Valitusoikeus
- Uutiset
19.5.2021 14.00
Hovioikeus: Pelkästään lääkärinlausunnossa kuvatut psyykkiset oireet eivät riittäneet osoittamaan, että hakija olisi ollut sairauden vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä määräajassaHakemuksen tai sen täydennyksen perusteella hakijan ei voitu katsoa esittäneen myöskään muutoin OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menettämänsä määräajan palauttamiseksi. Näin ollen hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
22.3.2021 8.00
Hovioikeus palautti sairaalahoidossa olleelle ja tämän jälkeen kuntoutukseen siirtyneelle menetetyn määräajan - myös vähäisempien sairauksien hankalia tilapäisoireita voidaan pitää laillisena esteenäHakija oli lausunut, että hän oli ollut sairaalahoidossa ajalla 4.–16.2.2021, minkä jälkeen hän oli siirtynyt kuntoutukseen hoitokoti Kangaskartanoon ja edelleen asumispalveluyksikkö Ahonkartanoon. Hän oli saanut KO:n tuomion postitse vasta 2.3.2021. Hän oli 17.2.2021 tehnyt postille osoitteenmuutosilmoituksen, joka oli tullut voimaan 19.2.2021. Hän oli hakeutunut hoitoon alkoholiongelmansa vuoksi ja oli motivoitunut pääsemään irti päihteistä. HO katsoi, että hakijalla oli ollut laillinen este ja että hän ei tämän vuoksi ollut määräajassa voinut ilmoittaa tyytymättömyyttään KO:n tuomioon. Määräajan palauttamiseen oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetut perusteet. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 9.39
KKO: ELY-keskuksella ei ollut oikeutta hakea muutosta kirjaamisviranomaisen lainhuutopäätökseenKirjaamisviranomainen oli myöntänyt lainhuudon kiinteistöön, jota koski porotilalain (590/1969) 26 §:n mukainen vallintarajoitus. Korkein oikeus katsoi päätöksestään ilmenevin perustein, että mainitussa pykälässä tarkoitettuna lupaviranomaisena toimivalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ollut oikeutta hakea muutosta kirjaamisviranomaisen päätökseen. - Uutiset
22.2.2021 15.00
Menetettyä määräaikaa ei palautettu - avustajan inhimilliselle erehdykselle tai hänen päämiehensä henkilöön liittyville seikoille ei voitu antaa asian oikeudellisessa arvioinnissa merkitystäLainoppineiden avustajien virheisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä varsin ankarasti, ja heidän on edellytetty tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavat perussäännökset muutoksenhakuohjauksesta riippumatta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa myös käräjäoikeuden muutoksenhakuohjauksesta ilmenevä valituksen määräpäivää koskeva kirjaus oli selkeä ja oikea. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 8.58
Hallinto-oikeus ei tutkinut rakennusluvasta tehtyä kunnallisvalitustaValittajan mukaan valitus oli tehty kunnallisvalituksena, koska se ei kohdentunut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin menettelyihin, vaan hallintolain, kuntalain sekä ympäristönsuojelun yhteistoiminnasta Uudenkaupungin, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan välillä tehdyn sopimuksen vastaisiin menettelyihin. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että asiassa oli kysymys Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla ratkaisemasta rakennuslupapäätöksestä. Mainitun lain mukaan rakennuslupaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksen sijaan hallintovalituksella. Valitusoikeus ei voinut valittajan esittämällä tavalla perustua kunnan jäsenyyteen tai kuntien väliseen sopimukseen, jossa on sovittu kunnalle säädettyjen tehtävien hoitamisesta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 12.37
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa neurologian kuntoutusosaston lomalupakäytäntöönApulaisoikeusasiamies totesi mm., että jos potilas pystyy tekemään ratkaisuja ja ymmärtämään käyttäytymisensä seuraukset ja haluaa neuvottelujen jälkeenkin käyttää itsemääräämisoikeuttaan poistuakseen sairaalasta, hoitohenkilökunnalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta estää häntä. Tällaisessa tilanteessa huolelliset potilasasiakirjamerkinnät ovat tärkeitä myös hoitohenkilökunnan oikeusturvan kannalta. Pelkästään alentunut itsemääräämiskyky ei oikeuta estämään potilasta poistumasta hoitopaikasta. Lisäksi olisi arvioitava, onko kysymyksessä tilanne, jossa potilaslain 6 §:n 2 momentin mukaan olisi kuultava potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että jotta liikkumisvapauden rajoittaminen olisi oikeutettua, on torjuttavan vaaran tai uhan oltava välitön. Kantelijan poistumisen kieltäminen oli merkinnyt noin kuukauden kestävää vapaudenriistoa, jonka laillisuus olisi ihmisoikeussopimuksen mukaan tullut voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vaikka lainsäädäntö on tältä osin puutteellista, kantelija olisi apulaisoikeusasiamiehen mielestä tullut ohjata oikeusavun piiriin. - Uutiset
