Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 1995 lähettänyt hallintovaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi edellä tarkoitetun hallituksen esityksen 86/1995 vp.

Valiokunnassa ovat asian johdosta olleet kuultavina ylijohtaja Pekka Kilpi, poliisijohtaja Seppo Nevala, neuvotteleva virkamies Tiina Eränkö-Pekkanen, neuvotteleva virkamies Martti Jarkko ja ylitarkastaja Päivi Pekkarinen sisäasiainministeriöstä, osastopäällikkö Tuomo Rapola, hallitusneuvos Esko Sorvali, lainsäädäntöneuvos Tuula Linna ja vanhempi hallitussihteeri Christer Lundström oikeusministeriöstä, hallitussihteeri Risto Leikos valtiovarainministeriöstä, apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen, professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta, maaherra Eva-Riitta Siitonen Uudenmaan lääninhallituksesta, maaherra Kalevi Kivistö Keski-Suomen lääninhallituksesta, maaherra Olavi Martikainen Kuopion lääninhallituksesta, kansliapäällikkö Pentti Saira Lapin lääninhallituksesta, kehittämispäällikkö Antti Iso-Koivisto Suomen Kuntaliitosta, puheenjohtaja Mikko Paatero Poliisin lääninjohto ry:stä, puheenjohtaja Antero Tuomi ja I varapuheenjohtaja Tapani Tiilikainen Suomen Nimismiesyhdistyksestä, puheenjohtaja Jorma Kalske Suomen kaupunginviskaaliyhdistyksestä, puheenjohtaja Pekka Louekoski Suomen kaupunginvoutien yhdistyksestä, varapuheenjohtaja Lauri Haikarainen Suomen henkikirjoittajayhdistyksestä, varapuheenjohtaja Kyösti Kerälä Suomen poliisijärjestöjen liitosta edustaen myös Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:tä ja Avustavat ulosottomiehet ry:tä, puheenjohtaja Veli-Erkki Wäre Poliisilakimiehet ry:stä, puheenjohtaja Mauno Laaninen Suomen ulosottoapulaisten yhdistyksestä, puheenjohtaja Juhani Orava Keski-Pohjanmaan Poliisiyhdistyksestä, käräjätuomari Seppo Männikkö Suomen käräjäoikeustuomarit ry:stä, lakimies Astrid Thors Svenska Finlands folktingetin hallintovaliokunnasta, kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen Kuhmon kaupungista, kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää Nurmeksen kaupungista, kunnanjohtaja Jussi Huttunen Leppävirran kunnasta, poliisimestari Juhani Virkkunen Oulun poliisilaitoksesta, nimismies Antero Kotila Kristiinankaupungin nimismiespiiristä, nimismies Bo-Sanfrid Höglund Pietarsaaren nimismiespiiristä, nimismies Matti Vuorinen Vantaan nimismiespiiristä, nimismies Ossi Hyvönen Muonion nimismiespiiristä, nimismies Pentti Tuppurainen Kuhmon nimismiespiiristä, nimismies Reijo Heikkinen Saarijärven nimismiespiiristä, nimismies Mikko Sormunen Kuusamon nimismiespiiristä, nimismies Matti Hoviniemi Kangasniemen nimismiespiiristä, nimismies Esa Karhu Nurmeksen nimismiespiiristä, vanhempi konstaapeli Pekka Ala-Fossi Kauhajoen nimismiespiiristä ja toimistosihteeri Tuula Haapanen Pöytyän nimismiespiiristä. Lisäksi Savon Liitto, Kivijärven kunta ja Nokian nimismiespiiri ovat antaneet kirjallisen asiantuntijalausunnon.

Esityksessä ehdotetaan poliisin hallinnosta annettua lakia muutettavaksi valtion paikallishallinnon uudistamisen johdosta. Poliisin paikallisena viranomaisena toimisi joko kihlakunnanviraston osastona tai erillisenä virastona toimiva poliisilaitos.

