Kirkko
- Säädökset > Lainsäädäntö657/2023Kirkkojärjestys
- Säädökset > Lainsäädäntö653/2023Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta
- Säädökset > Lainsäädäntö652/2023Kirkkolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö1055/1993Kirkkojärjestys (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 26.11.1993/1054 Kirkkolaki (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.12.1941/895 Laki kirkon keskusrahastosta
- Lakikirjasto > LakimiesJunni, Jussi: Työaikalain soveltamisalasta poikkeaminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä työssäLakimies 3–4/2022 s. 419 – 443, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesKorpiola, Mia: Oikeudesta saarnastuolista. Käräjäjumalanpalvelus ja -saarnat osana ruotsalaista oikeuskulttuuria 1600-luvun lopulta 1900-luvulle – kirja-arvostelu Johan Herbertssonin (toim.) väitöskirjasta "Rättegångsgudstjänsten i Sverige. Reglering och förändring 1684-1989"Lakimies 5/2019 s. 681 – 684, Kirja-arvostelu
- Lakikirjasto > OikeusJunni, Jussi: Kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeuden rajoittaminen perusoikeusnäkökulmastaOikeus 4/2019 s. 397 – 417, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Kirkon oikeuden ja kansallisen työoikeuden yhteensovittamisongelmat – tapaukset Egenberger (C-414/16) ja IR (C-68/17)3.12.2018, OikeustapauskommenttiArtikkelissa käsitellään kahta kirkon oikeuden ja kansallisen työoikeuden rajapintaan kuuluvaa ongelmaa. Ensimmäinen tapaus (Egenberger) koskee uskontoon perustuvaa erilaista kohtelua työntekijän palkkaamisen yhteydessä, ja toinen tapaus (IR) koskee katolisen hyväntekeväisyysorganisaation omistaman sairaalan ylilääkärin irtisanomista sillä perusteella, että lääkäri oli avioeron jälkeen solminut uuden avioliiton. Molemmissa EUT:n tutkittavaksi tulleissa tapauksissa oli periaatetasolla...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötSilkkola, Jaika: Suomen ortodoksinen kirkko-oikeus, oikeuslähteet ja teoria21.6.2018, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitRentto, Juha-Pekka: Luther, laki ja valtio15.10.2012, Lyhyempi kirjoitusLaajempi kirjoitus aiheesta on julkaistu Lakimiehen numerossa 5/2012 (ss. 677-698).
- Lakikirjasto > ArtikkelitJuntunen, Hannu: Kommenttipuheenvuoro TT, OTT Arto Seppäsen alustuksen johdosta12.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommentti Arto Seppäsen alustukseen kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Juntunen käsittelee kirkon oppipohjaa monipuolisesti.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Arto: Kirkko-oikeudellisia näkökohtia virkaan vihkimislupauksiiin8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa käsitellään virkaan vihkimislupausten kirkko-oikeudellisia näkökohtia: Kirkkolain systematiikan kannalta vihkimislupauksilla (pappislupaus KJ 5:6 ja piispanlupaus KJ 18:3) on erottamaton yhteys tunnustukseen. Vihkimislupaukset asettuvat tunnustuskytkennän tähden kirkko-oikeuden ytimeen. Asioissa, joissa on kytkentä kirkon oppiin, ei kirkkolainsäädännön henkeä ja sisällöllistä yhtenäisyyttä rikkomatta voida ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin, ellei tunnustuspykälän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKnuutila, Jyrki: Kirkkolainsäädäntö – Kirkon vai yhteiskunnan asia?8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin tehtävänä on pohtia kirkkoa koskevien säädösten sisältöä kirkon ja valtion suhteiden näkökulmasta. Ovatko ne syntyneet kirkon opillisista ja katsomuksellisista näkemyksistä nousevina vai valtion määrääminä? Kysymystä tarkastellaan ensiksi säädösten syntyprosessin näkökulmasta. Toiseksi huomio kiinnitetään siihen, mikä säädösten sisältö ja suhde on yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön. Kolmanneksi kysymystä pohditaan hengellisen regimentin näkökulmasta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitLeino, Pekka: Kirkon omista lähtökohdista johdettu perusnormityyppinen ylipositiivinen oikeus kritiikkinä kirkon positiivisoikeudelliselle sääntelylle8.10.2012, Asiantuntija-artikkeliEsitelmässä tarkastellaan ensin oikeuden käsitettä oikeusteoreettisena käsitteenä. Sen jälkeen kiinnitetään huomiota myös siihen, mitä kirkko on teologisesti – mitä ovat sen teologiset lähtökohdat – sekä miten oikeuden yleinen käsittäminen liittyy kirkkoon. Sitten on mahdollista arvioida, voiko kirkolla olla sen omista lähtökohdistaan johdettua oikeutta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVainio, Olli-Pekka: Lutherin poliittisesta teologiasta8.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommenttipuheenvuoro Juha-Pekka Renton alustukseen "Luther, laki ja valtio" kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Kirjoituksessa pohditaan valtio- ja oikeusopin kehittämistä luterilaisessa teologiassa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitHalttunen, Matti: Kommenttipuheenvuoro Pekka Leinon esitykseen 5.5.20118.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on kommenttipuheenvuoro Pekka Leinosen esitykseen kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Siinä verrataan kirkon sisäistä oikeudellista järjestelmää yhteiskunnan yleiseen oikeusjärjestelmään ja siten määritellään kirkon ylipositivistista arvopohjaa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaraviita, Ilkka: Kirkko-oikeusseminaari Helsingissä8.10.2012, Lyhyempi kirjoitusKirjoitus on johdatus ja tiivistelmä kaikista kirkko-oikeusseminaarin esityksistä 5.5.2011.
- Lakikirjasto > LakimiesRentto, Juha-Pekka: Laillinen esivalta – puhdas valtio- ja oikeusoppi Lutherin mukaanLakimies 5/2012 s. 677 – 698, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSimojoki, Anssi: Given justice and enacted jurisprudence7.7.2011, Asiantuntija-artikkeliIn his article Simojoki talks about the development of Protestant theology regarding ecclesial justice and ecclesiastical jurisprudence, that are created by the Word of God and developed by Rudolph Sohm’s judicial theology, concept of the ‘invisible church’ and following development of the concept of natural law. The lessons learned from the relation between the National Socialism and the protestant churches and ecclesial justice in the Nordic countries including Finland are discussed. ...
