-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Rikosvahinko
- Säädökset > Lainsäädäntö1111/2023Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö1097/2020Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 19.12.2017/995 Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1170/2014Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1375/2011Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö819/2008Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.8.2008/583 Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin
- elinkustannusten nousu 1 §
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.12.2005/1207 Valtioneuvoston asetus Valtiokonttorin ja toisen Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaisen välisestä yhteistyöstä rikosvahinkojen korvaamisessa
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.12.2005/1204 Rikosvahinkolaki
- valtion takautumisoikeus 5 luku
- henkilövahinko 4 § - 8 §
- kärsimys 9 §
- esinevahinko 13 § - 17 §
- oikeudenkäyntikulujen korvaaminen 18 §
- Säädökset > Lainsäädäntö 19.12.2002/1173 Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen korvausten enimmäismäärien tarkistamisesta (kumoutunut)
- Säädökset > Lainsäädäntö63/1999Rikosvahinkoasetus (kumoutunut)
- Säädökset > Lainsäädäntö1165/1997Asetus eräiden rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa säädettyjen korvausten enimmäismäärien tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö817/1995Asetus rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa säädettyjen korvausten enimmäismäärien tarkistamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö412/1974Vahingonkorvauslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 21.12.1973/935 Rikosvahinkolaki (kumottu)
- henkilövahinko 5 § - 7 §
- esinevahinko 8 § - 10 §
- oikeudenkäyntikulujen korvaaminen 10 a §
- valtion takautumisoikeus 19 §
- Lakikirjasto > Urheilu ja oikeusSaros, Eemeli: Päähän kohdistuneet kontaktit ja sarjajärjestön vastuuUrheilu ja oikeus 2020 s. 257 – 281, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötTurtiainen, Minja: Taloudellinen vahinko petoksen tunnusmerkistössä2.3.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisTapanila, Antti: Yleisen tuomioistuimen ratkaisu rikosvahinkoja korvattaessaDefensor Legis 3/2008 s. 334 – 360, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoKuusiniemi, Kari: Luvattomasta puiden kaatamisesta aiheutuvan varallisuusvahingon korvattavuusOikeustieto 6/2001 s. 10 – 13, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesLappi-Seppälä, Tapio: Kriminaalipolitiikka – rikosoikeuspolitiikkaLakimies 8/1998 s. 1285 – 1308, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Rikosvahingon laskeminenOikeustieto 4/1998 s. 5 – 7, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesSaarnilehto, Ari: KKO 1997:65. Vahingonkorvaus. Korvattava vahinko.Lakimies 7/1997 s. 1087 – 1088, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
11.4.2024 12.46
KKO:n ratkaisuun viitaten hovioikeus vapautti valtion rikosvahingon maksuvelvollisuudesta yksityishenkilölle vanhentumisen vuoksi WinCapita-asiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Oikeusrekisterikeskuksella kanteessa tarkoitetusta hakemuksesta (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) päättäessään ollut oikeus tutkia hakemuksen perusteena olevan korvausvelan mahdollinen vanhentuminen. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi tutkimisoikeuden olleen olemassa (KKO 2024:14). P oli nostanut rikokseen perustuvan vahingonkorvauskanteen 2.2.2016 eli yli kolmen vuoden kuluttua vanhentumisajan alkamisesta, eikä asiassa väitettykään, että vanhentuminen olisi katkaistu ennen kanteen nostamista. K:n korvausvelka P:lle oli siten vanhentunut, eikä sitä vastaavaa määrää näin ollen ollut suoritettava P:lle valtion varoista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2024) - Uutiset
21.3.2024 10.16
Vakuutusoikeuden seminaarissa julkistettiin artikkelikokoelma vakuutusoikeuden toimialaltaVakuutusoikeudessa järjestettiin 4.3.2024 seminaari sen kunniaksi, että vakuutusoikeus on ollut 50 vuotta oikeusministeriön hallinnonalalla. - Uutiset
16.2.2024 14.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että poliisimiehellä oli oikeus korvaukseen laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttävän teon aiheuttamasta kärsimyksestäHovioikeus piti kohtuullisena korvauksena kohdan 3 rikoksella [syyntakeettomana tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen] aiheutetusta kärsimyksestä K:n määrällisesti myöntämää 800 euroa ottaen huomioon yhtäältä K:n uhkauksen sisältö ja uskottavuus sekä toisaalta L:n asema poliisimiehenä. Hovioikeus katsoi, että syyntakeettomana rikokseen syyllistyneen K:n korvausvastuuta oli psyykkisen sairauden vuoksi soviteltava K:n vaatimuksen mukaisesti puoleen. K oli näin ollen velvollinen korvaamaan L:lle kärsimyksestä yhteensä 400 euroa, mitä ylittäviltä osin L:n vaatimus 4.500 euroa hylättiin. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2024) - Uutiset
16.2.2024 10.14
KKO kumosi käräjäoikeuden tuomion: Rikosvahingon korvausvelan vanhentuminen (WinCapita-asia)Käräjäoikeus oli vahvistanut asianosaisten sovinnon rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta sen jälkeen, kun vastaaja oli tuomittu menettämään valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty. Menettämisseuraamus oli pantu täytäntöön. A haki rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin nojalla Oikeusrekisterikeskukselta vahingonkorvaussaatavaansa vastaavan määrän suorittamista valtion varoista. Korkein oikeus katsoi, että Oikeusrekisterikeskuksella oli hakemuksesta päättäessään velan vanhentumisesta annetun lain 18 §:n 1 momentin estämättä oikeus tutkia korvausvelan mahdollinen vanhentuminen.
Korkein oikeus katsoi, että A oli saanut tiedon tai hänen ainakin olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta viimeistään rikosasian tultua vireille ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä käräjäoikeuden tiedotettua asiasta. Kun A ei ollut katkaissut korvausvelan vanhentumista kolmen vuoden kuluessa vanhentumisajan alkamisesta, A:n vahingonkorvausvaatimus oli vanhentunut, eikä sitä vastaavaa määrää ollut suoritettava A:lle valtion varoista. - Uutiset
15.1.2024 11.08
Hovioikeus: Oulaisten kaupungin petosasian vastaajat tuomittiin 2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksiin sekä korvaamaan kaupungille petoksella aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta 1.300.000 euroa viivästyskorkoineenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että perusteettoman laskutuksen kokonaismäärä oli ollut 1,3 miljoonaa euroa. Siltä osin kuin asiassa oli kysymys tekijäkumppanuudesta kohdassa 1 (törkeä petos) ja syytekohdasta 4 (törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen), hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut. Tuomiossa kerrotulla tavalla täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja sen perustelut näytön arvioinnin ja oikeudellisen arvioinnin osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2024) - Uutiset
10.1.2024 11.45
Vakuutusoikeus: Valtiokonttorin ei olisi tullut uudelleen sovitella rikosvahinkokorvausta sen enimmäismäärän osaltaVahinkoa kärsineen oman myötävaikutuksen perusteella tehty vähennys rikosvahinkolain 10 §:n mukaisesta korvauksen enimmäismäärästä poistettiin, koska käräjäoikeuden tuomion mukaisissa korvausmäärissä oli jo huomioitu vahingonkärsijän myötävaikutus vahingon syntymiseen ja tuomittujen korvausten oli katsottava tulleen jo käräjäoikeuden tuomiolla sovitelluiksi yhdellä kahdesosalla. Valtiokonttorin ei olisi tullut uudelleen sovitella korvausta sen enimmäismäärän osalta. - Uutiset
25.10.2023 12.09
Hovioikeus: Tappelu, törkeä pahoinpitely, hätävarjelu ja vahingonkorvauksen sovitteluA:n ja B:n välisestä tappelusta oli ollut heidän seurueissaan puhetta heidän kummankin tieten jo ennen tappelua, jota oli kuvattu videolle. A:n syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja B:n syyksi pahoinpitely. Koska väkivaltaa oli kummankin taholta ennalta provosoitu, kysymys ei ollut sellaisesta ennakoimattomasti ja hätävarjeluoikeuteen vedonneen A:n kannalta yllättävästi syntyneestä hätävarjelutilanteesta, jota rikoslain 4 luvun 4 §:n hätävarjelusäännöksessä tarkoitetaan. Kysymys myös vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 25.10.2023) - Uutiset
21.6.2023 14.10
Hovioikeus: Liian alhaisina tulotietonsa ilmoittaneen toiminimiyrittäjän menettelyä oli pidettävä tahallisena - törkeästä veropetoksesta 11 kk:n ehdollinen vankeusrangaistus ja 19.298 euron rikosvahingonkorvausHO:ssa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys siitä, oliko vasaaja toiminut tahallisesti ilmoittaessaan tulotietojaan liian alhaisina veroilmoituksissaan. Mikäli vastaajan katsottin syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, kysymys oli lisäksi vältettyjen verojen määrästä, teon törkeysarvioinnista, rangaistuksen määräämisestä sekä vahingonkorvauksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.6.2023) - Uutiset
22.5.2023 8.08
Hovioikeus äänesti vahingonkorvauksesta: Tapon yritys, pahoinpitely, hätävarjeluHovioikeus katsoi muun muassa, että B oli N:n käyttäytymisen perusteella voinut perustellusti tehdä johtopäätelmän siitä, ettei väkivallan uhka ollut ollut vielä ohitse sanotussa tilanteessa eli N:n lyötyä portaikossa ollutta B:tä ainakin kerran vasaralla pään alueelle, vaan että puolustautuminen oli ollut tarpeen uuden hyökkäyksen torjumiseksi. Kysymys oli siten ollut hätävarjelutilanteesta. B:llä oli kerrotussa tilanteessa ollut oikeus puolustautua N:n uutta vasaralla lyöntiä vastaan kaatamalla N maahan, ja syyte pahoinpitelystä oli maahan kaatamisen osalta hylättävä.