Samalla ehdotetaan, että poliisikoiralaitos itsenäisenä valtakunnallisena yksikkönä lakkautettaisiin ja siirrettäisiin osaksi poliisikoulua.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Poliisikoiralaitos on kuitenkin tarkoitettu lakkautettavaksi ja siirrettäväksi osaksi poliisikoulua jo 1 päivästä tammikuuta 1996.

Valiokunta toteaa, että esitys muodostaa yhdessä hallituksen esitysten 83/1995 vp, 97/1995 vp, 106/1995 vp ja 129/1995 vp kanssa valtion paikallishallinnon uudistamiseen liittyvän kokonaisuuden. Esitykset toteutuessaan muodostavat samalla yhdessä valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) kanssa kihlakuntauudistuksen lakiperusteisen normipohjan.

Lisäksi on syytä todeta, että maa on jo valtion paikallishallintolain nojalla jaettu valtioneuvoston päätöksellä kihlakuntiin sekä päätetty kihlakuntien virastotyypeistä ja kielellisestä jaotuksesta. Kihlakunnassa on joko kihlakunnanvirasto tai erillinen virasto. Tässä yhteydessä tarkastelu painottuu kihlakunnanviraston näkökulmaan. Uudistuksen toimeenpanon tässä vaiheessa on tarkoitus muuttaa virastotyyppipäätöstä.

Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain mukaan valtion paikallishallinnon uudistamisen tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja kansalaisten oikeusturvaa, turvata palvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä luoda edellytykset toimintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siirtämiselle paikallistasolle ja palvelujen taloudelliselle tuottamiselle. Käsittelyssä olevat lakiehdotukset eivät takaa välttämättä kaikilta osin uudistuksen tavoitteiden toteutumista niin sanotun puitelain ja sen perustelujen mukaisella tavalla. Esillä olevat hallituksen esitykset muodostavat kuitenkin toteuttamiskelpoisen ratkaisumallin. Vasta käytännön soveltaminen osoittaa ratkaisun toimivuuden. Tästä syystä uudistuksen toimeenpanoa onkin tarkkaan seurattava.

Paikallishallintolain perusteella maa on jaettu sen eri alueiden olosuhteet huomioon ottaen kihlakuntiin, jotka ovat kooltaan ja väestömääriltään erilaisia. Valiokunta kiinnittää myönteisenä seikkana huomiota siihen, että lakiehdotukset mahdollistavat hallinnon järjestämisen eri osissa maata eri tavalla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten, että myös kansalaisen näkökulmasta pyritään turvaamaan kohtuullisesti palvelujen asianmukainen saatavuus.

Valiokunta toteaa, että uudistuksen toimeenpanon selkeänä lähtökohtana on valtion paikallishallinnon järjestäminen poliisi-, ulosotto- ja syyttäjäntoimen osalta kihlakunnittain. Paikallishallinnon järjestäminen kihlakunnittain ei luonnollisestikaan voi tarkoittaa vain muodollista hallinnon järjestämistä kihlakunnittain, vaan kysymys on nimenomaan myös tehtävien hoitamisesta kullakin toimialalla kihlakunnittain. Kuitenkaan kaikki muodostetut kihlakunnat eivät pysty toimimaan täysin itsenäisesti. Osittainen yhteistoiminta tuleekin kihlakuntauudistuksen kokonaisuuden huomioon ottaen olemaan suhteellisen yleistä.

Yhteistoiminnan järjestämistä rajoittaa säännös tehtävien hoitamisesta ja järjestämisestä kihlakunnittain. Tämän vuoksi mikään kihlakunta ei voi olla täysin tyhjä jonkin toimialan tehtävien ja henkilöstön osalta. Vaikka toimialan päällikkö työskentelisi yhteistoimintatilanteessa toisesta kihlakunnasta käsin, olisi kihlakunnalla kuitenkin omat määrärahat ja omaa henkilöstöä. Hallintovaliokunta korostaa, ettei yhteistoiminnalla saa luoda kihlakuntajaotuksen mitätöiviä suurpiirejä. Yhteistoiminnassa onkin kysymys järkevästä ja käytännöllisestä tehtävien hoitamisesta kihlakuntajaon puitteissa.

