Sairaus
- Uutiset
20.10.2020 10.33
Veropetosasiaansa ilman avustajaa hoitaneelle vastaajalle ei palautettu menetettyä määräaikaa - lääkärinlausunto ei riittänytHO totesi, että valittajan terveydentila oli lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla ollut heikentynyt, millä oli valittajan katsomin tavoin voinut olla vaikutusta hänen jaksamiseensa ja kykyynsä hoitaa asioita. Lääkärinlausunnoissa ei kuitenkaan ollut otettu kantaa hänen kykyynsä tehdä KO:n tuomiota koskevan muutoksenhaun vaatimia toimenpiteitä. Lausunnoista ei ilmennyt, että vastaaja olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa tai muitakaan sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet häntä ilmoittamasta tyytymättömyyttä KO:n tuomioon määräajassa. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon myös se, että valittajalla ei KO:ssa ollut määrättynä avustajanaan asianajaja. Edellä lausutuin perustein HO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hänelle olisi tullut OK 31 luvun 17 §:n nojalla palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseen ja muutoksen hakemiseen KO:n tuomioon. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy työaikoja noudattamatta jättäneen työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen - selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut työntekijän sairauslomistaKantajan irtisanomista edeltävänä päivänä 13.6.2018 kantaja oli poistunut työpaikalta kello 15.55, jolloin myymäläpuolen asiakaspalvelua sekä huoltotöitä hoitanut työntekijä (T) oli jäänyt yksin asiakaspalvelupisteelle muiden työntekijöiden käydessä varastolla. T:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, ettei poissaolosta ollut sovittu etukäteen T:n kanssa. Asiassa esitetty ja kantajalle 7.5.2018 annettu varoitus huomioon ottaen yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut kantajan sairauslomista. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 9.00
Irtisanomissyynä pidettiin muun luotettavan selvityksen puuttuessa yhtiön tiedoksi saamaa työntekijän sähköpostiviestiä hänen sairastumisestaanAsiassa oli selvitetty se, että vastaajayhtiö oli irtisanonut työntekijän 9.5.2017 ilman että se oli perustellut irtisanomista millään tavoin. Syynä irtisanomiseen oli muun luotettavan selvityksen puuttuessa ollut yhtiön 7.5.2017 tiedoksi saama työntekijän sähköpostiviesti hänen sairastumisestaan. Irtisanominen oli ollut TSL 7 luvun 1 §:n ja 7 luvun 2 §:n vastainen. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.32
KHO: ADHD-diagnoosin saanutta lasta ei ollut pidettävä vaikeavammaisena henkilönä eikä älylukon voitu katsoa olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoistaHAO katsoi, että lapsi tarvitsi ikäistään enemmän vanhempien ohjausta ja valvontaa. Häntä ei ollut kuitenkaan pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuotti vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Älylukon ei voitu katsoa myöskään olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoista. Hakemus älylukon kustannusten korvaamisesta oli siten voitu hylätä. KHO hylkäsi valituksen ja pysytti HAO:n päätöksen. - Uutiset
3.9.2020 11.40
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksuvelvollisuus ns. omaehtoisen karanteenin ajalta - onko töistä poissaolo palkallista vai palkatonta?Työlainsäädännöllä on merkittävä vaikutus koronanaikaiseen työmarkkinoiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Tästä syystä pitäisi työlainsäädännön sisältö ja toimivuus erilaisissa pandemiatilanteissa olla selvää ja yksioikoista. Nykytilanne, jossa viranomaisen ulkomaanmatkoja koskevaan suositukseen perustuva oikeudellinen argumentointi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta on moninaista ja lopputulokset jopa vastakkaisia, ei ole kestävä. Se ei johda oikeudenmukaisiin käytäntöihin työpaikoilla, ei ainakaan vielä, kun erimielisyyksiä ei ole ratkottu tuomioistuimissa. - Uutiset
3.9.2020 11.00
Irtisanominen ei ollut perusteeton - työntekijän katsottiin valikoituneen irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystäAsiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, että kantajan irtisanomiseen oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste ja että irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Näin ollen kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Vastaajayhtiö oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuskin säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
