Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä helmikuuta 2008 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi lakialoitteen laiksi turvatoimista eduskunnassa ja laiksi turvallisuusselvityksistä annetun lain 4 ja 19 §:n muuttamisesta (LA 5/2008 vp — Timo Kalli /kesk ym.).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• eduskunnan apulaispääsihteeri Jarmo Vuorinen , eduskunnan kanslia
• turvallisuusjohtaja Jukka Savola , turvallisuusyksikkö
• poliisijohtaja Kimmo Hakonen , sisäasiainministeriö
• lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri , oikeusministeriö
• esikuntapäällikkö, ylikomisario Teuvo Saikkonen , Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
• professori Mikael Hidén
• professori Teuvo Pohjolainen
• professori Veli-Pekka Viljanen

Aloitteen pääasiallinen sisältö

Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki turvatoimista eduskunnassa. Eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä sekä toiminnan erityisluonne puoltavat erillisen lain säätämistä eduskunnan turvatoimista. Talo on eräiltä osin yleisölle avoin, ja eduskunnassa vierailee kymmeniä vierasryhmiä sekä lukuisia muita eduskunnan ulkopuolisia henkilöitä. Täysistunto- ja valiokuntatyön turvaaminen edellyttää varau­tumista ja toimintavalmiutta ilman mitään konkreet­tista uhkaa.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset turvatoimista, jotka ovat välttämättömiä eduskunnan järjestyksen ja toiminnan suojaamiseksi. Tämä tarkoittaa henkilöiden fyysistä suojaamista erilaisilta vaaratekijöiltä ja omaisuuden suojaamista vahingoittamiselta samoin kuin järjestyksen ylläpitämistä eduskuntatyön rauhan takaamiseksi. Tarpeelliset toimivaltuudet liittyvät henkilöllisyyden selvittämiseen, turvatarkastukseen, esineiden haltuunottoon, pääsyn estämiseen ja henkilön poistamiseen sekä henkilön kiinni ottamiseen. Joihinkin toimivaltuuksin voi liittyä myös voimankäyttöä. Turvallisuustoimiin kuuluu lisäksi posti- ja muiden lähetysten tarkastaminen sekä ajoneuvojen tarkastaminen.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on luoda valtuudet tarpeellisille turvatoimille, mutta se ei velvoita turvatoimien järjestämiseen. Turvallisuusvalvonnan suunnittelu ja käytännön järjestäminen ovat eduskunnan johdon ja eduskunnan turvallisuusyksikön vastuulla, ja turvatoimien tarve ja käyttöala arvioidaan osana eduskunnan turvallisuusjärjestelmää. Laissa säädetään kansliatoimikunnan toimivalta antaa tarkempia määräyksiä turvatoimien käytännön järjestämisestä ja niiden teknisistä yksityiskohdista. Lain suhde muuhun yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevaan sääntelyyn on täydentävä siinä mielessä, että lain nojalla eduskunta voi ryhtyä turvatoimiin myös tilanteessa, jossa järjestyksen ylläpito kuuluisi muutoin poliisille.

Lailla pyritään antamaan eduskunnan turvatarkastajille riittävät keinot ja valtuudet turvallisuuteen ja järjestykseen kohdistuvien uhkien torjumiseksi. Lakiin ehdotetaan otettavaksi rajoitussäännös sen varmistamiseksi, että turvatarkastuksen ja turvatoimien kohteena olevan henkilön oikeuksiin puututaan mahdollisimman vähän.

Myös turvallisuusselvityksistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Sen mukaan eduskunnan kanslialle säädetään oikeus saada suppea turvallisuusselvitys henkilöstä, joka työskentelee eduskunnan hallinnassa olevissa tiloissa taikka jolla työtehtävissään muutoin on pääsy tällaisiin tiloihin.

Lakialoitteen lakiehdotukset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi.

