Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Helleenien tasavallan ja Euroopan rahoitusvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen.

Suomi allekirjoitti puitesopimuksen 10 päivänä kesäkuuta 2010. Sopimuksen on 14 päivään kesäkuuta 2010 allekirjoittanut kuusi euroalueeseen kuuluvaa valtiota ja Euroopan rahoitusvakausväline.

Puitesopimuksessa sovitaan menettelyistä, joita noudatetaan, jos jokin euroalueeseen kuuluva valtio pyytää lainoitusta muilta euroalueeseen kuuluvilta valtioilta, Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnasta ja menettelyistä, joita noudatetaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden myöntäessä takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle.

Puitesopimus tulee voimaan, kun vähintään viisi euroalueeseen kuuluvaa valtiota, joiden osuudet muodostavat takausten yhteismäärästä vähintään kaksi kolmasosaa, ovat toimittaneet Euroopan rahoitusvakausvälineelle kirjallisen vahvistuksen siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen kansallisen lakinsa vaatimukset sopimuksen voimaan saattamisesta. Takauksia koskevat sopimusmääräykset tulevat voimaan, kun mainitun vahvistuksen ovat toimittaneet valtiot, joiden yhteenlasketut osuudet takauksista muodostavat vähintään 90 prosenttia. Puitesopimus on voimassa niin kauan kuin tehtyjen lainoitussopimusten tai Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien velkakirjojen velat on maksettu takaisin ja takaajille on maksettu kaikki näille tulevat suoritukset.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

---

Euroopan unionin talous- ja rahoitusasiat -neuvosto päätti 9 ja 10 päivänä toukokuuta 2010 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan Euroopan talouden vakauttamismekanismista. Vakauttamismekanismi koostuu ensinnäkin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista, joka on suuruudeltaan rahoituskehysten aikana noin 60 miljardia euroa. Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta tuli voimaan 13 päivänä toukokuuta 2010.

Toiseksi vakautusmekanismiin sisältyy euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden erityisrahoitusyhtiö (special purpose vehicle), joka perustetaan antamaan lainaa tai luottojärjestelyjä euroalueeseen kuuluvalle valtiolle Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin lisäksi. Kunkin euroalueeseen kuuluvan valtion osuus takausjärjestelystä perustuu Euroopan keskuspankin pääomaosuuksiin. Erityisrahoitusyhtiön lainoitustoiminta on määräaikaista. Se voi antaa lainoitusta vaikeuksiin joutuville euroalueeseen kuuluville valtioille kolme vuotta. Erikoisrahoitusyhtiöstä käytetään nimeä Euroopan rahoitusvakausväline (European Financial Stability Facility).

Euroalueeseen kuuluvien valtioiden valtiovarainministerit ja Euroopan rahoitusvakausväline hyväksyivät Luxemburgissa 7 päivänä kesäkuuta 2010 ERVV-puitesopimuksen. Luxemburgin suurherttuakunta perusti Euroopan rahoitusvakausväline nimisen Luxemburgin lain mukaisen osakeyhtiön 7 päivänä kesäkuuta 2010. Muut euroalueeseen kuuluvat valtiot ostavat Luxemburgilta Euroopan keskuspankin merkityn pääomaosuutensa perusteella määräytyvän osuutensa yhtiön osakkeista sitä mukaan kuin niiden kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Suomi voi ostaa osuutensa osakkeista, kun eduskunta on hyväksynyt jäljempänä kohdassa 6 mainittuun hallituksen esitykseen 70/2010 vp sisältyvän määrärahan.

Suomi allekirjoitti puitesopimuksen 10 päivänä kesäkuuta 2010. Sopimuksen on 14 päivään kesäkuuta 2010 allekirjoittanut kuusi euroalueeseen kuuluvaa valtiota ja Euroopan rahoitusvakausväline.

Puitesopimus käsittelee menettelyjä, joita noudatetaan, jos jokin euroalueeseen kuuluva valtio pyytää lainoitusta muilta euroalueeseen kuluvilta valtioilta ja kun sille laaditaan talouden sopeutusohjelma ja lainoitusohjelma sekä lainoitusohjelman mukaisten lainaerien maksamista. Sopimus koskee lisäksi Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankintaa sekä menettelyjä, joita noudatetaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden myöntäessä takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Sopimus on myös euroalueeseen kuuluvien valtioiden välinen Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskeva osakassopimus. Sopimuksessa yhtiöstä käytetään lyhennettä ERVV.