20.8.2020 7.07
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoistaEK:ssa on koottu yhteen yleisiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista. Vastaukset kysymyksiin ovat yleisluontoisia. EK:n jäsenliitot antavat asioista yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. - Uutiset
19.8.2020 9.42
Kahvilayrittäjä päätti työsuhteen koeajalla työntekijään liittyvien epäilyjen vuoksi – sakkoja työsyrjinnästäTapauksessa oli kyse työsuhteen purkamisesta koeajalla sairausloman yhteydessä. Käräjäoikeus totesi, että työnantaja oli päättänyt työntekijän työsuhteen pääosin työntekijään liittyvän epäilyksensä perusteella. Epäilyt liittyivät työntekijän terveydentilaan, soveltuvuuteen ja kykyyn suoriutua työstään. Asiassa ei tullut näytetyksi sellaisia puutteita, jotka olisivat osoittaneet työntekijän soveltumattomaksi kyseiseen työhön. - Uutiset
18.8.2020 12.00
Ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyynTyöterveyslaitoksen ohjeeseen on koottu asioita, joita työntekijöiden on otettava huomioon koronavirustartuntojen torjunnassa tai epäillessään saaneensa tartunnan. Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa. - Uutiset
13.7.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Virkasuhde oli voitu irtisanoa työkyvyttömyyden perusteellaValittaja oli ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla ja kuntoutustuella 22.10.2018 tapahtuneeseen virkasuhteensa irtisanomiseen mennessä yli kolme vuotta. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
1.7.2020 11.00
Työtuomioistuin antoi kaksi ratkaisua vuosilomien laskemisesta Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjaltaTyötuomioistuin antoi 30.6.2020 kaksi ratkaisua, jotka pohjautuivat Unionin tuomioistuimelta pyydettyyn ennakkoratkaisuun (yhdistetyt asiat C-609/17 ja C-610/17). Tapauksessa TT 2020:61 työtuomioistuin katsoi, että osana terveyspalvelualan työehtosopimusta sovellettu, ajalla 1.10.2013 - 31.3.2016 voimassa ollut vuosilomalain 25 §:n 1 momentti (276/2013) ei ole ollut ristiriidassa työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdan kanssa ja että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa ei ole voinut soveltaa käsiteltävänä olevassa tilanteessa, kun taas tapauksessa TT 2020:62 työtuomioistuin taas katsoi, että osana ahtausalan työehtosopimusta 1.2.2014 - 31.1.2017 sovellettu vuosilomalain 25 §:n 2 momentin säännös (182/2016) ei ole ollut ristiriidassa työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdan kanssa ja että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa ei ole voinut soveltaa käsiteltävänä olevassa tilanteessa. - Uutiset
10.6.2020 10.32
Lainoppineiden asiamiesten erehdyksiin ja unohduksiin perustuviin hakemuksiin on oikeuskäytännössä suhtauduttu kielteisesti - menetettyä määräaikaa ei palautettuHakija oli vedonnut siihen, ettei hän ollut voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä sairaudestaan johtuvan laillisen esteen vuoksi. Hakijalla oli ollut asiassa lainopillinen asiamies. Tähän nähden ja hakijan sairaudesta esitetty selvitys huomioon ottaen HO katsoi, ettei tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:n tarkoittamasta laillisesta esteestä. Seuraavaksi oli arvioitava oliko määräajan palauttamiselle kuitenkin olemassa OK 31 luvun 17 §:ssä säädettyjä erittäin painavia syitä. HO totesi, että hakijalla oli ollut KO:ssa lainopillinen asiamies. Ottaen huomioon asiassa selostettu menetetyn määräajan palauttamista koskeva vakiintunut KKO:n oikeuskäytäntö, HO katsoi, ettei asiassa ollut myöskään esitetty OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
3.6.2020 12.40
Kunnille ja kuntayhtymille täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassaSTM on lähettänyt kuntiin ja kuntayhtymiin täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassa. - Uutiset
28.5.2020 16.00
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2020 astiValtioneuvosto antoi torstaina (28.5.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 29. toukokuuta 2020. - Uutiset
22.5.2020 12.20
