• PDF

Viranomaismääräysten sääntelytarkkuus ja tyhjän delegoinnin ongelma

Oikeus 4/2023 s. 236–256
19.2.2024
Asiantuntija-artikkeli

Tässä tutkimuksessa tutkitaan viranomaismääräysten sääntelytarkkuutta analysoimalla laadullisesti 93 määräyksestä muodostettua tutkimusaineistoa ja hyödyntämällä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa esitettyä teoriaa tyhjästä delegoinnista (hollow delegation). Sääntelytarkkuudella tarkoitetaan kielellisten valintojen tekemistä siitä, kuinka tarkkoja tai joustavia oikeusnormeja on tarkoituksenmukaista missäkin tilanteessa käyttää. Tyhjällä delegoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa lainsäätäjä jo lakitasolla perus- ja valtuussäännösten tiukalla muotoilulla käytännössä tekee tyhjäksi viranomaisen mahdollisuudet käyttää sille delegoitua säädösvaltaa. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) miten eri tavoin sääntelytarkkuus näyttäytyy valtuuttavien lakien perussäännöksissä sekä viranomaismääräysten säännöksissä ja 2) millaisia yleisiä päätelmiä näiden määräysten ja niitä koskevien perussäännösten sääntelytarkkuudesta voidaan tehdä, kun tuloksia arvioidaan suhteessa teoriakirjallisuudessa esitettyihin arvioihin tyhjän delegoinnin seurauksista. Tutkimusaineistosta saatujen tulosten perusteella määräykset ja niiden antamiseen valtuuttavien lakien perussäännökset sisältävät pääasiassa tarkkarajaisia oikeusnormeja. Oikeusnormien tarkempi analyysi osoittaa, että perussäännösten täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus ei kuitenkaan vaikuttaisi rajoittavan viranomaisen mahdollisuutta hyödyntää ammatillista osaamistaan ja sääntelyalan tuntemustaan määräyksen suunnittelussa, kunhan määräyksen sisällön yhteys valtuuttavan lain perussäännökseen säilyy. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Lainvalmistelu - Perustuslaki - Viranomainen