7.1.2021 9.19
KHO: Vammaispalvelupäällikön päätöksellä ei ollut voitu asettaa asumisyksiköitä koskevaa vierailukieltoa - päätöstä oli pidettävä valituskelpoisena ratkaisunaPäätöstä oli perusteltu tartuntatautilain 17 §:llä ja siinä oli viitattu muun ohella STM:n koronavirustartuntojen torjumiseksi antamiin ohjeisiin. Vierailukiellon antaminen merkitsi pitkälle menevää puuttumista asumisyksikön asukkaiden yksityiselämän ja perhe-elämän suojaan. Tartuntatautilain 17 §:ssä ei ollut säädetty toimivallasta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla rajoitettiin perusoikeuksia. Vammaisten asumisyksikköä koskevaa vierailukieltoa ei ollut voitu antaa pykälässä tarkoitettuna hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimenpiteenä. Näin ollen vammaispalvelupäällikön päätöksellä ei ollut voitu asettaa vierailukieltoa. Päätös oli lainvastainen. - Uutiset
21.12.2020 15.30
Hovioikeus: Määräajan menettämisen palauttamista ei ollut syytä arvioida toisin hakijoiden Venäjällä oleskelun tai koronaviruksesta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksiMääräajan menettäminen oli johtunut hakijoiden laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 9.20
KHO:lta ratkaisut puutteellisten toimeentulotukivalitusten täydentämisestä ja tutkimisestaKHO:2020:134: Valituskirjelmien suppeus oli puoltanut sitä, että asian selvittämiseksi muutoksenhakijalle oli ollut syytä varata mahdollisuus täydentää valitustaan.
KHO:2020:135: HAO oli menetellyt virheellisesti jättäessään B:n valitukset tutkimatta ilman, että häntä oli pyydetty täydentämään valitustaan. - Uutiset
19.11.2020 16.00
KHO:n muu päätös: Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ole ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteenKun otettiin huomioon päätöksessä mainitut säännökset, saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiassa esitetyt muutoksenhakukirjelmät oli tällä perusteella jätettävä tutkimatta. - Uutiset
10.11.2020 16.00
Avustajan migreeni ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaikaValituksen toimittamatta jättäminen määräajassa ei ollut johtunut hakijan avustajan OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä valituksen toimittamiselle asetun määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.00
Hovioikeus jätti vaatimuksen ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevan asian käsittelyn keskeyttämisestä tutkimatta, koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseenAsiassa todettujen Luganon sopimuksen 45 ja 46 artiklojen sanamuodon mukaan asian käsittely voidaan keskeyttää muutoksenhaun yhteydessä. HO totesi, että hakija Oy ei ollut tässä asiassa hakenut muutosta Oulun käräjäoikeuden päätökseen julistaa Dalanen tingrettin tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Sen sijaan hakija Oy oli vaatinut, että asian käsittely keskeytetään sen vuoksi, koska se oli hakenut muutosta pääasiaan Norjan muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska hakija Oy ei ollut hakenut muutosta KO:n päätökseen, vaatimus asian käsittelyn keskeyttämisestä oli jätettävä tutkimatta. Asian lopputuloksesta johtuen HO ei ollut erikseen varannut V AS:lle tilaisuutta tulla kuulluksi asian käsittelyn keskeyttämistä koskevan vaatimuksen johdosta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 16.00
Hovioikeus: Päämiehellä ei ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestäAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, ettei päämiehellä ollut valitusoikeutta puolustajan palkkiota koskevasta päätöksestä. Valitus oli näin ollen jätettävä hänen osaltaan tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 10.51
