-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Asiavaltuus
- Uutiset
28.2.2024 10.30
KKO: Biologisella äidillä ei ollut adoptiolain 56 §:n tai perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla oikeutta hakea muutosta hänen aikuisen poikansa adoptiota koskevaan päätökseenKKO totesi, että adoptiolain asianosaispiiriä ja muutoksenhakuoikeutta koskevan sääntelyn taikka yleisten prosessioikeudellisten periaatteiden perusteella täysi-ikäisen adoptoitavan vanhemmalla ei ole asianosaisen asemaa eikä muutoksenhakuoikeutta adoptiota koskevassa oikeudenkäynnissä annettuun ratkaisuun. Tässä tapauksessa KO oli varannut A:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja mahdollisuuden esittää selvitystä hänen täysi-ikäisen lapsensa adoptiota koskevassa asiassa. KO oli ottanut vastaan A:n esittämää selvitystä ja kuullut tätä istunnossa asian selvittämiseksi sekä huomioinut A:n esittämät seikat arvioidessaan sitä, täyttyvätkö adoptiolain 4 §:n edellytykset adoption vahvistamiselle. Oikeudenkäyntimenettelyssä oli kunnioitettu A:lle biologisena äitinä kuuluvaa oikeutta yksityiselämään. Adoptiolain 56 §:n soveltaminen ei siten nyt käsillä olevissa olosuhteissa johtanut myöskään PL 106 §:ssä tarkoitettuun ilmeiseen ristiriitaan A:lle perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa eikä mainittua säännöstä siten tullut jättää soveltamatta perus- ja ihmisoikeussääntelyn vastaisena. - Uutiset
22.12.2022 14.41
Hovioikeus hylkäsi käräjänotaarin tekemän tuomiovirhekantelunPesänselvittäjän kuoleman johdosta pesänselvityshallinto tulee lain mukaan toimittaessa joka tapauksessa organisoida uudelleen, ja kantelussa tapahtuneeksi esitetty kuolinpesän osakkaan kuulemisvirhe tulee tässä prosessissa korjatuksi. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei kantelussa mainitun hakemusasian käsittelyssä mahdollisesti tapahtuneen oikeudenkäyntivirheen korjaamiseen liity sellaista voimakasta julkista intressiä tai sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella asian ratkaisseella käräjänotaarilla voitaisiin katsoa olevan hakijalegitimaatio eli oikeus tuomiovirhekantelun tekemiseen. (Vailla lainvoimaa 22.12.2022) - Uutiset
9.6.2022 9.11
KKO: Tapauksessa oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjälläX:n kuolinpesä oli määrätty pesänselvittäjän hallintoon. Pesän osakas A oli vaatinut, että pesänselvittäjä ryhtyy ajamaan kannetta X:n tekemän kiinteistön kaupan peräyttämiseksi. Pesänselvittäjä oli ilmoittanut, ettei hän ryhdy ajamaan kannetta, ja antanut A:lle osoituksen ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi. Pesänselvittäjä oli perustellut ratkaisuaan muun muassa pesän likvidien varojen puutteella. Tämän jälkeen A oli nostanut omissa nimissään, mutta pesän lukuun kanteen, jossa hän vaati kaupan julistamista pätemättömäksi.
Korkein oikeus katsoi, että asian olosuhteissa A:n kanneoikeuden hyväksyminen oli pesänselvitysjärjestelmän tavoitteiden kannalta selvästi tarkoituksenmukaista sekä kuolinpesän osakkaan kohtuullisten oikeusturvavaatimusten turvaamiseksi tarpeen. Siksi oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjällä. A:n kanne tuli tutkia. - Uutiset
24.2.2022 11.47
Hovioikeus palautti laiturin poistamista koskevan asian – kanne olisi tullut tutkia kun väärää vastaajaa koskeva väite ei ollut prosessiväite vaan asiaväiteHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa väite siitä, että yhdistys oli väärä vastaaja, ei ollut asialegitimaation puuttumista tarkoittava prosessiväite, vaan asiaväite siitä, ettei kantaja voi saada vastaajaa vastaan kanteen hyväksyvää tuomiota. Kantajalla olisi siten ollut oikeus saada käräjäoikeuden tutkittavaksi muun ohessa kysymys siitä, oliko yhdistys kanteessa väitetyillä perusteilla velvollinen poistamaan laiturin. (Vailla lainvoimaa 24.2.2022) - Uutiset
9.11.2021 7.57
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Kuolinpesän osakkaalla ei ollut kanneoikeuttaAsiassa ei päätöksessä kerrotuin tavoin ollut riittävän vahvoja perusteita myöntää osakkaalle A kanneoikeutta pesänselvityksen ollessa kesken. A:n kanne oli sen vuoksi jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2021) - Uutiset
1.10.2021 11.25
Hovioikeus: Edunvalvontavaltuutetulla ei ole asialegitimaatiota vaatia lähestymiskieltoa valtuuttajan suojaksiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että A:lla ei ollut AA:n edunvalvontavaltuutettuna lähestymiskiellosta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla asialegitimaatiota vaatia lähestymiskieltoa AA:n suojaksi. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
14.9.2021 15.00
