti.
2.3 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettu laki
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että työ- ja elinkeinotoimistojen lisäksi myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta pidettäisiin perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuna työvoimaviranomaisena. Alun perin työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus rinnastettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin ilman nimenomaisia säännöksiä, mutta työttömyysturvalakia on tältä osin täsmennetty jo aiemmin. Käytännössä työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus tarkoittaa tässä yhteydessä asiakaspalvelukeskuksen osana olevaa valtakunnallista Työlinja – palvelua.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla vastuu sähköisen tiedonvaihdon kehittämisestä ja hallinnoinnista siirtyy vuoden 2016 alusta lukien työ- ja elinkeinoministeriöltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle. Tästä syystä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että yhteistyöryhmässä on edustettuna kehittämis- ja hallintokeskus työ- ja elinkeinoministeriön sijasta.
Palkkaturvan keskittäminen yhdenmukaistaisi palkkaturvahakemusten käsittelyajat ja mahdollistaisi tasaisemman työkuorman palkkaturvaa hoitavien henkilöiden kesken. Nykytilaan nähden käsittelyajat lyhenisivät erityisesti niiden palkkaturva-asioiden osalta, joissa Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset ovat nykyisin toimivaltaisia. Tavoitteena on, että työntekijöiden ja ammattiliittojen hakemuksista 75 prosenttia kyettäisiin ratkaisemaan alle 4 kuukaudessa. Käsittelyaikojen lyhentymisen myötä valtion palkkaturvasaatavien perintä käynnistyisi aiemmin, millä olisi myönteinen vaikutus perintätulokseen.
Keskittäminen merkitsisi sitä, että henkilövaihdokset, vuosilomat, sairaslomat tai muut vastaavat syyt eivät nykyisellä tavalla enää vaikuttaisi palkkaturva-asioiden käsittelyyn. Suuressa yksikössä vireillä olevat palkkaturva-asiat voidaan jakaa helpommin käsittelijöiden kesken ja varmistaa erityisasiantuntemuksen riittävyys kaikkina aikoina.
Lisäksi palkkaturvatehtävää hoidettaisiin päätoimisesti. Tämä syventäisi palkkaturvaa hoitavien henkilöiden osaamista ja tarjoaisi muun muassa mahdollisuuden erikoistua palkkaturvan eri osa-alueisiin. Osaamisen kehittyminen keskittämisen myötä parantaisi palkkaturvapäätösten laatua ja vaikuttaisi myönteisesti palkkaturvaa hakevien oikeusturvaan. Keskittäminen myös parantaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta ratkaisukäytännön yhdenmukaistuessa.
Tällä esityksellä ei ole suoria vaikutuksia ELY-keskusten henkilöstön määrään. Ehdotetuilla muutoksilla voidaan kuitenkin turvata palkkaturvajärjestelmän toimivuus ELY-keskuksiin kohdistuvien menosopeutusten yhteydessä.
Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamisen myötä yksi ELY-keskusten lakisääteinen tehtävä jäisi pois. Työttömyysturva-asiamiehen valvontatehtävän hoitamiseen on 15 ELY-keskuksessa käytetty yhteensä yksi henkilötyövuosi, ja tehtävän lakkauttaminen vähentäisi henkilöstöresurssin tarvetta tämän verran. Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttaminen ei suoraan johtaisi kenenkään virkasuhteen päättymiseen, sillä työttömyysturva-asiamiehen tehtävää hoidetaan muiden tehtävien ohella. Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttaminen ei vaikuttaisi työnhakijoiden mahdollisuuteen saada neuvontaa työttömyysturva-asioissa.
Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat työttömyysturvaa koskevan työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauksen ja valvonnan keskittämisen hallinnollisesti Uudenmaan ELY-keskukseen. Koska työttömyysturvalla on liittymiä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin sekä vuorotteluvapaaseen, myös näitä koskeva oikeudellinen ohjaus olisi tarkoituksenmukaista keskittää. Keskittäminen parantaisi ohjauksen saatavuutta ja sen sisällön yhdenmukaisuutta. Ohjausta antavien virkamiesten ammatillinen osaaminen paranisi, kun ohjaustehtävää hoidettaisiin kokoaikaisesti eikä muiden tehtävien ohella. Lainsäädännön soveltaminen työ- ja elinkeinotoimistoissa olisi työnhakijoiden ja muiden työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiden näkökulmasta entistä yhdenmukaisempaa. Työttömyysturvan ohjauksen ja valvonnan sekä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ja vuorotteluvapaaseen liittyvän oikeudellisen ohjauksen keskittäminen vähentäisi ELY-keskusten henkilöstön tarvetta näissä tehtävissä arviolta yhteensä 1-2 henkilötyövuodella.
3.4 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettu laki
Muutokset liittyvät työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioon eikä niillä ole taloudellisia vaikutuksia. Muutokset eivät vaikuta myöskään työnhakijoiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin taikka asiointiin viranomaisten kanssa.
Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Palkkaturva-asioiden käsittelyä ja työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamista koskevista muutoksista on kuultu sosiaali- ja terveysministeriötä, Kansaneläkelaitosta, ELY-keskuksia, työ- ja elinkeinotoimistoja, työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ja työttömyyskassojen yhteisjärjestöä. Palkkaturvan keskittämistä käsiteltiin myös palkkaturva-asiain neuvottelukunnassa.
Saaduissa lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti palkkaturvan keskittämiseen ja työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamiseen.
Keskeisin ELY-keskusten lausunnoissa esiintynyt huomio koski työnhakijoiden ELY-keskuksille tekemien hallintokanteluiden ja muiden yhteydenottojen asianmukaista käsittelyä. Alkuperäisessä esitysluonnoksessa kuvattiin tarkoituksena olevan keskittää ainoastaan työ- ja elinkeinotoimistojen oikeudellinen ohjaus työttömyysturva-asioissa. Useat ELY-keskukset kiinnittivät huomionsa siihen, että paikallisiin ELY-keskuksiin ei jäisi työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauksen keskittämisen jälkeen riittävää osaamista työttömyysturvaan liittyvien hallintokanteluiden ja muiden työnhakijoilta tulevien yhteydenottojen käsittelyyn. Tämän vuoksi tarkoituksena on keskittää työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvaan liittyvän ohjauksen ja valvonnan ohella työttömyysturvaa koskevien hallintokanteluiden käsittely sekä sellaisten muiden yhteydenottojen käsittely, jotka koskevat ELY-keskuksen toimintaa työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauksessa ja valvonnassa työttömyysturva-asioissa. Keskittäminen toteutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua asetusta muuttamalla. Kansalaisten neuvonta kuuluu työ- ja elinkeinotoimistolle ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle.
Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta koskeva sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin ehdotettu muutos on valmisteltu yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen kanssa.
Lakiesitykset ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Palkkaturvalain 11 ja 11 a §:n kumoamisesta annettuun lakiin tulisi siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyyn palkkaturvapäätökseen ja erilliseen maksuvelvollisuutta koskevaan päätökseen perustuvan valtion saatavan perinnästä huolehtisi Uudenmaan ELY-keskus. Vastaava koskisi myös palkkaturvaan liittyvän vahingonkorvauksen ja muun saatavan perintää.
Kysymys on valtion saatavista, joiden perintä on ELY-keskuksille kuuluva täytäntöönpanotehtävä. Vaikka palkkaturvalain täytäntöönpanotehtävät keskitettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetulla asetuksella, valtion saatavan ominaisuudet eivät muuttuisi. Kysymys olisi ainoastaan siitä, mikä viranomainen huolehtisi perintätehtävästä. Siirtymässäännös päädyttiin kuitenkin ottamaan lakiin selvyyden vuoksi. Keskitettäessä vireillä olevien palkkaturvahakemusten ja muutoksenhakujen osalta siirtymäajasta säädettäisiin tarvittaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa asetuksessa.
Työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain muuttamisesta annettuihin lakeihin tulisi siirtymäsäännös, jonka mukaan työttömyysturva-asiamiehen ennen lain voimaan tuloa tekemässä valituksessa tai lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevan hakemuksessa työttömyysturva-asiamiehen tilalle tulisi Uudenmaan ELY-keskus. Siirtymäsäännös koskisi myös työttömyysturva-asiamiehen sijaisen tekemää valitusta tai lainvoimaisen päätöksen poistohakemusta. Siirtymäsäännös on tarpeen työttömyysturva-asiamiehen vireille paneman valitus- tai poistoasian käsittelyn turvaamiseksi työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttamisen jälkeen.
Esitetyt muutokset liittyvät erityisesti yhdenvertaisuutta koskevaan perustuslain 6 §:ään ja oikeusturvaa koskevaan 21 §:ään.
Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Palkkaturvan keskittäminen yhteen viranomaiseen turvaa nykyistä paremmin palkkaturvaa hakevien henkilöiden oikeuden saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Esitetty muutos on siten sopusoinnussa perustuslain 21 §:n kanssa. Työttömyysturva-asiamiehen tehtävän lakkauttaminen ei heikennä henkilöiden oikeusturvaa, sillä jokaisella on työttömyysturva-asiassaan oikeus hakea muutosta valittamalla työttömyysetuuden maksajan antamasta päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen.
Hyvän hallinnon takeisiin kuuluu viranomaisen neuvontavelvollisuus. Työnhakijoiden neuvonta työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä olisi jatkossakin työ- ja elinkeinotoimistolle kuuluva tehtävä. Työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu työ- ja elinkeinotoimistoissa eri puolilla maata paranisi, kun toimistojen tarvitsema oikeudellinen ohjaus työttömyysturva-asioissa olisi keskitetty yhteen ELY-keskukseen.
Perustuslakivaliokunta on katsonut lausuntokäytännössään (PeVL 2/2012 vp), että julkisen vallan käyttöön liittyvä toimivaltainen viranomainen on määriteltävä laissa riittävän täsmällisesti. Vaikka työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tehtäviin rajat ylittävässä työnhakijoita koskevassa tiedonvälityksessä ei liity julkisen vallan käyttöä, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin esitetty muutos olisi yhdenmukainen perustuslakivaliokunnan näkemyksen kanssa, kun toimivaltainen viranomainen määriteltäisiin nykyistä täsmällisemmin.
Hallitus katsoo, että esityksessä ei ehdoteta sellaisia muutoksia, joiden vuoksi esitystä ei voitaisi käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tällä lailla kumotaan palkkaturvalain (866/1998) 11 ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1633/2009.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jollei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) tai sen 5 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä, ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn palkkaturvapäätökseen ja erilliseen maksuvelvollisuutta koskevaan päätökseen perustuvan valtion saatavan perinnästä sekä palkkaturvaan liittyvän vahingonkorvauksen tai muun saatavan perinnästä ja aiheettoman palkkaturvaetuuden takaisinperinnästä huolehtii se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka alueeseen Uudenmaan maakunta kuuluu.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 2 §, sellaisena kuin se on laissa 1634/2009, seuraavasti:
2 §Viranomaiset
Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa lain toimeenpanoa sekä vastaa palkkaturvajärjestelmän kehittämisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen palkkaturva-asiassa sekä huolehtii muista lain täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 12 luvun 1 §:n 3 momentti ja 13 luvun 9 §, sellaisina kuin ne ovat, 12 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 1089/2006 ja 13 luvun 9 § laissa 918/2012, sekä
muutetaan 1 luvun 4 §:n 3 momentti, 12 luvun 6 § ja 7 §:n 4 momentti ja 13 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 4 §:n 3 momentti laissa 288/2012, 12 luvun 6 § laissa 1089/2006 ja 7 §:n 4 momentti laissa 908/2008 sekä 13 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1374/2014, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
4 §Lain toimeenpano
Työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin 11 luvun 4 §:ssä säädetään.
12 luku
Muutoksenhaku
6 §Päätöksen tiedoksisaantipäivä
Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.