Ottaen huomioon N:n oman myötävaikutuksen hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen hovioikeus arvioi, että hänelle määrättävää korvausta oli kohtuuden mukaan soviteltava puoleen aiheutuneesta vahingosta. Hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi vahingonkorvauksen määräksi 300 euroa. Käräjäoikeuden B:n maksettavaksi määräämää korvausvelvollisuutta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 22.5.2023) - Uutiset
5.5.2023 12.30
Vakuutusoikeus: Tavanomaisissa rikosasioissa rikosvahinkolain 18 §:n mukaisena kohtuullisena asiamiehen enimmäistuntipalkkiona voidaan pitää oikeusavun palkkioperusteista säädetyn tuntipalkkion puolitoistakertaista määrää lisättynä arvonlisäverollaRikosvahinko - Oikeudenkäyntikulut - Avustajan palkkio - Uutiset
14.4.2023 16.30
Hovioikeuskaan ei myöntänyt pahoinpitelystä ja törkeästä vammantuottamuksesta korvauksiin tuomitulle velkajärjestelyä (ään. 10 a §)Hakijalla on rikosperusteista velkaa yhteensä 43.505,50 euroa, joista suurimpana yksittäisinä velkoina vahingonkorvausvelka määrältään 15.454,81 euroa sekä rikosvahinkokorvausta koskeva velka 23.169,19 euroa, jotka perustuvat Vantaan KO:n tuomioon 3.3.2017. Sanotulla tuomiolla hakija on tuomittu rangaistukseen pahoinpitelystä ja törkeästä vammantuottamuksesta, joka oli tehty 30.8.2015. Rikoksen perusteella hakija on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta A:lle. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO päätyi siihen, että rikoksista ja niitä koskevasta tuomiosta kuluneeseen aikaan nähden ne seikat, jotka puhuivat velkajärjestelyn puolesta, eivät kuitenkaan olleet niin painavia, että velkajärjestelyn myöntämiseen esteestä huolimatta vielä tässä vaiheessa olisi ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. KO:n päätöksen lopputulosta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 14.4.2023) - Uutiset
28.3.2023 13.41
Hovioikeus: Yli 20.000 euron viivästyskoron sovittelulle ei ollut perusteita tahallisella rikoksella aiheutuneen vahingon korvaamisessaAsiaa kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut korkolain 11 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtien tarkoittamia perusteita sovitella viivästyskorkoja. Sovitteluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
27.3.2023 11.15
Hovioikeus: Todistustaakan jakautuminen asianosaisten välillä rikosvahinkoasiassa – valittajalla ei ollut muutoksenhakulegitimaatiota käräjäoikeuden ratkaisuun avustajan palkkion osaltaHovioikeus totesi, että tuomioistuin ei ole sidottu siihen, mitä vakuutusyhtiö on päättänyt asiassa korvata, vaan näytön arviointi rakentuu vapaan todistusharkinnan periaatteelle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei voitu pitää uskottavana, että kuvista havaittavissa olevista vähäisistä vaurioista olisi aiheutunut yli 9.000 euron suuruiset vahingot varaosien osalta. Vakuutusyhtiö ei esittänyt tältä osin riittävää näyttöä. Näin ollen aiheutuneen vahingon ei näytetty olleen myönnettyä määrää suurempi. A oli myöntänyt määrällisesti 11.233,49 euroa, joten korvausmäärä oli alennettava hänen myöntämänsä määrän mukaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
22.3.2023 15.59
Työryhmä ehdottaa rikosten uhrien aseman parantamista rikosvahinkolakia muuttamalla – asiasta voi lausua 10. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikosvahinkolakiin. Tavoitteena on parantaa erityisesti vakavien rikosten uhriksi joutuneiden henkilöiden sekä surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojaa. Työryhmä ehdottaa, että valtion varoista maksettavien korvausten enimmäismääriä korotetaan, niin että ne vastaisivat paremmin tuomioistuimissa rikoksen tekijän maksettavaksi määrättyjä korvauksia. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että henkirikoksen uhrin läheisille maksettaisiin valtion varoista korvausta heille kuolemantapauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Ehdotettujen uudistusten ansioista rikoksen uhri tai henkirikoksen uhrin läheinen saisi entistä useammin korvauksen täysimääräisenä rikosvahinkojärjestelmästä. - Uutiset
7.2.2023 16.00
Vakuutusoikeus: Valtiokonttori ei ollut käyttänyt väärin sille kuuluvaa harkintavaltaa jättäessään alle 2 000 euron suuruisen taloudellisen vahingon korvaamattaVakuutusoikeus hylkäsi valituksen Valtiokonttorin päätöksestä, jonka mukaan korvausta 150 euron esinevahingosta ei makseta, sillä kysymys ei ollut määrältään huomattavasta vahingosta. Valtiokonttorin päätöstä ei ollut vakuutusoikeudessa vedotut seikatkin huomioon ottaen pidettävä lainvastaisena, joten asiassa ei ollut ilmennyt perustetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiselle. - Uutiset
24.1.2023 9.27
KKO: Syyttömästi vangitun korvausA:n varaama matka Espanjaan oli peruuntunut A:n ollessa syyttömästi vangittuna, ja hänelle lentolipun hankkimisesta ja auton vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset olivat käyneet hyödyttömiksi. A oli vapauduttuaan hankkinut uuden lentolipun ja vuokra-auton.