Lakialoitteen säätämisjärjestysperusteluissa sääntelyä arvioidaan muun muassa perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattujen henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden kannalta samoin kuin perustuslain 7 §:n 3 momentin säännöksen valossa, jonka mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Edellä esitetyn perusteella lakiehdotus katsotaan voitavan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. On kuitenkin suotavaa, että lakialoite saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Perustelut

Laki turvatoimista eduskunnassa

Yleistä

Eduskunnan turvatoimista ei ole lain tasoista sääntelyä. Turvatarkastukset ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Eduskuntaan saapuvan nimi ja eräissä tapauksissa henkilöllisyys on saatu selville kysymällä. Mahdollinen voimankäyttö on perustettu pakkokeinolain 1 luvun 1 momentin mukaiseen jokamiehen kiinniotto-oikeuteen. Henkilön kiinniottaminen ja eduskunnasta poistaminen voivat kuitenkin edellyttää voimakeinojen käyttöä.

Lakialoitteen tarkoituksena on saattaa eduskunnan turvatoimien sääntely asianmukaiselle tasolle. Lakialoitteen 1. lakiehdotukseen on otettu yksityiskohtaiset säännökset henkilöllisyyden selvittämisestä (3 §), turvatarkastuksesta (4 §), henkilöntarkastuksesta (5 §), ajoneuvojen tarkastamisesta (6 §), lähetysten tarkastamisesta (7 §), kielletyn valmisteen haltuunottamisesta ja säilyttämisestä (8 §), pääsyn estämisestä ja henkilön poistamisesta (9 §), henkilön kiinniottamisesta (10 §), voimankäytöstä (11 §), turvatarkastajasta (12 §) sekä virka-avusta (13 §).

Nykyinen turvallisuusvalvonnan sääntelyperusta, kansliatoimikunnan turvatarkastuksista annettu päätös (23.3.1990), on riittämätön turvatarkastusten suorittamiseen ja julkisen vallan käyttöön, johon voi sisältyä voimakeinojen käyttämistä. Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Kun ehdotetut toimivaltuudet merkitsevät puuttumista perusoikeuksiin, kuten perustuslain 7 §:n mukaiseen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, perustuslain 10 §:n turvaamaan yksityiselämän suojaan sekä luottamuksellisen viestin suojaan, edellyttää tämä, että asiasta on säädettävä laissa ( HE 309/1993 vp , s. 29/II ja PeVM 25/1994 vp , s. 5/I). Perustuslakivaliokunnan arvion mukaan lakialoitteen mukaiselle sääntelylle on hyväksyttävä peruste ja säännökset täyttävät lailla säätämisen vaatimuksen.

1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala

Pykälän 1 momentin mukaan lain tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa ja järjestystä. Perustuslakivaliokunnan mielestä sanamuoto kuvaa melko väljästi turvatarkastusvaltuuksien perusteita. Sen vuoksi ilmaisua on aiheellista täsmentää siten, että lain tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa ja varmistaa turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen eduskunnassa.

Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan turvatoimialueella, joka käsittää paitsi eduskunnan kiinteistöt ja eduskunnan hallinnassa olevat muut tilat myös niiden välittömässä läheisyydessä olevan alueen. Perustuslakivaliokunta on toisessa yhteydessä tulkinnut käsitettä "välitön läheisyys" suppeasti. Sen mukaan sillä tuossa tapauksessa tarkoitettiin liikkeen sisäänkäynnin edessä olevaa, alaltaan vähäistä katu- tai tiealueen osaa (PeVL 49/2004 vp, s. 3/I).

On selvää, että tässä tapauksessa turvatoimialueeseen kuuluva eduskunnan kiinteistöjen ja sen hallinnassa olevien muiden tilojen välitön läheisyys on arvioitava toisin. Tällöin tulee erityisenä syynä ottaa huomioon eduskunnan turvallisuustarve ja merkitys ylimpänä valtioelimenä samoin kuin eduskuntatalon symboliarvo ja koko (vrt. PeVL 1/2008 vp, s. 3/I). Valiokunnan näkemyksen mukaan turvatoimialueeseen tulee kuulua eduskuntatalon pääsisäänkäynnin portaikon alapuolella oleva katualue ns. Ylä-Mannerheimintie, Eduskuntakatu, Ainonkatu, Eduskunnan kirjaston sisäänkäyntien edessä oleva Aurorankadun alue sekä eduskunnan lisärakennuksen sisäänkäyntien edustalla oleva alue.

