• PDF

Joukkotuhontarikoksen syytetoimien ongelmakohtia – Suomi kansainvälisten rikostuomioistuinten sijaislainkäyttäjänä

8.3.2012, Maisteritutkielma

Tutkimuksessa määritellään joukkotuhontarikos rikostyyppinä ja esitellään sitä koskeva kotimainen normisto. Lisäksi kirjoittaja paneutuu tarkemmin syyttäjä v. Bazaramba -tapauksen taustoihin ja vaiheisiin ja valottaa taustalla olevaa toimivaltaperustetta eli universaaliperiaatetta.

Tutkimuksen toisessa osassa kirjoittaja lähestyy joukkotuhontarikoksen käsittelyä suomalaisessa tuomioistuimessa oikeuslähdeopillisesta näkökulmasta. Ensiksi kirjoitus käsittelee rikosoikeuden ja prosessioikeuden osalta vallitsevaa kotimaista ja kansainvälistä oikeuslähdeopillista mallia sekä laillisuusperiaatteen merkitystä tässä yhteydessä. Sen jälkeen kirjoitus käsittelee erilaisten kansainvälisen rikosoikeuden oikeuslähteiden asemaa ja sovellettavuutta kotimaisessa prosessissa.

Tutkimuksen kolmas osa on ongelmalähtöinen koonnos syyttäjä v. Bazaramba -tapauksen käsittelyssä ilmenneistä erityisistä haasteista, joilla viitataan lähinnä tapauksen kansainvälisistä taustoista ja syytteen ja rikostutkinnan poikkeuksellisesta laajuudesta aiheutuviin mahdollisiin haasteisiin prosessin osapuolten, erityisesti syytetyn, oikeusturvan näkökulmasta. Kappaleessa pyritään vastaamaan kysymyksiin, millaiset ongelmat ovat kansainvälisen rikoksen käsittelyssä mahdollisia tai tyypillisiä, miten ne tulisi huomioida ja miten näitä ongelmia voidaan välttää kotimaisen sääntelyn tarjoamissa puitteissa tai kehittämällä kotimaista sääntelyä.

Asiasanat
• Ihmisoikeudet - Joukkotuhonta - Kansainvälinen prosessioikeus - Kansainvälinen rikosoikeus - Kidutus - Muutoksenhaku - Oikeudenkäynti rikosasiassa - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Oikeuslähdeoppi - Pakkokeino - Prosessinjohto - Rikos ihmisyyttä vastaan - Rikosoikeus - Ruanda - Todistelu - Tutkintavankeus