- Lakikirjasto > PDF-kirjatAarto, Markus – Vartiainen, Markku (toim.): Oikeus kansainvälisessä maailmassa. Ilkka Saraviidan juhlakirja.Edilex Kirjat 12.1.2011, Kokoomateos
- Lakikirjasto > ArtikkelitAlaranta, Johannes: Rippisalaisuus12.10.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja käsittelee rippisalaisuutta. Kysymyksessä on kirkkolain 5 luvun 2 §:ssä papille säädetty salassapitovelvollisuus. Kirjoittaja osoittaa sen kirkko-oikeuden vanhimpiin instituutioiksi kuuluvaksi. Ensimmäiset merkinnät papin vaitiolovelvollisuudesta ovat kirjoittajan mukaan 400-luvulta. Jo 800-luvulta lähtien kirkko otti salaripin käyttöön keskeisimpänä henkilökohtaisen sielunhoidon muotona. Ensimmäinen koko katolista kirkkoa koskenut säädös salassapitovelvollisuudesta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitReijonen, Mikko: Näköaloja eurooppalaiseen uskonnonvapauteen29.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja tarkastelee uskonnonvapautta ja eurooppalaisten kirkkojen asemaa integraatioliitännäisinä seikkoina yhteydessä Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopimuksen uskonnonvapaussääntelyyn ja vuodenvaihteessa 2009/2010 voimaantulleeseen Lissabonin sopimukseen. Kirjoittajan mukaan kirkot "löysivät" Euroopan unionin varsin myöhään. Unionin ensisijaisesti talouspoliittinen luonne piti kirkot pitkään erillään siitä. Yhdentymiskehityksen jatkuessa ja syventyessä sekä katolisen kirkon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHokkanen, Pete: Uskonnon harjoittaminen – käsite ja rajat22.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja syventyy teemaan valtiosääntöoikeuden ja ihmisoikeusjuridiikan näkökulmasta. Viime vuosien uskonnonvapausliitännäiset oikeudelliset ongelmat ovat valikoituneet pääasiallisesti yhdelle uralle: voiko pappi sanktioitta kieltäytyä virkaansa kuuluvien tehtävien suorittamisesta suoraan perustuslakiin viitaten. Perustuslain 11 §:n 2 momentin viimeisen virkaan mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Säännökseen viitaten on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKnuutila, Jyrki: Kirkkolainsäädäntö ja kirkon virka Suomessa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ja -järjestykseen15.9.2010, Asiantuntija-artikkeliKirjoittaja kuvaa kanonisesta oikeudesta vuoden 1993 kirkkolakiin ulottuvan pitkän kehityskaaren 1200-luvun kanonisesta oikeudesta voimassa olevaan vuoden 1993 kirkkolakiin. Artikkelin tutkimusaineiston ovat olleet viisi Suomessa 1200–2000 luvuilla käytettyä kirkollista säädöstä. Ne asetetaan syntyaikansa yhteiskunnalliseen, aatehistorialliseen ja teologiseen yhteyteensä. Kirkko-oikeus muodosti pitkään eurooppalaisten oikeusjärjestysten kehittyneimmän osan ja oli esimerkkinä vähittäin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLeino, Pekka: Kirkkolain alasta – kirkkolain alan määrittyminen osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uniikkia kirkkolakijärjestelmää6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliPekka Leino määrittää voimassa olevan vuoden 2000 perustuslain 76 §:n pohjalta kirkkolainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa. Jo voimassa olevan kirkkolain edeltäjiin tuli aivan sen alusta alkaen sisältymään kirkon järjestysmuotoon, "konstituutioon" kuuluvaa teologista ainesta. Kirkon on ollut myös julkishallintoon kuuluvana otettava huomioon sitä koskevassa lainsäädännössä yhteiskunnan muuttuva lainsäädäntö. Kirkon kannalta elintärkeä kysymys on, missä määrin kirkon on seurattava sitä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitAnttinen, Jyrki: Kirkko-oikeuden perusteista6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliJyrki Anttinen tiivistää kirkko-oikeuskeskustelun uudet lähtökohdat esittelemällä Hannu Juntusen, Pekka Leinon ja Arto Seppäsen lähestymistapoja ja taustoittaa uuden alun selostamalla suomalaisen kirkko-oikeuden klassikon, teologian tohtorin ja piispan kirkko-oikeussystematiikkaa. Schaumanin kirkko-oikeusteoria rakentui ajatukselle, että yleinen kirkko-oikeus on teologisen tieteen alaan kuuluvaa ja vain erityiseltä osaltaan juridiikkaa. Kirkko on uskonyhteisö, jonka käsittämiseen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJuntunen, Hannu: Kirkko-oikeus oikeusteologisesta näkökulmasta – erityisenä näkökulmana ”molempien oikeuksien” (ius utrumque) suhde6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliHannu Juntunen lähestyy kirkko-oikeuden kaksinaisluonnetta juristille ehkä tunnustuskirjoja tutummasta näkökulmasta eli Hans Kelsenin stufenbau-opista käsin. Siinä, missä Seppänen kyseenalaistaa muun muassa Kaarlo Tuorin esittämän, oikeusilmiöiden luokitteluun liittyvän tasojaottelun sisältämän jatkuvan muutoksen ajatuksen kirkko-oikeuden tunnustuksellisuusdimension osalta, Juntunenkaan ei sitoudu pelkkään perusnormiolettamaan kansallisen oikeusjärjestyksen ylimpänä (hypoteettisena)...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSeppänen, Arto: Kirkko-oikeus – juridiikkaa vai teologiaa? – kirkko-oikeuden paradigmaa etsimässä6.9.2010, Asiantuntija-artikkeliHaastavassa keynote-puheenvuorossaan Arto Seppänen hahmottaa kirkkolain perusrakennetta kirkkolain 1 §:n näkökulmasta ("Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa") ja kiteyttää näin kirkko-oikeuden ylipositivistisen luonteen. Tämä sääntely on Seppäsen mukaan koko kirkkolakisystematiikan avain ja lähtökohta. Kirkko on oikeudellisesti...
- Lakikirjasto > LakimiesHallamaa, Jaana: Parisuhde ja sen säätely uskonnollisena kysymyksenäLakimies 7–8/2010 s. 1232 – 1248, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesSorvari, Katariina: Kauneimmat joululaulut ja tekijänoikeus (KKO 2006:12)Lakimies 4/2006 s. 634 – 644, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeusLeino, Pekka: Ykseys vai yhdenasianliikkeet?Oikeus 2/2006 s. 268 – 278, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
22.3.2024 12.02
Evankelis-luterilaisen kirkon Pinnalla nyt -verkkosivusto: Avioliitto ja kirkko12.3.2024 kokoontunut piispainkokous esitti, että kaikki parit voisivat saada kirkollisen vihkimisen. Asia etenee toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, jolle piispainkokous esittää, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja. - Uutiset
3.1.2024 16.00
Naispappeus: Hallinto-oikeus hylkäsi kirkkoherran virkavaalista tehdyn valituksenValittajat olivat perustelleet valitustaan sillä, että seurakunnan miesjäsenet voivat arastella sielunhoidollisten keskustelujen käymistä naispapin kanssa ja ripittäytymistä naispapille. Valittajien mukaan nykyinen sukupuolittunut yleinen keskustelu #metoo -kampanjoineen aiheuttaa miehissä varovaisuutta vastakkaisen sukupuolen suhteen. HAO katsoi, ettei kirkkovaltuuston päätös ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. (Ei lainvoim. 3.1.2024) - Uutiset
21.12.2023 9.13
HAO: Kysymys seurakunnan tilojen sallitusta käyttötarkoituksesta ei kuulu ratkaistavaksi hallintolainkäytön järjestyksessäKirkollisvalitus – Suomen evankelis-luterilainen kirkko – Seurakunnan tilojen käyttö – Sallittu käyttötarkoitus – Uskonnonvapauteen liittyvä avioliittokäsitys – Kirkkolaissa tarkoitettu lainvastaisuus – Seurakuntaneuvoston toimivalta – Harkintavalta - Uutiset
30.8.2023 12.36
Uusi tutkimusjulkaisu valottaa uskonnon ja valtion suhteiden kehittymistäUskonnonvapaus on yksi länsimaisen demokratian kivijaloista. Lailla säädetty oikeus valita oma uskontonsa oli historiallisesti merkittävä murros suomalaisessa yhteiskunnassa. Uusi tutkimusjulkaisu Kirkko yhteiskunnassa – suhteet ja rajapinnat tarttuu kirkon ja valtion suhteiden problematiikkaan, kun Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki tänä vuonna täyttää 100 vuotta. - Uutiset
5.6.2023 9.00
Hallinto-oikeus hylkäsi kirkkoherran virkavalinnasta tehdyn valituksenSeurakuntaneuvoston päätökset eivät olleet valittajan esittämillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, seurakuntaneuvosto ei olut ylittänyt harkintavaltaansa ja siten toimivaltaansa eivätkä päätökset muutoinkaan olleet lainvastaisia. Asian lopputulos huomioon ottaen ei olut kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. (Ei lainvoiom. 5.6.2023) - Uutiset
1.6.2023 8.32
Kirkkohallitus teki lukuisia päätöksiä 1. heinäkuuta voimaan tulevan kirkkolain uudistuksen myötäKirkkolainsäädäntö uudistuu 1.7.2023 alkaen ja sen myötä kumoutuvat useat kirkon toimintaa ohjaavat määräykset. Kirkkohallituksen täysistunto teki istunnossaan 31.5. lukuisia päätöksiä, jotka tarvittiin kirkkolainsäädännön uudistuksen vuoksi. - Uutiset
15.5.2023 8.48
Kirkolliskokous ei muuttanut avioliittoon vihkimisen ehtoja: molempien vihittävien on jatkossakin oltava rippikoulun käyneitä kirkon jäseniäKirkolliskokous hylkäsi 12.5.2023 kirkkohallituksen esityksen siitä, että kirkollinen vihkiminen voitaisiin toteuttaa myös, jos vain toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Enemmistö kirkolliskokouksesta äänesti muutoksen puolesta, mutta esityksen hyväksymiseksi olisi tarvittu määräenemmistö eli kolme neljäsosaa äänistä, tässä äänestyksessä 70 ääntä. Nyt äänet jakautuivat muutoksen puolesta 54 ja sitä vastaan 39 (1 tyhjä ääni). - Uutiset
14.4.2023 15.44
Kirkon viestintä: 1. heinäkuuta 2023 voimaan tuleva kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa Tasavallan presidentti vahvisti 14.4.2023 eduskunnan 2.3.2023 hyväksymän uuden kirkkolain ja erillislait. Kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen 11.11.2021. Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023. - Uutiset
30.3.2023 14.41
Uusi kirkkolaki tulee voimaan heinäkuussa 2023Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolainsäädännön uudistus tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Uusi kirkkolaki ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1.7.2023. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 30.3.2023. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14.4.2023. Uuden kirkkolain tavoitteena on rakenteellisesti nykyistä johdonmukaisempi ja käyttäjän kannalta selkeämpi kirkkolaki, jossa otetaan huomioon perustuslain, muun lainsäädännön ja kirkollishallinnon omien kehittämistarpeiden edellyttämät muutostarpeet. - Uutiset
23.3.2023 10.45
Tutkimusjulkaisu Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenäKysymys eläinoikeuksista on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana entistä vahvemmin ihmisoikeuksien kaltaiseksi eettiseksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, ja myös teologinen pohdinta eläinten asemasta on herännyt. Tutkimusjulkaisu Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä toimii keskustelunavauksena näille näkökulmille kirkossa. Kirja julkistetaan 27.3.2023 Kirkon talossa ja verkossa, mutta julkaisu on jo saatavilla pdf-tiedostona. - Uutiset
3.2.2023 12.30
EUT:n ennakkoratkaisu tunnustukselliselle yksityiskoululle myönnettävästä valtionavustuksestaEnnakkoratkaisupyyntö – Kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asema jäsenvaltioissa unionin oikeuteen nähden – SEUT 17 artiklan 1 kohta – Sijoittautumisvapaus – SEUT 49 artikla – Rajoitukset – Perustelut – Oikeasuhteisuus – Yksityiselle oppilaitokselle myönnetyt avustukset – Jäsenvaltioon sijoittautuneen uskonnollisen yhteisön tekemä hakemus – Laitos, jonka kyseinen yhteisö on tunnustanut tunnustukselliseksi kouluksi - Uutiset
1.2.2023 10.30
Apulaisoikeuskansleri: Kirkkoherran viransijaisuus täytettiin kuulematta seurakuntaaApulaisoikeuskansleri kiinnitti Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin huomiota kirkkolain noudattamiseen. - Uutiset
1.2.2023 9.38
KHO: Seurakuntayhtymän hautaustoimen ohjesäännön nojalla tehty päätös ei ollut lainvastainen - Uutiset
23.1.2023 17.00
Apulaisoikeusasiamies: Kirkon viranomaisten menettely sukuselvitysten toimittamisessaKirkkohallituksen 4.11.2022 toimittamien tietojen mukaan virkatodistusten toimitusajat eivät enää yhdessäkään keskusrekisterissä ylittäneet 4 viikkoa ja useimmissa keskusrekistereissä ne olivat 2 viikkoa tai vähemmän. AOA piti saavutettua asiantilaa erittäin myönteisenä. Näissä oloissa AOA katsoi, ettei asia enää tässä vaiheessa edellyttänyt hänen enempiä toimenpiteitään kuin että hän saattoi asiassa (kohdassa 4.2) esittämänsä käsitykset selvityksen toimittaneiden keskusrekisterien tietoon. - Uutiset