Korkein oikeus katsoi, että valtio ei ollut syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla vastuussa näiden A:lle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. - Uutiset
6.5.2022 10.29
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelvollisuus tuhoutuneesta autostaHovioikeus totesi, että vahingonkorvauksena suoritettava hyvitys kohdistuu ainoastaan siihen varallisuusarvoon, joka tuhoutuneella autolla oli ollut (KKO 1990:78). Näin ollen erillistä korvausta ei tullut suoritettavaksi tuhoutuneen auton tilalle ostetun uuden auton kauppahinnasta, ainoastaan vahingosta mahdollisesti aiheutuneista muista kuluista. (Vailla lainvoimaa 6.5.2022) - Uutiset
27.10.2021 15.00
Hovioikeus kohtuullisti Valtiokonttorin takautumisoikeuteen perustuvaa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen liittyvää korvausvelvollisuuttaValittajan syyksi oli KO:ssa lainvoimaisesti luettu nuorena henkilönä tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Poliisipartion poistettua valittajan yksityisasunnosta hän oli rappukäytävässä voimakkaasti harannut käsin ja jaloin vastaan, jolloin vanhemman konstaapelin käteen oli aiheutunut lihas- ja jännerepeämä. Valtiokonttori oli työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla suorittanut konstaapelille 15.506,95 euroa, mistä määrästä KO oli velvoittanut valittajan suorittamaan Valtiokonttorille 10.337,97 euroa. Kysymys oli ensisijaisesti siitä, oliko valittaja Valtiokonttorin takautumisoikeuden perusteella velvollinen suorittamaan kyseisen määrän sille. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko korvausvelvollisuutta soviteltava enemmän. Asiassa mainituilla lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siten muutettuna, että valittajan Valtiokonttorille sillä olevan takautumisoikeuden perusteella suoritettava korvaus oli alennettava 5.000 euron. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
15.10.2021 16.00
Rikosperusteista velkaa 67 prosenttia - velkajärjestelylle ei ollut painavia syitä (ään.)Sinänsä voitiin pitää uskottavana, että hakijan aivovamma oli osaltaan aiheuttanut sellaisia elämänhallinnan ongelmia, jotka olivat myötävaikuttaneet rikosten tekemiseen. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO antoi eniten painoa sille, että merkittävänä pidettävä osa veloista oli suhteellisen tuoreita rikosperusteisia velkoja ja katsoi, että velkajärjestelyä puoltavista seikoista huolimatta velkajärjestelyn myöntämiselle ei ollut vielä tässä vaiheessa painavia syitä (VJL 10 a §). KO:n päätöksen lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavat syyt siitäkin huolimatta, että osa hakijan veloista koski rikosperusteista korvausvastuuta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
24.9.2021 13.25
Hovioikeus: Tekohetkellä 16-vuotiaan rikokseen perustuvaa 7.880,91 euron vahingonkorvausta vakuutusyhtiölle ei tullut sovitella eikä kohtuullistaaOttaen huomioon omaisuudensuojan lähtökohtainen tärkeys, tekojen tahallisuus ja laatu sekä se, että tekoaikaan 16-vuotiaan A:n oli teot tehdessään täytynyt kyetä ymmärtämään rikoksista asianomistajalle aiheutuva vahinko, hovioikeus katsoi, ettei vahingonkorvausta ollut perusteltua sovitella. A:n päihdeongelma tai muut asiassa esitetyt perusteet eivät muodostaneet sellaista erityistä syytä, jonka perusteella vahingonkorvausta teon tahallisuudesta huolimatta olisi voitu myöskään kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 8.10
Hovioikeus: Rahanpesu oli törkeä – 8 kuukautta ehdollista vankeuttaA:n menettelyn kokonaistörkeyttä arvioitaessa oli otettava muun muassa huomioon, että A:n rooli teon toteuttamisessa oli ollut olennainen ja hän oli toiminut palkkiota vastaan ilmeisen tietoisena omaisuuden laittomasta alkuperästä ja suhtautunut välinpitämättömästi teon mahdollisiin seurauksiin omaisuuden alkuperän suhteen. Asiassa ei tullut esille minkäänlaisia tekoa lieventäviä seikkoja. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:lle 8 kuukauden vankeusrangaistuksen, joka voitiin A:n aiempi rikollisuus huomioon ottaen määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
20.7.2021 12.37
Rikosvahinkolakia koskeva arviomuistio lausunnoille 3. syyskuuta 2021 saakkaOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi. Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 3.9.2021 saakka. - Uutiset
21.4.2021 13.59
Hovioikeus: Pahoinpitelyn uhrille korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroaB:lle aiheutunut pääasiallisin ja vakavin vamma oli leukaluun murtuma. Vaikka leukaluun murtuma oli ollut hyväasentoinen, oli sen hoidossa päädytty kuitenkin leikkaukseen. B:n ylähammas oli haljennut, ja se oli jouduttu poistamaan. Hän oli joutunut syömään pehmeää ruokaa kuuden viikon ajan. Ottaen huomioon vahinkojen laatu ja vaikeusaste, niiden edellyttämän hoidon laatu ja haitan kestoaika sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista ilmenevä yleinen korvauskäytäntö yhteinen korvaus B:lle aiheutetuista kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta oli arvioiva käräjäoikeuden tuomitseman 4.000 euron suuruiseksi. (Vailla lainvoimaa 21.4.2021) - Uutiset
9.3.2021 14.11
Rikosuhripäivystys: Vahingonkorvausten hakeminen Vastaamon konkurssipesältäTietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021. Jo marraskuussa yli 25 000 uhriksi joutunutta oli tehnyt rikosilmoituksen ja uhrien todellinen määrä on vielä suurempi. Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten saamiseen. Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa artikkelissa käsittellään nimenomaan vahingonkorvausten hakemista Vastaamon konkurssipesältä. - Uutiset
24.2.2021 11.14
Hovioikeus arvioi sijaisauton käytön korvauskelpoisuutta liikennevakuutuksesta toisin kuin käräjäoikeusHO totesi, että sijaisauton käytön korvauskelpoisuus liikennevakuutuksesta on tarkoitettu kattamaan ensi sijassa sellaisia tilanteita, joissa autottomuudesta aiheutuu vahingonkärsineelle ansiotulojen vähentymistä taikka muuta erikseen todennettavissa olevaa taloudellista haittaa. Toisin kuin KO, HO katsoi, että ansiotoimintaan liittymättömästä kulkemisesta vapaa-ajan asunnolle tai tyttären kuljettamisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu pitää sellaisina kustannuksina, jotka olisi korvattava liikennevakuutuksesta. Asiassa esitetyin perustein HO katsoi, että vastaaja ja tässä tapauksessa Vakuutus Oy liikennevahingosta tosiasiallisesti vastuussa olevana vakuutusyhtiönä oli vapautettava velvollisuudesta korvata sijaisauton vuokrakuluja. Asiassa oli ratkaistavana myös se, voiko HO ylipäätään tutkia Vakuutus Oy:n vaatimuksen muutoksenhakuasetelma huomioon ottaen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
21.1.2021 15.25
Apulaisoikeusasiamies: Asian käsittelyn jatkaminen pääkäsittelyn jälkeenKantelija pyysi tutkimaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin menettelyä hänen täydennettyään 26.6.2019 toimitetun rikosasian X pääkäsittelyä kirjallisessa menettelyssä, vaikka kantelijan yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta käsittely oli jo päättynyt. Kantelun mukaan käräjäoikeus oli osin hylännyt kantelijan vaatimukset, vaikka vastaaja oli ne pääkäsittelyssä myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Kantelijan mukaan menettely oli loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi menettelystä oli jäänyt tunne, ettei käräjätuomari ollut toiminut puolueettomasti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.3, 3.5 ja 3.6) esittämänsä käsitykset käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
