• PDF

Todistajan kuuleminen ulkomailta välittömästi videoneuvottelun avulla

11.9.2019, Maisteritutkielma

Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisen menetelmän avulla suomalaisen tuomioistuimen mahdollisuuksia kuulla EU-jäsenvaltiossa, Pohjoismaassa tai Venäjällä sijaitsevaa todistajaa välittömästi videoneuvottelun avulla riita- ja rikosprosessissa. Tutkielmassa tarkastellaan myös laadullisella tutkimusotteella kokemuksia videoneuvottelun käyttämisestä todistajan kuulemisessa kansainvälisissä tilanteissa.

Edellytykset videokuulemisen käyttämiselle todistajan kuulemisessa riita- ja rikosasian pääkäsittelyssä asetetaan OK 17:52:ssa ja pääkäsittelyn ulkopuolella OK 17:56:ssa. Videokuulemisen käyttämisen on

oltava suomalaisen prosessilain kannalta hyväksyttävää, kun suomalainen tuomioistuin pyytää ulkomailla sijaitsevaa todistajan kuulemista videoneuvottelussa. Kuulemisen järjestämisessä on turvauduttava kansainväliseen oikeusapuun, koska välittömän todisteiden vastaanottamisen on katsottu selvästi puuttuvan vastaanottavan valtion suvereniteettiin. Vieraalla valtiolla ei ole velvollisuutta sallia toisen valtion tuomioistuimen suorittamaa välitöntä todisteiden vastaanottamista alueellaan, ellei kahden- tai monenvälinen sopimus tai muu kansainvälinen oikeusapuinstrumentti sille tällaista velvollisuutta perusta. Kansainväliseen kuulemistilanteeseen soveltuvat säännökset riippuvat asiatyypistä ja todistajan sijaintivaltiosta. EU-jäsenvaltioista välitön videokuuleminen on mahdollista TVA-asetuksen nojalla siviilija kauppaoikeudellisissa asioissa sekä eurooppalaisen tutkintamääräyksen nojalla rikosasioissa. EU:n ulkopuolella välitön videokuuleminen on mahdollista rikosasioissa eurooppalaisen oikeusapusopimuksen toisen lisäpöytäkirjan nojalla. Haagin vuoden 1970 yleissopimus todistelusta ei tunne välitöntä videokuulemista, mutta sopimuksen on tulkittu sallivan menettely.

Kansainvälinen yhteistyö todistajan kuulemisessa on koettu sujuvaksi Suomea lähellä olevien ja samankaltaisen oikeuskulttuurin omaavien valtioiden kanssa. Videoneuvottelu koettiin soveltuessaan perinteistä oikeusapukuulemista selkeästi parempana vaihtoehtona kuulla ulkomailla sijaitsevaa todistajaa, koska se on vaivattomampaa ja mahdollistaa kyselyoikeuden paremman toteutumisen. Kansainvälisen videokuulemisen onnistumisen kannalta olennaiseksi koettiin se, että kuulemisen järjestämiseen varataan mahdollisimman paljon aikaa ja ulkomailla sijaitsevan todistajan kuulemistapaa pohdittaisiin jo nimettäessä todistajaa.

Asiasanat
• Euroopan unioni - Kansainvälinen oikeusapu - Pohjoismaat - Todistaja - Todistelu - Venäjä