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden jatketussa valmistelussa kiinteistöriitansa sopineiden oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusAsiassa oli kysymys siitä, olivatko asianosaiset sopineet, ettei kukaan heistä hae valittamalla KO:n päätökseen muutosta ja siitä, tulisiko myyjän korvata ostajien oikeudenkäyntikuluja tilanteessa, jossa asianosaiset olivat KO:n jatketussa valmisteluistunnossa saavuttaneet sovinnon. HO katsoi, ettei KO:n päätöksestä tai muustakaan asian kirjallisesta aineistosta käynyt ilmi, että asianosaiset olisivat sopineet, ettei KO:n ratkaisuun saa hakea valittamalla muutosta. KO:n ratkaisu kumottiin. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.000 euroa, sekä korvauksena asianosaiskuluista KO:ssa A:lle 684,62 euroa ja B:lle 211,63 euroa korkoineen. Koska ostajien valitus oli menestynyt valtaosiltaan ja hyväksymättä jäänyt osa oli koskenut harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta heidän oikeudenkäyntikulujensa määrään, myyjä oli velvollinen korvaamaan heidän asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 1.800 euroa lisättynä arvonlisäverolla ja oikeudenkäyntimaksulla. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.44
Ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä muuttaa valittajan viranhoitomääräykseen kirjattu hinnoittelutunnus toiseksi oli kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä - oikaisuvaatimusta ei olisi tullut jättää tutkimattaHAO katsoi, että Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä 26.9.2018, jolla rehtori oli muuttanut valittajan viranhoitomääräykseen kirjatun hinnoittelutunnuksen toiseksi hinnoittelutunnukseksi 1.10.2018 lähtien ja jolla valittajan tehtäväkohtaista palkkaa oli samalla muutettu, oli ollut kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä, joka oli valituskelpoinen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan ei olisi tullut jättää valittajan oikaisuvaatimusta tutkimatta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oli lainvastainen ja loukkasi siten valittajan oikeutta. Sen vuoksi HAO kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoima 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.24
KHO: Valitusoikeus tartuntatautiasiassa ei syntynyt pelkästään yleisen intressin kuten päätöksen laillisuuden selvittämisen tai yksinomaan subjektiivisesti koetun, hypoteettisen oikeusturvan tarpeen perusteellaAluehallintovirasto oli tartuntatautilain nojalla päätöksessä mainituin poikkeuksin kieltänyt yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 50 henkilöä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeus oli voinut jättää muun ohella kokoontumisoikeuteensa vedonneen henkilön aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta. Aluehallintoviraston päätöstä ei ollut kohdistettu muutoksenhakijaan eikä päätöksen voitu katsoa vaikuttavan välittömästi hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Valitusoikeus ei syntynyt pelkästään yleisen intressin kuten päätöksen laillisuuden selvittämisen tai yksinomaan subjektiivisesti koetun, hypoteettisen oikeusturvan tarpeen perusteella. - Uutiset
21.10.2020 9.37
KHO: Kaupunginvaltuuston päätös vahvistaa eräissä kaupunginosissa sijaitsevien tonttien vuokrausperusteet ei ollut vain valmistelua josta ei olisi saanut valittaaHelsingin kaupunginvaltuusto vahvisti päätöksellään eräissä kaupunginosissa sijaitsevien päätöksen liitteessä mainittujen tonttien vuokrausperusteet. Päätökseen oli liitetty muutoksenhakukielto. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei voitu pitää kuntalain 136 §:ssä tarkoitettuna päätöksenä, joka koski vain valmistelua. Hallinto-oikeuden olisi siten tullut ottaa päätöksestä tehty valitus käsiteltäväkseen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle sille tehdyn valituksen uudelleen käsittelemiseksi. - Uutiset
20.10.2020 10.33
Veropetosasiaansa ilman avustajaa hoitaneelle vastaajalle ei palautettu menetettyä määräaikaa - lääkärinlausunto ei riittänytHO totesi, että valittajan terveydentila oli lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla ollut heikentynyt, millä oli valittajan katsomin tavoin voinut olla vaikutusta hänen jaksamiseensa ja kykyynsä hoitaa asioita. Lääkärinlausunnoissa ei kuitenkaan ollut otettu kantaa hänen kykyynsä tehdä KO:n tuomiota koskevan muutoksenhaun vaatimia toimenpiteitä. Lausunnoista ei ilmennyt, että vastaaja olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa tai muitakaan sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet häntä ilmoittamasta tyytymättömyyttä KO:n tuomioon määräajassa. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon myös se, että valittajalla ei KO:ssa ollut määrättynä avustajanaan asianajaja. Edellä lausutuin perustein HO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hänelle olisi tullut OK 31 luvun 17 §:n nojalla palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseen ja muutoksen hakemiseen KO:n tuomioon. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 9.00