5.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Valtiokonttori oli voinut hylätä rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta tehdyn maksuvapautushakemuksenHelsingin HO oli 3.5.2004 velvoittanut valittajan ja toisen henkilön yhteisvastuullisesti suorittamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 16 994,21 euroa viivästyskorkoineen 16.9.1997 lukien. HO oli vielä velvoittanut valittajan korvaamaan Uudenmaan veroviraston oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, minkä määrän korvaamiseen toisen henkilön oli osallistuttava yhteisvastuullisesti 300 euroon saakka. Kun otettiin huomioon valittajan olosuhteista saatu selvitys sekä hänen korvausvelvollisuutensa perusteena oleva rikos, valtiokonttori oli voinut katsoa, ettei saatavien periminen häneltä ollut ilmeisen kohtuutonta ja että luopuminen siitä loukkaisi valtion etua. Valtiokonttorin päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 5.11.2020) - Uutiset
16.7.2020 11.54
Unionin tuomioistuin: Jäsenvaltion on myönnettävä korvaus kaikille tahallisten väkivaltarikosten uhreille, myös niille, jotka asuvat sen alueellaKorvauksen ei tarvitse merkitä kärsityn vahingon täyttä korvaamista, mutta sen määrä ei voi olla puhtaasti symbolinen. - Uutiset
23.6.2020 13.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva korvausvelka oli vanhentunutAsiassa lausutuin perustein HO katsoi, että valittaja oli tiennyt jo 31.10.2013 hänelle ryöstön uhrina aiheutuneista henkilövahingoista ja että B oli rikoksentekijänä vastuussa niistä. Vahingonkorvausvelan kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika oli siten alkanut kulua 31.10.2013. Näin ollen valittajan oikeus korvaukseen oli vanhentunut ottaen huomioon, että vahingonkorvausvaatimusta ei ollut osoitettu B:lle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun valittaja oli saanut tietää vahingoista ja niistä vastuussa olevasta B:stä, taikka viimeistään rikosasian vireilläolon aikana. Asiassa todettu ja asian lopputulos huomioon ottaen aihetta KO:n välituomion muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 16.00
Hovioikeus: Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenäAsianomistajalle suoritettava vahingonkorvaus ansionmenetyksestä on TVL 78 §:n mukaisesti veronalaista tuloa, koska se saadaan veronalaisen tulon eli ansiotulon sijaan. Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä tuli siten velvoittaa suoritettavaksi bruttomääräisenä. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
7.4.2020 10.30
Vakuutusoikeuden erimielinen ratkaisu rikosvahinkokorvauksen hakemisen määräajastaRikosvahinkolain 25 §:n 1 momentin mukaan korvausta on haettava kirjallisesti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio, tai jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä korvausta voidaan hakea myöhemminkin. A oli joutunut pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen kohteeksi. Käräjäoikeus oli 28.10.2015 antamallaan tuomiolla tuominnut tekijän rangaistukseen ja velvoittanut tämän maksamaan A:lle korvauksia. Hovioikeus ei ollut 4.3.2016 antamallaan päätöksellä myöntänyt jatkokäsittelylupaa. A oli hakenut rikosvahinkolain mukaisia korvauksia 1.3.2019 saapuneella hakemuksella. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n korvausasiassa annettu viimeinen lainvoimaiseksi tullut tuomio oli käräjäoikeuden 28.10.2015 antama tuomio ja A:n 1.3.2019 toimittama korvaushakemus oli saapunut rikosvahinkolain 25 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaista laissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella korvausta olisi voitu hakea määräajan jälkeen. (Ään. 2 - 1) - Uutiset
5.2.2020 15.02
Hovioikeus arvioi oliko ennen hovioikeuskäsittelyä kuolleelle epilepsiaa sairastaneelle näkövammaiselle aiheutettu pahoinpitelyllä vaikea ruumiinvammaArvioitaessa sitä, oliko A:n vammaa pidettävä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana vaikeana ruumiinvammana, HO kiinnitti huomiota siihen, että tällaiseksi on oikeuskäytännössä pääsääntöisesti tulkittu pysyvä tai ainakin pitkäkestoinen vaikea terveydellinen haitta, joka vaikeuttaa uhrin normaaleja toimintoja. Asiassa esitetyn todistelun perusteella A:n tajunnantason oli katsottava alentuneen noin kahden viikon ajan. A oli lisäksi asiassa todetuin tavoin osin menettänyt kävelykykynsä noin kahden kuukauden ajaksi ja hänen näkökykynsä oli alentunut väkivallanteon vuoksi. Ottaen huomioon A:lla todettu diagnoosi, määrittelemätön kallonsisäinen vamma, ja sen seurauksena A:lle aiheutunut pitkäkestoinen terveydellinen haitta, HO katsoi, että kyse oli lainkohdan tarkoittamasta vaikeasta ruumiinvammasta. Asiassa oli kysymys myös mm. siitä, oliko puolustuksen oikeudet riittävästi turvattu HO:ssa, kun asianomistaja oli kuollut. Kysymys myös siitä, oliko vastaaja mahdollinen tekijä. Kysymys myös rangaistusseuraamuksesta ja yksityisoikeudellisisista korvauksista. HO totesi mm., että A:n korvausvaatimus oli esitetty hänen eläessään. Siten VahL 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus korvaukseen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä ei ollut rauennut. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
31.1.2020 9.24
Vakuutusoikes: Valtiokonttorin ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä rikokseen kohteeksi vastaanottokeskuksessa joutuneen turvapaikanhakijan korvaushakemustaTurvapaikanhakija A oli joutunut rikoksen kohteeksi. Tekopaikkana oli vastaanottokeskus ja tekijänä toinen turvapaikanhakija. Vakuutusoikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei Valtiokonttori voinut jättää vahinkoa korvaamatta rikosvahinkolain 2 §:n rajoitussäännöksen nojalla. - Uutiset
30.1.2020 9.00
Käräjäoikeus arvioi seksuaalisen teon olennaisuutta ja piti 14-vuotiaan lapsen kertomusta sitä tukeva näyttö huomioon ottaen luotettavana - 65-vuotias mies tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseenKO oli pitänyt selvitettynä, että 65-vuotiaan vastaajan 14-vuotiaaseen asianomistajaan kerrotuissa tilanteissa kohdistamat puheet ja koskettelu olivat olleet määritelmäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisia. KO oli todennut että jossain määrin epäselväksi oli jäänyt asianomistajan rintoihin koskettelun tarkka luonne, kun asianomistaja oli kertonut vastaajan työntäneen Mynthon-pakettia hänen rintoihinsa ja tökkineen nyrkillä. Tältäkin osin KO oli pitänyt koskettelua seksuaalisesti olennaisena, koska ottaen huomioon asianomistajan iän ja vastaajan seksuaalissävytteiset puheet muita varteenotettavia selityksiä tämän koskettelulle rintoihin ei ollut. Tahallisuuden osalta KO oli todennut, ettei vastaaja omankaan kertomuksensa perusteella ollut pyrkinyt selvittämään asianomistajan ikää. Vastaajan teko oli RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallinen. HO ei myöntänyt syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 12.25
Hovioikeus: Asiassa ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla repun varastamalla – asiassa oli kysymys myös oikeudenkäyntivirhettä koskevasta väitteestä ja oikeusastejärjestyksestäHovioikeus katsoi ensinnäkin, ettei asian palauttaminen ollut asian laatu ja kysymyksessä olevat olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ja otti asian käsiteltäväkseen. A oli kertonut esitutkinnassa, ettei hän muista asiasta mitään, mutta muisteli, että olisi vienyt kyseessä olevan repun mahdollisesti asumisyksikön käytävälle, mutta ei kuitenkaan kotiinsa. A ei kiistänyt syyllistyneensä asiassa varkauteen. Todistaja L kertoi käräjäoikeudessa, että hän oli havainnut valvontakameratallenteelta henkilön kävelytyylistä ja siluetista päätellyt, että A oli saattanut viedä repun. L ei ollut varmuudella pystynyt tunnistamaan henkilöä. Ottaen huomioon A:n esitutkintakertomuksessa esille tuodut muistamattomuuteen sekä L:n havaintoihin liittyneet epävarmuustekijät hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että juuri A olisi vienyt kyseisen repun. Asiassa ei siten esitetty riittävää näyttöä siitä, että A olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut korvausvaatimuksen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.43