1 artikla. VOIMAANTULO. Artiklassa määrätään puitesopimuksen voimaantulosta.

2 artikla. LAINOJEN MYÖNTÄMINEN, VARAINHANKINTAVÄLINEET JA TAKAUSTEN MYÖNTAMINEN. Jos euroalueen jäsenvaltio pyytää toiselta euroalueen jäsenvaltiolta vakauttamista varten tukilainaa, komissio yhdessä EKP:n ja IMF:n kanssa laatii kyseisen lainansaajan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan. Euroalueen jäsenvaltioiden hyväksyttyä yhteisymmärryspöytäkirjan komissio tekee yhdessä EKP:n kanssa markkinatilannearvioon perustuvan ehdotuksen lainansaajalle ehdotettavan lainaohjelman keskeisistä ehdoista. ERVV neuvottelee sen jälkeen lainaohjelmien yksityiskohtaisista teknisistä ehdoista, joita sovelletaan lainansaajalle tarjottaviin lainoihin. Lainaohjelmien on vastattava pääkohdiltaan mallilainaohjelmaa, jonka euroalueen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sopimuksen tekemistä varten.

Artiklan 2 kohdan mukaan ERVV valmistelee ja neuvottelee ehdot, joilla se voi laskea liikkeeseen varainhankintavälineitä tai olla osallisena niissä yksittäin tai noudattaen liikkeeseenlaskuohjelmaa tai -ohjelmia tai järjestelyjä, joilla rahoitetaan lainansaajalle myönnettävät lainat. Kuhunkin lainaan sovellettavan koron on tarkoitus kattaa ERVV:lle aiheutuvat rahoituskulut, ja siihen sisältyy marginaali, joka on korvausta takaajille.

Artiklan 3 kohdan mukaan, kun varainhankintavälineitä lasketaan liikkeeseen tai niistä tehdään sopimus ERVV-ohjelman mukaisesti tai itsenäisesti, jokaisen takaajan on annettava peruuttamaton ja ehdoton takaus. Takaus saadaan kertomalla kunkin takaajan liitteen 2 mukainen tarkistettu osallistumisosuus 120 prosentilla ja se kattaa kaikki kyseiseen varainhankintavälineeseen liittyvät ERVV:n velvoitteet. ERVV voi myös pyytää takaajia antamaan takauksia muihin, varainhankintavälineiden liikkeeseenlaskuun läheisesti liittyviin tarkoituksiin, jotka helpottavat korkean luokituksen saamista ERVV:n liikkeeseen laskelmille varainhankintavälineille ja sen säilyttämistä sekä ERVV:n tehokasta varainhankintaa. Takaajat tekevät yksimielisesti päätöksen takausten myöntämisestä tällaisiin muihin tarkoituksiin.

Artiklan 4 kohdan mukaan takaajat antavat peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen ERVV:n liikkeeseen laskemiin varainhankintavälineiden maksuaikataulun mukaisten korko- ja pääomamaksujen maksamisesta asianmukaisesti. Artiklan 5 kohdan mukaan takaajaa vaaditaan myöntämään takaus tämän sopimuksen mukaisesti vain, jos takaus myönnetään varainhankintavälineiden liikkeeseenlaskun tai niistä sopimisen yhteydessä osana ERVV-ohjelmaa tai itsenäisesti ja tällaisilla varainhankintavälineillä rahoitetaan hyväksytyn lainan antamista, tai se myönnetään muuhun läheisesti liittyvään tarkoitukseen. Takaus myönnetään 30 päivänä kesäkuuta 2013 tai sitä aiemmin tehtyjen lainaohjelmien rahoittamisen helpottamiseksi. Artiklan 6 kohdan mukaan takaajan antama takaussitoumus on peruuttamaton, pysyvä ja sitova. Kunkin takaajan on myönnettävä takaukset takaussitoumuksensa mukaisesti ERVV:n vahvistamien määrien osalta ERVV:n määrääminä päivinä.

Artiklan 7 kohdan mukaan, jos euroalueen jäsenvaltiolle tulee sellaisia taloudellisia vaikeuksia, että se pyytää vakautustukilainaa ERVV:ltä, se voi pyytää muita takaajia hyväksymään, että se ei osallistu takauksen myöntämiseen uusissa ERVV:n velkojen liikkeeseenlaskuissa. Euroalueen jäsenvaltioiden päätös tällaisesta pyynnöstä on tehtävä viimeistään silloin, kun ne päättävät uusista lainaohjelmista tai lainoista.