Lakialoitteen tarkoituksena on täydentää yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevaa sääntelyä siten, että eduskunta voisi ryhtyä turvatoimiin tarpeen vaatiessa myös tilanteissa, joissa järjestyksen ylläpitäminen kuuluisi poliisille. Kaikissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole tarpeen. Lakialoitteen 2 §:n 1 momentin 2 virkkeen mukaan yksilön oikeuksiin saa lakia sovellettaessa puuttua vain siinä määrin kuin eduskunnan toiminnan ja järjestyksen suojaamiseksi on välttämätöntä. Esimerkiksi eduskuntatalon edessä olevalla katualueella järjestettävässä mielenosoituksessa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa järjestyksestä vastaa poliisi saatuaan näistä kokoontumislain mukaisen ilmoituksen.

Lakia sovelletaan 1 §:n 2 momentin mukaan turvatoimialueelle saapuvaan ja siellä jo olevaan henkilöön. Perustuslakivaliokunta pitää selkeyden kannalta asianmukaisena siirtää mainittu virke seuraavan momentin alkuun.

Pykälän 3 momentin mukaan lakia ei sovelleta kansanedustajiin. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, ettei kansanedustajaa saa perustuslain 30 §:n 1 momentin mukaan estää hoitamasta edustajantointaan. Perustuslakivaliokunnan mie­les­tä on selvää, ettei lakia sovelleta myöskään tasavallan presidenttiin. Sama koskee ministeriä, joka ei ole kansanedustaja, eduskunnan oikeusasiamiestä ja valtioneuvoston oikeuskansleria, joilla perustuslain 48 §:n mukaan on läsnäolo-oikeus täysistunnossa.

3 §. Turvatarkastaja

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi turvatarkastajasta ja hänen koulutuksestaan. Lakiehdotuksen 14 §:n nojalla kansliatoimikunta voi antaa tarkempia määräyksiä vaadittavasta turvallisuusalan koulutuksesta ja siten esimerkiksi myös tehtävien vaatimasta kielitaidosta. Laki­aloitteen perustelujen mukaan turvallisuusalan koulutusta järjestetään erikseen poliisihallinnossa, vankeinhoidossa, rajavartiolaitoksessa ja yksityisellä turva-alalla. Perustuslakivaliokunnan mielestä eduskunnan turvatarkasta­jien koulutus on asianmukaista antaa poliisihallinnon tehtäväksi.

Koska turvatarkastajalla on oikeus käyttää 11 §:ssä mainittuja voimakeinoja, on turvatoimien kohteeksi joutuneiden oikeusturvan kannalta välttämätöntä, että turvatarkastaja on tunnistettavissa. Lakialoitteesta puuttuvat asiaa koskevat säännökset. Lakiin tuleekin lisätä omiksi momenteikseen säännökset turvatarkastuskortista ja turvatarkastajan pukeutumisesta (vrt. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 36 § ja 32 §:n 1 momentti).

Uudeksi 2 momentiksi valiokunta ehdottaa otettavaksi säännöksen, jonka mukaan eduskunnan turvallisuusyksikkö antaa 1 momentin mukaisesti turvatarkastajaksi hyväksytylle turvatarkastajakortin. Turvatarkastajan on pidettävä kortti turvatarkastajan tehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.

Uudeksi 3 momentiksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan turvatarkastajan tulee tehtävää suorittaessaan olla pukeutunut turvatarkastajan asuun.

Perustuslakivaliokunnan mielestä turvatarkastajaa koskeva säännös tulee sijoittaa laissa sen alkupuolelle. Asianmukaisinta on siirtää se 3 §:ksi, jolloin nykyisten 3—11 §:n numerointi muuttuu.