Oliko kantaja oikeustoimikelpoinen käräjäoikeuden pääkäsittelyssäKantaja oli lausunut, ettei hän ollut ollut psyykkisen tilansa vuoksi oikeustoimikelpoinen KO:n pääkäsittelyssä. Hänen oli siten katsottava olleen poissa istunnosta ja tähän poissaoloon oli ollut laillinen este. Hän oli vaatinut, että asia oli hänen kuulemisekseen terveenä ja oikeustoimikelpoisena palautettava KO:een. Joka tapauksessa häntä oli kuultava HO:ssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita asian palauttamiselle KO:een, pääkäsittelyn toimittamiselle HO:ssa eikä myöskään KO:n tuomion muuttamiselle. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
18.12.2019 15.00
Hovioikeus: Ystävän tekemä pahoinpitely aiheutti uhrille traumaperäisen stressihäiriönHovioikeus katsoi selvitetyksi, että ystävän suorittama pahoinpitely ja siitä aiheutunut palan irtoaminen korvasta oli järkyttänyt voimakkaasti A:ta. Mainittu oireisto oli tullut merkittävästi esiin viiveellä. A:lle ei kuitenkaan väitetty sattuneen muuta sellaista tilannetta, joka olisi voinut aiheuttaa hänelle traumaperäisen stressihäiriön. Hänellä ei myöskään väitetty ennen pahoinpitelyä olleen mielenterveyden häiriöitä, jotka olisivat voineet altistaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle. Hovioikeus katsoi lääkärinlausunnon 5.6.2019 ja sitä tukevien potilaskertomusten perusteella selvitetyksi, että A:lle oli B:n syyksi kohdassa 1 luetun pahoinpitelyn 14.10.2016 seurauksena aiheutunut traumaperäinen stressihäiriö. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 10.15
Hovioikeus: Turvatyynyjen laukeamisen syyllä ei ollut merkitystä rikosvahingon korvaamisessa moottoriajoneuvon käyttövarkauden yhteydessäKoska vahingon aiheuttajan on saatettava vahingon kärsijä samaan asemaan kuin hän oli ennen vahingon sattumista, ei tässä arvioinnissa ollut merkitystä sillä, oliko asianomistaja A korjannut turvatyynyjä vai ei. Olennaista oli ainoastaan ajoneuvon arvo ennen vahinkoa. Merkitystä ei myöskään ollut sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että asiassa ei ollut selvitetty, mikä lopulta oli aiheuttanut turvatyynyjen laukeamisen. B:n syyksi oli luettu moottorikulkuneuvon käyttövarkaus syytteen mukaisesti ja riidatonta oli, että turvatyynyt olivat lauenneet B:n ajon aikana. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
28.10.2019 11.30
KKO: Henkirikoksen uhrina kuolleiden vanhempien täysi-ikäiset lapset eivät olleet vanhempiensa elatuksen varassa eikä heillä sen vuoksi ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestäHenkirikoksen uhrina surmansa saaneet D ja E olivat kumpikin tukeneet taloudellisesti omia täysi-ikäisiä lapsiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kukaan lapsista ei ollut ollut surmansa saaneen elatuksen varassa, minkä vuoksi heillä ei ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestä. - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
10.7.2019 12.15
Hovioikeus arvioi rahanpesun syy-yhteyttä vahinkoonA:n syyksi luettu menettely oli vaikuttanut asianomistajille aiheutuneeseen vahinkoon, kun hän on ylläpitänyt asianomistajille vahinkoa aiheuttanutta toimintaa. Luovuttamalla tililleen tulleita varoja eteenpäin A oli tosiasiallisesti määrännyt varallisuudesta, joka oli saatu asianomistajia erehdyttämällä. A:n menettely oli siten syy-yhteydessä vahingon aiheuttamiseen ja hän oli täten vahingonkorvausvastuussa. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
18.6.2019 12.57
Hovioikeus vapautti vastaajan kärsimyskorvausta koskevasta korvausvelvollisuudesta törkeää ryöstöä ym. koskevassa asiassaHO totesi, että A oli vaatinut korvausta pahoinpitelyn aiheuttamasta kärsimyksestä VahL 5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Pahoinpitelyn tapahtuminen asianomistajan asunnolla ei sellaisenaan tarkoittanut, että teossa olisi vakavasti loukattu asianomistajan henkilökohtaista koskemattomuutta. Vastaajilla oli ollut teossa fyysinen ja lukumääräinen ylivoima. Tekoa ei ollut kuitenkaan tehty erityisen raa´alla tai julmalla tavalla, eikä pahoinpitelyyn ollut liittynyt sellaista nöyryyttävää tai halventaa tekotapaa tai ihmisarvoa loukkaavia piirteitä, joihin lain esitöissä oli viitattu. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei oikeutta korvaukseen pahoinpitelyn aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä ollut. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
6.2.2019 9.41
KKO äänesti rikosvahingon korvaamista ja korvauksen sovittelua koskevassa avustuspetosasiassaA oli toimiessaan yleishyödyllistä rakennuttamista harjoittaneen säätiön ja useiden säätiön omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana antanut rahoitustuesta päättäneelle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. A on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla 12 törkeästä avustuspetoksesta. Korkein oikeus katsoi, että jos tukivarojen todellinen käyttötarkoitus olisi ollut ARA:n tiedossa, rahoitustukea ei olisi myönnetty lainkaan. Näin ollen A:lle syyksi luetuista rikoksista aiheutunut vahinko oli myönnetyn tuen määräinen. Kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen tulleita rakennuksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden osittaista täyttymistä ei voitu pitää sellaisena rikastumiskiellon tarkoittamana taloudellisena etuna, joka vähentäisi vahingonkorvauksen määrää. Kysymys myös tahallisella rikoksella aiheutetun vahingonkorvauksen sovittelusta. (Ään.) - Uutiset
20.11.2018 13.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut määrätä A:ta korvaamaan Kelalle sen B:lle maksamaa sairauspäivärahaa ilman Kelan nimenomaista vaatimustaKäräjäoikeus oli hylännyt B:n vahingonkorvauslakiin perustuvan ansionmenetyskorvausta koskevan vaatimuksen. Näin ollen asiassa ei ollut perustetta määrätä A:ta korvaamaan Kansaneläkelaitokselle sen B:lle maksamaa sairauspäivärahaa ja A oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa korvausta Kansaneläkelaitokselle. (Vailla lainvoimaa 20.11.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.40
Hovioikeus määritteli työnantajan käsitettä rikosvahingon korvaamisen kanavointisäännöksen soveltamisessaS Oy:llä oli ollut mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä. Tämä tuki väitettä siitä, että X Oy ei ollut A:n työnantaja. Toisaalta työsopimuslain 1 luvun 9 §:n nojalla työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Esitetystä työtodistuksesta ei voitu tehdä päätelmää siitä, mikä yhtiö oli ollut A:n työnantaja. Asiassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut työvoiman vuokraamisesta. Hovioikeus totesi, että X Oy oli maksanut A:lle palkkaa, mikä loi vahvan olettaman X Oy:n ja A:n välisen työsuhteen olemassaolosta. Näissä olosuhteissa X Oy:n oli tullut näyttää, että se ei ollut A:n työnantaja, mitä se ei tehnyt. Siten X Oy:tä oli pidettävä vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna A:n työnantajana. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
7.5.2018 9.51