Artiklan 8 kohdan mukaan lainasaajalta peritään etukäteen maksettava palvelumaksu, joka lasketaan 50 peruspisteenä kunkin lainan kokonaispääomasta, ja se vähennetään jokaisesta lainansaajalle maksettavasta lainasummasta. Lisäksi kustakin lainansaajalle maksettavasta lainasummasta vähennetään jokaisesta lainasta kertyvän ennakoidun marginaalin nettonykyarvo sovittuun erääntymispäivään. Palvelumaksu ja ennakoidun marginaalin nettonykyarvo samoin kuin muut sellaiset summat, jotka ERVV päättää pitää ylimääräisenä puskurirahastona, vähennetään kustakin lainasta lainansaajalle maksettavasta määrästä. Pidätetyt määrät eivät vähennä lainan pääomaa. Pidätetyt määrät säilytetään kassavarantona, jota käytetään vakuusjärjestelynä. Artiklan 9 kohdan mukaan, jos sen jälkeen, kun kaikki lainaohjelmien nojalla annetut lainat ja kaikki ERVV:n liikkeeseen laskemat varainhankintavälineet, on maksettu takaisin, kassavarannossa on jäljellä rahaa nämä summat on maksettava takaajille korvauksena takaajien myöntämistä takauksista.

Perustuslain 82 §:n 2 momentin mukaan valtiontakaus voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla. Lisäksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 15 §:n mukaan eduskunnan antaman suostumuksen perusteella myönnettävästä valtiontakauksesta peritään takausmaksu. Jäljempänä kohdassa 6 Riippuvuus muista esityksistä todetaan, että eduskunnalle on 3 päivänä kesäkuuta 2010 annettu lakiehdotus Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annettavista valtiontakauksista (HE 71/2010 vp). Esityksen mukaan valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annettua lakia ei sovelleta Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettaviin takauksiin.

Puitesopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan takaajille takausten antamisesta tuleva palkkio on osa lainan marginaalia.

3 artikla. LAINOJEN MAKSUJEN VALMISTELU JA HYVÄKSYMINEN. Ennen lainaohjelman mukaisen lainan maksamista komissio esittää yhdessä EKP:n kanssa kertomuksen, jossa tarkastellaan sitä, miten kyseinen lainansaaja noudattaa yhteisymmärryspöytäkirjassa ja siihen (mahdollisesti) liittyvässä neuvoston päätöksessä asetettuja ehtoja. Takaajat arvioivat ohjelman noudattamista ja päättävät yksimielisesti, sallivatko ne kyseisen lainan maksamisen. Jos takaajat katsovat yksimielisesti, että lainansaaja on noudattanut lainaohjelman ehtoja, ja ovat tyytyväisiä yhteisymmärryspöytäkirjan ehtojen noudattamiseen, ERVV:ää pyydetään tekemään ehdotus yksityiskohtaisiksi lainaehdoiksi. Jos ehdotus hyväksytään, ERVV:ää pyydetään lähettämään lainansaajalle hyväksymisilmoitus, jossa vahvistetaan lainan ehdot. ERVV käynnistää viimeistään lainaohjelman allekirjoittamisen jälkeen menettelyt varainhankintavälineiden liikkeeseen laskemiseksi tai niissä osallisena olemiseksi.

4 artikla. VARAINHANKINTAVÄLINEIDEN LIIKKEESEENLASKU TAI NIIHIN OSALLISTUMINEN. ERVV voi varainhankintastrategiansa mukaisesti laskea liikkeeseen varainhankintavälineitä, joille on myönnetty erillinen takaus, tai olla osallisena niissä, tai se laatia yhden tai useampia ERVV -ohjelmia sellaisten varainhankintavälineiden liikkeeseen laskemiseksi, joille on myönnetty takaus ja joilla rahoitetaan lainoja puitesopimuksen ehtojen mukaisesti. Jollei markkinaolosuhteista muuta johdu, ERVV rahoittaa lainat laskemalla liikkeeseen varainhankintavälineitä tai olemalla osallisena niissä siten, että varainhankintavälineillä, joilla laina rahoitetaan, on olennaisilta osin sama rahoitusprofiili määrän, liikkeeseenlaskun ajankohdan, valuutan, takaisinmaksun, viimeisen erääntymispäivän ja korkoperustan osalta.

