Henkirikos
- Lakikirjasto > Defensor LegisSutela, Mika: Oikeustapauskommentti KKO 2020:33 – Tapon ja murhan välisestä rajanvedosta tahallisesta henkirikoksesta annettavan tuomion yhteydessäDefensor Legis 6/2020 s. 1073 – 1078, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitTikkala, Niko: Rikoslain tulkinnasta II: Kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen "kunniamurhaksi" (KKO 2017:52)8.10.2018, Asiantuntija-artikkeliKunniaan liittyvä väkivalta saattaa eskaloitua ”kunniamurhaksi”. Tästä Ruotsissa tunnetusta ilmiöstä on syytä huolestua myös Suomessa. Kenties aihe ei ole saanut ansaitsemaansa rikosoikeudellista huomiota kiistanalaisuutensa vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että kunniaan liittyvän väkivallan eskaloituminen ”kunniamurhaksi” on myös Suomessa mahdollista. Artikkelissa tarkastellaan ennakkoratkaisua KKO 2017:52, jossa syyte törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLammi, Sonja: Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevan kriminalisoinnin hyväksyttävyys8.10.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesLammi, Sonja: Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevan kriminalisoinnin hyväksyttävyysLakimies 5/2018 s. 541 – 566, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitTikkala, Niko: Rikoslain tulkinnasta I: Edellyttääkö henkirikoksen valmistelu surmaamistavan valitsemista? (KKO 2017:52)13.10.2017, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa tarkastellaan korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua KKO 2017:52 törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Lain esitöitä tulkitessaan korkein oikeus painotti rikoksen valmistelun merkitsevän vastuun ulottamista rikoksen yritystäkin aikaisempaan vaiheeseen, jolloin myös tekijän tarkoituksia koskevat edellytykset ja näytölliset vaikeudet korostuvat. Korkein oikeus korosti hallituksen esityksen toteamusta siitä, että pahoja ajatuksia ei voida...
- Lakikirjasto > LakimiesLappi-Seppälä, Tapio: Historiantutkimus ja kriminaalipolitiikan analyysi – tapausesimerkkejä ja historian opetuksiaLakimies 4/2013 s. 698 – 719, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötIlvonen, Henna: Henkirikosten valmistelun kriminalisointi – kriminalisoinnin puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat25.5.2010, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesLappi-Seppälä, Tapio: Kriminaalipolitiikka – rikosoikeuspolitiikkaLakimies 8/1998 s. 1285 – 1308, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
18.4.2024 12.44
Naisen ja tytön sukuelinten silpominen, tahallisen henkirikoksen syyteoikeuden vanhentuminen ja lapsensurma: Ehdotukset rikoslain muuttamisesta lausunnoilla 23. toukokuuta 2024 saakkaOikeusministeriössä on valmisteltu esitys rikoslain muuttamiseksi koskien naisen ja tytön sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun säätämistä rangaistavaksi, tahallisen henkirikoksen syyteoikeuden vanhentumista koskevan sääntelyn uudistamista sekä lapsensurmaa koskevan lainsäännöksen kumoamista. Lakiehdotukset ovat nyt lausunnoilla. - Uutiset
19.5.2023 15.15
Väitös naismurhista: Naisiin kohdistuvan väkivallan äärimmäiset muodot Euroopassa – Extreme Forms of Violence against Women in Europe. Femi(ni)cide in GermanyMA Aleida Luján Pinelo esittää väitöskirjansa ”Extreme Forms of Violence against Women in Europe. Femi(ni)cide in Germany” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12.15 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku). - Uutiset
19.5.2022 10.10
Haaste-lehden 2/2022 teemana on väkivaltaVäkivalta koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia ja aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä rikosten uhreille ja heidän läheisilleen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna kirjattiin lähes 36.000 pahoinpitelyrikosta tai henkirikoksen yritystä ja yli 5.000 seksuaalirikosta. Suurin osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Kriminaalipolitiikan tueksi tarvitaan vankkaa tutkimustietoa sekä väkivallan määrästä ja syistä että toimivista keinoista tukea uhreja. 18.5.2022 ilmestyneessä Haaste-lehtien numerossa 2/2022 käsitellään laajasti väkivallan eri muotoja, muun muassa väkivaltaa lähisuhteissa, kouluympäristössä ja sotarikoksina, ja keskitytään sekä väkivallan uhreihin että tekijöihin. - Uutiset
21.9.2020 10.14
Krimon henkirikoskatsaus 2020Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan 83 (–13 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,5. Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, viimeisen arvion (15.1.2020) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2019 oli 88 (+2 %). Lopullinen määrä tulee olemaan pienempi. Henkirikosten määrä ei siten vuonna 2019 eronnut merkittävästi edellisvuodesta. Vuoden 2018 kasvutrendi ei enää jatkunut, mutta rikosmäärä ei myöskään palannut vuosien 2016–2017 tasolle. Toisaalta se jäi selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun keskitason. - Uutiset