6 (5) §. Henkilöntarkastus

Lakiehdotuksen 5 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että jos turvatarkastuksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä henkilöllä olevan mukanaan kielletty valmiste, hänelle voidaan tehdä henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä hänellä on vaatteissaan tai muutoin yllään. Sääntelyä on arvioitava perustuslain 7 §:n perusteella. Sen 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei 3 momentin perusteella saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.

Turvatarkastuksen metallinpaljastinta tai muuta sellaista laitetta käyttäen perustuslakivaliokunta on katsonut vain vähäiseksi henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumiseksi ja perusoikeussuojan kannalta ongelmattomaksi järjestelyksi (PeVL 16/2004 vp, s. 5/I, PeVL 2/1999 vp, s. 2). Henkilöntarkastuksen edellytykseksi asetetaan vaatimus, että turvatarkastuksen perusteella tai muutoin on "syytä epäillä" henkilöllä olevan mukanaan kielletty valmiste. Perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin oikea­suhtaisuuden kannalta ehdotettua parempi on asettaa henkilöntarkastuksen edellytykseksi samalla tavoin kuin poliisilain 22 c §:ssä ja turvatarkastuksista tuomioistuimissa annetun lain 5 §:ssä säädetään, että on "perusteltua" syytä epäillä henkilöllä olevan kielletty valmiste (PeVL 2/1999 vp, s. 2/II ja PeVL 28/2001 vp, s. 3/II). Henkilöntarkastuksen taustalla olevaa tarvetta varmistaa turvallisuus ja eduskuntatyön häiriöttömyys on pidettävä erityisen painavana perusteena puuttua perustuslain 7 §:n 1 momentin mukaiseen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Sääntely täyttää myös perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen mielivallan kiellon sekä oikeasuhtaisuuden vaatimukset.

7 (6) §. Ajoneuvon tarkastaminen

Turvatoimialueelle saapuva ja siellä oleva ajoneuvo saadaan ehdotetun pykälän mukaan tarkastaa metallinpaljastinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen taikka muulla sopivalla tavalla sen tutkimiseksi, onko ajoneuvossa tai tavaratoimituksessa kielletty valmiste. Valiokunnan näkemyksen mukaan ajoneuvon tarkastamisessa on erotettava kolme eri tilannetta. Ensinnäkin eduskuntaan tulee erilaisia tavara- ja elintarvikekuljetuksia. Valiokunnan mielestä tällaiset kuljetukset saadaan aina tarkastaa. Sen sijaan henkilöliikenteen suhteen, kuten taksien ja linja-autojen osalta, on syytä noudattaa pidättyvyyttä ja tarkastaa ajoneuvo vain poik­keus­­tapauksessa. Vaikka lakiin ei otetakaan siitä erityistä mainintaa, henkilöliikenteen kuljetuksien tarkastaminen olisi mahdollista vain, jos on syytä epäillä, että ajoneuvossa on kielletty valmiste. Lopuksi on erotettava vielä lakiehdotuksen perusteluissakin mainittu tilanne, jossa turvatoimialueelle pysäköidyn ajoneuvon epäillään voivan aiheuttaa vakavaa vaaraa omaisuudelle. Tällöin vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi on eduskunnan turvatarkastajien syytä turvautua poliisin apuun, niin kuin poliisilain 16—17 §:ssä säädetään.

