Pahoinpitely
- Uutiset
9.8.2022 12.34
Hovioikeus: Toistuvasti väkivaltarikoksiin syyllistynyt voitiin tuomita ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluunYhdyskuntapalvelun seuraamusselvityksen mukaan A:lla on edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta ja hän on antanut siihen suostumuksensa. Näin ollen A:lle tuomittiin hänelle tuomitun neljän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 118 tuntia. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
29.7.2022 11.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisestaKO oli hylännyt syytteen pahoinpitelystä, mutta katsonut, että järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen (syyte 2) oli tullut näytetyksi siltä osin, että järjestyksenvalvoja oli ottanut vastaajan hallintaotteeseen, jolloin vastaaja oli ryhtynyt ainakin rimpuilemaan. Tältä osin vastaajan menettely oli KO:n mukaan täyttänyt järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista koskevan tunnusmerkistön, eikä vastaajan syyllisyydestä ollut jäänyt epäilyä. Vastaaja oli tuomittu 20 ps rangaistukseen. HO puolestaan katsoi, että 2 syyte järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta vastaajaan kohdistettuna oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava hänelle määrätystä rangaistuksesta sekä velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu valtiolle. (Vailla lainvoimaa 29.7.2022) - Uutiset
21.7.2022 11.00
Syytteet useista pahoinpitelyistä ja kahdesta törkeästä raiskauksesta hylättiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa myös litterointia koskevien kulujen osaltaVastaajaa vastaan ajetut syytteet oli kaikilta osin hylätty lainvoimaisesti KO:ssa. KO oli velvoittanut valtion korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 23.106,46 eurolla viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylätty muun ohella siltä osin kuin se oli koskenut litterointia koskevia kuluja. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valtio velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa myös litterointia koskevien kulujen osalta. Toisin kuin KO, HO katstoi, ettei vaadittuja litteroinnista johtuvia kuluja voitu tässä asiassa pitää perusteettomina ja määrältään ylimitoitettuina. Näin ollen valtio tuli velvoittaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa myös valituksessa vaadituilta osin. Siltä osin kuin HO oli velvoittanut valtion korvaamaan vastaajalle KO:ssa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja, viivästyskorkoa oli, toisin kuin valituksessa oli vaadittu, maksettava korkolain 7 §:n nojalla kuukauden kuluttua HO:n ratkaisun antopäivästä lukien. (Vailla lainvoimaa 21.7.2022) - Uutiset
18.7.2022 11.19
Iltalenkillä olleen tuntemattoman naisen päälle käynyt mies voitiin tuomita ehdollisen vankeuden asemasta sakkoihinKäräjäoikeus oli tuomionsa perusteluissa katsonut, että miehen menettelyn motiivi tai tavoite oli jäänyt arvailujen varaan, eikä asiassa ollut tehty mitään sellaisia tekotoimia, joista olisi voitu päätellä miehen tavoitteena olleen jonkin seksuaalisen teon toteuttaminen. Käräjäoikeus oli katsonut miehen syyllistyneen pahoinpitelyyn ja tuominnut hänet 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Toisin kuin käräjäoikeus, HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi miehen syyksi luetusta menettelystä 50 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 18.7.2022) - Uutiset
4.7.2022 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei järjestyksenvalvoja ollut syyllistynyt huumausainerikosepäilyn vuoksi kiinniotetun 14-vuotiaan pahoinpitelyyn - äänestys siitä, minkä säännöksen perusteella kiinniotto-oikeutta oli arvioitavaHO arvioi oliko järjestyksenvalvojalla ollut järjestyksenvalvojan asemaan tai yleiseen kiinniotto-oikeuteen perustuva oikeus ottaa asianomistaja kiinni ja olivatko järjestyksenvalvojan käyttämät voimakeinot olleet puolustettavia vai oliko järjestyksenvalvojan syyllistynyt asiassa pahoinpitelyyn. Pahoinpitelyä koskeva syyte hylättiin ja järjestyksenvalvoja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä velvollisuudesta suorittaa valtiolle rikosuhrimaksu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, miten järjestyksenvalvojan oli näytetty menetelleen kiinnioton yhteydessä. Hovioikeudenneuvos oli kuitenkin enemmistön kanssa eri mieltä siitä, minkä säännöksen perusteella järjestyksenvalvojan kiinniotto-oikeutta oli arvioitava. (Vailla lainvoimaa 4.7.2022) - Uutiset
