• PDF

Tekijänoikeuslain 57 §:n korvausjärjestelmä musiikin internetpiratismin torjuntakeinona

Oikeustiede - Jurisprudentia XLVII:2014 s. 339–413
17.8.2015
Asiantuntija-artikkeli

Tekijänoikeudenloukkauksen johdosta suoritettava korvaus voi perustua joko sopimusrikkomukseen tai sopimuksenulkoiseen perusteeseen. Tämän tutkimuksen aiheena on jälkimmäinen tilanne, toisin sanoen tapahtuneen tekijänoikeuden loukkauksen johdosta tuomioistuimen lain nojalla oikeudenloukkaajalle määräämä maksuvelvoite. Tutkimuksen ulkopuolelle rajataan rikosoikeudelliset seuraamukset sekä – loukkausedellytyksen puuttuessa – yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu (ns. kasettimaksu). Tarkastelu rajoittuu tekijän yksinoikeuden alaan kohdistuviin loukkauksiin, joten laitonta maahantuontia tai kauttakulkua ei käsitellä. Tutkimusekonomisista syistä tarkastelun ulkopuolelle jäävät myös tilanteet, joissa korvausvelvollisuus perustuu lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (22.12.1978/1061) tai vastuun kanavointiin vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) nojalla. Tutkimus painottuu Suomen kansalliseen tekijänoikeuteen, joskin yhteisestä lainvalmisteluhistoriasta johtuen tulen viittaamaan rajoitetusti myös pohjoismaisiin lähteisiin. Tämän tutkimuksen taustaoletuksena on, että viimeisen vuosikymmenen aikana internet on muuttanut musiikin markkinoita ja jakelua perustavaa laatua olevalla tavalla. Myös tekijänoikeuden funktio ja soveltamisala ovat nykyään toiset kuin säädettäessä tekijänoikeuslakia puoli vuosisataa sitten. Alun perin taiteilijan henkistä perintöä vaalimaan luotu järjestelmä on kehittynyt globaalin suurteollisuuden toimintaa ohjaavaksi normistoksi, joka toteuttaa pitkälti teollisoikeudellisia tavoitteita.8 Sen suojan piiriin on hakeutunut tietokoneohjelmistojen kaltaisia uusia aloja, joiden suhde mannermaisen tekijänoikeuden alkuperäiseen taiteilijakeskeiseen eetokseen on etäinen.9 Kaikki tämä on johtanut siihen, että tekijäoikeuden varallisuusoikeudellinen luonne on vahvistunut. Käsittelen seuraavassa tekijänoikeuslain 57 §:n korvausjärjestelmää ja sen merkitystä musiikin internetvaihdantaa turvaavana oikeussuojakeinona. Tutkimus sisältää kahdenlaista metodista ainesta: ensinnäkin tarkastelen tekijänoikeuden loukkauksen johdosta määrättäviä maksuvelvoitteita lainopillisesta näkökulmasta, mutta tekijänoikeuslakia laajemmassa korvausoikeudellisessa kontekstissa. Tekijänoikeuden loukkauksen johdosta määrättävää korvausta käsitellään siis yleisen korvausoikeuden erityistilanteena. Tutkimuksen tulokulmasta johtuen lähden liikkeelle korvausoikeuden yleisten periaatteiden esittelystä. Toisaalta pyrin antamaan merkitystä teknologian kehittymisen seurauksena musiikin markkinaympäristössä tapahtuneille muutoksille. Tämä edellyttää oikeudellisten ilmiöiden peilaamista oikeusjärjestyksen ulkopuolisiin tosiasioihin. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Internet - Tekijänoikeus - Tekijänoikeusrikos