Jos markkinaolosuhteiden tai ERVV:n ERVV-ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskemien varainhankintavälineiden tai varainhankintavälineiden, joissa se on osallisena, määrän takia ei ole käytännöllistä tai mahdollista laskea liikkeeseen varainhankintavälineitä tai olla osallisena niissä tarkasti yhteensovitetun varainhankinnan pohjalta, takaajat voivat sallia ERVV:n varainhankinnassa joustoa siten, että sen varainhankintaa ei soviteta yhteen sen antamien lainojen kanssa.

5 artikla. VAKUUSJÄRJESTELYT, MAKSUVALMIUS JA OMIEN VAROJEN HOITO. Artiklan 5 mukaan ERVV:n ohjelman vakuusjärjestelyihin on sisällytettävä se, että jokaisen takaajan myöntämä takaus on 120 prosenttia kyseisten varainhankintavälineiden määrien tarkistetusta osallistumisosuudesta, kassavaranto toimii puskurirahastona sekä sellaiset muut tämän 5 artiklan nojalla mahdollisesti hyväksyttävät vakuusjärjestelymekanismit.

Jos lainansaaja maksaa myöhässä tai jättää maksamatta lainasopimuksen mukaisen maksun, minkä takia ERVV:n liikkeeseen laskeman varainhankintavälineen koron tai pääoman suunnitelmanmukaiseen maksamiseen käytettävissä olevat varat ovat liian pienet, ERVV pyytää ensin maksua pro rata pari passu -periaatteen pohjalta (tasasuhteisesti ja yhtäläisin oikeuksin) takaajilta, joiden kyseiselle varainhankintavälineelle myöntämä takaus on korkeintaan 120 prosenttia erääntyneen mutta maksamattoman määrän tarkistetusta osallistumisosuudesta. Toiseksi, jos näin ei poisteta alijäämää kokonaan, vapauttaa kassavarannosta varoja tällaisen alijäämän kattamiseksi ja kolmanneksi ryhtyy muihin toimiin, jotka ovat käytettävissä, jos täydentäviä vakuusjärjestelymekanismeja on hyväksytty.

Jos takaaja ei ole suorittanut erääntynyttä maksua, joka on maksettava takauksen johdosta, minkä seurauksena ERVV nostaa varoja kassavarannosta alijäämän poistamiseksi, takaajan on hyvitettävä kyseinen määrä ERVV:lle korkoineen. Korkoperusteena on yhden kuukauden EURIBOR, johon lisätään 500 peruspistettä, siitä päivästä alkaen, jolloin varat nostettiin kassavarannosta, siihen päivään asti, jolloin kyseinen takaaja hyvittää määrän ERVV:lle korkoineen. ERVV käyttää tällaiset hyvitetyt määrät kassavarannon täydentämiseen.

6 artikla. TAKAUSVAATIMUKSET. Jos ERVV havaitsee, ettei se ole vastaanottanut täysimääräisinä lainasta erääntyviä maksuja ja sen takia ERVV:n käyttövarat eivät riitä sen liikkeeseen laskemien varainhankintavälineiden erääntyviin pääoman tai koron maksuihin tai ne eivät riitä jonkin muun välineen tai sopimuksen nojalla ERVV:lle erääntyviin maksuihin, jolle on myönnetty tämän sopimuksen mukainen takaus, se ilmoittaa välittömästi asiasta kullekin takaajalle. ERVV ilmoittaa kullekin takaajalle sen sopimuksen mukaiset, takauskohtaiset osuudet kyseisestä alijäämästä sekä vaatii kutakin takaajaa suorittamaan ERVV:lle takaajan osuuden alijäämästä.

ERVV on velvollinen korvaamaan jokaiselle takaajalle niiden maksamat takausvaatimukset ja hyvittämään jokaiselle takaajalle takauksesta aiheutuvan tappion tai korvausvelvollisuuden. ERVV:n korvausvelvollisuus rajoittuu tosiasiallisiin määriin, jotka on saatu lainansaajilta, joiden lainat aiheuttivat varojen alijäämän. Jos takaaja suorittaa takauksensa nojalla maksun ERVV siirtää lisäksi kyseiselle takaajalle kyseistä lainaa koskevat ERVV:n oikeudet ja korot, jotka vastaavat lainansaajan maksamien maksujen alijäämää ja takaajan takauksen perusteella suorittamaa maksua. ERVV säilyy lainan hallinnoijana asianomaiselle takaajalle luovutetun ja siirretyn osuuden osalta.