Hovioikeus ei tutkinut syyttäjän vaatimusta hänelle tiedoksi tulleen todistajan mahdollisen esteellisyyden merkityksestä asian käsittelyyn ja lopputulokseenSyyttäjä oli vaatinut hovioikeutta arvioimaan, mikä merkitys käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen hänelle tiedoksi tulleella todistajan mahdollisella esteellisyydellä on asian käsittelyyn ja lopputulokseen. Nyt käsillä olevassa asiassa syyttäjä oli ilmoittanut, ettei hän hae muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukirjelmässä ei siten ollut hovioikeuden tutkimisvallan synnyttävää vaatimusta. Syyttäjän esittämän vaatimuksen arvioimiseksi hovioikeudella ei ollut toimivaltaa. Valitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoinHO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 9.29
KHO:n ratkaisu kiinteistön kaupan edellyttämästä holhoustoimilain 35 §:n mukaisesta luvastaEdunvalvoja oli hakenut holhoustoimilain mukaista lupaa päämiehensä A omistamien kiinteistöjen myymiseen päämiehen pojalle D ja tämän puolisolle E. Kiinteistön kaupalla oli tarkoitus toteuttaa maatilan sukupolvenvaihdos. Maistraatti oli katsonut, että alhaisen kauppahinnan vuoksi kyseessä oleva oikeustoimi oli lahjoitus, jolle ei voitu myöntää holhoustoimilain mukaista lupaa. Maistraatti oli hylännyt hakemuksen. HAO oli jättänyt D:n valituksen maistraatin päätöksestä tutkimatta. Asiassa oli KHO:ssa kysymys sen arvioimisesta, oliko nyt kysymyksessä olevassa lupa-asiassa tehdyllä päätöksellä sellaisia hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaisia välittömiä vaikutuksia B:n, C:n ja D:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, jotka muodostaisivat heille oikeuden valittaa mainitusta päätöksestä. Näitä vaikutuksia oli arvioitava kunkin osalta erikseen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
9.9.2020 12.20
Hovioikeus jätti saneerausmenettelyssä olevan yhtiön selvitysmiehen valituksen tutkimattaValituksenalaisessa asiassa selvittäjä ei edes väittänyt, että käräjäoikeuden ratkaisu olisi vaikuttanut haitallisesti hänen oikeudelliseen asemaansa. Ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ei myöskään perustaisi selvittäjälle sellaisia oikeuksia, joilla olisi merkitystä muutoksenhakuoikeutta arvioitaessa. Selvittäjän muutoksenhakuoikeutta ei voitu perustaa myöskään siihen seikkaan, että selvittäjä voi tietyissä tilanteissa joutua vastuuseen virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta. Selvittäjä ei ollut hovioikeudessa asianosaisen asemassa siitäkään huolimatta, että yrityssaneerauksesta annetun lain 54 §:n mukaan selvittäjällä oli ollut oikeus vaatia saneerausohjelman vahvistamista ilman kaikkien velkojaryhmien enemmistöjen suostumusta. Selvittäjän valitus on jätettävä tutkimatta. - Uutiset
3.9.2020 8.03
Hovioikeus jätti asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tutkimattaVastaajan valituksen sisältö ja vaatimukset huomioon ottaen asianomistajalla ei ollut oikeutta tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa KO:n tuomiosta laajemmalti kuin mitkä seikat olivat vastaajan valituksen kohteena. Näin ollen asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli jättää tutkimatta. Myös asianomistajan vastavalituksessaan valtioon kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli jättää tutkimatta, koska vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
27.8.2020 16.00
Hovioikeus: Oikeuskäytäntö prosessinjohtoon kuuluvan käsittelyratkaisun kantelukelvottomuudesta on yksiselitteinen ja vakiintunutHovioikeus jätti tuomiovirhekantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2020) - Uutiset
31.7.2020 11.28
