Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ennakkoperintälakia. Ehdotuksen mukaan vakuutuslaitos toimittaisi ennakonpidätyksen metsävahingon perusteella suorittamastaan vakuutuskorvauksesta. Lisäksi ehdotetaan, että ennakonpidätystä ei toimitettaisi puun myyntitulosta arvonlisäveron osuudesta eikä sellaisten verovelvollisten puun myynnin perusteella, jotka ovat valinneet pinta-alaperusteisen verojärjestelmän.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta. Sitä sovellettaisiin 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sen jälkeen tapahtuviin suorituksiin.

---

Tuloverolain (1535/92) 43 §:n 2 momentin mukaan metsätalouden pääomatulona pidetään myös metsää kohdanneen vahingon perusteella saatua vakuutuskorvausta. Tällaisia vakuutuskorvauksia ovat esimerkiksi metsäpalon tai myrskyn johdosta maksettavat korvaukset. Metsätalouden pääomatuloista toimitetaan yleensä ennakonpidätys, ei kuitenkaan metsävahingosta saadusta vakuutuskorvauksesta. Tämän vuoksi ehdotetaan ennakkoperintälain 30 a §:ä (1549/92) täydennettäväksi siten, että vakuutuslaitoksen olisi suoritettava ennakonpidätys metsävahingon perusteella suorittamastaan vakuutuskorvauksesta. Pidätysvelvolliseen vakuutuslaitokseen sovellettaisiin samoja säännöksiä kuin puutavaran ostajaan.

Metsätalous on nykyisin pääsääntöisesti arvonlisäverotonta toimintaa. Metsätalouden harjoittaja voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tällöin verovelvolliseksi hakeutunut metsänomistaja suorittaa veroa puun tai metsänhakkuuoikeuden myynnistä. Nykyisen ennakkoperintälain mukaan puutavaran ostajan on toimitettava ennakonpidätys maksamastaan kauppahinnasta, josta ei vähennetä arvonlisäveron osuutta. Menettely johtaa usein liian suureen ennakonpidätykseen, jolloin siihen on haettava muutosta. Epäkohdan poistamiseksi ehdotetaan, että ennakonpidätystä ei toimitettaisi arvonlisäveron osuudesta.

Vuosina 1993 ja 1994 ennakonpidätys on toimitettu verovelvolliselta puun myynnin yhteydessä riippumatta siitä, kumman metsäverojärjestelmän hän valitsee. Valinta on tullut tehdä viimeistään ennen verovuodelta 1993 toimitettavan verotuksen päättymistä. Niillä verovelvollisilla, jotka valitsevat pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän, ennakonpidätys ei vastaa verolle asetettavia oikea-aikaisuuden ja -määräisyyden vaatimuksia riittävän tarkasti. Ennakonkannossa voidaan paremmin ottaa huomioon laskennallisen tulon määrä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ennakonpidätystä ei toimiteta, jos verovelvollisen metsäverotus toimitetaan metsätalouden puhtaan tulon perusteella.

Puutavaran ostajan tulee tietää, onko hän velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen, vai eikö hänellä ole tätä velvollisuutta. Tämän vuoksi puutavaran myyjän on esitettävä asiasta ostajalle selvitys. Selvityksenä voisi toimia esimerkiksi ennakkoverolippu, josta ilmenee, että se on annettu metsätalouden puhtaan tulon perusteella. Myös verotoimiston antama todistus voisi olla tällainen selvitys. Selvityksestä säädettäisiin asetuksessa.

Verotuslain 45 §:n (1548/92) mukaan puun ostajan on ilmoitettava veroviranomaisille tammikuun aikana edellisen vuoden tiedot puutavaran myyjistä, kauppahinnasta sekä siitä, onko kysymyksessä ollut pysty- vai hankintakauppa. Vaikka ennakonpidätystä ei toimitettaisi, tiedot olisi kuitenkin annettava muun muassa arvonlisäveron valvonnan vuoksi. Satunnaisia puun ostajia on tähän saakka ohjattu siten, ettei heidän ole tarvinnut antaa vuosi-ilmoitusta puun ostoista. Tältä osin ohjausta muutettaisiin.

Esitys parantaa metsätalouden ennakkoperinnän oikea-aikaisuutta ja oikeamääräisyyttä.

Hallinnollisesti esitys lisää ennakkoverolippujen määrää, mutta samalla pidätykseen oikaisua hakevien määrä laskee.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä verohallituksen esityksen pohjalta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Sitä sovellettaisiin niihin suorituksiin, jotka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen riippumatta siitä, milloin puutavaran kauppa on tehty tai milloin puutavara on kaadettu taikka milloin metsää on kohdannut vahinko.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 30 a §:n 1―3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1549/92), seuraavasti:

30 a §

Puutavaran ostajan on toimitettava ennakonpidätys maksamastaan kauppahinnasta, kun puutavaran myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden omassa metsässään kasvavaan runkopuuhun tai myy hankintakaupalla runkopuusta valmistettavaa tai valmistettua puutavaraa, kuten tukkeja, pylväitä, kuitupuita, halkoja sekä haketta. Vakuutuslaitoksen on toimitettava ennakonpidätys metsää kohdanneen vahingon perusteella suorittamastaan vakuutuskorvauksesta.

Ennakonpidätys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta suorituksesta ilman arvonlisäveron osuutta.

Ennakonpidätystä ei toimiteta 1 momentissa tarkoitetusta suorituksesta, jos:

1) se maksetaan tuloverolaissa tarkoitetulle yhteisölle;

2) samalta myyjältä ostetun puutavaran kauppahinta tai vakuutussuorituksen määrä on enintään 500 markkaa;

3) 1 momentissa tarkoitetun suorituksen saajan metsäverotus toimitetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan lasketun metsätalouden puhtaan tulon perusteella.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitettavassa ennakkoperinnässä.

---

Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Mauri Pekkarinen