TyVM 2/2023 vp HE 17/2023 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siviilipalveluslakia.

Esityksen mukaan siviilipalveluspaikkojen listaan lisättäisiin hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät ja kuntayhtymät. Lisäksi lakiin tehtäisiin tekniset muutokset liittyen perhevapaauudistukseen.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Pääministeri Marinin hallitus antoi 8.12.2020 esityksen eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp). Lait on vahvistettu 29.6.2021 ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Suomeen on muodostettu 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Lisäksi Helsingin kaupungille jää kyseisten palveluiden järjestämisvastuu.

Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman 16.6.2023 mukaan hallitus mahdollistaa siviilipalvelushenkilöstön käytön väestönsuojelutehtävissä. Hyvinvointialueille siirtyneellä pelastustoimella on merkittävä rooli väestönsuojelussa.

Pääministeri Marinin hallitus antoi 16.9.2021 esityksen eduskunnalle perhevapaata koskevasta uudistuksesta (HE 129/2021 vp). Muutoksilla pantiin täytäntöön lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta, ns. työelämän tasapaino- direktiivi. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä ja helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaauudistus on astunut voimaan 1.8.2022.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi siviilipalveluslaissa mainittujen palveluspaikkojen listaan hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät ja kuntayhtymät. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia vastaamaan perhevapaauudistusta.

Hyvinvointialueiden aloittamisesta ja perhevapaauudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia asevelvollisuuslakiin (1438/2007) käsitteli HE 223/2022 vp ja asevelvollisuuslain muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023.

Hallituksen esitys laista siviilipalveluslain muuttamiseksi on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä. Hallituksen esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella 24.3.2023–2.5.2023. Lausuntoa pyydettiin muu muassa ministeriöiltä, hyvinvointialueilta, keskeisiltä alan viranomaisilta ja yhdistyksiltä.

Säädöshankkeen asiakirjat löytyvät valtioneuvoston Hankeikkunasta hanketunnisteella TEM006:00/2023.

Siviilipalveluslaki (1446/2007) uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2007. Siviilipalveluslaissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuteen perustuvasta siviilipalvelusvelvollisuudesta. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään. Laki sisältää perussäännökset koskien siviilipalvelusvelvollisuuden alkamista, sisältöä, suorittamista ja päättymistä, siviilipalvelusviranomaisia, palveluspaikkoja ja palveluspaikan määräytymistä, palveluskelpoisuutta, vapauttamista ja lykkäystä sekä etuuksia. Lisäksi laissa on säännöksiä palvelusrikkomuksista, siviilipalvelusvelvollisuuden rikkomisesta sekä ylimääräisestä ja liikekannallepanon aikaisesta palveluksesta. Laki sisältää myös täydennyspalvelusta koskevia säännöksiä.

Normaaliolojen palveluspaikoista säädetään siviilipalveluslain 8 §:n 2 momentissa. Sen mukaan siviilipalveluspaikkana voi toimia siviilipalveluskeskus tai sen hyväksymä valtion viranomainen tai liikelaitos, valtion itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai julkisoikeudellinen yhdistys, kunnan viranomainen tai kunnallinen liikelaitos, yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillisen koulutuksen järjestäjä, Pelastusopisto, uskonnollinen yhdyskunta sekä yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö. Palveluspaikkana ei voi toimia puolustusministeriö tai sen hallinnonalan virasto tai laitos, puoluerekisteriin merkitty puolue, eduskuntaryhmä, työmarkkinajärjestö tai sellainen yhteisö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen. Palveluspaikkana ei myöskään voi toimia mikään sellainen yhteisö, jolla ei ole toimintaedellytyksiä siviilipalveluslaissa määriteltyjen tehtävien hoitamiseksi tai riittävän valvonnan ja ohjauksen järjestämiseksi työpalvelun aikana.

Liikekannallepanon aikaisista palveluspaikoista säädetään siviilipalveluslain 65 a §:ssä. Liikekannallepanon aikaisena palveluspaikkana voivat toimia ministeriöt tai niiden hallinnonalan virastot, viranomaiset sekä julkisoikeudelliset yhteisöt ja laitokset lukuun ottamatta puolustusministeriötä ja sen hallinnonalaa, kunnan viranomainen tai kunnallinen liikelaitos, yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillisesta koulutuksesta vastaava koulutuksen järjestäjä sekä Pelastusopisto.

