Kirkko
- Säädökset > Lainsäädäntö657/2023Kirkkojärjestys
- Säädökset > Lainsäädäntö653/2023Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta
- Säädökset > Lainsäädäntö652/2023Kirkkolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö1055/1993Kirkkojärjestys (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 26.11.1993/1054 Kirkkolaki (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.12.1941/895 Laki kirkon keskusrahastosta
- Lakikirjasto > LakimiesJunni, Jussi: Työaikalain soveltamisalasta poikkeaminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä työssäLakimies 3–4/2022 s. 419 – 443, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesKorpiola, Mia: Oikeudesta saarnastuolista. Käräjäjumalanpalvelus ja -saarnat osana ruotsalaista oikeuskulttuuria 1600-luvun lopulta 1900-luvulle – kirja-arvostelu Johan Herbertssonin (toim.) väitöskirjasta "Rättegångsgudstjänsten i Sverige. Reglering och förändring 1684-1989"Lakimies 5/2019 s. 681 – 684, Kirja-arvostelu
- Lakikirjasto > OikeusJunni, Jussi: Kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeuden rajoittaminen perusoikeusnäkökulmastaOikeus 4/2019 s. 397 – 417, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Kirkon oikeuden ja kansallisen työoikeuden yhteensovittamisongelmat – tapaukset Egenberger (C-414/16) ja IR (C-68/17)3.12.2018, OikeustapauskommenttiArtikkelissa käsitellään kahta kirkon oikeuden ja kansallisen työoikeuden rajapintaan kuuluvaa ongelmaa. Ensimmäinen tapaus (Egenberger) koskee uskontoon perustuvaa erilaista kohtelua työntekijän palkkaamisen yhteydessä, ja toinen tapaus (IR) koskee katolisen hyväntekeväisyysorganisaation omistaman sairaalan ylilääkärin irtisanomista sillä perusteella, että lääkäri oli avioeron jälkeen solminut uuden avioliiton. Molemmissa EUT:n tutkittavaksi tulleissa tapauksissa oli periaatetasolla...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötSilkkola, Jaika: Suomen ortodoksinen kirkko-oikeus, oikeuslähteet ja teoria21.6.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitRentto, Juha-Pekka: Luther, laki ja valtio15.10.2012, Lyhyempi kirjoitusLaajempi kirjoitus aiheesta on julkaistu Lakimiehen numerossa 5/2012 (ss. 677-698).
- Lakikirjasto > ArtikkelitJuntunen, Hannu: Kommenttipuheenvuoro TT, OTT Arto Seppäsen alustuksen johdosta12.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommentti Arto Seppäsen alustukseen kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Juntunen käsittelee kirkon oppipohjaa monipuolisesti.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Arto: Kirkko-oikeudellisia näkökohtia virkaan vihkimislupauksiiin8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa käsitellään virkaan vihkimislupausten kirkko-oikeudellisia näkökohtia: Kirkkolain systematiikan kannalta vihkimislupauksilla (pappislupaus KJ 5:6 ja piispanlupaus KJ 18:3) on erottamaton yhteys tunnustukseen. Vihkimislupaukset asettuvat tunnustuskytkennän tähden kirkko-oikeuden ytimeen. Asioissa, joissa on kytkentä kirkon oppiin, ei kirkkolainsäädännön henkeä ja sisällöllistä yhtenäisyyttä rikkomatta voida ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin, ellei tunnustuspykälän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKnuutila, Jyrki: Kirkkolainsäädäntö – Kirkon vai yhteiskunnan asia?8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin tehtävänä on pohtia kirkkoa koskevien säädösten sisältöä kirkon ja valtion suhteiden näkökulmasta. Ovatko ne syntyneet kirkon opillisista ja katsomuksellisista näkemyksistä nousevina vai valtion määrääminä? Kysymystä tarkastellaan ensiksi säädösten syntyprosessin näkökulmasta. Toiseksi huomio kiinnitetään siihen, mikä säädösten sisältö ja suhde on yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön. Kolmanneksi kysymystä pohditaan hengellisen regimentin näkökulmasta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitLeino, Pekka: Kirkon omista lähtökohdista