Hovioikeus: Tyytymättömyyden ilmoituksen myöhästyminen johtui kantelijan vastuulla olevista seikoistaKO oli pääkäsittelyn päättyessä ROL 11 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoittanut asianosaisille ratkaisun antamispäivän. Kun kantelija oli ollut paikalla istunnon päättyessä, KO:n ei ollut tarvinnut OK 25 luvun 4 §:n perusteella enää erikseen ilmoittaa kantelijalle tuomion antamispäivää tai lähettää hänelle muutoksenhakuohjeita. Lähtökohtaisesti kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää tuomion sisällöstä. KO:n puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin antamasta lausumasta kuitenkin ilmeni, että KO oli suostunut kantelijan pyyntöön lähettää tuomio hänelle sähköpostitse. Tällöinkin sähköpostilla lähettäminen oli tapahtunut kantelijan vastuulla. KO oli lähettänyt sähköpostin kantelijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja saanut ilmoituksen sähköpostin toimittamisesta sanottuun osoitteeseen. Tämän jälkeen kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä. Kantelusta ilmeni, ettei hän ollut voinut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä sellaisten seikkojen johdosta, jotka olivat olleet hänen vastuullaan. (Vailla lainvoimaa 31.7.2020) - Uutiset
22.7.2020 12.16
Hallinto-oikeuden koko osaston ratkaisu oikeudenkäyntimaksupäätökseen liittyvästä valituskiellosta – kielto ei koske maksuvelvollista (ruotsinkielinen)Rättegångsavgift – uppenbar oskälighet – överklagbarhet – besvärsförbud
Oikeudenkäyntimaksu - ilmeinen kohtuuttomuus – valituskelpoisuus - valituskielto - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinenMuutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
22.6.2020 9.00
Valitusasiakirjat on toimitettava hovioikeudelle viipymättäApulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeudelle viipymättä ja asian merkitykseen etenkin vangittuna olevan vastaajan oikeusturvan kannalta. - Uutiset
18.6.2020 14.00
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta kyläyhdistyksen valituksen siitä, että tuulivoimapuistohankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyäKyläyhdistys ry ei ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 §:ssä tarkoitettu hankkeesta vastaava, joka sai hakea muutosta arviointimenettelyn soveltamista koskevaan päätökseen. Koska päätökseen ei saanut muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta, kyläyhdistys ry:n valitus oli jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 18.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 13.05
Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta – kaupunginvaltuuston päätös koski kaupungin tonttien vuokrasopimusten uusimisen valmisteluaTapauksen oloissa hallinto-oikeus katsoi, että yksittäisen tontin vuokrausehdoista päättäminen edellyttää valtuuston hyväksymistä vuokrausperusteista ja valtuuston päätöksen mukaisista periaatteista huolimatta toiselta viranomaiselta päätöksentekoa ja itsenäistä harkintavallan käyttöä. Koska kaupunginvaltuuston päätös ei sisältänyt asiaratkaisua yksittäisistä tonttien vuokrasopimuksista ja niiden ehdoista, hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginvaltuuston päätös koski kaupungin tonttien vuokrasopimusten uusimisen valmistelua. Valitus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.34
Apulaisoikeusasiamies: Muutoksenhakuohjausta koskeva virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiinTapauksessa HO:n ratkaisuun oli erehdyksessä jäänyt hovioikeuksissa yleisemmin käytössä oleva muutoksenhakuohjaus, vaikka HO:n ratkaisuun ei tässä poikkeustapauksessa saanut KKO:n hakea muutosta. Koska HO:n ratkaisua ei ollut tehty esittelystä eikä siihen ollut osallistunut kuin yksi HO:n jäsen, oikean muutoksenhakuohjauksen valinta oli käytännössä jäänyt yhden henkilön huolellisuuden varaan. Vaikka hovioikeudenneuvoksen virhe oli sinänsä ollut selvä ja vaikka se oli liittynyt oikeudelliseen ratkaisutoimintaan eli hovioikeudenneuvoksen tehtävien ydinalueeseen, kysymys oli kuitenkin vain satunnaisesta huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä. Virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin. - Uutiset
26.5.2020 8.55
Hallinto-oikeuden ratkaisu valitusoikeudesta edunvalvontavaltuutuksen peruuttamistilanteessaMaistraatin valituksenalaista päätöstä, jolla oli vahvistettu B:n 12.4.2017 allekirjoittama edunvalvontavaltuutus A:n osalta, ei ollut kohdistettu C:hen eikä se vaikuta välittömästi hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. C ei siksi saanut valittaa päätöksestä. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 11.00