Edellisessä kappaleessa lausuttuun viitaten hallintovaliokunta katsoo, että kihlakunnassa tulee olla kihlakunnansyyttäjä, jos tehtäviä riittää yhdellekin kihlakunnansyyttäjälle. Eri asia on, että esimerkiksi sijaisuudet saatetaan joutua hoitamaan tällöinkin eri kihlakuntien kihlakunnansyyttäjien kesken. Tässä kappaleessa sanottu koskee myös kihlakunnanvoutia. Hallintovaliokunta pitää lähtökohtana, että jokaisessa kihlakunnassa on ainakin poliisipäällikön virka. Mikäli tällaisen viran perustaminen ei ole järkevää, on kihlakuntajakoa tarpeen muuttaa, ellei sitten sovelleta nimismiesjärjestelmää.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä vakavaa huomiota siihen, että asianomaiset ministeriöt päättäessään yhteistoiminnasta ja yhteistoiminta-alueista huolehtivat siitä, etteivät yhteistoiminta-alueet poikkea eri toimialoilla toisistaan muutoin kuin välttämättömistä syistä.

Osassa maata ei voida uudistuksen tavoitteita muun muassa kansalaisen näkökulmasta toteuttaa edes järkevällä yhteistoiminnalla. Hallituksen esityksessä todetaankin, että Lapin läänin alueella eräät sen kihlakunnat ovat alueeltaan ja väestömäärältään sellaisia, että eri osastojen päälliköiden täyden työmäärän saavuttaminen ei ole mahdollista yhteistoimintajärjestelyinkään. Näiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta sekä palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden turvaamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että sisäasiainministeriö voisi perustaa kihlakunnanvirastoon nimismiehen viran. Nimismies toimisi poliisi-, syyttäjä- ja ulosotto-osastojen päällikkönä. Järjestelyn teknisesti mahdollistava säännös sisältyy myös kihlakunnansyyttäjää samoin kuin ulosottolain muuttamista koskevaan lakiesitykseen.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on päätynyt ehdottamaan poliisihallintolain muuttamista siten, että valtioneuvoston yleisistunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä. Valiokunnan ehdottamassa muodossa nimismiehen virkaan tulisivat kuulumaan vain aivan poikkeuksellisesti syyttäjäntehtävät.

Poliisitoimen osalta niin sanottua varsinaista substanssihenkilöstöä ovat lähinnä poliisimiehet. Muuta henkilöstöä, joka tekee luonnollisesti tärkeää ja ammattitaitoa vaativaa työtä, voidaan tässä yhteydessä luonnehtia avustavaksi henkilöstöksi. Avustavan henkilöstön osalta voidaan todeta, että toiminnassaan tietyllä hallinnonalalla virkamiehet ovat itsenäisiä suhteessa toisiin hallinnonaloihin. Saman virasto- ja tulosyksikön virkamiehinä he ovat sen sijaan henkilöstöhallinnollisesti yhdenvertaisessa asemassa. Käytännön kannalta onkin tärkeää, että kihlakunnanvirastojen toiminta kaikissa olosuhteissa taataan. Sanottu tarkoittaa sitä, että eri osastojen avustavaa henkilöstöä on voitava tarvittaessa, esimerkiksi sijaisuuksien ja työruuhkien kyseessä ollen, käyttää kihlakunnanviraston muiden osastojen töihin. Tarpeen mukaan on myös lisättävä asetukseen perustuvaa kihlakunnanviraston yhteistä henkilöstöä. Kun yhteisiin palveluyksiköihin sijoitetaan käytännössä pääosin poliisin henkilöstöä, näiden palveluyksiköiden avustavan henkilöstön määrääminen yhteiseksi henkilöstöksi on perusteltua.