30.6.2022 8.30
Rautaputkella päähän - hovioikeus lievensi alle 18-vuotiaana tekoon syyllistyneelle tuomitun vankeusrangaistuksen sakoiksiVastaajan oli katsottu lyöneen asianomistajaa rautaputkella kerran päähän ja kaksi kertaa vartalon alueelle. Vastaajan menettelystä oli aiheutunut asianomistajalle kuhmu päähän, hematoomaa kylkeen ja kipua. HO totesi, että rangaistuksen lajivalintaa harkittaessa lähtökohtana on pidettävä vankeusrangaistusta. Toisaalta rangaistuksen määräämisessä varsin suuri merkitys oli annettava myös asiassa mainituille lieventämisperusteille. Näitä näkökohtia keskenään punnittaessa vastaajalle voitiin tuomita hänen syykseen luetusta rikoksesta sakkorangaistus. Oikeudenmukaisena seuraamuksena oli teon vaarallisuuteen nähden pidettävä 70 päiväsakon sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 30.6.2022) - Uutiset
21.6.2022 11.00
EIT: Italian viranomaiset laiminlöivät velvollisuutensa suojella valittajaa ja hänen lapsiaan aviomiehen perheväkivallaltaEpäinhimillisen ja halventavan kohtelun kieltoa koskevaa EIS 3 artiklaa oli rikottu italialaisessa perheväkivaltatapauksen käsittelyssä. - Uutiset
19.5.2022 10.10
Haaste-lehden 2/2022 teemana on väkivaltaVäkivalta koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia ja aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä rikosten uhreille ja heidän läheisilleen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna kirjattiin lähes 36.000 pahoinpitelyrikosta tai henkirikoksen yritystä ja yli 5.000 seksuaalirikosta. Suurin osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Kriminaalipolitiikan tueksi tarvitaan vankkaa tutkimustietoa sekä väkivallan määrästä ja syistä että toimivista keinoista tukea uhreja. 18.5.2022 ilmestyneessä Haaste-lehtien numerossa 2/2022 käsitellään laajasti väkivallan eri muotoja, muun muassa väkivaltaa lähisuhteissa, kouluympäristössä ja sotarikoksina, ja keskitytään sekä väkivallan uhreihin että tekijöihin. - Uutiset
18.5.2022 14.20
Hovioikeus: Rikosasiaa ei ollut voitu tutkia ja ratkaista vastaajien poissaolosta huolimattaJutun asiakirjojen perusteella vastaajat oli kutsuttu käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista heidän poissaolostaan huolimatta. Vastaajat eivät olleet saapuneet pääkäsittelyyn. Käräjäoikeus oli tuominnut ensimmäisen vastaajan rangaistukseen lievästä pahoinpitelystä ja toisen vastaajan pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli perustanut syyksi lukemisensa asianomistajien kertomuksiin sekä heistä laadittuihin lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, että asian käsittelyssä oli tapahtunut sellainen menettelyvirhe, että asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2022) - Uutiset
17.5.2022 12.16
Hovioikeus: Perusmuotoinen vai törkeä pahoinpitely?Punnitessaan tuomiossa mainittuja seikkoja hovioikeus katsoi, että teon törkeäksi katsomisen puolesta puhuvat seikat olivat teon kokonaisarvostelussa painavampia. A oli siten käräjäoikeuden katsomin tavoin syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 17.5.2022) - Uutiset
5.5.2022 11.25
Törkeän pahoinpitelyn yritys vai murhan yritys – hovioikeus arvioi todennäköisyystahallisuuttaVaikka A:n syyksi olikin luettu kohdassa 1 murhan yrityksen asemesta törkeän pahoinpitelyn yritys, tekoa oli pidettävä lajissaan moitittavana ottaen huomioon teon yllätyksellisyys ja sen kohdistuminen virkatoimea suorittavaa poliisia vastaan. Tämä ja muut käräjäoikeuden tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen oikeudenmukainen yhteinen seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 2 vuoden ja 7 kuukauden mittainen vankeusrangaistus. Tuomittu rangaistus oli sen pituus huomioon ottaen määrättävä ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 5.5.2022) - Uutiset
3.5.2022 10.00