14.12.2022 16.00
Sopeutumattomuus työpaikkaan - virkasuhde voitiin purkaa koeajallaPäätös valittajan virkasuhteen purkamisesta koeaikana ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä, seurakuntaneuvosto ei ollut ylittänyt asiassa harkintavaltaansa eikä siten toimivaltaansa eivätkä seurakuntaneuvoston päätökset olleet muutoinkaan lainvastaisia. (Ei lainvoim. 14.12.2022) - Uutiset
21.11.2022 11.00
Hallinto-oikeus ei muuttanut kappalaisen virkavalinnasta tehtyä päätöstä - ei syrjintää (ään.)HAO katsoi, että kirkkovaltuusto toimielimenä ei ollut tehnyt A:han kohdistunutta virkavaalivalintaansa valittajaa syrjien eikä asiassa tämän vuoksi ollut syntynyt syrjintäolettamaa siten, että todistustaakka olisi kääntynyt Euran seurakunnalle sen osoittamiseksi, ettei kirkkovaltuusto ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Euran seurakunnan kirkkovaltuusto oli sille kuuluvan harkintavallan nojalla voinut valita kysymyksessä olevaan kappalaisen virkaan A:n. Kirkkovaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. (Ei lainvoim. 21.11.2022) - Uutiset
30.6.2022 14.25
Hallituksen esitys: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle uusi kirkkolakiHallitus esittää, että evankelis-luterilaiselle kirkolle säädettäisiin uusi kirkkolaki, joka korvaisi voimassa olevan kirkkolain. Esityksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä johdonmukaisemmaksi ja selkeämmäksi, ja näin tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
2.6.2022 11.30
Hallinto-oikeus kumosi Helsingin Tuomiokapitulin päätöksen pappisvirasta pidättämisestä, kun tuomiokapituli oli menetellyt hallintolain esteellisyyden ratkaisemista koskevan säännöksen vastaisestiHAO kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 2.6.2022) - Uutiset
2.5.2022 7.59
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksestaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa ohjaava kirkkolaki on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Vuosien aikana siihen on tehty yli 50 muutosta. Lukuisten muutosten johdosta kirkkolaista on tullut epäjohdonmukainen ja vaikeasti hahmotettava. Kirkkolain kokonaisuudistus on ollut eri tavoin vireillä vuodesta 2005 lähtien. Kun uudistusta yritettiin tehdä vuonna 2020, eduskunnan hallintovaliokunta ja perustuslakivaliokunta keskeyttivät asian käsittelyn eduskunnassa, koska ne katsoivat esityksen sisältävän sekä teknisiä että valtiosääntöoikeudellisia ongelmia. - Uutiset
10.3.2022 15.30
Hallinto-oikeuden päätös hautasijan osoittamista koskevassa asiassaHelsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto oli, siltä osin kuin HAO:ssa oli nyt kysymys, päättänyt olla myöntämättä vainajalle A:n vaatimuksen mukaista uurnahautapaikkaa Kulosaaren hautausmaalta. HAO oikaisi valituksenalaiseen päätökseen liitetyn valitusosoituksen kuulumaan niin, että päätökseen saa hakea muutosta valittamalla HAO:een siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. HAO kumosi valituksenalaisen päätöksen ja yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen, ja palautti asian yhteiselle kirkkoneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. (Julkaisematon. Ei lainvoim. 10.3.2022.) - Uutiset
10.3.2022 15.15
Hallinto-oikeus: Yhteinen kirkkovaltuusto oli voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää olla vuokraamatta seurakuntayhtymän maaomaisuutta yksityisen haudan perustamista vartenKun yhteinen kirkkovaltuusto oli hyväksynyt yhteisen kirkkoneuvoston päätösesityksen, kokousasian selostusosa oli tullut yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen perusteluiksi. Selostusosasta ilmenivät asian laatuun nähden riittävällä tavalla ne seikat, joiden vuoksi yhteinen kirkkovaltuusto oli katsonut, että kysymyksessä olevaa maaomaisuutta ei ollut perusteltua vuokrata A:n vaatimuksen mukaisesti. Valituksenalaista päätöstä ei siten ollut kumottava lainvastaisena valituksessa esitettyjen valituksenalaisen päätöksenperustelemista koskevien syiden vuoksi. Valitus oli edellä sanotun vuoksi hylättävä. HAO totesi, ettei kirkollisvalitusta HAO:lle voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. (Julkaisematon. Ei lainvoim. 10.3.2022) - Uutiset
31.12.2021 10.40
KHO kumosi HAO:n ja Maahanmuuttoviraston päätökset: Turvapaikanhakijan kristillinen vakaumus oli riittävän luotettavasti selvitettyKun otettiin huomioon asiassa esitetty selvitys kokonaisuudessaan, korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli riittävän luotettavasti selvitetty, että A:lle oli muodostunut sellainen kristillinen vakaumus, joka edellytti hänen harjoittavan ja tunnustavan kristinuskoa avoimesti. A:n ei voitu edellyttää elävän vakaumuksensa vastaisesti tai piilottelevan vakaumustaan vainolta välttyäkseen. A:n kohdalla täyttyivät ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa turvapaikan myöntämiselle säädetyt edellytykset. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle turvapaikan antamiseksi. - Uutiset
9.12.2021 10.46
KHO: Hallinto-oikeuden olisi tullut kumota kirkkohallituksen päätös kirkkorakennuksen purkamisesta kuulemisvirheen vuoksiKirkollisasia – Kirkollisen rakennuksen purkaminen – Päätöksen alistaminen – Päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät valitusperusteet – Asianosaisen kuuleminen – Menettelyvirhe - Uutiset
12.11.2021 9.09
Kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus etenee – tunnustuspykälä kirkkolaissaKirkolliskokous päätti hyväksyä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen. Kirkolliskokous keskusteli sen lakivaliokunnan mietinnöstä vilkkaasti. Mietintö poikkesi kirkkohallituksen esityksestä kirkolliskokoukselle tunnustuspykälän suhteen. Lakivaliokunnan mietinnössä esitettiin, että tunnustuspykälä tulisi sijoittaa kirkkolakiin, kun kirkkohallituksen esityksessä esitettiin sen sijoittamista kirkkojärjestykseen. Lakivaliokunnan mietinnössä oli eriävä mielipide, jonka mukaan kirkkolainsäädäntöuudistuksen pitäisi edetä kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. - Uutiset
6.8.2021 8.00
Kirkolliskokous päätti lähettää uuden avioliittoaloitteen perustevaliokuntaanEdustaja-aloite ”pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta” lähetetään perustevaliokuntaan. Turussa tällä viikolla kokoontuva kirkolliskokous päätti asiasta torstaina 5.8. lähetekeskustelun ja äänestyksen jälkeen. Aihetta käsiteltiin viiteen otteeseen kolmen päivän ajan, ja keskustelussa pyydettiin ja käytettiin kaikkiaan 68 puheenvuoroa. Lähetekeskustelun jälkeisessä äänestyksessä 62 edustajaa äänesti valiokuntaan lähettämisen puolesta jaa. Edustajista 41 äänesti aloitteen jatkokäsittelyä vastaan. - Uutiset
