Vastavalitus
- Säädökset > Lainsäädäntö4/1734Oikeudenkäymiskaari
- Lakikirjasto > LakimiesLinna, Tuula: KKO 2021:25 – Rajoitettu valituslupa ja vastavalituksen laajuusLakimies 3–4/2021 s. 655 – 664, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitVirolainen, Jyrki: Vastavalituksesta17.5.2006Vastavalitusta koskevat säännökset tulivat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuoliskolla oikeudenkäymiskaaren 25 lukuun. Vastavalitus voidaan tehdä sekä käräjäoikeuden pääasiaratkaisusta eli tuomiosta että prosessuaalisesta ratkaisusta eli päätöksestä. Vastavalitukseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin valitukseenkin, ellei toisin ole nimenomaan säädetty. Virolainen käsittelee artikkelissaan muun muassa vastavalituksen rantautumista Suomen oikeuteen ja suhdetta reformatio in peius...
- Uutiset
20.4.2021 9.13
KKO jätti vastavalituksen osittain tutkimatta: Vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjäänA oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta. Syyttäjän valitettua hovioikeuteen A teki vastavalituksen, jossa hän vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.
Vastavalituksessa esitetty vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjään. Vastavalitus jätettiin tämän vaatimuksen osalta tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassaHO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 11.17
Hovioikeus arvioi voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan käräjäoikeuden tuomiosta, jota valitus koskiHO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko A:lla oikeus tehdä vastavalitus rangaistusseuraamuksen lisäksi myös syyksilukemisesta, yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista ja valtiolle tuomitusta korvausvelvollisuudesta tilanteessa, jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti A:n vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin asianosaisen vastavalitus otettiin tutkittavaksi. - Uutiset
3.9.2020 8.03
Hovioikeus jätti asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tutkimattaVastaajan valituksen sisältö ja vaatimukset huomioon ottaen asianomistajalla ei ollut oikeutta tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa KO:n tuomiosta laajemmalti kuin mitkä seikat olivat vastaajan valituksen kohteena. Näin ollen asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli jättää tutkimatta. Myös asianomistajan vastavalituksessaan valtioon kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli jättää tutkimatta, koska vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
12.3.2020 14.30
Syyttäjä sai tiedon valituksesta luettuaan asiasta Savon Sanomista - menetettyä määräaikaa vastavalituksen tekemiseksi ei palautettuHO totesi, että syyttäjä oli tiennyt, että vastaaja oli ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n tuomioon. Syyttäjällä oli myös ollut tieto valituksen ja vastavalituksen määräaikojen päättymisajankohdista. Vaikka KO yleensä lähettää valituskirjelmät syyttäjälle tiedoksi, KO:lla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa valituksesta valittajan vastapuolelle. Syyttäjän asiana oli ollut oma-aloitteisestikin selvittää, oliko vastapuoli valittanut KO:n tuomiosta. Tämän vuoksi HO katsoi, että menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
2.2.2018 10.23
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen vastavalituksen tutkimatta jättämisestä törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassaA:n syyksi luettiin käräjäoikeudessa syytekohdissa 1–4 törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaksi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Hänet tuomittiin kolmen vuoden vankeusrangaistukseen sekä suorittamaan korvauksia asianomistajille. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytekohdassa 5.
Syytekohdan 5 asianomistaja valitti hovioikeuteen ja vaati A:n tuomitsemista myös kohdan 5 mukaisesta teosta ja rangaistuksen korottamista. A teki vastavalituksen ja vaati, että hänelle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi. Hovioikeus jätti vastavalituksen tutkimatta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeuden olisi tullut tutkia vastavalitus. - Uutiset
30.12.2015 16.00
Hovioikeus ei tutkinut yksinomaan tuomion perusteluihin kohdistuvaa vastavalitustaHovioikeus totesi, että muutoksenhaun kieltävä pääsääntö ei ole ehdoton. Siitä on oikeuskäytännössä poikettu, milloin muutoksenhakija poikkeuksellisesti on pystynyt näyttämään, että hänellä on ollut oikeudellinen tarve tai muutoin riittävä aihe saada perusteluissa oleva lausuma muutetuksi tai kumotuksi. A:lla ei kuitenkaan tässä asiassa ollut oikeudellista tarvetta hakea asiassa muutosta eikä hän ollut esittänyt muutakaan sellaista syytä, että hänen yksinomaan tuomion perusteluihin kohdistuva valituksensa tulisi tutkia. Näin ollen A:n vastavalitus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2015) - Uutiset
28.4.2015 16.04
Käräjäoikeudella ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa valituksesta valittajan vastapuolelle - syyttäjän hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta hylättiinHO katsoi, että syyttäjän asiana oli ollut oma-aloitteisesti selvittää, oliko vastapuoli valittanut KO:n tuomiosta. Edellytyksiä menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.4.2015) - Uutiset
4.7.2012 14.00
KKO:n ratkaisu oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä vastavalituksen tiedoksisaantia koskevassa asiassaHovioikeuteen valituksen tehnyt rikosasian vastaaja sai käräjäoikeudessa sattuneen erehdyksen takia syyttäjän vastavalituksen tiedokseen vasta hovioikeuden pääkäsittelyssä. Koska mahdollisuus harkita valituksen peruuttamista keinona saada vastavalitus raukeamaan on keskeinen osa valitusjärjestelmää ja valittajan prosessuaalisia oikeuksia, eikä tämä mahdollisuus käsillä olleessa, poikkeuksellisessa tilanteessa ole ollut riittävällä tavalla A:n käytettävissä, menettely hovioikeudessa oli ollut puutteellista. Tämän vuoksi asia palautettiin hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
22.11.2010 12.01
KKO:n ratkaisu vastavalituksestaSyyttäjän valitettua käräjäoikeuden tuomiosta säädetyssä määräajassa ja käräjäoikeuden pidennettyä vastaaja X:n pyynnöstä hänen valitusmääräaikaansa X:llä oli samanaikaisesti avoinna määräaika omalle valitukselleen ja vastavalitukselle syyttäjän valituksen johdosta. X jätti tuona määräaikana käräjäoikeudelle vastavalitukseksi nimeämänsä muutoksenhakemuksen, jonka johdosta syyttäjä ja asianomistaja tekivät vastavalitukset. X:n muutoksenhakemus katsottiin vastavalitukseksi. Syyttäjän ja asianomistajan vastavalitukset jätettiin sen vuoksi tutkimatta. - Uutiset
30.10.2008 12.10
KKO:n ratkaisu vastavalituksen tutkimisesta hovioikeuteen palautetussa asiassa ja kärsimyskorvauksestaKorkein oikeus katsoi, että asianomistajan hovioikeuteen tekemä vastavalitus voitiin jutun hovioikeuteen palauttamisen jälkeisessä käsittelyssä tutkia, vaikka asianomistaja oli alunperin tyytynyt hovioikeuden tuomioon.