Hovioikeus: Ravintolan järjestyksenvalvojan käyttämiä voimakeinoja ei voitua pitää tarpeellisina ja puolustettavina - edellytyksiä jättää järjestyksenvalvoja rangaistukseen tuomitsematta ei ollutVastaaja oli kaatanut asianomistajan maahan painaen tätä samalla niskasta ja raudoittanut asianomistajan. Vastaaja oli painanut asianomistajaa maata vasten. Käytetyt voimakeinot olivat olleet liiallisia/tarpeettomia ottaen huomioon se, ettei asianomistaja ollut tilanteessa tehnyt aktiivista vastarintaa järjestyksenvalvojille. Teosta oli aiheutunut asianomistajalle kipua sekä ruhjeita/naarmuja otsaan ja kaulaan. HO katsoi KO:n mittaaman rangaistuksen (30 ps) oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi pahoinpitelystä. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Uutiset
20.4.2022 11.30
Lähihoitajan käyttämä menetelmä ei ollut hyväksyttävä hoitotoimenpide peräsuolen ummetukseen - teko ei ollut sakolla sovitettavissaVastaajan itsensäkin todistelutarkoituksessa kuultuna kertoman mukaan hän oli niin sanottua tuseerausmenetelmää käyttäen syytekohtien 1-4 mukaisesti eli laittamalla käsisuihkun suihkupään peräsuolen sisään ja suihkuttamalla vettä peräsuoleen tyhjentänyt hoitokodin asukkaina olleiden asianomistajien peräsuolen ulosteesta. KO oli katsonut, että vaikka toimenpiteelle sinänsä olisi voinut olla hoidollisesti pätevät perusteet, ei tässä tapauksessa vastaajan menettelyä voitu pitää hoidollisesti perusteltuna. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt seikkoja, joiden johdosta vastaaja olisi voinut erehtyä mainitusta seikasta. KO oli katsonut, ettei pahoinpitelyitä ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisinä. Vastaajan menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Vastaajalle tuomittiin pahoinpitelyistä 30 päivän ehdollinen vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 20.4.2022) - Uutiset
20.4.2022 10.11
Hovioikeus: Taksinkuljettajalla ei ollut oikeutta poistaa matkustajaa autosta vastoin tahtoa – pahoinpitelystä 20 päiväsakkoaHovioikeus totesi, että A oli myöntänyt ottaneensa B:stä kiinni ja poistaneensa tämän taksista vastoin tahtoa. Tältä osin A:n kertomus oli ollut yhteneväinen B:n kertomuksen kanssa. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei A:lla ollut ollut tämänkaltaiseen menettelyyn oikeutta, vaan hänen olisi tarvittaessa tullut kutsua paikalle poliisi. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että taksista poistaminen oli tapahtunut kädestä kiinni ottamalla ja voimakkaasti repimällä siten, että menettelystä oli aiheutunut B:lle ainakin kipua ja särkyä. (Vailla lainvoimaa 20.4.2022) - Uutiset
18.3.2022 15.30
Pahoinpitelystä pysyvä aivovamma - käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ansionmenetyksestä ei muutettuAsiassa lausutun perusteella HO katsoi KO:n tavoin, että A:n (s. 1986) opintojen viivästyminen oli ollut seurausta pahoinpitelystä (12.10.2013) ja sen seurauksena hänelle aiheutuneesta aivovammasta. Hän oli myös pyrkinyt työllistymään ja tekemään muutenkin sen, mitä häneltä oli voitu edellyttää tilansa kohentamiseksi, mutta se ei ollut onnistunut hänestä riippumattomista syistä. HO päätyi KO:n tavoin siihen, ettei vaatimusta ansionmenetyksen korvaamisesta ollut pidettävä ennenaikaisena. Lisäksi HO katsoi jääneen selvittämättä, että A olisi laiminlyönyt velvollisuuttaan rajoittaa hänelle aiheutunutta vahinkoa. Vastaaja (s. 1972) oli aiheuttanut A:lle vahingon tahallisella pahoinpitelyrikoksella, eikä aiheutunutta vahinkoa ollut pidettävä laadultaan poikkeuksellisena tai muutenkaan vaikeasti ennakoitavana. Tähän nähden vastaajan taloudellista asemaa ja hänen jäljellä olevan työuransa pituutta ei ollut pidettävä erityisinä syinä alentaa korvausta. Näin ollen aihetta sovitella korvausta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 14.00
Avopuoliso muutti yhteenoton jälkeen turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon - hovioikeus arvioi asumishyötykorvauksen perustetta ja määrää samoin kuin käräjäoikeusAsiassa oli ollut KO:ssa riidatonta, että kantaja ja vastaaja olivat eläneet useita vuosia yhteistaloudessa yhteisessä kodissa, josta kantaja oli 29.3.2019 tapahtuneen yhteenoton jälkeen muuttanut pois turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon. Asiassa oli riidatonta myös, ettei kantaja ollut ajanjaksona, jolta kantaja vaatii asumishyötykorvausta (1.4.2019-31.10.2019) asunut aiemmin yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, vaan asunto