28.6.2021 15.16
Hallinto-oikeus: Seurakuntayhtymän hallintopäällikön virkasuhde voitiin purkaa välittömästi koeajan puitteissa kun työnantaja ei ollut tyytyväinen viranhoitoonValittajan virkasuhteen purkaminen ei olut tapahtunut kirkkolain 6 luvun 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla. Päätöksen ei myöskään katsottu syntyneen virheellisessä järjestyksessä tai olleen muuten lainvastainen. Valittajan ja kaupungin seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylättiin. (Ei lainvoim. 28.6.2021) - Uutiset
7.6.2021 9.00
Keskusverolautakunta: Kirkon ei tullut suorittaa arvonlisäveroa hallintopalvelujen keskitetystä tuottamisesta alueellisille seurakunnilleHallintotehtävien suorittamista seurakunnille ei voitu pitää "vastikkeellisena" palvelun suorituksena. Kyse oli arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä toiminnasta. (Ei lainvoim. 7.6.2021) - Uutiset
17.3.2021 15.15
Kirkkohallituksen täysistunnolta suositus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto antoi kokouksessaan 16.3.2021 suosituksen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossa. Suositus tehtiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan johtotehtävistä tai luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä. Lisäksi sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi sellaisesta omaisuudesta ja omistusosuuksista, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen kannalta merkittävänä pidetään sellaista osakkeenomistusta tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Suositus muistuttaa, että myös henkilön yhdistys- tai säätiötoiminnalla saattaa olla merkitystä päätöksenteon puolueettomuuden arvioinnissa. - Uutiset
2.3.2021 13.38
Uusi selvitys kartoittaa kirkkoa lähellä olevia säätiöitä ja yhdistyksiä palveluiden tuottajinaKirkon piirissä toimii useita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia toimijoita. Monet seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat perustaneet yli sadan vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa säätiöitä, jotka tuottavat palveluita haavoittuvassa tilanteessa oleville. Näistä toimijoista ei ole ollut kuitenkaan kattavaa selvitystä, minkä vuoksi Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonian ja sielunhoidon yksikkö sekä Kirkon tutkimuskeskus laativat selvityksen. - Uutiset
28.1.2021 7.56
Piispainkokous antoi lausunnon kirkkolakiehdotuksestaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kokouksessaan 26.–27.1.2021 kirkolliskokoukselle lausunnon kirkkohallituksen esityksestä uudeksi kirkkolainsäädännöksi. Kokonaisuus sisältää uuden kirkkolain, erillislakeja sekä kirkkojärjestyksen. Päätös kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisesta tehtiin toukokuun 2018 kirkolliskokouksessa, ja kirkkolakiehdotus saatettiin eduskunnan käsittelyyn vuonna 2019. Eduskunta nosti esiin muutostarpeita, jotka on otettu huomioon piispainkokouksen käsittelyssä nyt olleessa kirkkohallituksen esityksessä. - Uutiset
10.12.2020 14.43
Hallitus esittää: Kirkkolain muutoksella kirkon toimielimet voisivat kokoontua päätösvaltaisina myös etäyhteyksilläKirkkolakia esitetään muutettavaksi siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää myös sähköisiä kokouksia. Muutos koskisi seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielimiä. Tarve uudelle järjestelylle on noussut esiin koronavirusepidemian aikana. Kirkon toimielinten päätöksentekotapaa ja päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimielimet voivat pitää myös sähköisiä kokouksia, joihin jäsenet voivat osallistua etäyhteydellä. Nykyisin toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää jäsenten läsnäoloa kokouspaikalla. - Uutiset
2.12.2020 14.00
Tuoreessa tutkimusraportissa annetaan kirkolle ehdotuksia hengellisen väkivallan kitkemiseksiHengellinen väkivalta ei ole kadonnut Suomesta, vaikka tilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Kirkkohallituksen tuoreessa raportissa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen sekä siihen, millaisessa roolissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi olla asian suhteen. Raportin ovat kirjoittaneet Kirkkohallituksen asiantuntija Johanna Hurtig ja politiikantutkija Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. ”Hengellisen väkivallan luonne ja seuraukset ovat jo aika hyvin tiedossa. Konkreettisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi on ollut kuitenkin vähän. Raportti pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen”, Linjakumpu muotoilee raportin tehtävän. - Uutiset
16.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Pyyntö saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten oli voitu hylätäTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä oli pyytänyt saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Lounais- Suomen maistraatti oli 12.10.2018 päättänyt, ettei se luovuta laitososoitteissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Maistraatti oli päätöksensä perusteluissa todennut, että tietoja ei voida sen käsityksen mukaan luovuttaa ensinkään, joten sinänsä kysymys maksullisuudesta ei tässä tapauksessa voinut tulla ratkaistavaksi. HAO hylkäsi seurakuntayhtymä valituksen. (Ei lainvoim. 16.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 11.15
Hallinto-oikeus: Naista ei syrjitty kirkkoherran valinnassaSeurakuntaneuvoston kirkkoherran valintaa koskeva päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Seurakuntaneuvosto oli voinut harkintansa mukaan valita virkaan A:n. Valittajaa ei ollut syrjitty hänen sukupuolensa perusteella eikä asiassa ole ilmennyt, että viran täyttäminen olisi perustunut epäasiallisiin syihin. Päätös ei ollut muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Myöskään oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös ei ollut lainvastainen. (Ei lainvoim. 15.11.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorilleAvioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
15.11.2019 12.30
Kirkkoherran valinnassa olisi tullut toimittaa suljettu lippuäänestysKirkkovaltuustojen yhteinen kokous oli päättänyt valita seurakuntien yhteiseen kirkkoherran virkaan yksimielisesti viran ainoan hakijan, seurakuntien yhteisen vt. kirkkoherran. Koska vaalia ei ollut valittajan vaatimuksesta huolimatta toimitettu suljetuin lipuin, vaalin toimittamisessa oli tapahtunut menettelyvirhe. Kirkkovaltuustojen yhteisen kokouksen päätös oli valittajan valituksessa esittämällä perusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 15.11.2019) - Uutiset