Voimassa olevaa lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 140/2007 vp) todetaan tavoitteeksi, että siviilipalvelusvelvollisia sijoittuisi mahdollisimman paljon etenkin pelastustoimen, väestönsuojelun, ympäristönsuojelun ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Vuoden 2022 loppuun saakka pelastustoimi sekä sosiaali- ja terveydenhuolto olivat kuntien vastuulla. Siviilipalveluskeskuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan palveluspaikat ovat muodostaneet noin 30% palveluspaikoista ja vuosittain niissä on palvellut n. 400 siviilipalvelusvelvollista.

Kuntayhtymiä ei mainita tällä hetkellä erikseen siviilipalveluslain 8 §:ssä. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös kuntayhtymien kuuluvan sallittuihin palveluspaikkoihin. Kuntalain 55 §:n mukaan kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Palveluspaikkoina on toiminut runsaasti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä että muita, mm. koulutuksen kuntayhtymiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirryttyä 1.1.2023 hyvinvointialueille palveluspaikoiksi jää edelleen useita kymmeniä kuntayhtymiä.

Hyvinvointialueesta annetulla lailla (611/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetulla lailla (612/2021) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Hyvinvointialueiden välisellä aluevaltuustojen hyväksymällä sopimuksella voidaan perustaa hyvinvointiyhtymä, jonka tehtävinä voi olla jäsenenä olevien hyvinvointialueiden toimialaan kuuluvien tehtävien tukipalvelujen tuottamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021) säädetään HUS-yhtymän asemasta ja tehtävistä. Sekä hyvinvointialueet että hyvinvointiyhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Isyysvapaasta säädetään siviilipalveluslain 40 ja 62 §:ssä. Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 12 päivän isyysvapaaseen. Siviilipalveluskeskus voi myöntää isyysvapaata myös täydennyspalvelusta suorittavalle.

Siviilipalveluslain 40 §:ssä säädetään myös siviilipalvelusta suorittavan naisen raskauden, synnytyksen ja äitiyden perusteella annettavista lomista, jotka määräytyvät vastaavasti kuin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (285/2022) säädetään.

Siviilipalveluslaissa ei ole säännöstä adoptiolapsen hoitoon ottamiseen liittyvästä vapaasta.

1.8.2022 voimaan tulleessa perhevapaauudistuksessa kumottiin erilliset äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa koskevat säännökset ja ne korvattiin raskausrahaa ja vanhempainrahaa koskevilla säännöksillä. Lisäksi säädettiin yhtäläinen oikeus vanhempainvapaaseen riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai adoptiolapsi.

Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa siviilipalveluslaki vastaamaan teknisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa säädettyä uutta järjestäjärakennetta ja järjestämisvastuuta sekä perhevapaauudistuksessa säädettyä terminologiaa ja biologisten ja adoptiovanhempien yhdenvertaisuutta.

Siviilipalveluslakiin ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteiset muutokset siten, että sekä normaaliolojen että liikekannallepanon aikaisten palveluspaikkojen listaan lisättäisiin hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä kuntayhtymät. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia, joilla termi isyysvapaa muutetaan vanhempainvapaaksi ja vanhempainvapaan perusteeksi lisätään adoptiolapsen sijoittaminen adoptionhakijoiden luokse.

Taloudelliset vaikutukset

Ehdotetusta sääntelystä ei aiheudu taloudellisia vaikutuksia.

Ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Ehdotetut perhevapaauudistukseen liittyvät muutokset edistäisivät siviilipalvelusta suorittavien yhdenvertaisuutta siten, että ne kohtelevat aiempaa yhdenvertaisemmin erilaisissa perhemuodoissa eläviä. Voimassa olevan lain mukaan siviilipalvelusvelvollinen on oikeutettu isyysvapaaseen oman lapsen syntymän yhteydessä. Sellaisella siviilipalvelusvelvollisella, jonka luo sijoitetaan adoptiolapsi, ei säännöksen mukaan ole oikeutta isyysvapaaseen. Tämä asettaa adoptiolapset ja heidän vanhempansa eriarvoiseen asemaan biologiseen vanhemmuuteen perustuvien perheiden kanssa. Lisäksi siviilipalvelusta suorittava, jonka luo sijoitetaan adoptiolapsi, on eriarvoisessa asemassa muihin adoptiovanhemmiksi tuleviin nähden, joiden oikeudesta vanhempainrahaan on säädetty perhevapaauudistuksessa. Ehdotetun muutoksen jälkeen siviilipalvelusta suorittava olisi oikeutettu vanhempainvapaaseen riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai adoptiolapsi, samalla tavoin kuin muut vanhemmaksi tulevat. Ehdotettu säännös edistäisi siviilipalvelusta suorittavien vanhemmaksi tulevien yhdenvertaisuutta myös varusmiespalvelusta suorittaviin vanhemmaksi tuleviin nähden, koska asevelvollisuuslakiin (1438/2007) perhevapaauudistuksen mukaiset muutokset on jo tehty.