Hovioikeuden ratkaisu rikosasian sovittelusopimuksen sitovuudesta vahingonkorvauksen osaltaKuten korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2005:39 todennut, rikoksella aiheutetun vahingon korvaaminen on asia, josta voidaan sopia. Sopimus sitoo asianosaisia myös oikeudenkäynnissä, jollei ole erityisiä perusteita poiketa sopimuksesta. Sopimuksen sitovuutta arvioidaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita noudattaen. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi asiassa tehtyä rikosasian sovittelusopimusta 13.2.2015 ei olisi pidettävä valittajaa sitovana. (Vailla lainvoimaa 7.5.2018) - Uutiset
4.5.2018 9.27
Vakuutusoikeus: Valtiokonttorin ei olisi tullut vähentää rikoksen uhrille yksityistapaturmavakuutuksesta maksettua haittarahakorvausta rikosvahinkolain mukaisten korvausten yhteismäärästäRikosvahinkolain mukaisessa korvausasiassa A:n vapaaehtoisesta vakuutuksesta saama korvaus tuli vähentää rikosvahinkolain nojalla myönnettävästä samaa korvauslajia koskevasta korvauksesta eikä kaikkien eri korvauslajien yhteismäärästä. - Uutiset
16.4.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei pahoinpidellyllä järjestyksenvalvojalla ollut oikeutta korvaukseen tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäHovioikeus päätyi siihen, että valittajan traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja niistä seurannut pitkä työkyvyttömyys olivat olleet vastaajan teon laatuun nähden niin poikkeuksellisia ja ennaltaarvaamattomia seuraamuksia, ettei vastaajan vahingonkorvausvastuu ulottunut tällaisten vahinkojen korvaamiseen. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
8.3.2018 11.00
Hovioikeus: Kolmesta syyntakeettomana tehdystä murhasta tuomittu ei ollut velvollinen suorittamaan opiskeleville täysi-ikäisille lapsille korvausta elatuksen menetyksestäOttaen huomioon, että kysymys oli täysi-ikäisistä opiskelijoista tai opiskelemaan hakeutuvasta lähtökohtana oli pidettävä KO:n toteamaa, että opiskelijan toimeentulo on järjestetty opintotuen, asumistuen ja opintolainan avulla. Heidän surmansa saanut vanhempansa oli valituksessa esitetyin tavoin tukenut heitä taloudellisesti, jotta opintolainaa ei olisi tarvetta nostaa. HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kysymys oli ollut vapaaehtoisesta täysi-ikäisen lapsen tukemisesta. Kysymys oli tilanteesta, jossa valittajat eivät olleet tosiasiallisesti olleet surmansa saaneen elatuksen varassa. Vastauksessa todetuin tavoin asiassa ei ollut myöskään selvitetty, millaisen perinnön valittajat tulevat saamaan surmansa saaneen vanhempansa jälkeen. (KKO:2019:96: Kukaan lapsista ei ollut ollut surmansa saaneen elatuksen varassa, minkä vuoksi heillä ei ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestä.) - Uutiset
12.2.2018 14.31
Valtiokonttori: Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiinRikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Kaikkien ennen oikeudenkäyntiä syntyneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä valtion varoista on, että niitä on ensin vaadittu oikeudenkäynnissä rikoksen tekijältä. Jos rikoksesta aiheutuu kuluja oikeudenkäynnin jälkeen, voi niistä hakea korvausta valtiolta. Valtiokonttorin korvaus on kuitenkin toissijainen, joten muiden lakien ja vakuutusten nojalla saadut korvaukset ovat ensisijaisia valtion korvausvastuuseen nähden. Tällaiset omaisen muualta saamat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin maksamista korvauksista. - Uutiset
8.2.2018 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi törkeän ryöstön yhteydessä aivovamman saaneen miehen vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisestaHO katsoi toisin kuin KO, että A:lle tapaturmavakuutuslain, kansaneläkelain ja muiden lakien nojalla maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet oli otettava huomioon tuomittaessa ansionmenetyksestä korvausta. Tässä tapauksessa A oli saanut enemmän edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuja tuloja kuin mitä hänen kuukausitulon mukainen ansionmenetyksensä oli ollut. Sen vuoksi vaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
27.12.2017 15.05
Hovioikeus: alueellinen kipuoireyhtymä-CRPS oli seurausta pahoinpitelystä – käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja pysyvästä haitasta korvausta 10.080 euroa korkoineenAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko A:lle aiheutuneen CRPS-kipuoireyhtymän katsoa olevan syy-yhteydessä B:n tekoon. Johtopäätöksenään hovioikeus katsoi, että näyttöä kokonaisuutena arvioiden sitä, että A:lla todettu alueellinen kipuoireyhtymä-CRPS oli seurausta B:n häneen kohdistamasta pahoinpitelystä, oli pidettävä uskottavampana kuin sitä, että CRPS olisi seurausta siitä, että A oli ajanut autolla ojaan. (Vailla lainvoimaa 27.12.2017) - Uutiset
4.12.2017 10.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva (tapon yritys) vahingonkorvausvelka ei ollut vanhentunutV oli syyllistynyt 27.3.2010 A:han kohdistuneeseen tapon yritykseen, josta KO oli 10.2.2011 tuominnut hänet vankeusrangaistukseen. HO katsoi nyt käsitellyssä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa kuten KO 8.3.2017, että A:n selonottovelvollisuus asiassa oli alkanut siitä, kun hän oli katsonut tilanteensa vakiintuneen ja alkaneen selvittää asiaa. Näin ollen kolmen vuoden vanhentumisaika oli alkanut vuonna 2015. Kanne oli nostettu 19.4.2016 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi 8.8.2016, joten vahingonkorvausvelka ei ollut vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 4.12.2017) - Uutiset
14.11.2017 9.30
Vakuutusoikeus: Luonnollisen henkilön A:n konkurssipesä oli voinut hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestäOttaen huomioon, että A oli konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan konkurssin alettua menettänyt oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan, A:lla ei ollut ollut enää asianosaisen puhevaltaa pesävarallisuusasioissa ja tuo puhevalta oli siirtynyt konkurssin myötä konkurssipesälle. Siten konkurssipesä oli voinut hakea ansionmenetyksen korvaamista Valtiokonttorilta. Kyse oli ollut konkurssilakiin perustuvasta puhevallan siirtymisestä, eikä rikosvahinkolakiin perustuvan oikeuden siirtoa koskevasta sopimuksesta, joka rikosvahinkolain 44 §:n nojalla on mitätön. Näin ollen Valtiokonttorin oli käsiteltävä asia uudelleen ja annettava A:n konkurssipesälle päätös A:lle luonnollisena henkilönä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. - Uutiset
20.3.2017 13.36
Rikoksen uhriksi joutuneelta voitiin kohtuudella edellyttää vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittämistä ilman aiheetonta viivytystä - korvausvaatimus hylättiinHO totesi mm., ettei A ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut hyväksyttävä syy laiminlyödä vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittäminen ilman aiheetonta viivytystä. Asiassa jäi tästä syystä epäselväksi, missä määrin 8.1.2016 todetut laaja-alaiset repeämät olivat olleet seurausta 2.6.2014 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta ja missä määrin nämä vammat olisivat olleet estettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Siten oli mahdollista, että vammat olivat pahentuneet 3.6.2014 jälkeen kuluneen noin puolentoista vuoden aikana. (Vailla lainvoimaa 20.3.2017) - Uutiset
13.3.2017 13.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei sovitellut liikennerikoksiin perustuvaa vahingonkorvaustaHovioikeus katsoi, että yhtäältä A:n riidattomasti heikko taloudellinen asema ja toisaalta Fennian varallisuusolot ja asema vakuutusyhtiönä sinänsä puolsivat vahingonkorvauksen sovittelua. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan sovittelua koskevassa harkinnassa oli kuitenkin otettava vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolojen lisäksi huomioon myös muut olosuhteet. Hovioikeus katsoi, että lähtiessään ajamaan autoa alkoholia nauttineena, ilman ajo-oikeutta ja valituksessa itse esittämänsä mukaan tienpintojen ollessa sateen jäljiltä liukkaita A:n oli täytynyt ymmärtää vahingon ilmeinen vaara. Vaikka aiheutuneen vahingon määrä, lähes 59.000 euroa, oli A:n varallisuusasemaan nähden suuri, hovioikeus katsoi asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena harkittuaan, että vahingonkorvausta ei tullut sovitella A:n vetoamien seikkojen perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.3.2017) - Uutiset