Asetuksen muutoksen myötä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus covid-19-taudista laaditaan vasta hoitojakson päättyessäValtioneuvosto on antanut asetuksen tartuntataudeista annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta. Muutos velvoittaa lääkärin tekemään ilmoituksen koronavirustyypin aiheuttamaan vaikeaan infektioon (Covid-19) sairastuneesta potilaasta viimeistään potilaan hoitojakson päättyessä. Asetus tulee voimaan 25. toukokuuta 2020. - Uutiset
30.4.2020 14.50
Hovioikeuskaan ei myöntänyt piittaamattomasti velkaantuneelle, kokopäivätyössä olevalle velkajärjestelyäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset ja katsoi KO:n tavoin, että hakijan velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 7 kohdassa tarkoitettu este. VJL 10 a §:n osalta HO totesi, että asiassa oli sekä velkajärjestelyn myöntämisen puolesta että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Velkajärjestelyä vastaan puhui erityisesti se, että hakija oli velkaantunut huomattavalla määrällä vielä muutamana vuotena välittömästi ennen velkajärjestelyhakemuksen tekemistä, eikä hän ollut vuosien aikana käytettävissään olleisiin tuloihin nähden lyhentänyt velkojaan merkittävissä määrin. Hakijan henkilökohtaiset olosuhteet, velkaantumisen alkaminen nuorella iällä sekä velkajärjestelyn merkitys hakijalle puhuivat velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. HO katsoi KO:n tavoin, että kokonaisuutena arvioiden hakijan velkajärjestelyä suhteellisesti vahvasti vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä puoltavat seikat. Näin ollen tässä vaiheessa velkajärjestelyn myöntämiselle ei kokonaisuutena arvioiden ollut VJL 10 a §:n tarkoittamia painavia syitä. Aihetta KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.4.20120) - Uutiset
28.4.2020 13.00
Velkajärjestely voitiin myöntää rikosperusteisista veloista huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiassa mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin käräjäoikeus, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin epäilyksettä myöntää velkajärjestely, kun mitään vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa. - Uutiset
28.4.2020 10.26
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikoillaKoronavirustesteistä ei ole työterveyshuoltolaissa eikä myöskään esimerkiksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä mitään suoraa mainintaa. Jälkimmäisen lain 14 §:n mukaan työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Säännöksen mukaan tämä koskee myös alkoholi- ja huumausainetestejä. Säännös koskee myös koronatestejä, vaikka tätä ei ole säännöksessä osattu ennakoida. Työterveyshuoltolaissa vuorostaan on säännös pakollisesta terveystarkastuksesta, jota säännöstä voidaan soveltaa myös koronatestien suorittamiseen. Tartuntatautilaissa on myös säännöksiä kyseiseen tautiin liittyvistä terveystarkastuksista. Valmiuslaissa sen sijaan ei ole vastaavia säännöksiä. - Uutiset
23.4.2020 10.30
Menetetty määräaika palautettiinHO katsoi, että hakijan esittämä selvitys esteestään oli riittävä, ja siten hakija ei ollut laillisen esteen vuoksi voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään. Ottaen huomioon hakijan sairauden laatu HO katsoi, että laissa säädetty 30 päivän määräajan voitiin katsoa alkaneen vasta siitä, kun hakija oli saanut sakonmuuntorangaistusta koskeneen haasteen tiedokseen. Siten hakija oli tehnyt hakemuksensa määräajassa. Joka tapauksessa hakija oli tehnyt hakemuksen viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetty määräaika oli päättynyt. (Vailla lainvoimaa 23.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 16.00
Työkyvyn heikentymisen perusteella irtisanotulle työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä lainvastaisesta syrjinnästä terveydentilan perusteellaMyös kuulemisvelvollisuus oli laiminlyöty, kun noin 14 vuotta vastaajayhtiössä työskennelleellä työntekijällä ei ollut ollut käytännössä mahdollisuutta valmistautua kuulemiseen tarvittavalla tavalla. Korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittiin 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta korvaus 1 kk:n osalta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Yhtiö oli syrjinyt kantajaa terveydentilan perusteella. Oikeudenmukainen hyvitys lainvastaisesta syrjinnästä oli 7.000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020)