7 §Päätöksen poistaminen
Myös Finanssivalvonta voi esittää mainitulla tavalla virheellisen työttömyyskassan päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen poistamista vakuutusoikeudelle. Tehtyään esityksen Finanssivalvonta voi määrätä etuuden maksamisen väliaikaisesti keskeytettäväksi tai maksettavaksi esityksensä mukaisena.
13 luku
Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset
1§Oikeus tietojen saamiseen
Kansaneläkelaitoksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, työttömyyskassalla sekä tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot:
1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;
2) Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä;
3) työnantajalta, toimeksiantajalta tai muulta työn teettäjältä, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta;
4) muulta työllistymistä edistävän palvelun järjestäjältä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työttömyysturva-asiamiehen ja tämän sijaisen tekemän tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan valituksen ja lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevan hakemuksen osalta työttömyysturva-asiamiehen ja tämän sijaisen tilalle tulee tämän lain voimaan tullessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 5 § seuraavasti:
9 luku
Kulukorvaus
5 §Työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain soveltaminen
Jollei tässä laissa toisin säädetä, kulukorvaukseen sovelletaan työttömyyskassalakia (603/1984) ja työttömyysturvalain:
1) 11 luvun 2 §:ää (velvollisuus tietojen antamiseen);
2) 11 luvun 3 §:ää (etuutta koskeva päätös);
3) 11 luvun 5 §:ää (maksamistapa);
4) 11 luvun 6 §:ää (maksamisen väliaikainen keskeyttäminen tai vähentäminen);
5) 11 luvun 10 §:ää (takaisinperintä);
6) 11 luvun 13 §:ää (kuittaaminen);
7) 11 luvun 14 §:ää (työttömyysetuuden periminen eräissä tapauksissa);
8) 11 luvun 15 §:ää (työttömyysetuuden ulosmittaus);
9) 11 luvun 15 a §:ää (takaisinperintäsaatavan vanhentuminen);
10) 12 lukua (muutoksenhaku);
11) 13 luvun 1, 3—8 ja 10 §:ää (tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset).
Jos Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa maksaa työttömyysturvalain 11 luvun 8 §:ssä säädetyllä tavalla työttömyysetuutta ilman päätöstä ja työttömyysetuuden saajalla on oikeus saada kulukorvausta, Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi vastaavasti maksaa myös sen ilman päätöstä. Kulukorvaus maksetaan tällöin täysimääräisenä.
Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen työ- ja elinkeinotoimiston päätöstä koskeva valituskirjelmä on toimitettava asianomaiseen työ- ja elinkeinotoimistoon.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vuorotteluvapaalain (1305/2002) 20 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 609/2004 ja 1092/2006, seuraavasti:
20 §Muutoksenhaku
Vuorottelukorvausta koskevaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
Jollei valittaja muuta näytä, hänen katsotaan saaneen tiedon 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella.
Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun lausuntoon ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Työttömyysturva-asiamiehen ja tämän sijaisen tekemän tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan 20 §:n 5 momentissa tarkoitetun valituksen osalta työttömyysturva-asiamiehen ja tämän sijaisen tilalle tulee tämän lain voimaan tullessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
6.
Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 6 ja 23 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain (352/2010) 6 § ja 23 §:n 1 momentti seuraavasti:
6 §Toimivaltaiseksi nimetyt laitokset eräissä työnhakuun liittyvissä tilanteissa
Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä toimivaltaisia laitoksia ovat työ- ja elinkeinotoimistot sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan ja perusasetuksen 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä.
Perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuja työvoimaviranomaisia Suomessa ovat työ- ja elinkeinotoimistot ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus.
23 §Yhteistyöryhmä
Sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä, hallinnointia ja kustannusten jakoa varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuusijäsenisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö. Jäsenten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä yhteistyöryhmään siinä edustettuina olevien toimijoiden ehdotuksesta enintään kaksi asiantuntijaa. Yhteistyöryhmässä on oltava edustettuna riittävä Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännön, kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön ja tietojärjestelmien asiantuntemus.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2015
Pääministeri
Juha Sipilä
Elinkeinoministeri
Olli Rehn