8.11.2019 9.26
Kirkolliskokous: Yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää kastettavalle jatkossaKirkolliskokous päätti istunnossaan 7. marraskuuta, että jatkossa kastettavalla tulee olla aiemman kahden kummin sijaan ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kummien vähimmäismäärän muutoksen taustalla on ajatus helpottaa kastejärjestelyjä perheissä ja madaltaa kynnystä kastaa lapsi tai aikuinen kirkon jäseneksi. Päätös palvelee erityisesti niitä perheitä, joissa kummien löytäminen on vaikeaa. Kokous päätti myös muun muassa kirkon hallinnon keventämisestä. - Uutiset
18.9.2019 8.15
Kirkkohallitus esittää: Kastettavalle lapselle riittää jatkossa yksi kummiKirkkohallitus päätti 17.9.2019 istunnossaan esittää marraskuun kirkolliskokoukselle, että kastettavalle lapselle riittää yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Esitys edellyttää muutosta kirkkojärjestykseen. - Uutiset
11.9.2019 8.30
Oikeuskansleri STM:n joulukirkosta: Ministeriön oltava neutraali uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessäOikeuskansleri katsoi, että valtiovallan edustajien olisi oikeudellisesti perustellumpaa pidättäytyä järjestämästä henkilökunnalle tarkoitettuja uskonnollisia tilaisuuksia työaikana tai olla muutoin myötävaikuttamassa tällaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Perinteiden noudattaminen on sinänsä arvokasta, mutta viranomaisten toiminnassa asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen näkökulmasta. Julkisen vallan on turvattava uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Oikeuskansleri saattoi näkemyksensä STM:n tietoon. - Uutiset
21.5.2019 8.03
Väitös: Kirkkoturvatoiminta haastaa käsityksen suomalaisesta oikeus- ja hyvinvointivaltiostaLähi-idän kriisejä seurannut voimakas turvapaikanhakijoiden lukumäärän kasvu on haastanut eurooppalaisia yhteiskuntia erityisesti viime vuosien aikana. Euroopan valtiot ovat systemaattisesti vastanneet kriisiin kiristämällä turvapaikan saamisen kriteerejä sekä heikentämällä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paperittomiksi päätyneiden asemaa. Kriisin seurauksena erilaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, mukaan lukien eri kirkkokuntien seurakunnat, ovat tukeneet ja auttaneet eri tilanteissa olevia maahanmuuttajia myös Suomessa. Osassa tilanteista seurakunnat ovat katsoneet, että kielteinen turvapaikka- tai karkotuspäätös on ollut kyseenalainen tai epäinhimillinen. Tällöin seurakunnat ovat voineet ottaa Suomesta turvaa hakevan kirkkoturvaan, jolla on pyritty estämään karkotus maasta. Kirkkoturvalla ei ole varsinaista lainvoimaa, mutta sen avulla seurakunta pyrkii nimenomaisesti kansallisen ja kansainvälisen lain toteutumiseen turvatun kohdalla. Yhteiskuntatieteiden maisteri Talvikki Ahonen tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisen haastattelu- ja media-aineiston valossa kirkkoturvatilanteissa mukana olevien toimijoiden välisiä suhteita ja jännitteitä. - Uutiset
6.3.2019 11.50
KHO:n äänestysratkaisu arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä viranomaistoiminnastaAsiassa oli ratkaistavana, oliko A:n seurakunnan suoritettava arvonlisäveroa seurakuntien yhteistyösopimuksen perusteella seurakunta B:ltä veloittamistaan palkkakustannuksista. KHO totesi, että talousjohtajan viranhaltijan palkkakustannusten jakaminen tapahtui julkisoikeudellisia yhteisöjä erityisesti koskevan oikeudellisen järjestelmän piirissä. Talousjohtajan alaisuudessa työskentelevien henkilöiden palkkakustannusten jakaminen oli ollut luontevaa toteuttaa saman mallin mukaisesti, mihin nähden sopimuksen mukaisten eri palveluveloitusten arvonlisäverokohtelun oli määräydyttävä yhtenäisesti. Kysymyksessä oli siten arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävä viranomaistoiminta. Ään. 4–1. - Uutiset
25.2.2019 15.19
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille annetusta moitteesta tehdyn valituksenKun otettiin huomioon, että pastorille ei ollut määrätty kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua seuraamusta, tuomiokapitulin päätöksessä oli kyse lähinnä huomautukseen rinnastettavasta kehotuksesta vastaisen varalle. Päätöksestä ei voitu myöskään katsoa aiheutuvan välittömiä vaikutuksia pastorin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Näihin seikkoihin nähden HAO katsoi, ettei kyseessä ollut kirkkolain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu valituskelpoinen päätös, vaan päätös rinnastuu kirkkolain 24 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun valmisteluun, johon ei voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksin eikä valittamalla. Valitus oli tämän vuoksi jätettävä tutkimatta. Kun otettiin huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:ssä säädetty ja hallinto-oikeuden ratkaisu sekä se, että tuomiokapitulin päätöksessä 21.3.2018 oli ilmoitettu valituskiellosta, ei ollut kohtuutonta, että pastori sai pitää hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. (Ei lainvoim. 25.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteellaKirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
28.6.2018 11.04
Hallinto-oikeuden ratkaisu kirkon tilojen käytöstäHallinto-oikeus totesi, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto voivat yhdessä päättää kirkkojärjestyksen 14 luvun 2 §:n mukaisesti seurakunnan kirkon käytöstä. Näin ollen valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että seurakuntaneuvosto olisi ylittänyt toimivaltansa päättäessään kirkon tilojen käytöstä. Päätös ei ollut muutenkaan lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Seurakuntaneuvosto oli voinut hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kirkollisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.6.2018) - Uutiset
11.5.2018 10.32
KHO:n ratkaisu kirkkoherran irtisanomisesta ja varoituksen antamisesta - HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:eenKHO katsoi, että piispalla oli ollut työnantajan edustajana toimivalta antaa A:lle kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentin mukainen varoitus. Varoituksen antamista koskeva toimivalta ei siten kuulunut yksin tuomiokapitulille. Varoitusta oli pidettävä aiempaa kirkkojärjestyksen mukaista huomautusta koskevaa sääntelyä vastaavana työnjohdollisena toimenpiteenä, jolla työnantaja oli kiinnittänyt viranhaltijan huomiota siihen, ettei tämä ollut toiminut virkatehtävien edellyttämällä tavalla. Piispan toimivalta antaa kysymyksessä oleva varoitus vastasi noudatettua hallinnollista käytäntöä. KHO katsoi, että HAO ei ollut voinut esittämillään menettelyllisillä selvittämis-, kuulemis- ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevilla perusteilla asiaa aineellisesti arvioimatta päätyä katsomaan, että varoitus ei ollut täyttänyt kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentissa varoitukselle asetettuja edellytyksiä ja että varoitukselle ei ollut voitu antaa virkamiesoikeudellista merkitystä A:n irtisanomista koskevassa asiassa. (Ään. perusteluista 3-2) (Huom, ks. Edilex 5.2.2019: KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy) - Uutiset