30.1.2017 14.01
Hovioikeus: Vahingonkorvauksen turvaamiseksi määrätystä 3.783.575 euron vakuustakavarikosta mahdollisesti aiheutuvan vahingon varalle asetettavalle vakuudelle ei ollut erityistä syytäAsiassa oli erityisen syyn osalta vedottu muun muassa siihen, että vakuustakavarikon täytäntöönpano vahingoittaisi merkittävästi ja peruuttamattomasti A:n ja B:n yritystoimintaa. Vakuuden asettaminen on rikosprosessuaalisen vakuustakavarikon ollessa kysymyksessä poikkeus pääsäännöstä ja siten asianomistajan kannalta kohtuullista vain poikkeustapauksissa. Asianomistajalla on myös korvausvastuu tarpeettomasti haetusta turvaamistoimesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta vastaajalle. Näin ollen mainittu väite ei muodostanut sellaista laissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka nojalla yhtiöt olisi tullut velvoittaa asettamaan vakuus. Myöskään sillä, että vaatimus vakuustakavarikosta oli esitetty vasta syytteen nostamisen jälkeen tai että syyttäjän ilmoittama rikoksella aiheutettu vahinko poikkesi merkittävästi vaaditusta vahingonkorvauksesta, ei ollut ratkaisevaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä velvoittaa Oy X Ab:tä ja sen myötäpuolia asettamaan vakuutta vakuustakavarikon määräämisen yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
1.7.2016 9.54
Käräjäoikeus laiminlöi kyselyvelvollisuuden käytön – vahingonkorvausasia palautettiinKäräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut asianmukaisesti selvittänyt A:n vaatimuksen sisältöä siltä osin kun tämä oli vaatinut korvausta auton sisustukselle aiheutuneesta vahingosta. Tämän seurauksena myös vastaajien käsitys tuon vaatimuksen perusteesta ja määrästä oli jäänyt selvittämättä. Jutun jatkokäsittely voi sopivimmin tapahtua käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 1.7.2016) - Uutiset
3.3.2016 11.22
Vakuutusoikeus: Rikosvahinkolain mukainen ansionmenetys tuli määritellä kalenterivuoden todellisten päivien lukumäärän mukaanValtiokonttori oli myöntänyt A:lle rikosvahinkolain mukaisen enimmäiskorvauksen ansionmenetyksestä. Valtiokonttori oli katsonut, että rikosvahinkolain nojalla ansionmenetyskorvausta voidaan myöntää enintään 360 päivältä vuodessa. Vakuutusoikeus katsoi, että ansionmenetys tuli määritellä kalenterivuoden todellisten päivien lukumäärän mukaan. Näin ollen A:lla oli oikeus ansionmenetyskorvaukseen ajalta 1.1.2009 - 31.12.2011 365 päivän mukaan kultakin kalenterivuodelta. - Uutiset
15.2.2016 16.00
Tapon yrityksestä tuomittu velvoitettiin suorittamaan asianomistajalle vatsan uusintaleikkauksen (tyräleikkauksen) aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta lisäkorvausta 2 000 euroaPysyvän haitan poistamisen leikkauksella katsottiin olleen sellainen olosuhteiden olennainen muutos, jota rikosoikeudenkäynnin yhteydessä ei ollut voitu ennakoida. Asianomistajalla oli siten oikeus saada lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2106) - Uutiset
3.12.2015 8.49
Vakuutusoikeus: Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneen alaikäisen lapsen hoitopäiväkuluja pidettiin rikosvahinkolaissa tarkoitettuina muina tarpeellisina kuluina ja siten korvattavinaLääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla oli todettu rikoksen jälkeen erityisesti ahdistuneisuutta ja pelkoa. A:n yksinoloa ilman aikuisen läsnäoloa ei pidetty A:n edun mukaisena ja A:n todettiin tarvitsevan huomattavasti tavanomaista enemmän aikuisen turvaa ja läsnäoloa. VakO katsoi, että hoitopäiväkuluja voitiin pitää RikVahL 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina rikoksesta aiheutuneina muina tarpeellisina kuluina. Valtionkonttorin ei näin ollen olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä A:n hoitopäiväkuluja koskevaa korvausvaatimusta. - Uutiset
20.10.2015 7.00
Tarkastusvirasto: Työtapaturmakorvauspäätöksissä on ollut ruuhkiaTyötapaturmakorvauspäätöksiä ei ole aina onnistuttu tekemään lain vaatimassa kolmen kuukauden määräajassa. Valtiokonttorin tulee varmistaa, että korvauskäsittelyjen määräaikoja noudatetaan. Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee edellyttämään käsittelyaikojen lyhentämistä entisestään. - Uutiset
27.4.2015 10.28
Vakuutusoikeus: Henkirikoksen yrityksen kohteeksi joutuneella poliisilla oli oikeus korvaukseen kärsimyksestä rikosvahinkolain nojallaVakuutusoikeus katsoi, että poliisin henkilökohtaista koskemattomuuttaan oli erityisen vakavasti loukattu siten, että hänellä oli oikeus korvaukseen kärsimyksestä rikosvahinkolain nojalla. Sillä seikalla, että A oli poliisimiehenä virkatehtäviä hoitaessaan joutunut edellä tarkoitetun rikoksen uhriksi, ei ollut merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. - Uutiset
16.4.2015 8.18
Hovioikeuden ratkaisu lapsenlapsen puhevallasta ja vahingonkorvausoikeudesta henkirikosasiassaHovioikeus totesi, että henkirikokseen perustuvaa puhevaltaa oli tässä tapauksessa ollut surmansa saaneen C:n sisaruksilla. C:n lapsenlapsi A ei ollut C:hen kohdistuneen rikoksen osalta välittömästi loukatun tai vaarannetun oikeushyvän haltija eli asianomistaja. Hän ei ollut asianomistaja silläkään perusteella, että hänellä oli C:n kuoleman johdosta oikeus vaatia vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä tarkoitettua korvausta sekä korvausta maksamistaan hautajaiskuluista. A:lla olisi kuitenkin ollut oikeus käyttää korvausvaatimustensa johdosta käräjäoikeudessa puhevaltaa ja esittää korvausvaatimuksensa. Käräjäoikeus ei kuitenkaan menetellyt virheellisesti ratkaistessaan asian A:ta kuulematta, koska vaatimukset eivät olleet käräjäoikeuden tiedossa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2015) - Uutiset
14.4.2015 13.37
Aikaisempi lainvoimainen yksipuolinen tuomio ei estänyt yhtiön vahingonkorvausvaatimuksen tutkimista rikosasian yhteydessä – hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomionAsiassa oli kysymys siitä, estääkö aikaisempi lainvoimainen yksipuolinen tuomio yhtiön vahingonkorvausvaatimuksen tutkimisen rikosasian yhteydessä. Hovioikeuden esittämillä perusteilla käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää yhtiön vaatimusta tutkimatta. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen (Vailla lainvoimaa 14.4.2015) - Uutiset
24.2.2015 9.02
Hovioikeudessa pohdittiin törkeällä pahoinpitelyllä aiheutetun vaikean aivovamman jälkitilan korvausta ja sen kohtuullistamistaTeko oli kohdistettu lyömällä ja potkimalla päähän tajuntansa menettäneeseen henkilöön, jolle oli lääkärinlausunnon mukaan aiheutunut erittäin vaikea aivovamman jälkitila. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia asianomistajat elämänlaadun erityiseen heikentymiseen liittyviä perusteita, että pysyvästä haitasta korvattavan määrän arvioinnissa olisi perusteita käyttää lähtökohtana korkeampaa haittaluokkaa kuin haittaluokka 17. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi pysyvästä haitasta arvioitiin 38 000 euroa. Asianomistajan oma myötävaikutus (isku nyrkillä kasvoihin) tilanteen kehityksessä ei oikeuttanut kohtuullistamaan korvauksen määrää. (Vailla lainvoimaa 24.2.2015) - Uutiset
17.2.2015 9.20