oli ollut sanotun ajanjakson vastaajan käytössä. KO oli katsonut kohtuulliseksi määrätä asumishyötykorvausta suoritettavaksi ajalta 1.6.2019 - 31.10.2019. Asiassa korvauksen määrän arvioinnista sanottu ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden KO oli päätynyt siihen, että kohtuullisena korvauksen kuukausikohtaisena määränä voitiin pitää 240 euroa. HO arvioi todistelua ja asiaa oikeudellisesti samalla tavoin kuin KO. KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianomistajan vahingonkorvaussaatavan vanhentuneenaKO oli katsonut vastaajan menettelyn täyttäneen pahoinpitelyn sijasta vammantuottamuksen tunnusmerkistön ja hylännyt syytteen, koska syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut. KO oli kuitenkin katsonut, että kysymyksessä oleva rikosasia oli ollut vireillä tuomioistuimessa, joten asianomistajalla oli ollut oikeus vaatia korvausta henkilövahingosta velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO totesi, ettei vanhentumislain 7 §:n 2 momentin säännös henkilövahingosta tarkoita sitä, että henkilövahinkoon perustuva saatava ei vanhene lainkaan, vaan vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa vahingon havaitsemisesta. Vanhentumislain 7 §:n 3 momentin säännös rikoksesta johtuvan velan vanhentumisesta on lain esitöiden mukaan kytketty syyteoikeuden vanhentumiseen (HE 187/2002 vp s. 52). Puheena olevassa asiassa syyteoikeus vammantuottamuksen osalta oli vanhentunut jo ennen kuin rikosasian käsittely oli ollut tuomioistuimessa vireillä, joten korvaussaatavan vanhentumista ei voitu arvioida edellä mainitun lainkohdan perusteella. HO totesi johtopäätöksenään, että koska asianomistaja ei ollut esittänyt korvausvaatimustaan kolmessa vuodessa siitä, kun hän oli saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, niin asianomistajan vahingonkorvaussaatava oli hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 15.00
Hovioikeus oli erimielinen lähisuhdeväkivallasta tuomittavasta rangaistuksestaHO:n enemmistö hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset rangaistusseuraamuksen (30 pv. ehdollinen vankeus) sekä kivusta ja särystä tuomitun korvauksen määrän osalta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että sakkorangaistus oli teon moitittavuuteen ja vastaajan syyllisyyteen nähden riittävä seuraamus ja tuomitsi hänet pahoinpitelystä 60 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
21.2.2022 13.45
Hovioikeus hylkäsi syytteet tapon yrityksestä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja törkeän vahingonteon yrityksestä kelvottominaEsitutkinnassa ei ollut tutkittu tulitikkuja eikä tulitikkurasian raapaisupintoja eikä varmistettu niiden toimivuutta. Tässä tilanteessa ei voitu asiassa esitetyllä näytöllä sulkea pois mahdollisuutta, että tulitikut olivat niiden iän ja säilytystavan takia olleet toimintakelvottomia A:n väittämällä tavalla. A ei ollut tässä tilanteessa raapimalla kyseisiä toimintakelvottomia tulitikkuja saanut aikaan konkreettista vaaraa syytteessä kuvattujen rikosten täyttymisestä. Vaaraa ei ollut objektiivisen jälkikäteisarvion perusteella vältetty vain satunnaisista syistä. Syytteet kohdassa 1 tapon yrityksestä ja törkeän pahoinpitelyn yrityksestä sekä syyte kohdassa 2 törkeän vahingonteon yrityksestä oli hylättävä, koska kyse oli ollut rankaisemattomista ja kelvottomista yrityksistä. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
15.2.2022 12.15
Hovioikeus ei vapauttanut virkamiehen vastustamisesta ja kahdesta pahoinpitelystä tuomittua velvollisuudesta korvata takaisin valtiolle sen varoista hänen puolustajalleen maksettu palkkioVastaajan mukaan hänen oli katsottu syyllistyneen selvästi vähäisempään ja lievemmin paheksuttavaan menettelyyn kuin mitä syytteessä oli hänelle vaadittu rangaistusta. Lisäksi asianomistajan vaatimukset oli kokonaisuudessaan hylätty. Näin ollen vastaajan mukaan oli erityinen syy määrätä, että vastaajan oikeudenkäyntikulut jäävät valtion vahingoksi. HO katsoi, ettei asiassa ollut sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella vastaajan velvollisuus korvata valtiolle sen varoista maksettuja hänen puolustuksestaan johtuneita kustannuksia olisi voitu poistaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022)