Ehdotetuilla palveluspaikkana toimimiseen liittyvillä muutoksilla on hieman vaikutusta hyvinvointialueiden kykyyn hoitaa tehtäviään. Hyvinvointialueille siirtyneissä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä on palvellut vuosittain noin 400 siviilipalvelusvelvollista. Useissa sairaaloissa hyödynnetään siviilipalvelusvelvollisten työpanosta säännöllisesti erilaisissa tukitoiminnoissa, muun muassa. potilaskuljetuksissa. Ehdotetuilla muutoksilla säilytettäisiin nykytila. Jos hyvinvointialueita ja –yhtymiä ei lisättäisi palveluspaikkojen luetteloon, siviilipalvelusvelvollisten työpanos ei enää olisi niiden käytettävissä.

Ehdotetut muutokset mahdollistavat työpalvelun suorittamisen sekä normaalioloissa että liikekannallepanon aikana sosiaali- ja terveystoimessa sekä pelastustoimessa vastaavalla tavalla kuin ennen niiden järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille. Tämä auttaa ylläpitämään myös yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Esityksessä ehdotetut muutokset perustuvat pääosin hyvinvointialueesta annettuun lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ja perhevapaauudistukseen. Toteuttamisvaihtoehdot ovat rajautuneet näiden lakien sisältöön, eikä esimerkiksi käsitteistölle ole ollut vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Jos ehdotettua muutosta hyvinvointialueiden lisäämisestä palveluspaikkojen listaan ei toteutettaisi, siviilipalvelusta ei voisi suorittaa hyvinvointialueille kuuluvissa sosiaali- ja terveystoimen ja pelastusalan paikoissa. Tämä vähentäisi kokonaisturvallisuuden kannalta olennaisten palveluspaikkojen määrää. Vuositasolla poistuisi noin 400 työpalvelupaikkaa, joten palveluspaikan löytäminen vaikeutuisi.

Esitysluonnoksesta pyydettiin ajalla 24.3.2023–2.5.2023 lausuntoa yhteensä 71 taholta lausuntopalvelu.fi –palvelun kautta. Myös tahoilla, joilta lausuntoa ei nimenomaisesti pyydetty, oli mahdollisuus antaa lausunto. Lausunnon antoivat Adoptioperheet ry, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Kansaneläkelaitos, KEHA-keskus / Siviilipalveluskeskus, oikeuskanslerinvirasto, puolustusministeriö, Satakunnan hyvinvointialue, sisäministeriö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Palopäällystöliitto SPPL ry, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Lisäksi oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa ja eduskunnan oikeusasiamies ilmoitti, ettei anna lausuntoa.

Lausunnon antaneet kannattivat ehdotettuja muutoksia.

Adoptioperheet ry kiinnitti huomiota siihen, että samoin kuin perhevapaauudistuksessa, myös ehdotetussa siviilipalveluslain muutoksessa kansainvälisen adoption kautta vanhemmiksi tulevat jäävät vaille lakisääteistä lomaa lapsen hakumatkan ajalle, koska vanhempainvapaa alkaa vasta, kun lapsen saa hoitoonsa. Jatkovalmistelussa ei katsottu mahdolliseksi säätää asiasta siviilipalvelusvelvollisten kohdalla toisin kuin muiden adoptiovanhempien kohdalla.

KEHA-keskus / Siviilipalveluskeskus kiinnitti lausunnossaan huomiota mahdollisuuteen, että viiden päivän mittainen täydennyspalveluskoulutus sijoittuu vanhempainvapaan ajalle, jolloin velvollinen suorittaisi täydennyspalveluksen vanhempainvapaalla. Lakihankkeessa ei tarkasteltu isyysvapaan kestoa. Nykytilan kuvausta tarkennettiin lausunnon johdosta.

Oikeuskanslerinvirasto esitti säätämisjärjestysperusteluissa todettavaksi hieman selkeämmin, minkä perustuslain 6 §:n 2 momentissa luetellun kielletyn syrjintäperusteen soveltumisesta asiassa on kyse. Esityksen jatkovalmistelussa säätämisjärjestysperusteluita on tältä osin tarkennettu.

Tasa-arvovaltuutettu huomautti, että äitiyttä ja isyyttä ei ole sidottu vanhemman sukupuoleen eikä synnyttäjä aina ole sukupuoleltaan nainen. Tasa-arvovaltuutettu esitti, että tämä huomioidaan esitysluonnoksen jatkovalmistelussa. Jatkovalmistelussa 40 §:n sanamuotoa muutettiin lausunnon johdosta. Jatkovalmistelussa kuitenkin todettiin, että koska asevelvollisuusjärjestelmän velvoittavuus perustuu juridiseen sukupuoleen, sukupuolittuneesta terminologiasta ei siviilipalveluslaissa täysin päästä eroon. Termit nainen ja äitiys esiintyvät voimassa olevassa laissa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (285/2022) eikä siviilipalveluslain osalta katsottu mahdolliseksi poiketa tämän lain sanamuodosta.

8 §. Siviilipalveluspaikat. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 2 kohdaksi hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä sekä 3 kohtaan lisättäväksi kuntayhtymä. Pykälän 2 momentin kohdat 3–8 siirtyisivät sellaisinaan kohdiksi 4–9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimi ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Pykälään tehtävä muutos olisi tekninen ja sen avulla vältettäisiin soveltamisristiriidat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta koskevan lainsäädännön kanssa. Muutoksella on tarkoitus säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen mahdollisuus toimia palveluspaikkoina vastaavalla tavalla kuin ennen niiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Palveluspaikkoina voisivat muutoksen jälkeen edelleen toimia julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat yksiköt sekä pelastustoimi. Selkeyden vuoksi ehdotetaan lisättäväksi palveluspaikkojen listaan myös kuntayhtymät, joille on tähän asti myönnetty palveluspaikkaoikeus hallituksen esityksen perusteluiden perusteella.

9 §. Siviilipalveluspaikkahakemuksen käsittely ja siviilipalveluspaikkaoikeuden peruuttaminen. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan muutettavaksi viittaukset 8 §:n 2 momentin 7 kohtaan (uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta) ja 8 kohtaan (yhteisö, yhdistys tai säätiö) edellä 8 pykälään ehdotetun muutoksen mukaisesti viittauksiksi 8 §:n 2 momentin 8 ja 9 kohtaan.

40 §. Lomat. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan siviilipalvelusvelvollisella on oikeus oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 12 päivän isyysvapaaseen. Lisäksi voimassa olevassa säännöksessä todetaan, että siviilipalvelusta suorittavan naisen raskauden, synnytyksen ja äitiyden perusteella annettavat lomat määräytyvät vastaavasti kuin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (285/2022) säädetään. Perhevapaauudistuksen myötä termit isyys- ja äitiysvapaa on eri laeissa korvattu termillä vanhempainvapaa. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettua lakia on muutettu siten, että asepalvelusta suorittavaan naiseen todetaan sovellettavan raskauteen, synnytykseen, äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä säännöksiä muualla lainsäädännössä. Terminologian osalta muutos olisi tekninen eikä sillä ole tarkoitus muuttaa säännöksen soveltamisalaa tai kattavuutta. Pykälässä ehdotetaan termi isyysvapaa korvattavaksi termillä vanhempainvapaa ja ilmaisu siviilipalvelusta suorittava nainen korvattavaksi ilmaisulla siviilipalvelusta suorittava synnyttävä vanhempi. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi siviilipalvelusta suorittavan synnyttävän vanhemman raskautta, synnytystä ja äitiyttä koskevaan lakiviittaukseen termi vanhemmuus.

Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainrahan saamisen edellytykset ovat myös pääosin kaikille vanhemmille yhdenmukaiset riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai adoptiolapsi. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siviilipalvelusvelvollisella on oikeus oman lapsen syntymän tai adoptiolapsen sijoittamisen yhteydessä pidettävään 12 päivän vanhempainvapaaseen.

62 §. Lomat täydennyspalveluksen aikana. Voimassa olevassa pykälässä on pykäläviittaus 40 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään isyysvapaasta. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että 40 §:n 1 momentin isyysvapaata koskeva viittaus muutettaisiin koskemaan vanhempainvapaata. Perustelut ovat samat kuin 40 §:n terminologian muuttamisessa.

65 a §. Liikekannallepanon aikaiset palveluspaikat ja palveluspaikan määrääminen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 2 kohdaksi hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä ja 3 kohtaan lisättäväksi kuntayhtymä. Pykälän 2 momentin kohdat 3–6 siirtyisivät sellaisinaan kohdiksi 4–7. Perustelut ovat samat kuin 8 §:n osalta.

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian.

Siviilipalveluslakiin ehdotetuilla perhevapaauudistuksen mukaisilla muutoksilla on merkitystä perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kannalta. Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti siviilipalveluksen aikana adoptiovanhemmiksi tulevien ja heidän lastensa asemaa. Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleisen yhdenvertaisuuslausekkeen mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin ilmaiseman syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvät syyn perusteella. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Keskeisiin turvaamiskeinoihin kuuluu perusoikeuden käyttöä turvaavan ja täsmentävän lainsäädännön säätäminen (HE 309/1993 vp, s. 75/II ja PeVL 26/2017 vp, s. 44–45). Siviilipalvelusvelvollisella, jolle syntyy siviilipalveluksen aikana oma lapsi, on voimassa olevan lain mukaan oikeus vanhempainvapaaseen. Perhevapaauudistuksen perusteella vanhemmilla, joiden luokse sijoitetaan adoptiolapsi, on vastaava oikeus vanhempainvapaaseen kuin oman lapsen syntymän yhteydessä ja vastaava muutos on tehty asevelvollisuuslakiin. Lakiehdotuksella turvattaisiin vastaava oikeus niille siviilipalvelusvelvollisille, joiden luokse siviilipalveluksen aikana sijoitetaan adoptiolapsi. Muutosta edeltävän oikeustilan jatkuminen saattaisi asettaa perustuslain 6 §:n 2 momentin vastaisella tavalla vakaumuksensa vuoksi siviilipalvelusta suorittavat eri asemaan suhteessa asepalvelusta suorittaviin, joiden osalta vastaava muutos on jo tehty.

Edellä esitetyn perusteella lakiehdotukset voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007) 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti, 40 §:n 1 momentti, 62 § ja 65 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti ja 65 a §:n 2 momentti laissa 579/2019, seuraavasti:

8 §
Siviilipalveluspaikat

---

Siviilipalveluspaikkana voi toimia siviilipalveluskeskus tai sen hyväksymä:

1) valtion viranomainen tai liikelaitos, valtion itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai julkisoikeudellinen yhdistys;

2) hyvinvointialue tai hyvinvointiyhtymä;

3) kunnan viranomainen, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos;

4) yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä mainittu yliopisto;

5) ammattikorkeakoulu, jolla on ammattikorkeakoululain (932/2014) 7 §:ssä tarkoitettu toimilupa;

6) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä;

7) Pelastusopisto;

8) uskonnonvapauslain (453/2003) 2 §:ssä tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta;

9) yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yksityisoikeudellinen yhteisö, yhdistys tai säätiö.

---

9 §
Siviilipalveluspaikkahakemuksen käsittely ja siviilipalveluspaikkaoikeuden peruuttaminen

---

Siviilipalveluskeskuksen on pyydettävä siviilipalveluspaikkahakemuksesta pääesikunnan lausunto ennen 8 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan tai sen seurakunnan sekä 9 kohdassa tarkoitetun yhteisön, yhdistyksen tai säätiön hakemuksen ratkaisemista.

---

40 §
Lomat

Siviilipalvelusvelvollisella on oikeus ilman erikseen esitettävää syytä myönnettävään 18 päivän henkilökohtaiseen lomaan ja oman lapsen syntymän tai adoptiolapsen sijoittamisen yhteydessä pidettävään 12 päivän vanhempainvapaaseen. Jos siviilipalvelusvelvollinen on palvelusaikana erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan myöntää kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 20 päivää. Siviilipalvelusta suorittavan synnyttävän vanhemman raskauden, synnytyksen, äitiyden ja vanhemmuuden perusteella annettavat lomat määräytyvät vastaavasti kuin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa säädetään.

---

62 §
Lomat täydennyspalveluksen aikana

Siviilipalveluskeskus voi myöntää täydennyspalvelusta suorittavalle vain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua vanhempainvapaata ja 2 momentissa tarkoitettua lomaa painavasta henkilökohtaisesta syystä. Siviilipalvelusvelvollisella ei ole täydennyspalveluksen aikana oikeutta 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kuntoisuuslomaan ja henkilökohtaiseen lomaan.

65 a §
Liikekannallepanon aikaiset palveluspaikat ja palveluspaikan määrääminen

---

Liikekannallepanon aikaisena palveluspaikkana voi toimia:

1) ministeriöt ja niiden hallinnonalalla toimivat virastot, viranomaiset, julkisoikeudelliset yhteisöt ja -laitokset lukuun ottamatta puolustusministeriötä ja sen hallinnonalaa;

2) hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä;

3) kunnan viranomainen, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos;

4) yliopistolain 1 §:ssä mainittu yliopisto;

5) ammattikorkeakoulu, jolla on ammattikorkeakoululain 7 §:ssä tarkoitettu toimilupa;

6) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä;

7) Pelastusopisto.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 21.9.2023

Pääministeri
Petteri Orpo

Työministeri
Arto Satonen