KHO: Ammatillisen perhekodin perhehoitajilla oli ollut oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseenKHO:n saaman selvityksen mukaan A:n sijaishuolto oli järjestetty perhehoitona ammatillisessa perhekodissa. B:llä ja C:llä oli lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla lapsen hoidosta ja kasvatuksesta välittömästi ennen päätöksen tekemistä vastanneina ammatillisen perhekodin perhehoitajina ollut oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen. - Uutiset
11.5.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Toimeksiantajalla ei ollut valitusoikeutta työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys toimeksiantajan valitusoikeudesta työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassa. A oli hakenut työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen virolaisen työnantajan Y OÜ:n palveluksessa Suomessa toimivan toimeksiantajan X Oy:n työkohteissa. Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös oli ollut kielteinen, eikä Maahanmuuttovirasto ollut myöntänyt A:lle oleskelulupaa. X Oy oli valittanut asiassa hallinto-oikeuteen. Valitus jätettiin tutkimatta. (Ei lainvoim. 11.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 11.24
Sähköpostitse tehty tyytymättömyyden ilmoitus saapui kello 18.21 - hovioikeus oli erimielinen menetetyn määräajan palauttamisestaErimielisyys koski sitä, oliko menetetyn määräajan palauttamiselle muutoin olemassa OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. Enemmistö hylkäsi kantelun. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos päätyi siihen, että muutoksenhakuohjeiden tulkinnanvaraisuuden vuoksi kantelijalle oli voinut perustellusti syntyä se käsitys, että sähköpostitse toimitettava tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä vielä määräpäivänäkin kanslian aukioloajan päättymisen jälkeen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että tämä seikka muodosti OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetun erittäin painavan syyn ja että menetetyn määräajan palauttamiselle oli siten edellytykset. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 12.00
Kelan tuli antaa valituskelpoinen päätös myös haetusta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajasta - vakuutusoikeuden ratkaisu oli erimielinenVakuutusoikeus katsoi Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajan A:n oikeusturvan toteutumisen edellyttävän, että A voi saada Kansaneläkelaitokselta kuntoutusasiassaan päätöksen myös hakemastaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajasta ja että A voi saattaa tämän päätöksen riippumattoman lainkäyttöelimen tutkittavaksi. - Uutiset
14.4.2020 11.30
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta mielenosoituskulkueen kieltämisestä tehdyn valituksenKoska päätöstä ei ollut kohdistettu A:han tai B:hen eikä se muutoinkaan vaikuttanut hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi heidän oikeuteensa, etuunsa tai velvollisuuteensa, A:lla ja B:llä ei ollut valitusoikeutta asiassa. Asiassa ei myöskään ollut ilmennyt, että A tai B olisivat edustaneet jotain toista, asiassa mahdollisesti valittamaan oikeutettua tahoa. Näin ollen A:n ja B:n valitukset oli jätettävä tutkimatta. HAO totesi selvyyden vuoksi, ettei asiaa ollut syytä arvioida toisin myöskään sen vuoksi, että jokaisella on kokoontumislain 6 §:n mukaan oikeus osallistua yleiseen kokoukseen. HAO hylkäsi A:n esittämän poliisin lausunnon liiteasiakirjoja koskevan asiakirjapyynnön siltä osin kuin kyse oli ei-julkisista asiakirjoista. (Ei lainvoim. 14.4.2020) - Uutiset
6.4.2020 16.00
Kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämisestä hyväksyttiin - käräjäoikeuden muulla tavalla kuin kirjeitse väestörekisteristä ilmenevään osoitteeseen toimittamien yhteydenottojen ei voitu katsoa tavoittaneen kantelijaaAsiakirjoista ei ilmennyt, että kantelija olisi antanut sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla KO:lle suostumuksen, jonka perusteella KO olisi voinut toimittaa hänelle tiedoksiantoja sähköisiä viestejä lähettämällä. Pikemminkin oli huomioon ottaen kantelijan KO:lle toimittaman vastauksen sisältö pääteltävissä, että kantelija oli ilmoittanut hänen väestörekisteristä ilmenevän osoitteensa prosessiosoitteeksi. Sillä seikalla, että kantelija oli asioinut sähköpostitse KO:n kanssa, ei ollut - ottaen huomioon asiassa selostetut vastauksesta ilmenevät seikat - merkitystä KO:n tiedoksiantomenettelyn oikeellisuutta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2020) - Uutiset
1.4.2020 9.40