Keskusjärjestöllä ei katsottu olevan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa tarkoitettua asemaa vastata kanteeseen jäsenliittonsa puolestaKeskusjärjestöä vastaan nostettu kanne hylättiin. Ammattiliitto oli kutsuttu asiassa kuultavaksi. Koska asian ainoaa vastaajaa vastaan nostettu kanne hylättiin, lausunnon antaminen asiasta enemmälti raukesi. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. - Uutiset
31.8.2021 14.30
Kantajayhtiöllä oli asialegitimaatio, mutta sopimusta ei ollut syntynyt - hovioikeus vapautti vastaajan kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudestaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajalla (A Oy:llä) oikeus ajaa kannetta omissa nimissään. Jos asialegitimaatio oli olemassa, arvioitavaksi tuli se, oliko vastaajan ja kantaja Oy:n välille syntynyt sopimus ja oliko kantaja Oy:llä oikeus saada sopimuksen perusteella vahingonkorvausta vastaajalta. Kysymys oli lisäksi mahdollisen vahingonkorvauksen määrästä. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko vastaaja saanut sellaista perusteetonta etua, jonka hän oli velvollinen palauttamaan kantaja Oy:lle ja mikä oli mahdollisen perusteettoman edun määrä. HO katsoi, että kantaja Oy:llä oli asialegitimaatio asiassa. Kantaja Oy:n ja vastaajan välille ei kuitenkaan katsottu syntyneen sopimusta. Kun vastaaja ei asiassa lausutun perusteella ollut velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle myöskään sen vaatimaa perusteettoman edun palatusta, kanne oli hylättävä ja vastaaja vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
31.5.2021 11.20
KKO: Kuolleen asianosaisen perillisellä ei ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan päätöksen purkamistaVuonna 2019 kuolleen A:n biologinen lapsi C vaati, että käräjäoikeuden 24.8.2012 antama päätös adoptiosuhteen vahvistamisesta A:n ja jo päätöstä annettaessa täysi-ikäisen B:n välille puretaan OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla C:n esittämien uusien seikkojen ja todisteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei C:llä ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan käräjäoikeuden päätöksen purkamista, koska C ei ollut asianosainen adoptiota koskevassa asiassa eikä myöskään sillä perusteella, että hän oli A:n rintaperillinen. Adoptiopäätöksen voimassaoloon ei tässä asiassa liittynyt myöskään sellaisia julkista intressiä koskevia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet asialegitimaation laajentamista asianosaispiirin ulkopuolelle. Sen vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen tutkimatta. - Uutiset
21.4.2020 14.31
Hovioikeuden välituomio puhevallasta asuinhuoneistoon liittyvää riitaa koskevassa asiassaAsiassa on KO:ssa kysymys osaomistusasunnon kauppaan liittyvästä hinnanalennusvaatimuksesta. HO jätti välituomiollaan asukkaiden kanteet tutkimatta asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n yleiseen virhesäännökseen perustuvina lukuun ottamatta parvekkeiden väitettyjä laatuvirheitä nrot 25–29. Kanteet tutkitaan kaikilta osin asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen ja sopimuksen kohtuuttomuuteen perustuvina. - Uutiset
20.4.2020 8.46
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön ja osakkaan tuomioistuinsovittelussa sopiman riidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin käräjäoikeus - hovioikeus oli erimielinenHO katsoi osakkaan olevan oikeutetun osittaiseen korvaukseen hänen oikeudenkäyntikuluistaan siten, että Asunto Oy velvoitettiin korvaaman puolet osakkaan kohtuullisiksi katsotuista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa eli 3.720 euroa. Asian näin päättyessä asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. Hän katsoi, että aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. Tähän lopputulokseen nähden eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että osakkaan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa oli hylättävä ja osakas velvoitettava korvaamaan Asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. Kysymys myös asiavaltuutuksesta, kun HO:lle tehtyä valitusta ei ollut allekirjoittanut osakas itse, vaan hänen avopuolisonsa. Kysymys myös osakkaan oikeudesta vedota kirjallisiin todisteisiin ja HO:ssa esittämäänsä seikkaan. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
25.3.2020 14.20
Markkinaoikeus jätti tutkimatta hakemuksen teleliittymän haltijoiden yhteystietojen saamiseksi asiavaltuuden puuttumisen vuoksiMarkkinaoikeus katsoi, että tekijänoikeuslain 60 a §:ssä ei ole tarkoitettu säätää esillä olevaan asiaan soveltuvaa poikkeusta niin sanottuun prosessimandaatin kieltoon. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoi, että Copyright Management Services Ltd:lle ei ollut luovutettu oikeutta omissa nimissään saada ja käsitellä teleliittymien haltijoiden yhteystietoja. Hakemus oli näin ollen jätettävä hakijana olevan Copyright Management Services Ltd:n asiavaltuuden puuttumisen vuoksi tutkimatta. - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