13.6.2019 15.30
Hovioikeus katsoi, että avopuolisolla ei ollut oikeutta käyttää asianomistajan syyteoikeutta henkirikosasiassaA, B, C ja tämän ja surmansa saaneet yhteiset lapset D ja E olivat vaatineet, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen murhasta. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi, että ainoastaan uhrin ja C:n yhteisillä lapsilla oli oikeus käyttää asiassa asianomistajan syyteoikeutta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
23.5.2019 11.00
Henkirikoskatsaus 2019Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi tuoreimman henkirikoskatsauksen 21. toukokuuta. Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. - Uutiset
13.9.2018 14.29
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2002 syntyneen nuoren miehen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta - vuonna 2001 syntynyt nuori mies jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsemattaVastaajat olivat laatineet yksityiskohtaisen suunnitelman henkirikoksen tekemisestä. Tekoa ja sen yksityiskohtia oli suunniteltu matkapuhelimilla ryhmäkeskusteluun lähetettyjen viestien välityksin sekä henkilökohtaisesti keskustellen. Vastaajat olivat neuvotelleet mahdollisista tekopaikoista ja muun muassa vertailleet eri tekotapoihin liittyviä riskejä. Tekohetkellä 15-vuotias vastaaja tuomittiin 1 vuoden 7 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2020 päättyvin koeajoin. Lisäksi hänet määrättiin ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. Tekohetkellä 16-vuotias vastaaja oli mielentilatutkimuksen perusteella ollut tekoaikaan syyntakeeton, minkä vuoksi hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. 15-vuotiaalta vastaajalta takavarikoidut veitset tuomittiin valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 13.9.2018) - Uutiset
14.12.2015 10.10
Haaste-lehden teemana historia: Opettaako historiaRikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaiseman Haaste-lehden 4/2015 on teemana historia. Lehdessä katsotaan menneisyyteen ja tarkastellaan, miten yhteisöt ja yhteiskunnat ovat aiemmin selvinneet historiallisten muutosten tuomista haasteista. Verkkolehteen poimitut jutut käsittelevät muun muassa henkirikollisuuden kehitystä historian saatossa, rikoslain muutoksia ja väkivallan ehkäisyä. - Uutiset
11.3.2015 12.37
Vastaaja lähti omien sanojensa mukaan tappamaan mukanaan vesuri ja kääntöveitsi – käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, hovioikeus tuomitsiA tarkoituksena oli tehdä B:lle rikoslain 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla väkivaltaa ja hänellä oli tätä varten ollut hallussaan vesuri ja kääntöveitsi. A ei ollut vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta eikä vaara rikoksen tekemisestä ollut vähäinen. Hovioikeuden mukaan A oli siten menettelyllään syyllistynyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun. (Vailla lainvoimaa 11.3.2015) - Uutiset
20.2.2015 13.16
Syyttäjän vaatimus törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ei menestynyt hovioikeudessakaan – vastaaja syyllistyi kuitenkin laittomaan uhkaukseenVeitsi oli ollut A:n hallussa hänen vankilasta vapautumisestaan lähtien. Hänen selitystään veitsen hallussapidosta tavan vuoksi ja myös itsepuolustusta varten ei voitu pitää kokonaan epäuskottavana. Yhteenvetona hovioikeus katsoi, että näyttöä kokonaisuudessaan arvioitaessa asiassa ei oltu esitetty riittävää selvitystä siitä, että A olisi tahallaan pitänyt veistä hallussaan syytteessä mainitun törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua varten. (Vailla lainvoimaa 20.2.2015) - Uutiset
28.2.2014 12.31
Henkirikoskatsaus 2014Vaikka henkirikosten määrä vuonna 2013 kasvoikin edelliseen vuoteen verrattuna, oli se edelleenkin matala viime vuosikymmenten keskitasoon verrattuna. Vuotuinen henkirikollisuuden taso on ollut vuotta 2013 matalampi vain seitsemänä vuonna vuoden 1927 jälkeen, jolloin valtakunnallinen rikostilastointi maassamme aloitettiin. - Uutiset
13.1.2014 10.32
Suomen Kuvalehti: Tapoista tuli murhia – elinkautisvankien määrä seitsenkertaistuiTappo on yleisin henkirikoksen muoto. Vaikka rikokset eivät juuri ole muuttuneet, niin niistä annettavat tuomiot ovat, Suomen Kuvalehti väittää. Henkirikoksista elinkautista vankeusrangaistusta kärsivien määrä on lehden mukaan lisääntynyt rajusti. Elinkautisvankien määrä on lähes seitsenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1992 elinkautista istui 31 henkilöä, niin vuoden 2013 alussa heitä oli 200.