7 artikla. TAKAAJIEN VÄLISET MAKSUT. Artiklan 7 mukaan jos takaajalle esitetään vaatimuksia sen myöntämästä takauksesta tai sille aiheutuu takauksesta kuluja, tappioita, kustannuksia tai maksuvelvollisuuksia ja näiden takausvastuiden kokonaismäärä ylittää annettuun takaukseen liittyvän maksuosuuden, sillä on oikeus saada korvauksia ja hyvityksiä muilta takaajilta tällaisista takausvastuista siten, että kukin takaaja lopulta vastaa ainoastaan vaaditun maksuosuutensa verran takausvastuiden kokonaismäärästä.

8 artikla. TAKAUKSIEN LASKENTA JA MUUTTAMINEN. ERVV voi 8 artiklan mukaan nimittää EIP:n tai takaajien yksimielisesti hyväksymän vastaavan muun laitoksen, elimen, EU:n toimielimen tai rahoituslaitoksen laatimaan laskelmia, jotka liittyvät sopimukseen, kuhunkin lainaohjelmaan, ERVV:n varainhankintaan laskemalla liikkeeseen tai olemalla osallisena varainhankintavälineissä (tai muulla tavoin) sekä takauksiin.

Jos takaaja joutuu merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin ja pyytää vakautustukilainaa tai saa taloudellista tukea vastaavasta ohjelmasta, se voi artiklan 2 kohdan mukaan pyytää muita takaajia keskeyttämään sen sitoumuksen myöntää tämän sopimuksen mukaisia uusia takauksia. Jäljelle jäävät takaajat voivat yksimielisesti päättävät hyväksyä pyynnön. Siinä tapauksessa väistyvää takaajaa ei vaadita antamaan takausta uusille ERVV:n liikkeeseen laskemille varainhankintavälineille tai varainhankintavälineille, joissa ERVV on osallisena. Muutokset eivät vaikuta väistyvän takaajan voimassa olevia takauksia koskevaan vastuuseen. Kreikka katsotaan väistyväksi takaajaksi tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.

9 artikla. LAINAOHJELMAN MUKAISTEN VELVOITTEIDEN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN JA MUUTOKSET JA/TAI VAPAUTUKSET. Jos ERVV saa tiedon lainaohjelman mukaisen velvoitteen noudattamatta jättämisestä, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta takaajille sekä tehtävä ehdotus, kuinka sen takia toimitaan. Euroryhmän työryhmän puheenjohtaja sovittaa yhteen takaajien kannan ja ilmoittaa ERVV:lle, komissiolle ja EKP:lle tehdystä päätöksestä. Sen jälkeen ERVV panee päätöksen täytäntöön kyseisen lainaohjelman mukaisesti.

10 artikla. ERVV, TAKAAJIEN KESKINÄISET PÄÄTÖKSET, HALLITUKSEN JÄSENET JA HALLINTO. Artiklan 10 mukaan ERVV:n hallituksessa on yhtä monta jäsentä kuin sillä on osakkeenomistajia. Kullakin euroalueeseen kuuluvalla valtiolla on oma jäsen hallituksessa. Kaikki takaajien vastuisiin vaikuttavat ja ERVV:tä koskevat keskeiset päätökset tehdään yksimielisesti euroalueeseen kuuluvien valtioiden kesken. Näitä päätöksiä ovat muun muassa sopeutusohjelman ja lainoituspuitesopimuksen hyväksyminen, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksyminen ja muuttaminen, luvan antaminen lainaerän maksamiseen, ERVV:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuohjelman ja tarjousesitteiden hyväksyminen sekä liikkeeseenlaskuohjelmaa koskevan varainhankintastrategian hyväksyminen. Yksimielisyysvaatimus koskee myös keskeisiä ERVV:tä yhtiönä koskevia päätöksiä. Näitä ovat muun muassa osakepääoman korottaminen tai alentaminen, osingonjako ja yhtiön toiminta-ajan pidentäminen. Muut päätökset tehdään niiden määräenemmistöllä, joiden takaussitoumukset edustavat kahta kolmasosaa takaussitoumusten kokonaismäärästä. Artiklassa tarkoitetut päätökset tehdään euroryhmän puitteissa.

Jos euroalueen valtiot yksimielisesti sopivat ERVV:n osakepääoman korottamisesta, kukin valtio merkitsee korotuksesta omistusosuuttaan vastaavan osuuden.