19.4.2018 8.28
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu uskontoon tai vakaumukseen perustuvasta erilaisesta kohtelusta työssäEnnakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2000/78/EY – Yhdenvertainen kohtelu – Uskontoon tai vakaumukseen perustuva erilainen kohtelu – Kirkkojen tai muiden organisaatioiden, joiden eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen, ammatillinen toiminta – Uskonto tai vakaumus, joka on työtä koskeva, organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus – Käsite – Toimintojen luonne ja se yhteys, joissa niitä harjoitetaan – SEUT 17 artikla – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10, 21 ja 47 artikla - Uutiset
4.4.2018 9.29
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus koulun menettelystä uskonnollisten päivänavausten järjestämisessäPerusopetuksen järjestäjä on vastuussa oppilaiden ja heidän huoltajiensa uskonnonvapauden turvaamisen toteutumisesta. Apulaisoikeusasiamies piti selvänä, ettei A:n kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen selvityksessä esiin tuoduilla perinteillä ja uuden toimintakulttuurin juurruttamisen vaatimalla ajalla voida perustella sitä, että kukaan vastoin tahtoaan joutuisi koulussa osallistumaan itselleen vieraan uskonnon harjoittamiseen. A:n kaupungilla (sivistys- ja kulttuuripalveluilla) on opetuksen järjestäjänä kokonaisvastuu huolehtia siitä, että sen kaikissa kouluissa myös käytännössä noudatetaan perusopetuksen järjestämisestä annettuja säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita. - Uutiset
18.1.2018 11.25
Prof. Seppo Koskinen: Evankelis-luterilainen kirkko sekä syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoKirkollisen ja yleisen "maallisen" syrjintälainsäädännön välinen suhde on viime vuosina aiheuttanut lukuisia ongelmia. Merkittävimmät ovat koskeneet naispappien kanssa työskentelemistä sekä tasa-arvoista avioliittoa. Tämän kirjoituksen aiheena on se, milloin kirkollinen yhteisö saa työpaikkailmoituksessaan edellyttää kyseisen kirkon jäsenyyttä. Kyse on tällöin yhdenvertaisuuslain syrjivän työpaikkailmoittelun kiellon ja toisaalta kirkkolain asettaminen omien työhönottosäännösten välisestä suhteesta. - Uutiset
6.10.2017 12.30
KHO:n päätös irtisanomisperusteisiin vetoamisesta kohtuullisessa ajassa sekä asiallisista ja painavista syistä irtisanoa virkasuhde viranhaltijasta johtuvasta syystä - seurakunnan kirkkoneuvoston päätökset kumottiin lainvastaisinaHAO oli todennut, että pääosa B:n virkasuhteen irtisanomisperusteena esitetyistä seikoista oli ennen irtisanomista ollut työnantajan tiedossa niin pitkään, ettei irtisanomista näillä perusteilla voitu katsoa tehdyn kirkkolain 6 luvun 51 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuullisessa ajassa. Irtisanomisperusteena oli vedottu myös kesäkuussa 2014 sattuneisiin tapahtumiin. Näistä tapahtumista esitettyjen selvitysten perusteella työnantajalla ei kuitenkaan voitu katsoa olleen asiallisia ja painavia syitä B:n virkasuhteen irtisanomiseen. Kirkkoneuvoston päätökset olivat näin ollen lainvastaisia ja ne oli siksi kumottava. - Uutiset
13.9.2017 15.30
Tuomiokapituli antoi samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille vakavan moitteenTuomiokapituli on käsitellyt pastori Kai Sadinmaan toimittamia samaa sukupuolta olevien parien kirkollisia vihkimisiä 1.3.2017 ja 15.7.2017. Tuomiokapituli on katsonut, että Sadinmaa on toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapituli on antanut Sadinmaalle vakavan moitteen ja kehottanut Sadinmaata pysymään pappislupauksessaan. Ään 5-2. (Ks. Edilex 25.2.2019: Hallinto-oikeus jätti tutkimatta samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille annetusta moitteesta tehdyn valituksen) - Uutiset
31.7.2017 11.45
Elokuussa 2017 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia- Opintotuki ja opiskelijoiden asumisen tuki muuttuvat
- Metsästysjousia koskeva sääntely muuttuu
- Tieliikennelaki ja ajoneuvolaki muuttuvat
- Määräaikainen laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta voimaan
- Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta voimaan
- Lukiolaki muuttuu (tilauskoulutus)
- Tuloverolaki muuttuu (opintolainavähennys)
- Kirkkolaki muuttuu
- Pedagogiset varhaiskasvatussuunnitelmat jokaiselle lapselle - Uutiset
23.3.2017 11.25
Hallinto-oikeuden päätös kappalaisen irtisanomisesta sairauden perusteellaKun kuntoutusta oli pidetty vielä tarpeellisena, ei vähän yli vuoden sairausloma yksistään osoittanut, että A:n sairaus olisi ollut niin pitkäaikainen, ettei virkasuhteen jatkamiselle ollut edellytyksiä. Irtisanomisvaiheessa ei ollut käytettävissä riittävästi tietoa A:n sairauden lääketieteellisestä ennusteesta eikä hänen paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksistaan. Näin ollen ei ollut myöskään arvioitavissa, oliko A:n työkyky vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, mihin selvitykseen perustui työnantajan kanta siitä, että työnantaja olisi lain edellyttämällä tavalla yksityiskohtaisesti selvittänyt, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla A muuhun virkasuhteeseen. Päätös kumottiin. (Ei lainvoim. 23.3.2017) - Uutiset
18.11.2016 7.26
Kirkon akateemiset: Kirkon virkasuhdeturva aikansa elänyttäKirkon viranhaltijoita koskeva lainsäädäntö on saatava yhdenvertaiselle tasolle työntekijöiden sekä kunnan ja valtion virkasuhteisten kanssa. Näin linjasi Kirkon akateemiset AKIn valtuusto syyskokouksessaan 14.–15.11.2016 Helsingissä. Esimerkiksi seurakuntapastorivirkaan ilmoittautunut ei voi millään tavalla hakea muutosta epäasiallisesta hakumenettelystä. Kirkko tarvitsee lisäksi oman yhteistoimintalain. Myös kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeutta koskevat rajoitukset tulee uudistaa. - Uutiset
19.10.2016 10.10
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi oikeudellisen selvityksen avioliittolain vaikutuksista kirkolleKirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18. lokakuuta 2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin. - Uutiset
22.9.2016 6.14