johdettu perusnormityyppinen ylipositiivinen oikeus kritiikkinä kirkon positiivisoikeudelliselle sääntelylle8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliEsitelmässä tarkastellaan ensin oikeuden käsitettä oikeusteoreettisena käsitteenä. Sen jälkeen kiinnitetään huomiota myös siihen, mitä kirkko on teologisesti – mitä ovat sen teologiset lähtökohdat – sekä miten oikeuden yleinen käsittäminen liittyy kirkkoon. Sitten on mahdollista arvioida, voiko kirkolla olla sen omista lähtökohdistaan johdettua oikeutta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVainio, Olli-Pekka: Lutherin poliittisesta teologiasta8.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommenttipuheenvuoro Juha-Pekka Renton alustukseen "Luther, laki ja valtio" kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Kirjoituksessa pohditaan valtio- ja oikeusopin kehittämistä luterilaisessa teologiassa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitHalttunen, Matti: Kommenttipuheenvuoro Pekka Leinon esitykseen 5.5.20118.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommenttipuheenvuoro Pekka Leinosen esitykseen kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Siinä verrataan kirkon sisäistä oikeudellista järjestelmää yhteiskunnan yleiseen oikeusjärjestelmään ja siten määritellään kirkon ylipositivistista arvopohjaa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaraviita, Ilkka: Kirkko-oikeusseminaari Helsingissä8.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on johdatus ja tiivistelmä kaikista kirkko-oikeusseminaarin esityksistä 5.5.2011.
- Lakikirjasto > LakimiesRentto, Juha-Pekka: Laillinen esivalta – puhdas valtio- ja oikeusoppi Lutherin mukaanLakimies 5/2012 s. 677 – 698, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSimojoki, Anssi: Given justice and enacted jurisprudence7.7.2011, Asiantuntija-artikkeliIn his article Simojoki talks about the development of Protestant theology regarding ecclesial justice and ecclesiastical jurisprudence, that are created by the Word of God and developed by Rudolph Sohm’s judicial theology, concept of the ‘invisible church’ and following development of the concept of natural law. The lessons learned from the relation between the National Socialism and the protestant churches and ecclesial justice in the Nordic countries including Finland are discussed. ...
- Lakikirjasto > PDF-kirjatAarto, Markus – Vartiainen, Markku (toim.): Oikeus kansainvälisessä maailmassa. Ilkka Saraviidan juhlakirja.Edilex Kirjat 12.1.2011, Kokoomateos
- Lakikirjasto > ArtikkelitAlaranta, Johannes: Rippisalaisuus12.10.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja käsittelee rippisalaisuutta. Kysymyksessä on kirkkolain 5 luvun 2 §:ssä papille säädetty salassapitovelvollisuus. Kirjoittaja osoittaa sen kirkko-oikeuden vanhimpiin instituutioiksi kuuluvaksi. Ensimmäiset merkinnät papin vaitiolovelvollisuudesta ovat kirjoittajan mukaan 400-luvulta. Jo 800-luvulta lähtien kirkko otti salaripin käyttöön keskeisimpänä henkilökohtaisen sielunhoidon muotona. Ensimmäinen koko katolista kirkkoa koskenut säädös salassapitovelvollisuudesta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitReijonen, Mikko: Näköaloja eurooppalaiseen uskonnonvapauteen29.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja tarkastelee uskonnonvapautta ja eurooppalaisten kirkkojen asemaa integraatioliitännäisinä seikkoina yhteydessä Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopimuksen uskonnonvapaussääntelyyn ja vuodenvaihteessa 2009/2010 voimaantulleeseen Lissabonin sopimukseen. Kirjoittajan mukaan kirkot "löysivät" Euroopan unionin varsin myöhään. Unionin ensisijaisesti talouspoliittinen luonne piti kirkot pitkään erillään siitä. Yhdentymiskehityksen jatkuessa ja syventyessä sekä katolisen kirkon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHokkanen, Pete: Uskonnon harjoittaminen – käsite ja rajat22.