Valiokunta ehdottaa poliisi-, ulosotto- ja syyttäjäntoimen toimialalakien yhteistoimintasäännöksiin liittyvän kuulemismenettelyn yhdenmukaistamista täsmentäen samalla poliisihallintolaissa ehdotettua mallia.

Valiokunta korostaa uudistuksen toimeenpanossa palvelujen saatavuuden turvaamista pitäen tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä säilytettäisiin mahdollisuuksien mukaan nykyiset poliisipiirien kansliat ja rekisteritoimistot. Nykyisistä poliisipiirien kanslioista muodostetaan kihlakunnanvirastoja, erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Samoin rekisteritoimistoista muodostetaan joko kihlakunnanvirastojen yksiköitä, erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Muihin kihlakuntaan kuuluviin kuntiin, palvelujen tarpeesta riippuen, perustetaan eri hallinnonalojen yhteisiä palveluyksiköitä, joiden osapuolina voisivat kihlakunnanviraston lisäksi olla ainakin työvoimatoimisto, verotoimisto, kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto ja kunta. Palveluyksikköjen määrä näin ollen lisääntyisi nykytilanteeseen verrattuna.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kansalaisten palvelu ja asioiden käsittely kaksikielisillä alueilla turvataan molemmilla kielillä.

Valiokunta korostaa riittävän koulutuksen järjestämistä uudistuksen toimeenpanoon liittyen.

Lopuksi valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan uudistuksen toimeenpanon tarkasta seurannasta ottaen tällöin huomioon muun ohella eri toimialojen palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri osissa, erityisesti poliisi-, ulosotto- ja syyttäjäntehtävien järjestämisen ja hoitamisen kihlakunnittain, yhteistoiminnan laadun ja laajuuden, eri toimialojen yhteistoiminta-alueiden keskinäisen alueellisen yhteneväisyyden ja yhteisen avustavan henkilöstön riittävyyden sekä antavan vuoden 1999 loppuun mennessä eduskunnalle selonteon kihlakuntauudistuksen toteutumisesta.

6 §. Paikallispoliisi. Valiokunta katsoo, että jokaisessa kihlakunnassa tulee olla ainakin kihlakunnan poliisipäällikön virka. Mikäli tällaisen viran perustaminen ei ole järkevää, on kihlakuntajakoa tarpeen muuttaa, ellei sitten sovelleta nimismiesjärjestelmää. Puitelain hengen mukaisesti kihlakuntauudistuksen lähtökohtana on, että jokaisessa kihlakunnassa on vähintään yksi päällikön virka. Ottaen huomioon edellä lausutun ohella poliisitoiminnan luonteen ja sen seikan, että poliisitoimen henkilöstö tulee muodostumaan kihlakunnanvirastoissa suurimmaksi henkilöstöksi, on perusteltua muuttaa hallituksen esityksen 6 §:ää valiokunnan ehdottamalla tavalla.

Poliisipäällikön viran hoitamiseen liittyvät tehtävät ovat vaativia. Nykyisessä poliisi- ja pakkokeinolainsäädännössä on huomattavan paljon poliisitoimintaa koskevaa tarkkaa sääntelyä. Valiokunta katsoo, ettei ole asiallisia perusteita säätää poliisipäällikön kelpoisuusvaatimuksista alemmalla tasolla kuin kihlakunnansyyttäjän tai kihlakunnanvoudin osalta tehdään. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 6 §:ään uutta 2 momenttia, jossa säädettäisiin kihlakunnan poliisipäällikön viran kelpoisuusvaatimuksista.

6 a §. Nimismies. Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa lausuttuun viitaten 6 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että valtioneuvoston yleisistunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päällikön tehtävien hoitamista varten. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.

