1.7.2019 10.30 Unionin tuomioistuin: terapeuttisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin luovutettaviin lääkkeisiin tai lääketieteellisiin laitteisiin voidaan soveltaa eri arvonlisäverokantaa kuin esteettisiin tarkoituksiin luovutettaviin lääkkeisiin tai lääketieteellisiin laitteisiin

Eräät kiropraktikot, osteopaatit ja plastiikkakirurgit sekä tietyt ammatilliset yhdistykset nostivat vuoden 2016 toukokuussa ja kesäkuussa ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteita koskien alennettuja arvonlisäverokantoja. Unionin tuomioistuin katsoi, että  1) yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, ettei siinä rajoiteta siinä säädetyn vapautuksen soveltamista asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säänneltyjen lääketieteellisten ammattien ja avustavan hoitohenkilöstön ammattien harjoittajien suorittamiin hoitoihin, 2) direktiivin 2006/112 98 artiklaa, kun sitä luetaan yhdessä saman direktiivin liitteessä III olevien 3 ja 4 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan yhtäältä terapeuttisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin luovutettaviin lääkkeisiin tai lääketieteellisiin laitteisiin ja toisaalta yksinomaan esteettisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin luovutettaviin lääkkeisiin tai lääketieteellisiin laitteisiin sovelletaan erilaista kohtelua ja jolla viimeksi mainitut suljetaan pois ensin mainittuihin sovellettavan alennetun arvonlisäverokannan piiristä ja vielä että
3) kansallinen tuomioistuin ei voi pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa soveltaa kansallista säännöstä, jolla se valtuutetaan pysyttämään voimassa kumotun toimen tietyt vaikutukset, pysyttääkseen väliaikaisesti voimassa direktiivin 2006/112 vastaiseksi katsomiensa kansallisten säännösten vaikutukset siihen asti, kunnes nämä on saatettu kyseisen direktiivin mukaisiksi, jotta se voisi yhtäältä rajoittaa tämän kumoamisen taannehtivasta vaikutuksesta seuraavasta oikeudellisesta epävarmuudesta aiheutuvia riskejä ja toisaalta välttyä soveltamasta näitä säännöksiä edeltävää direktiivin vastaista kansallista järjestelmää.