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja syventyy teemaan valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeusjuridiikan näkökulmasta. Viime vuosien uskonnonvapausliitännäiset oikeudelliset ongelmat ovat valikoituneet pääasiallisesti yhdelle uralle: voiko pappi sanktioitta kieltäytyä virkaansa kuuluvien tehtävien suorittamisesta suoraan perustuslakiin viitaten. Perustuslain 11 §:n 2 momentin viimeisen virkaan mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Säännökseen viitaten on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKnuutila, Jyrki: Kirkkolainsäädäntö ja kirkon virka Suomessa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ja -järjestykseen15.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja kuvaa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ulottuvan pitkän kehityskaaren 1200-luvun kanonisesta oikeudesta voimassa olevaan vuoden 1993 kirkkolakiin. Artikkelin tutkimusaineiston ovat olleet viisi Suomessa 1200–2000 luvuilla käytettyä kirkollista säädöstä. Ne asetetaan syntyaikansa yhteiskunnalliseen, aatehistorialliseen ja teologiseen yhteyteensä. Kirkko-oikeus muodosti pitkään eurooppalaisten oikeusjärjestysten kehittyneimmän osan ja oli esimerkkinä vähittäin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLeino, Pekka: Kirkkolain alasta – kirkkolain alan määrittyminen osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uniikkia kirkkolakijärjestelmää6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliPekka Leino määrittää voimassa olevan vuoden 2000 perustuslain 76 §:n pohjalta kirkkolainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa. Jo voimassa olevan kirkkolain edeltäjiin tuli aivan sen alusta alkaen sisältymään kirkon järjestysmuotoon, "konstituutioon" kuuluvaa teologista ainesta. Kirkon on ollut myös julkishallintoon kuuluvana otettava huomioon sitä koskevassa lainsäädännössä yhteiskunnan muuttuva lainsäädäntö. Kirkon kannalta elintärkeä kysymys on, missä määrin kirkon on seurattava sitä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitAnttinen, Jyrki: Kirkko-oikeuden perusteista6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliJyrki Anttinen tiivistää kirkko-oikeuskeskustelun uudet lähtökohdat esittelemällä Hannu Juntusen, Pekka Leinon ja Arto Seppäsen lähestymistapoja ja taustoittaa uuden alun selostamalla suomalaisen kirkko-oikeuden klassikon, teologian tohtorin ja piispan kirkko-oikeussystematiikkaa. Schaumanin kirkko-oikeusteoria rakentui ajatukselle, että yleinen kirkko-oikeus on teologisen tieteen alaan kuuluvaa ja vain erityiseltä osaltaan juridiikkaa. Kirkko on uskonyhteisö, jonka käsittämiseen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJuntunen, Hannu: Kirkko-oikeus oikeusteologisesta näkökulmasta – erityisenä näkökulmana ”molempien oikeuksien” (ius utrumque) suhde6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliHannu Juntunen lähestyy kirkko-oikeuden kaksinaisluonnetta juristille ehkä tunnustuskirjoja tutummasta näkökulmasta eli Hans Kelsenin stufenbau-opista käsin. Siinä, missä Seppänen kyseenalaistaa muun muassa Kaarlo Tuorin esittämän, oikeusilmiöiden luokitteluun liittyvän tasojaottelun sisältämän jatkuvan muutoksen ajatuksen kirkko-oikeuden tunnustuksellisuusdimension osalta, Juntunenkaan ei sitoudu pelkkään perusnormiolettamaan kansallisen oikeusjärjestyksen ylimpänä (hypoteettisena)...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Arto: Kirkko-oikeus – juridiikkaa vai teologiaa? – kirkko-oikeuden paradigmaa etsimässä6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliHaastavassa keynote-puheenvuorossaan Arto Seppänen hahmottaa kirkkolain perusrakennetta kirkkolain 1 §:n näkökulmasta ("Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa") ja kiteyttää näin kirkko-oikeuden ylipositivistisen luonteen. Tämä sääntely on Seppäsen mukaan koko kirkkolakisystematiikan avain ja lähtökohta. Kirkko on oikeudellisesti...