Hallinto-oikeuden ratkaisu oikeussuojan tarpeesta tuulivoimaloiden rakentamista koskevista päätöksistäHallinto-oikeus totesi, ettei päätöksillä ollut muutoksenhakijaan nähden sellaisia suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia, joiden suojaamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ssä tarkoitettu valitusoikeus on säädetty. Haetun rakentamisen estyessä myöskään muutoksenhakijan oikeussuojan tarve ei puoltanut valitusoikeuden hyväksymistä, joten muutoksenhakijalla ei ollut mainitun 193 §:n sanamuodosta huolimatta asiassa valitusoikeutta. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020) - Uutiset
25.3.2020 10.30
Postilakko ei muodostanut laillista estettä menetetyn määräajan palauttamiselle, kun käräjäoikeus oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hänelle tiedon tuomiolauselmastaKO oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hakijalle tiedon tuomiolauselmasta, siihen perustuvista tilisiirroista ja muutoksenhakuohjeista postitse hänen kotiosoitteeseensa. Kun KO:lla ei ollut velvollisuutta lähettää hakijalle tietoa tuomiosta, ei tällaisen postilähetyksen mahdollinen viivästyminen postilakon vuoksi tai muusta syystä muodostanut estettä, joka olisi voitu hyväksyä lailliseksi ja, jonka vuoksi menetetty määräaika olisi ollut palautettava hakijalle. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 14.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan terveydentilasta johtuneen esteen vuoksiHakijan hakemukseensa liittämästä terveyskeskuslääkärin antamasta lausunnosta ilmeni, että hakija sairastaa muun muassa masennusta ja että hänen psyykkinen vointinsa vaihtelee runsaasti. Toisina päivinä hän kykenee hoitamaan asioitaan ja toisina ei lainkaan. HO katsoi, että lääkärinlausunto tuki riittävässä määrin hakijan ilmoitusta siitä, että hänellä oli ollut terveydentilasta johtunut este ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen määräajassa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 10.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun käräjäoikeuden merkinnöistä ei ollut todennettavissa asiakirjojen lähettämistäKäräjätuomarin lausunnon mukaan hakijan asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti siten, että hakijalle oli lähetetty viimeistään seuraavana päivänä postitse tuomiolauselma, tilisiirrot ja muutoksenhaku ohjeet. Lähettämisestä ei ollut kuitenkaan tehty erillistä merkintää. KO:n merkinnöistä ei näin ollen ollut todennettavissa, että hakijalle olisi lähetetty OK 25 luvun 4 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kysymyksessä olevan lainkohdan mukaisella tavalla. Käräjätuomarin lausuntoa siitä, että asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti, ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että KO oli menetellyt asiassa OK 25 luvun 4 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaaJättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.03
Oikeusasiamies: Esitutkinta-aineiston ja valituskelpoisen päätöksen toimittaminen viivästyiValtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen asiakirjapyynnön käsittelyn viivästymisestä rikostarkastajan ja Helsingin poliisilaitoksen tietoon. - Uutiset
21.2.2020 14.00
Täydennyskehotus ei tullut asiamiehelle - hovioikeus palautti menetetyn määräajanHO katsoi, ettei asiassa ollut sinänsä syytä epäillä sitä, etteikö KO olisi lähettänyt kysymyksessä olevaa täydennyskehotusta hakijan asiamiehelle. Toisaalta ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja joiden perusteella olisi ollut aihetta epäillä hakijan asiamiehen ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 9.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajanHakija oli perusteinaan lausunut, ettei hän ollut terveydentilansa ja postilakon aiheuttaman jakeluviiveen vuoksi kyennyt ilmoittamaan tyytymättömyyttä ja hakemaan muutosta määräajassa. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 10.40
Rikesakkomääräystä 30 päivän määräajassa vastustamatta jättäneelle palautettiin menetetty määräaikaAsiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että valittajan vasta HO:ssa esittämä selvitys tuli ottaa huomioon ja se oli riittävä osoittamaan sen, ettei hän ollut määräajassa kyennyt vastustamaan sakkomenettelylain 17 §:n mukaisesti hänelle tiedoksiannettua rikesakkomääräystä. Kun valittajan hakemus oli tehty yhdeksän kuukauden määräajassa, hänelle oli palautettava menetetty määräaika. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020)