Valiokunta toteaa, että yhdenkin luetellun kriteerin täyttyminen mahdollistaa nimismiehen viran perustamisen. Myös muut kuin erikseen mainittuihin perusteisiin rinnastettavat seikat on otettava huomioon. Näitä ovat esimerkiksi kihlakunnan pienehkö asukasmäärä ja valtakunnan raja-alueen vaikutus. Asukasmäärältään pienehköjä, enintään noin 20 000 asukkaan kihlakuntia maassa on parikymmentä. Lisäksi on huomattava, että useamman eritellyn kriteerin täyttyminen osittainkin mahdollistaa nimismiehen viran perustamisen. Hankalien kulkuyhteyksien osalta on puolestaan syytä todeta, että ne saattavat johtua esimerkiksi vesistöjen tai saariston vaikutuksesta.

Erityisen syyn arvioinnissa on pidettävä lähtökohtana tehtävien järjestämistä ja hoitamista kihlakunnittain. Ellei tämä ole täysimääräisesti mahdollista, voidaan käyttää osittaista yhteistoimintaa. Harkittaessa nimismiehen viran perustamista tulee arvioida asiaa siltä kannalta, voidaanko nimismiesjärjestelmän avulla tehtävät järjestää ja hoitaa uudistuksen tavoitteiden kannalta kihlakunnittain mielekkäämmin kuin yhteistoiminnan avulla. Jos syyttäjän ja ulosottomiehen tehtävät ymmärretään myös uudistuvan lainsäädännön johdosta riittävän syvällisesti muun muassa palvelujen saatavuuden näkökulmasta, eivät kihlakunnansyyttäjä tai kihlakunnanvouti voi hoitaa tehtäväänsä kovin etäältä kansalaisiin nähden. Arvioinnissa on otettava huomioon myös se seikka, että nimismies voi hoitaa pelkästään kahden osaston päällikön tehtäviä. Tämä osaltaan lisää järjestelmän käyttöalaa. Valiokunta korostaa, että sovellettaessa nimismiesjärjestelmää, lähtien pääsääntöisesti kahden osaston päällikkyydestä, riittävässä laajuudessa, voidaan kihlakuntauudistus toteuttaa kohtuullisen hyvin uudistuksen keskeisten palvelu- ja muiden tavoitteiden mukaisesti.

Nimismiesjärjestelmän soveltaminen tulee kysymykseen ensisijaisesti Lapin läänissä ja muualla maassa harvaan asutuilla alueilla. Erityisistä syistä, kuten ottaen huomioon pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet, se voi tulla sovellettavaksi myös muualla maassa.

Nimismiehen virkaan tulisivat poikkeuksellisesti kuulumaan myös syyttäjän tehtävät. Saadun selvityksen mukaan valmistelussa on siihen katsottu olevan tarve lähinnä eräissä Lapin läänin kihlakunnissa.

Valiokunta ehdottaa lisäksi 6 a §:n 2 momentin muuttamista siten, että momentissa säädetään nimismiehen viran kelpoisuusvaatimuksista. Perusteluiden osalta valiokunta viittaa edellä 6 §:n 2 momentin kohdalla lausuttuun. Lisäksi valiokunta toteaa, että syyttäjän ja ulosottomiehen kelpoisuusvaatimuksista säädetään asianomaista toimialaa koskevissa laeissa.

8 §. Yhteistoiminta. Valiokunta ehdottaa 8 §:n 1 momentin täsmentämistä kuulemismenettelyn osalta siten, että yhteistoiminnassa on kuultava myös asianomaisia kihlakunnanvirastoja.