- Lakikirjasto > LakimiesHallamaa, Jaana: Parisuhde ja sen säätely uskonnollisena kysymyksenäLakimies 7–8/2010 s. 1232 – 1248, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesSorvari, Katariina: Kauneimmat joululaulut ja tekijänoikeus (KKO 2006:12)Lakimies 4/2006 s. 634 – 644, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeusLeino, Pekka: Ykseys vai yhdenasianliikkeet?Oikeus 2/2006 s. 268 – 278, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
22.3.2024 12.02
Evankelis-luterilaisen kirkon Pinnalla nyt -verkkosivusto: Avioliitto ja kirkko12.3.2024 kokoontunut piispainkokous esitti, että kaikki parit voisivat saada kirkollisen vihkimisen. Asia etenee toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, jolle piispainkokous esittää, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja. - Uutiset
3.1.2024 16.00
Naispappeus: Hallinto-oikeus hylkäsi kirkkoherran virkavaalista tehdyn valituksenValittajat olivat perustelleet valitustaan sillä, että seurakunnan miesjäsenet voivat arastella sielunhoidollisten keskustelujen käymistä naispapin kanssa ja ripittäytymistä naispapille. Valittajien mukaan nykyinen sukupuolittunut yleinen keskustelu #metoo -kampanjoineen aiheuttaa miehissä varovaisuutta vastakkaisen sukupuolen suhteen. HAO katsoi, ettei kirkkovaltuuston päätös ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. (Ei lainvoim. 3.1.2024) - Uutiset
21.12.2023 9.13
HAO: Kysymys seurakunnan tilojen sallitusta käyttötarkoituksesta ei kuulu ratkaistavaksi hallintolainkäytön järjestyksessäKirkollisvalitus – Suomen evankelis-luterilainen kirkko – Seurakunnan tilojen käyttö – Sallittu käyttötarkoitus – Uskonnonvapauteen liittyvä avioliittokäsitys – Kirkkolaissa tarkoitettu lainvastaisuus – Seurakuntaneuvoston toimivalta – Harkintavalta - Uutiset
30.8.2023 12.36
Uusi tutkimusjulkaisu valottaa uskonnon ja valtion suhteiden kehittymistäUskonnonvapaus on yksi länsimaisen demokratian kivijaloista. Lailla säädetty oikeus valita oma uskontonsa oli historiallisesti merkittävä murros suomalaisessa yhteiskunnassa. Uusi tutkimusjulkaisu Kirkko yhteiskunnassa – suhteet ja rajapinnat tarttuu kirkon ja valtion suhteiden problematiikkaan, kun Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tänä vuonna täyttää 100 vuotta. - Uutiset
5.6.2023 9.00
Hallinto-oikeus hylkäsi kirkkoherran virkavalinnasta tehdyn valituksenSeurakuntaneuvoston päätökset eivät olleet valittajan esittämillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, seurakuntaneuvosto ei olut ylittänyt harkintavaltaansa ja siten toimivaltaansa eivätkä päätökset muutoinkaan olleet lainvastaisia. Asian lopputulos huomioon ottaen ei olut kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. (Ei lainvoiom. 5.6.2023) - Uutiset
1.6.2023 8.32
Kirkkohallitus teki lukuisia päätöksiä 1. heinäkuuta voimaan tulevan kirkkolain uudistuksen myötäKirkkolainsäädäntö uudistuu 1.7.2023 alkaen ja sen myötä kumoutuvat useat kirkon toimintaa ohjaavat määräykset. Kirkkohallituksen täysistunto teki istunnossaan 31.5. lukuisia päätöksiä, jotka tarvittiin kirkkolainsäädännön uudistuksen vuoksi. - Uutiset
15.5.2023 8.48
Kirkolliskokous ei muuttanut avioliittoon vihkimisen ehtoja: molempien vihittävien on jatkossakin oltava rippikoulun käyneitä kirkon jäseniäKirkolliskokous hylkäsi 12.5.2023 kirkkohallituksen esityksen siitä, että kirkollinen vihkiminen voitaisiin toteuttaa myös, jos vain toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Enemmistö kirkolliskokouksesta äänesti muutoksen puolesta, mutta esityksen hyväksymiseksi olisi tarvittu määräenemmistö eli kolme neljäsosaa äänistä, tässä äänestyksessä 70 ääntä. Nyt äänet jakautuivat muutoksen puolesta 54 ja sitä vastaan 39 (1 tyhjä ääni). - Uutiset
14.4.2023 15.44
Kirkon viestintä: 1. heinäkuuta 2023 voimaan tuleva kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa Tasavallan presidentti vahvisti 14.4.2023 eduskunnan 2.3.2023 hyväksymän uuden kirkkolain ja erillislait. Kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen 11.11.2021. Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023. - Uutiset
30.3.2023 14.41