14 §. Tarkemmat määräykset

Ehdotetun pykälän nojalla voi kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä toiminnan käytännön järjestämisestä ja teknisistä yksityiskohdista sekä 12 §:n mukaan vaadittavasta turvallisuusalan koulutuksesta. Eduskunnan kansliatoimikunnasta ja sen tehtävistä säädetään eduskunnan työjärjestyksen 72—73 §:ssä. Ottaen huo­mioon tarkempien määräysten luonne kansliatoimikuntaa on pidettävä sopivimpana toimielimenä niiden antajaksi. Ehdotuksessa tarkoitettujen määräysten antaminen voidaan rinnastaa niihin eduskunnan työjärjestyksen 66 §:n 2 momentin mukaisiin määräyksiin ja muihin ohjeisiin, joita kansliatoimikunta on antanut järjestyksen ylläpitämiseksi eduskunnan yleisöparvella täysistuntoa seuraavien noudatettavaksi. Valiokunnan mielestä määräyksien antamisella toiminnan käytännön järjestelyistä tarkoitetaan muun muassa sitä, että tietyt eduskunnassa säännönmukaisesti käyvät henkilöt tai henkilöryhmät voidaan harkinnan mukaan vapauttaa turvatarkastuksesta.

15 §. Voimaantulo

Lain voimaantulo on jätetty 15 §:ssä auki. Valiokunta pitää sopivana voimaantuloajankohtana 1.9.2008, jotta turvatarkastajien koulutukselle jäisi riittävästi aikaa.

Muuta

Valiokunta on lisäksi tehnyt eräitä teknisluonteisia muutoksia ja tarkistuksia eri pykäliin.

Laki turvallisuusselvityksistä annetun lain 4 ja 19 §:n muuttamisesta

Turvallisuusselvityksistä annetun lain 19 §:ään ehdotetaan lakialoitteen 2. lakiehdotuksen mukaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Sen nojalla suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös henkilöstä, joka työskentelee eduskunnan hallinnassa olevissa tiloissa taikka jolla muutoin tehtävissään on tai tulisi olemaan pääsy sanottuihin tiloihin. Perustuslakivaliokunta pitää sääntelyä asianmukaisena, mutta katsoo, että ehdotetusta 3 momentista muodostetaan oma uusi 19 a §. Samalla pykälän otsikointiin ja säädöstekstiin on syytä tehdä joitakin teknisluonteisia täsmennyksiä. Tästä johtuen myös voimassa olevaan 20 §:ään tehdään vähäisiä täsmentäviä muutoksia.

Lakiehdotuksen avoimeen voimaantulosäännökseen lisätään voimaantulopäiväksi 1.9.2008.

Valiokunta puoltaa lakialoitteen hyväksymistä mainituin huomautuksin ja seuraavin muutosehdotuksin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

1.

Laki

turvatoimista eduskunnassa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa ja varmistaa turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen eduskunnassa.

Lakia sovelletaan eduskunnan kiinteistöissä ja eduskunnan hallinnassa olevissa muissa tiloissa sekä niiden välittömässä läheisyydessä (turvatoimialue). (Poist.)

Lakia sovelletaan turvatoimi­alueelle saapuvaan ja siellä olevaan henkilöön. Lakia ei kuitenkaan sovelleta kansanedustajiin.

( 4 mom. kuten LA)

2 §

(Kuten LA)

3 §

Turvatarkastaja

(1 mom. kuten LA:n 12 §)

Eduskunnan turvallisuusyksikkö antaa 1 momentin mukaisesti turvatarkastajaksi hyväksytylle turvatarkastajakortin. Turvatarkastajan on pidettävä kortti turvatarkastajan tehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.

Turvatarkastajan tulee tehtävää suorittaessaan olla pukeutunut turvatarkastajan asuun.

4 (3) §

Henkilöllisyyden selvittäminen

Turvatarkastajalla on oikeus saada turvatoimialueelle saapuvalta tai siellä olevalta tieto tämän nimestä sekä henkilötunnuksesta tai syntymäajasta.

5 (4) §

Turvatarkastus

Turvatarkastuksessa saadaan metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyt­täen tarkastaa turvatoimialueelle saapuva tai siellä oleva henkilö sekä hänen mukanaan oleva omaisuus sen selvittämiseksi, onko hänen hallussaan esine tai ainetta (kielletty valmiste):

(1—3 kohta kuten LA)

(2 ja 3 mom. kuten LA)

6 (5) §

Henkilöntarkastus

Jos turvatarkastuksen perusteella tai muutoin on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on turvatoimialueella mukanaan kielletty valmiste, hänelle voidaan tehdä henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä hänellä on vaatteissaan tai muutoin yllään. Henkilöntarkastuksen suorittavan turvatarkastajan tulee olla samaa sukupuolta kuin tarkastettava.