Koska tehtävät hoidetaan ja järjestetään kihlakunnittain ja koska jokaisessa kihlakunnassa tulee olla poliisipäällikkö, on syytä täsmentää 8 §:n perusteluja. Kihlakunta ei luonnollisestikaan voi olla siten täydellisessä yhteistoiminnassa, että kaikki poliisitehtävät hoidetaan toisesta kihlakunnasta käsin. Tässä yhteydessä viitataan yhteistoiminnasta myös yleisperusteluissa lausuttuun. Yhteistoiminta tulee kysymykseen silloin, kun kihlakunta ei kykene itsenäisesti hoitamaan kaikkia tehtäviään. Poliisitehtävien kohdalla yhteistoiminta tulee kysymykseen lähinnä päivystystehtävissä, pidätettyjen ja säilöönotettujen henkilöiden valvonnassa ja vartioinnissa sekä eräissä erityisasiantuntemusta edellyttävissä tutkintatehtävissä. Lisäksi voi tulla kysymykseen osittainen tehtävätyyppikohtainen välttämätön yhteistoiminta myös joidenkin muiden tehtävien osalta. Yksittäistapaukselliseen virka-avun antamiseen säännös ei luonnollisesti vaikuttaisi.

Valiokunta ehdottaa, että yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä, yhteistoiminnan johtajasta sekä muista johtosuhteista yhteistoiminta-alueella määräisi lääninhallitus. Tämä on perusteltua muun muassa sen johdosta, että poliisihallintolain 1 §:n mukaan lääninhallituksen alainen poliisin paikallishallintoviranomainen on kihlakunnanviraston osastona tai kihlakunnan erillisenä virastona toimiva poliisilaitos. Luonnollisesti poliisin lääninjohdolla on keskeinen asema asian käsittelyssä. Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen esitys ei tältä osin ole hallinnon uudistamisen ja kehittämisen periaatteiden mukainen. Edelleen on huomattava, että lakiehdotuksen 8 §:n 1 momentista ilmenevät tehtävät tulevat sisäasiainministeriön päätettäviksi, eivätkä suoraan poliisin ylijohdon tehtäviksi. Saman momentin mukaan lääninhallitus antaisi myös lausunnon yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta.

15 §. Poliisin virat. Valiokunta ehdottaa 6 §:n 2 momenttiin ja 6 a §:n 2 momenttiin edellä ehdotetuista muutoksista johtuen 15 §:ään teknisenä pidettävää muutosta.

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja ehdottaa, että se hyväksytään valiokunnan ehdottamin muutoksin ja kannanotoin.

Valiokunta ehdottaa kunnioittaen,

että hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana:

Laki

poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/92) 7 §:n 2 momentti ja 14 §,

muutetaan 1 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 6, 8 ja 15 § sekä 8 §:n otsikko, sekä

lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:

(Kuten hallituksen esityksessä)

6 §
Paikallispoliisi

Paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain. Jokaisessa kihlakunnassa on kihlakunnan poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta, jollei 6 a §:stä muuta johdu.

Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnan poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. (uusi 2 mom.)

6 a §
Nimismies

Valtioneuvoston yleisistunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet päättää, että (poist.) kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. (Poist.) Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.

Lääninhallitus nimittää 1 momentissa tarkoitetun nimismiehen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.

8 §
Yhteistoiminta

Sisäasiainministeriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi (poist.) yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Päätöksessä voidaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.

Lääninhallituksen päätöksellä määrätään yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtaja sekä muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella.

(3 mom. kuten hallituksen esityksessä)

15 § (uusi)
Poliisin virat

Poliisin viroista ja kelpoisuusvaatimuksista niihin säädetään asetuksella, jollei tästä laista muuta johdu.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 . Poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 3 momentti muutetaan ja 14 § kumotaan kuitenkin jo (poist.) päivästä kuuta 1996.

(2―5 mom. kuten hallituksen esityksessä)

---

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995

---

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Väistö ja jäsenet Alaranta, Kallio, Kankaanniemi, Karpio, V. Koski, Kurola, Löv, Manninen, Mikkola, T. Pohjola, Puhjo ja Pulliainen sekä varajäsenet H. Koskinen ja J. Kukkonen.

---