Törkeän pahoinpitelyn ja vapaudenriiston uhri ei uskaltanut esittää oikeudessa korvausvaatimuksia rikoksentekijöitä kohtaan - ei laiminlyönyt rikosvahinkolaissa säädettyä vaatimusta saada oikeutensa vahingonkorvaukseen tuomiolla vahvistetuksiA oli vakuutusoikeudelle tekemässään valituksessaan kertonut, ettei ollut uskaltanut mennä oikeudenkäyntiin eikä esittää korvausvaatimuksia tuomioistuimessa, koska häntä ja hänen perhettään oli uhkailtu ja peloteltu. Vakuutusoikeus katsoi, ettei A:n voitu rikosvahinkolain 23 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laiminlyöneen, mitä hänen kohtuudella olisi pitänyt tehdä saadakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen tuomiolla vahvistetuksi. Valtiokonttorin oli tämän vuoksi käsiteltävä asia uudelleen. - Uutiset
12.2.2015 9.10
Hovioikeus: Tuntemattoman naisen kimppuun pimeän aikaan metsäpolulla Porvoossa käynyt tuomittiin törkeästä vapaudenriistosta, ryöstöstä ja virkamiehen vastustamisesta neljäksi vuodeksi vankeuteenHelsingin HO antoi keskiviikkona (11.2.) tuomion törkeää vapaudenriistoa ynnä muuta koskevassa asiassa. HO luki vastaajan syyksi samat rikokset kuin KO. KO oli tuominnut vastaajan Porvoossa 7.-8.1.2014 tehdyistä törkeästä vapaudenriistosta, ryöstöstä ja virkamiehen vastustamisesta vankeuteen kolmeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. HO katsoi, että rangaistusta oli korotettava neljäksi vuodeksi vankeutta. (Vailla lainvoimaa 12.2.2015) - Uutiset
3.2.2015 16.00
Nyrkillä ja oluttölkillä päähän lyönti aiheutti keskivaikean aivovamman - hovioikeus alensi pahoinpitelystä tuomitun 5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen 3 kuukaudeksiLyöntien seurauksena asianomistajalle aiheutunut aivovamma oli lääkärinlausunnon mukaan ollut keskivaikea, mutta se ei ollut vaatinut sairaalahoitoa. Asianomistajalla ei ollut enää vammasta aiheutuneita oireita. HO katsoi, että KO:n tuomitsema rangaistus oli yleiseen rangaistuskäytäntöön nähden liian ankara, minkä vuoksi sitä oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 3.2.2015) - Uutiset
29.1.2015 15.20
Haju- ja makuaistin heikkeneminen oli syy-yhteydessä päähän kohdistuneeseen väkivaltaan - 2 000 euron korvaus pysyvästä haitastaKun vastaajien väkivalta oli kohdistunut kantajan päähän, KO oli päätynyt siihen, että kantajalla ilmenneen pysyvän haitan eli haju- ja makuaistin heikkenemisen (20 %:n heikennys) sekä vastaajien kantajaan kohdistaman väkivallan välillä oli ollut olemassa syy-yhteys. Kantajalle aiheutunutta haittaa oli pidettävä pysyvänä, kun pahoinpitelystä oli jo kulunut yli kaksi vuotta eikä kantajan haju- ja makuaistissa ollut tapahtunut muutoksia. Kantajalla oli lisäksi oikeus saada korvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta 600 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2015) - Uutiset
18.12.2014 11.05
Hovioikeus kohtuullisti viivästyskorkoseuraamusta alaikäisen rikosvahinkoasiassaVastaajaa syytettiin kahdesta nuorena henkilönä tehdystä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen, kun tekojen katsottiin tapahtuneen ennen kuin vastaaja oli 7.9.2002 täyttänyt 15 vuotta. Vastaaja kuitenkin velvoitettiin korvaamaan asianomistajalle aiheuttamansa vahinko korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.9.2002 lukien. Hovioikeus tuomiossa mainitsemillaan perusteilla kohtuullisti viivästyskorkoseuraamusta siten, että viivästyskorkoa oli maksettava vasta 8.3.2012 lukien, jolloin vastaajaa oli ensimmäistä kertaa kuultu esitutkinnassa ja hänen oli tullut ymmärtää teoistaan mahdollisesti aiheutuva vahingonkorvausvastuu. (Vailla lainvoimaa 18.12.2014) - Uutiset
13.10.2014 13.30
Asunnon takaoven lasin kirveellä rikkonut tunkeutuja tuomittiin vahingonkorvauksiin törkeästä kotirauhan rikkomisestaVastaaja, joka oli oikeudettomasti tunkeutunut asianomistajien asuntoon, rikkomalla kirveellä lyömällä takaoven lasin ja avaamalla oven syntyneen aukon kautta ja rikkonut asunnossa sisällä asianomistajien koti-irtaimistoa, tuomittiin vahingonteon lisäksi törkeästä kotirauhan rikkomisesta vankeusrangaistukseen ja 1 000 euron korvaukseen kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 13.10.2014) - Uutiset
29.9.2014 7.00
Perikunnalle 2 800 euron lasku lähihoitajan kivusta ja särystä – professori pitää tapausta kohtuuttomanaOikeusrekisterikeskuksesta lähettiin perikunnalle vaatimuskirje, jonka mukaan nyttemmin jo kuollut A on velvoitettu maksamaan eräälle lähihoitajalle 2 800 euroa korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta rikosvahinkolain nojalla. A:n katsotaan syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn sairaalassa. Koska A on kuollut, lankesi korvausvelvollisuus perikunnalle. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan ainoa tapa hakea oikeutta asiassa on jättää lasku maksamatta, kertoo leski. Silloin Oikeusrekisterikeskus vie asian käräjille ja leski voi siellä vedota miehensä aivokasvainsairauteen, joka hänen mukaansa aiheutti tapauksen. Asiasta uutisoi Savon Sanomat. - Uutiset
17.9.2014 13.03
Pahoinpitelystä miljoonakorvaus – hovioikeus korotti käräjäoikeuden arvioimia urheilijanuorukaiselta saamatta jääviä ansiotulojaA oli vammautumisen hetkellä 18,5-vuotias. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei ollut näytetty, että A:n henkilökohtaiset ominaisuudet tai hänen halukkuutensa koulutukseen tai töihin olisivat olleet tuolloin normaalista nuoresta poikkeavia siten, että niiden perusteella voitaisiin tehdä päätelmiä ja arviota hänen tulevaisuuden tulonhankkimiskyvystään alentavasti. A:n menestyksekäs urheilu-ura sekä nuorena työelämään siirtyminen osoittivat pikemminkin hänen omanneen ominaisuuksia, joiden perusteella hän olisi ilman vammautumistaan todennäköisesti kyennyt saavuttamaan käräjäoikeuden arviota suuremman ansiotason. Myöskään asepalveluksen keskeyttämisellä ei ollut tässä suhteessa merkitystä. A oli vammautumisen jälkeen yrittänyt palata työelämään, mikä osoitti hänen määrätietoista halukkuuttaan ansaita oma elatuksensa. Hovioikeus arvioi kohtuullisiksi ansiotuloiksi, jotka A olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut 1) 16.6.2011 ja 29.8.2020 väliseltä ajalta 2.200 euroa kuukaudessa käräjäoikeuden arvioiman 1.470 euron sijasta, ja 2) 30.8.2020 ja 29.8.2051 väliseltä ajalta 2.500 euroa kuukaudessa käräjäoikeuden arvioiman 1.763 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 17.9.2014) - Uutiset
13.8.2014 8.00
Hovioikeuden ratkaisu ajoneuvojen kohtaamistilanteessa syntyneiden vahinkojen korvaamisestaHovioikeus katsoi tuomiossa kerrotuilla perusteilla jääneen näyttämättä, että B olisi tuottamuksellaan aiheuttanut A:n auton kaatumisen ja tälle sekä tämän autolle aiheutuneet vahingot. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.8.2014) - Uutiset
4.7.2014 8.02
Ulkomailta – Ruotsi: Kesällä voimaan tulleita säädöksiä ja säädösmuutoksiaKesällä 2014 Ruotsissa voimaan tulleisiin muutoksiin sisältyy merkittäviä uudistuksia monella oikeuden eri osa-alueella. Työympäristö- ja työaikasäännöksiä kiristettiin, kuluttajansuojaa luotonannon sekä ylivelkaantumisen yhteydessä parannettiin; minkä lisäksi myös asumisoikeusasuntojen jälleenvuokrausta asuntopulan vähentämiseksi on lainsäädännöllä pyritty helpottamaan. Lisäksi esimerkiksi puhelinoperaattorin vaihtaminen helpottuu, kun asiakkaalla on oikeus irtisanoa operaattorin kanssa solmittu sopimus kuukauden irtisanomisajalla. - Uutiset
19.5.2014 9.09
Valtiokonttori ei olisi saanut tehdä vähennystä rikosvahinkolain nojalla myönnettävän korvauksen määrään - päätöksen poistamisen edellytykset eivät täyttyneetVakuutusoikeus hylkäsi Valtiokonttorin hakemuksen vakuutusoikeuden päätöksen, jolla Valtiokonttorin päätös kuittausvähennykseksi nimetyn vähennyksen osalta oli kumottu, poistamiseksi.