7 (6) §

Ajoneuvojen tarkastaminen

Turvatoimialueelle saapuva tai siellä oleva ajoneuvo saadaan tarkastaa metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta käyttäen taikka muulla sopivalla tavalla sen tutkimiseksi, onko ajoneuvossa tai tavaratoimituksessa kielletty valmiste.

8 (7) §

Lähetysten tarkastaminen

Turvatoimialueelle saapunut posti- tai muu lähetys saadaan tarkastaa läpivalaisemalla tai muulla tavalla lähetystä avaamatta sen tutkimiseksi, sisältääkö se kielletyn valmisteen.

(2 mom. kuten LA)

9—11 (8—10) §

(Kuten LA)

12 (11) §

Voimankäyttö

Turvatarkastajalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus (poist.) henkilöntarkastuksen toimittamiseksi, (poist.) kielletyn valmisteen pois ottamiseksi , henkilön turvatoimialueelle pääsyn estämiseksi, henkilön sieltä poistamiseksi ja henkilön kiinni ottamiseksi tarvittaessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vaarallisuus sekä muut tilanteen kokonais­arvioon vaikuttavat seikat. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

(2 mom. kuten LA)

Turvautuessaan voimakeinoihin turvatarkastaja saa käyttää vain niitä (poist.) 2 momentissa mainittuja voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut soveltuvan välinekohtaisen koulutuksen.

13 §

(Kuten LA)

14 §

Tarkemmat määräykset

Kansliatoimikunta voi antaa tarkempia määräyksiä tämän lain mukaisen toiminnan käytännön järjestämisestä ja teknisistä yksityiskohdista sekä 3 §:n mukaan vaadittavasta turvallisuusalan koulutuksesta.

15 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys kuuta 2008.

Tämän lain voimaan tullessa eduskunnan turvallisuusyksikön henkilöstöön kuuluva turvallisuustehtäviä hoitava virkamies, jolla ei ole 3 §:ssä tarkoitettua koulutusta, voidaan tästä huolimatta määrätä enintään viideksi vuodeksi turvatarkastajaksi, jos hänellä on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.

---

2.

Laki

turvallisuusselvityksistä annetun lain (poist.) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan turvallisuusselvityksistä 8 päivänä maaliskuuta 2002 annetun lain (177/2002) 4 §:n 1 momentin 2 kohta ja 20 §, sellaisena kuin niistä ensin mainittu on laissa 605/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 19 a § seuraavasti:

4 §

(Kuten LA)

19 §

(Poist.)

19 a § (Uusi)

Suppea turvallisuusselvitys eduskunnassa työskentelevästä

Suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös henkilöstä, joka on virka- tai työsuhteessa eduskuntaan ja työskentelee eduskunnan hallinnassa olevissa tiloissa taikka jolla muutoin tehtävissään on tai tulisi olemaan pääsy sanottuihin tiloihin.

20 §

Suppean turvallisuusselvityksen hakeminen

Haettaessa suppeaa turvallisuusselvitystä hakemuksessa tulee yksilöidä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu paikka tai tila sekä ne työtehtävät, joita selvityksen kohteena oleva (poist.) hoitaa tai hoitaisi.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys kuuta 2008.

---

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Jacob Söderman /sd
jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Tuomo Hänninen /kesk
Ulla Karvo /kok
Elsi Katainen /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Elisabeth Nauclér /r
Tuula Peltonen /sd
Veijo Puhjo /vas
Tapani Tölli /kesk
Tuulikki Ukkola /kok
Ilkka Viljanen /kok
Antti Vuolanne /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kalevi Laaksonen