Pastorin pitämä kannatuspuheenvuoro yhden ehdokkaan hyväksi kirkkovaltuuston kokouksessa ei tehnyt kappalaisen virkavalinnasta tehtyä päätöstä virheelliseksiValittajan ei katsottu esittäneen viranhaltijan puheenvuoron sisällöstä sellaisia seikkoja, joiden perusteella sen olisi voitu todeta olleen valtuuston työjärjestyksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sopimaton tai muuten sen laatuinen, että puheenjohtaja olisi ollut velvollinen kieltämään puheenvuoron käytön tai keskeyttämään sen. Kirkkovaltuuston päätös ei ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ollut muutenkaan kirkkolain 24 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. HAO hylkäsi valituksen. (Ei lainvoimainen 22.9.2016) - Uutiset
31.8.2016 15.37
Piispainkokous antoi selonteon kirkon avioliitto-opista avioliittolain muuttuessa sekä lausunnon esitysluonnokseen kirkkolainsäädännön kodifioimiseksiSuomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kirkolliskokouksen siltä pyytämän selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi avioliittolain muuttuessa 1. maaliskuuta 2017. Avioliittoselonteon tavoitteena on selkiyttää avioliittolain muutokseen liittyvää keskustelua kirkossa. Avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista. - Uutiset
5.7.2016 13.00
KHO: Seurakuntaneuvosto ylitti toimivaltansa kolehtisuunnitelman hyväksymisessäKallion seurakunnan seurakuntaneuvosto oli hyväksynyt kolehtisuunnitelman ajalle 26.6.–31.12.2011 seuraavin muutoksin: Kirkkohallituksen määräämät kolehdit 14.8. ja 21.8. oli muutettu kerättäviksi siten, että 14.8. kerätään opiskelijoiden hengellisen kasvun, kristillisen vastuun ja laupeudentyön edistämiseen Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto ry:lle ja 21.8. Kirkon Ulkomaanavun kautta Venäjällä tehtävään työhön. Hallinto-oikeus totesi, että seurakunnan kolehtisuunnitelman vahvistamisesta säädetään kirkkojärjestyksen 2 luvun 8 §:ssä. Sen mukaan kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman niistä päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista, joista ei ole määrätty kirkkolain 22 luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti. Ottaen huomioon toisaalta kirkkohallitukselle kirkkolain 22 luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdassa uskottu tehtävä ja toisaalta seurakuntaneuvoston kirkkojärjestyksen 2 luvun 8 §:n mukaisen toimivallan nimenomainen rajaus, hallinto-oikeus katsoi, että Kallion seurakuntaneuvosto on ylittänyt toimivaltansa asiassa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
8.3.2016 8.02
Hallinto-oikeus: Kanttorilta voitiin periä takaisin liikaa maksettua palkkaa lähes 37 000 euroaYhteinen kirkkoneuvosto oli voinut päättää periä takaisin palkkaa ajalta 1.1.2010–30.4.2013 yhteensä 36 944 euroa, kun liian suuren palkan suorittaminen rahana oli johtunut työnantajan ilmeisestä erehdyksestä. (Ei lainvoim. 8.3.2016) - Uutiset
28.1.2016 6.57
Työtuomioistuin antoi Helsingin hallinto-oikeudelle lausunnon kanttorin palkan takaisinperintää koskevassa asiassaHelsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt periä takaisin kanttorilta liikaa maksettua palkkaa yhteensä 36 944 euroa neljän vuoden kuuden kuukauden maksuajalla. Kysymys TT:ssa siitä, mihin palkkaan kanttori oli oikeutettu kirkon virka- ja työehtosopimuksen nojalla kun otettiin huomioon, että hän oli valinnut niin sanotun vanhan luontoisetupalkkauksen. - Uutiset
3.12.2015 14.42
Yhteisövero-osuus poistuu seurakunnilta verovuodesta 2016 lähtienVuoden 2016 alusta yhteisön ja yhteisetuuden tulosta ei enää suoriteta veroa seurakunnalle. VN antoi torstaina 3. joulukuuta asetusmuutokset, joissa maininta seurakunnasta yhteisöveron saajana on poistettu. Asetukset tulevat yhdessä jo aiemmin vahvistettujen lainmuutosten kanssa voimaan 1. tammikuuta 2016. - Uutiset
11.11.2015 15.31
Seurakunta irtisanoi valittajan talouspäällikön virasta vedoten siihen, ettei valittaja ollut selviytynyt työtehtävistään riittävällä tavalla – hallinto-oikeus kumosi seurakunnan päätöksetVaikka valittajan työtavoissa ja osaamisessa oli arvioitava olleen selviä puutteita, ei valittajan ollut mainituissa olosuhteissa katsottava laiminlyöneen virkatehtäviään siten, että työnantajalla olisi ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa hänet. HAO arvioi, ettei irtisanominen ollut oikeassa suhteessa palkanmaksussa ja taloushallinnossa olleisiin ongelmiin nähden ottaen erityisesti huomioon, ettei valittajan ollut arvioitava tarkoituksellisesti laiminlyöneen tehtäviään. HAO kumosi irtisanomista koskevat päätökset kirkkolain ja hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastaisina. - Uutiset
7.10.2015 11.15
Hallinto-oikeus: Kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiselle ei ollut hänestä johtuvaa asiallista ja painavaa syytä - tuomiokapitulin päätös oli lainvastainenAsiakirjoista ei mm. ilmennyt miten ja milloin kirkkoherra olisi rikkonut velvoitteitaan. Päätöksessä oli kuvailtu kirkkoherran käyttäytymistä vain yleisellä tasolla ilman yhteyttä konkreettisiin yksilöityihin tapahtumiin. Viranhaltijan oikeusturva edellytti, että väitetty moitittava toiminta tai laiminlyönti yksilöidään riittävällä tarkkuudella siten, että viranhaltijalla on mahdollisuus puolustautua ja esittää asiassa hankitusta tosiasiaselvityksestä oma kantansa. HAO katsoi, ettei tällaista mahdollisuutta X:llä ollut irtisanomistaan koskevassa kuulemisessa tai irtisanomista koskevassa asiassa muutoinkaan. (Huom, ks. Edilex 5.2.2019: KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy) - Uutiset
22.5.2015 9.25
Yhteisövero-osuus poistuu seurakunnilta verovuodesta 2016 lähtienYhteisön ja yhteisetuuden tulosta ei suoriteta verovuodesta 2016 lähtien veroa enää seurakunnalle, vaan ainoastaan valtiolle ja kunnalle. Seurakuntien hoitamia yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviomäärärahasta maksettavalla rahoituksella. Tasavallan presidentti vahvisti muutokset perjantaina 22. toukokuuta. - Uutiset
5.3.2015 12.40
Apulaisoikeuskansleri: Kirkkoneuvosto menetteli lainvastaisesti virantäytössäApulaisoikeuskansleri on huomauttanut seurakunnan kirkkoneuvostoa hallintolain ja kirkkolain vastaisesta menettelystä, kun se oli jättänyt perustelematta tekemänsä virkanimitykset laissa edellytetyllä tavalla ja jättänyt selvittämättä sen, täyttävätkö virkaan valitut henkilöt kirkkolaissa asetetut edellytykset - Uutiset
4.12.2014 15.28
Hallitus ehdottaa yhteisövero-osuuden poistoa seurakunnilta verovuodesta 2016 lähtienHallitus esittää, että yhteisön ja yhteisetuuden tulosta ei suoritettaisi verovuodesta 2016 lähtien veroa enää seurakunnalle, vaan ainoastaan valtiolle ja kunnalle.