11 artikla. ERVV:N VOIMASSAOLOAIKA JA LAKKAUTTAMINEN. Puitesopimus on 11 artiklan mukaan voimassa niin kauan kuin tehtyjen lainoitussopimusten tai Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien velkakirjojen velat on maksettu takaisin ja takaajille on maksettu kaikki näille tulevat suoritukset. ERVV:n selvitystilatoimet käynnistetään mahdollisimman pian 30 päivän kesäkuuta 2013 jälkeen, kun kaikki liikkeeseen lasketut varainhankitavälineet ja kaikki mahdollisesti takaajille suoritettavat korvausmäärät on maksettu takaisin kokonaisuudessaan. Jos ERVV:n selvitystilan päättyessä jäljelle jää varoja, ne jaetaan osakkeenomistajille omistusosuuden suhteessa.

12 artikla. EIP:N JA EKP:N NIMITTÄMINEN, ULKOISTAMINEN JA TEHTÄVIEN SIIRTO. Artiklan 12 mukaan ERVV voi nimittää EIP:n tai muun euroalueen valtioiden yksimielisesti hyväksymän viraston, laitoksen, EU:n toimielimen, rahoituslaitoksen tai muun henkilön suorittamaan artiklassa erikseen määrättyjä tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa varojen vastaanottaminen ja hallinnointi, kassan- ja muiden omien varojen hallinnointi sekä kirjanpito- ja henkilöstöpalvelut. Euroopan keskuspankki voi toimia ERVV maksuasiamiehenä.

ERVV saa myös ulkoistaa artiklassa määritellyt toiminnot tavanomaisin markkinaehdoin.

13 artikla HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET. Artiklan 13 mukaan ERVV:lle aiheutuvat kustannukset maksaa ERVV sen yleisistä tuloista ja varoista. ERVV:n on ilmoitettava neljännesvuosittain euroalueen jäsenvaltioille ja komissiolle lainaohjelmien, ERVV:n liikkeeseen laskemiin varainhankintavälineisiin ja takauksiin liittyvien vaatimusten velvoitteiden määrä. Sopimuspuolet eivät luovuta tai siirrä sopimuksen mukaisia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan ilman kaikkien muiden sopimuspuolten hyväksyntää.

Yksikään ERVV:n osakkeenomistaja ei saa siirtää omistaminaan osakkeita kymmenen vuoden aikana siitä, jolloin asianomainen osakkeenomistaja hankki osakkeet. Tämä rajoitus ei koske ensimmäistä siirtoa perustajalta muille osakkeenomistajille eikä siirtoa uudelle euroalueen valtiolle, joka ottaa euron käyttöön valuuttanaan yhtiön perustamisen jälkeen.

14 artikla. TIEDONANNOT. Artiklan 14 mukaan kaikki tiedonannot on tehtävä kirjallisesti.

15 artikla. MUUT ASIAT. Artiklan 15 mukaan, jos yksi tai useampi tämän sopimuksen määräyksistä on täysin tai osittain pätemätön tai laiton taikka tulee sellaiseksi tai sitä ei voida panna täytäntöön sovellettavan lain mukaisesti, tämä ei vaikuta muiden tämän sopimuksen määräysten pätevyyteen, lainmukaisuuteen ja täytäntöönpanokelpoisuuteen. Määräyksiä, jotka ovat kokonaan tai osittain pätemättömiä, laittomia tai joita ei voida panna kokonaan tai osittain täytäntöön, tulkitaan ja pannaan täytäntöön tämän sopimuksen hengen ja tarkoituksen mukaisesti.

16 artikla. SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TUOMIOVALTA. Artiklan 16 mukaan sopimukseen sovelletaan Englannin lakia. Sopimuspuolina olevien valtioiden väliset riidat ratkaisee Euroopan unionin tuomioistuin ja muut riidat Luxemburgin tuomioistuimet.

17 artikla. SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Artiklassa 17 määrätään sopimuksen allekirjoitusmenettelystä.

18 artikla. LIITTEET. Artiklassa 18 luetellaan sopimuksen liitteet.

Liite 1. Liitteessä 1 määritellään kunkin takaajan takauksen määrä. Suomen osuus on noin 7,905 miljardia euroa.

Liite 2. Liitteessä 2 vahvistetaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden 9 ja 10 päivänä toukokuuta 2010 tekemä päätös, että kunkin takaajan osuus takausten kokonaismäärästä vastaa sen osuutta Euroopan keskuspankin maksetusta pääomasta. Suomen osuus on noin 1,7966 prosenttia.