Uusi kirkkolaki tulee voimaan heinäkuussa 2023Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolainsäädännön uudistus tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Uusi kirkkolaki ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1.7.2023. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 30.3.2023. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14.4.2023. Uuden kirkkolain tavoitteena on rakenteellisesti nykyistä johdonmukaisempi ja käyttäjän kannalta selkeämpi kirkkolaki, jossa otetaan huomioon perustuslain, muun lainsäädännön ja kirkollishallinnon omien kehittämistarpeiden edellyttämät muutostarpeet. - Uutiset
23.3.2023 10.45
Tutkimusjulkaisu Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenäKysymys eläinoikeuksista on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana entistä vahvemmin ihmisoikeuksien kaltaiseksi eettiseksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, ja myös teologinen pohdinta eläinten asemasta on herännyt. Tutkimusjulkaisu Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä toimii keskustelunavauksena näille näkökulmille kirkossa. Kirja julkistetaan 27.3.2023 Kirkon talossa ja verkossa, mutta julkaisu on jo saatavilla pdf-tiedostona. - Uutiset
3.2.2023 12.30
EUT:n ennakkoratkaisu tunnustukselliselle yksityiskoululle myönnettävästä valtionavustuksestaEnnakkoratkaisupyyntö – Kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asema jäsenvaltioissa unionin oikeuteen nähden – SEUT 17 artiklan 1 kohta – Sijoittautumisvapaus – SEUT 49 artikla – Rajoitukset – Perustelut – Oikeasuhteisuus – Yksityiselle oppilaitokselle myönnetyt avustukset – Jäsenvaltioon sijoittautuneen uskonnollisen yhteisön tekemä hakemus – Laitos, jonka kyseinen yhteisö on tunnustanut tunnustukselliseksi kouluksi - Uutiset
1.2.2023 10.30
Apulaisoikeuskansleri: Kirkkoherran viransijaisuus täytettiin kuulematta seurakuntaaApulaisoikeuskansleri kiinnitti Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin huomiota kirkkolain noudattamiseen. - Uutiset
1.2.2023 9.38
KHO: Seurakuntayhtymän hautaustoimen ohjesäännön nojalla tehty päätös ei ollut lainvastainen - Uutiset
23.1.2023 17.00
Apulaisoikeusasiamies: Kirkon viranomaisten menettely sukuselvitysten toimittamisessaKirkkohallituksen 4.11.2022 toimittamien tietojen mukaan virkatodistusten toimitusajat eivät enää yhdessäkään keskusrekisterissä ylittäneet 4 viikkoa ja useimmissa keskusrekistereissä ne olivat 2 viikkoa tai vähemmän. AOA piti saavutettua asiantilaa erittäin myönteisenä. Näissä oloissa AOA katsoi, ettei asia enää tässä vaiheessa edellyttänyt hänen enempiä toimenpiteitään kuin että hän saattoi asiassa (kohdassa 4.2) esittämänsä käsitykset selvityksen toimittaneiden keskusrekisterien tietoon. - Uutiset
14.12.2022 16.00
Sopeutumattomuus työpaikkaan - virkasuhde voitiin purkaa koeajallaPäätös valittajan virkasuhteen purkamisesta koeaikana ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä, seurakuntaneuvosto ei ollut ylittänyt asiassa harkintavaltaansa eikä siten toimivaltaansa eivätkä seurakuntaneuvoston päätökset olleet muutoinkaan lainvastaisia. (Ei lainvoim. 14.12.2022) - Uutiset
21.11.2022 11.00
Hallinto-oikeus ei muuttanut kappalaisen virkavalinnasta tehtyä päätöstä - ei syrjintää (ään.)HAO katsoi, että kirkkovaltuusto toimielimenä ei ollut tehnyt A:han kohdistunutta virkavaalivalintaansa valittajaa syrjien eikä asiassa tämän vuoksi ollut syntynyt syrjintäolettamaa siten, että todistustaakka olisi kääntynyt Euran seurakunnalle sen osoittamiseksi, ettei kirkkovaltuusto ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Euran seurakunnan kirkkovaltuusto oli sille kuuluvan harkintavallan nojalla voinut valita kysymyksessä olevaan kappalaisen virkaan A:n. Kirkkovaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. (Ei lainvoim. 21.11.2022) - Uutiset
30.6.2022 14.25
Hallituksen esitys: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle uusi kirkkolakiHallitus esittää, että evankelis-luterilaiselle kirkolle säädettäisiin uusi kirkkolaki, joka korvaisi voimassa olevan kirkkolain. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi, ja näin tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023.