13.2.2020 12.15
Hovioikeuden ratkaisu valitusoikeudesta ja asialegitimaatiosta ulosottoasiassaHovioikeus totesi johtopäätöksinään muun muassa, että KK:lla oli yhtiön ainoana hallituksen toimintakykyisenä jäsenenä oikeus edustaa yhtiötä. Siten X Oy:n valitus oli otettava tutkittavaksi. Asia oli sanotuilta osin palautettava käräjäoikeuteen valituksen tutkimiseksi. KK on omistamastaan osakeyhtiöstä erillinen oikeussubjekti. Siten X Oy:n omaisuuden realisointi ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset eivät suoraan kohdistu KK:hon. Siten KK:lla ei ollut yksityishenkilönä asialegitimaatiota tai itsenäisen väliintulijan asemaa tässä ulosottovalitusasiassa. Siten KK:n yksityishenkilönä tekemä ulosottovalitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenäKuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
28.10.2019 9.45
Julkisasiamies: sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää sähkömarkkinadirektiivissä tarkoitettuna osapuolena, jota Energiaviraston päätös koskee ja joka olisi siten oikeutettu hakemaan päätökseen muutostaJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa korkeimman hallinto-oikeuden esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 17 kohtaa on tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa sähköverkkoyhtiön kuluttaja-asiakasta ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna osapuolena, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee. - Uutiset
18.6.2019 13.11
Markkinaoikeuden ratkaisu televisio-ohjelmien edelleen lähettämisestä ja tekijänoikeusjärjestön asiavaltuudestaMAO katsoi, että televisioyhtiöiden Telialle suojatulla pisteestä pisteeseen -yhteydellä toimittaman signaalin siirtäminen Telian verkossa ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä edelleen lähettämistä. Asiassa ei ollut näin ollen tarpeen arvioida muita edelleen lähettämisen edellytyksiä. Kopioston vahvistusvaatimukset 1(a) ja 3(a) sekä myös siihen perustuvat kannevaatimukset 3(b) ja 4 oli näin ollen hylättävä. MAO velvoitti Kopiosto r.y:n korvaamaan Telian oikeudenkäyntikulut yhteensä 408.958,51 eurolla ja asianosaiskulut 15.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. (Valituslupa myönnetty) - Uutiset
10.4.2019 16.00
Hovioikeus hakijalegitimaatiosta - käräjätuomarin tekemää kantelua velkajärjestelyä koskevan päätöksen poistamiseksi ei voitu tutkiaHO katsoi, että kantelussa mainitun oikeudenkäyntivirheen korjaamiseen ei liittynyt sillä tavoin voimakasta julkista intressiä tai sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella asian ratkaisseella tuomarilla olisi voitu katsoa olleen hakijalegitimaatio eli oikeus tuomiovirhekantelun tekemiseen. Asiaa ei ollut arvioitava toisin kantelussa ja lausumassa esitettyjen seikkojen perusteella. Käräjätuomarin kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
18.2.2019 9.15
Käräjäoikeus pohti rekisteristä poistetun osakeyhtiön asianosaiskelpoisuutta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA oli esittänyt X Oy:n yhtiökokouksen päätöksen 16.4.2018 siitä, että X Oy asetetaan selvitystilaan ja A toimii yhtiön selvitysmiehenä. Kokouspöytäkirjasta ilmenee, että kaikki osakkeenomistajat olivat olleet paikalla ja päätös oli ollut yksimielinen. Näin ollen sen voitiin katsoa olleen rekisteristä poistetun osakeyhtiön osakkeenomistajien päätös. Rekisteristä poistetun yhtiön osalta selvitystilasta on erityissäännös osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentissa. Sen mukaan selvitystila edellyttää tällaisessa tilanteessa rekisteriviranomaisen määräystä yhtiön asettamisesta selvitystilaan. X Oy:n osakkeenomistajien päätös selvitystilaan asettamisesta ei siten ollut riittävä selvitys selvitystilaan hakeutumisesta. X Oy ei näyttänyt, että se olisi hakenut selvitystilan määräämistä rekisteriviranomaiselta tai että siitä olisi annettu määräystä ja A olisi määrätty X Oy:n selvitysmieheksi. A:lla ei voitu katsoa olevan kelpoisuutta nostaa kannetta rekisteristä poistetun X Oy:n puolesta ja kanne oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
27.11.2018 11.00
Kolmannen henkilön omistaman auton kuljettajalla ei ollut asiavaltuutta kanteen ajamiseenA oli perustellut kanteen ajamista sillä, että hän on kuljettanut kolmannen henkilön omistamaa autoa, joka on vahingoittunut ja koska liikennevahinko kuuluu korvattavaksi vastapuolen liikennevakuutuksesta, on hänellä oikeudellinen tarve saada selvitettyä onko hän korvausvastuussa auton omistajalle vai onko kysymyksessä vastaajayhtiön korvattava liikennevahinko. Kanne jätettiin haastetta antamatta tutkimatta. A vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een jatkokäsittelyä varten. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018)