Liite 3. Liitteessä 3 on sitoumusvahvistuksen mallipohja.

1 §. Voimaansaattamislain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne puitesopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Voimaansaattamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, koska kyseessä on Euroopan unionissa tehdystä päätöksestä ja siten asiasta, joka perustuslain 93 §:n 2 momentin mukaan kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan (PeVL 49/2001 vp).

Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia valtion talousarvioon. Jos jokin euroalueeseen kuuluvista valtioista pyytää lainoitusta muilta euroalueeseen kuuluvilta valtioilta, Suomen olisi annettava valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, jotta se voi antaa lainaa sitä pyytävälle valtiolle. Suomen valtiontakaukset ovat enintään 7,9052 miljardia euroa. Myöskään mahdollisesti annettavista takauksista ei aiheutuisi välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Välillisesti lainoitus- ja takausjärjestely on omiaan vakauttamaan euroalueen talouksia ja siten vaikuttaisi myönteisesti myös Suomen talouteen.

Useat euroalueeseen kuuluvista valtioista ovat ryhtyneet toimiin talouksiensa tasapainottamiseksi. Muun muassa Espanja, Italia, Portugali ja Saksa ovat hyväksyneet toimia, joilla pyritään alentamaan velkaantumista. Tämän pienentää riskiä, että Suomi joutuisi antamaan puitesopimuksen kattamia takauksia. On vielä liian aikaista arvioida, ovatko tehdyt päätökset riittäviä. Eräiden euroalueeseen kuuluvien valtioiden, erityisesti Espanja ja Portugali, taloudellinen tilanne ovat kuitenkin sellainen, ettei lainoituspyyntöä voida sulkea pois. Tähän voi vaikuttaa myös viime aikoina esille noussut pankkien välisen luottamuksen heikkeneminen. Useimmat kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että lainoituksen antamiseen ei tule olemaan tarvetta. Joka tapauksessa Euroopan rahoitusvälineen lainoitus voi tulla ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, kun neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2010 varatut noin 60 miljardia euroa on käytetty ensin.

Jos Euroopan rahoitusvakausväline antaa lainoitusta jollekin euroalueeseen kuuluvalle valtiolle, Suomi voi kaikkien lainojen ja niiden rahoittamiseksi liikkeeseen laskettujen velkakirjojen tultua maksettua takaisin saada tuottoja, koska puitesopimuksen mukaan tällöin jäljellä oleva käteisvaranto jaetaan korvauksena annetuista takauksista takaajien kesken niiden takausosuuksien suhteessa. Kassavaranto kertyy lainoitusta saaneelta valtiolta perityistä koroista ja palvelumaksuista sekä varoille kertyneestä tuotosta. Näiden määrää on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Toisaalta, jos lainoitusta saanut valtio ei pysty maksamaan ottamiaan lainoja kokonaan takaisin, Suomi voisi joutua muiden takauksia antaneiden valtioiden tavoin maksamaan takausten perusteella Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien velkakirjojen haltijoille näiden saamisia. Todennäköisyys maksuvelvollisuuden syntymiselle takausvastuun perusteella ei ole kovin suuri eikä mahdollisesti maksettavaksi tulevia määriä ole mahdollista arvioida. Toisaalta Suomen valtiolle syntyisi muiden takaajien kanssa takautumisoikeus lainoitusta saaneelta valtiolta, mikä vähentäisi valtion lopullista menoa.

Euroopan rahoitusvakausvälineen toiminnasta ei aiheudu valtiolle kustannuksia, koska ne maksetaan puitesopimuksen mukaan joko yhtiön omista varoista tai peritään lainoitusta saavilta valtioilta.

Puitesopimusta koskevat keskustelut alkoivat 25 päivänä toukokuuta 2010. Euroalueeseen kuuluvien valtioiden valtiovarainministerit ja Euroopan rahoitusvakausväline hyväksyivät sopimuksen 7 päivänä kesäkuuta 2010.

Suomi allekirjoitti puitesopimuksen 10 päivänä kesäkuuta 2010. Sopimuksen on 14 päivään kesäkuuta 2010 allekirjoittanut kuusi euroalueeseen kuuluvaa valtiota (Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Slovenia, ja Suomi) ja Euroopan rahoitusvakausväline.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä.

Eduskunnalle on annettu 3 päivänä kesäkuuta hallituksen esitys vuoden 2010 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 62/2010 vp) täydentämisestä (HE 70/2010 vp). Esityksessä ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkimiseen. Samana päivänä eduskunnalle annettiin myös hallituksen esitys laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan valtiontakauksista (HE 71/2010 vp). Ehdotetun lain nojalla valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle enintään 7,92 miljardin euron määrästä.

Puitesopimus tulee sen 1 artiklan 1 kohdan mukaan voimaan, kun vähintään viisi euroalueeseen kuuluvaa valtiota, joiden osuudet muodostavat takausten yhteismäärästä vähintään kaksi kolmasosaa, ovat toimittaneet Euroopan rahoitusvakausvälineelle kirjallisen vahvistuksen siitä, että ne ovat saattaneet voimaan kansallisen lakinsa vaatimukset sopimuksen voimaan saattamisesta. Takauksia koskevat sopimusmääräykset tulevat 1 artiklan 2 kohdan mukaan voimaan, kun mainitun vahvistuksen ovat toimittaneet valtiot, joiden yhteenlasketut osuudet takauksista muodostavat vähintään 90 prosenttia. Laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Puitesopimus on voimassa niin kauan kuin tehtyjen lainoitussopimusten tai Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien velkakirjojen velat on maksettu takaisin ja takaajille on maksettu kaikki näille tulevat suoritukset.

Perustuslain 94 § koskee kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksymistä. Pykälän 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000, PeVL 12/2000 ja PeVL 45/2000vp).

Puitesopimuksessa vahvistetaan kunkin euroalueeseen kuuluvan valtion osuus Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavien takausten kokonaismäärästä. Suomen osuus takausten määrästä on liitteen 1 mukaan noin 7,9 miljardia euroa. Perustuslakivaliokunnan mukaan valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen määräys on luettava lainsäädännön alaan, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä. Eduskunnalle 3 päivänä kesäkuuta annetun hallituksen esityksen (HE 71/2010 vp) mukaan valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Lakiehdotuksessa määritellään velat ja sitoumukset, joille valtiontakauksia voidaan antaa sekä takausten enimmäismäärä. Puitesopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, koska siinä määrätään takauksen enimmäismäärästä ja veloista, joille takaus annetaan.

Valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 15 §:n mukaan Eduskunnan antaman suostumuksen perusteella myönnettävästä valtiontakauksesta peritään takausmaksu. Hallituksen esityksen 71/2010 vp mukaan lakia ei sovelleta Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annettaviin valtiontakauksiin. Puitesopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan takaajille takausten antamisesta tuleva palkkio on osa lainan marginaalia.

Mikäli sopimuksessa, joka muutoinkin sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on määräyksiä pakollisesta ja sopimuspuolia sitovasta menettelystä sopimuksen tulkintaa tai sen soveltamista koskevan riidan ratkaisemisesta sopimuspuolten välillä, voi riidan ratkaisu vaikuttaa siihen, miten Suomessa laintasoisena säänneltyä asiaa koskevaa määräystä on sovellettava. Tällaisissa tapauksissa riitojen ratkaisemista koskeva määräys kuuluu lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001 vp ja HE 84/2001 vp). Puitesopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden väliset sopimusta koskevat riidat ratkaistaan Euroopan unionin tuomioistuimessa sekä yhden tai useamman valtion ja Euroopan rahoitusvakausvälineen väliset riidat Luxemburgin suurherttuakunnan tuomioistuimissa.

Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet. Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty sellaisia määräyksiä, joissa valtiolle aiheutuu välittömiä menoja. Kuten esityksen vaikutusarviosta käy ilmi, esityksestä ei aiheudu valtiolle välittömiä menoja.

Sopimuksen solmivat euroalueeseen kuuluvat Euroopan unionin jäsenvaltiot ja se koskee lainoituksen antamista toiselle euroalueeseen kuluvalla valtiolle ja sitä varten Euroopan rahoitusvälineen varainhankinnalle annettavia valtiontakauksia. Sopimus on osa 9 ja 10 päivänä toukokuuta 2010 sovittua Euroopan talouden vakautusmekanismia. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslain 93 §:n 2 momentin ilmaisua ”Euroopan unionissa tehtävä päätös” tulkitaan niin, että se kattaa myös unionin toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat, mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavat asiat. (PeVL 49/2001 vp) Näin ollen lain voimaan saattaminen kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan.

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hallitus katsoo, että puitesopimus voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 7 päivänä kesäkuuta 2010 päätetyn Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Helleenien tasavallan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen.

Koska puitesopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Helleenien tasavallan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila