Perusteettoman edun palautus
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.12.2009/1705 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.12.2009/1704 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1147/1996Kuntien valtionosuuslaki (kumottu)
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötViita, Antero: Avoliittolain mukaisen hyvityksen sovittelu15.6.2022, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Piironen, Ilona: Puolisoiden välinen vanhentunut tai tulkinnanvarainen velka omaisuuden erottelussaDefensor Legis 3/2021 s. 542 – 560, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Acta Legis TurkuensiaHannonen, Jasmin: Avoliittolain mukainen hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksestaActa Legis Turkuensia 1/2020–2021 s. 4 – 27, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > ArtikkelitMikkola, Tuulikki: Avoliiton aikaiset panokset ja KKO 2018:5: Havaintoja hyvitysoikeuden edellytyksistä26.6.2018, OikeustapauskommenttiTässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten ja millä edellytyksillä avopuolison yhteistalouden tai toisen osapuolen omaisuuden hyväksi antama panos voidaan avoliiton päättyessä ottaa lukuun hyvitykseen oikeuttavana suorituksena. Erityisen huomion kohteena tässä kirjoituksessa on korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2018:5, jossa keskeiseksi kysymykseksi nousi se, voiko hyvityssäännöstä soveltaa, jos panos on välillinen. Kysymys on toisin sanoen siitä, edellyttääkö hyvityssäännöksen...
- Lakikirjasto > Verotus* Haapaniemi, Ossi: EU-oikeuden vastaisten päätösten korjaaminenVerotus 2/2018 s. 165 – 176, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoKlami-Wetterstein, Paula: Virheellisen laskutuksen oikaisemisestaOikeustieto 3/2014 s. 4 – 6, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHatanmaa, Joni: Kohtuullisen hyvityksen määrä tekijänoikeuden loukkauksessa11.2.2013, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoKlami-Wetterstein, Paula: Perusteettoman edun palautus ja sopimusOikeustieto 4/2011 s. 11 – 14, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Perusteettoman edun palautus?Oikeustieto 1/2011 s. 10 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoHoffrén, Mia: Onko edullinen kauppahinta perusteetonta etua ostajalle?Oikeustieto 5/2009 s. 5 – 7, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoAnttila, Erno: Perusteettoman edun palautusOikeustieto 2/2009 s. 11 – 13, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoKari, Marika: Aliurakoitsijan sopimusvastuu pääurakan tilaajalleOikeustieto 4/2008 s. 11 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSalminen, Sakari: Elatusvelvollisen kuolema ja kertasuoritteisen elatusavun palauttaminenOikeustieto 2/2008 s. 10 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoHoffrén, Mia: Ilman sopimusta tehtyjen suoritusten korvaaminenOikeustieto 5/2007 s. 17 – 19, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarnilehto, Ari: Sopimus kolmannen hyväksi16.11.2001, OikeustapauskommenttiAsunto-osakkeiden omistaja oli kieltäytynyt osallistumasta hissin rakentamiskustannuksiin ja oli myynyt asunto-osakkeet toiselle. Myyjä ja ostaja olivat sopineet keskenään, että myyjä vastaa ostajaan nähden hissin rakentamiskustannuksista. KKO katsoi, että myyjä ja ostaja eivät keskinäisellä sopimuksellaan olleet perustaneet asunto-osakeyhtiölle oikeutta vaatia kustannuksia myyjältä eli kyseessä ei ollut kolmannen hyväksi tehty sopimus. Kommentin kirjoittajan mukaan sopimusta ei...
- Lakikirjasto > LakimiesEkroos, Ari: KKO 1999:128. Perusteettoman edun palautus. Oikeustoimi.Lakimies 3/2000 s. 423 – 437, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesLohi, Tapani: Kaupan kohteen piilevä virhe ja hinnanalennuksen sovitteluLakimies 1/1999 s. 43 – 59, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/1998 s. 22 – 27, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Velkomus, perusteettoman edun palautus, avoliittoOikeustieto 2/1998 s. 17 – 19, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesKanninen, Heikki: Katsaus EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön yleisen EY:n oikeuden alalla vuonna 1996 ja vuoden 1997 alkupuoliskollaLakimies 8/1997 s. 1145 – 1179, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Avoliitto, perusteettoman edun palautus, työpalkkaOikeustieto 6/1997 s. 14 – 16, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoKartio, Leena: Panttivelkojan vastuu myydyn kiinteistön virheen vuoksiOikeustieto 5/1997 s. 12 – 14, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisKaisto, Janne: Oikeudeton luovutus ja palautusvastuuDefensor Legis 2/1997 s. 218 – 240, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Lapsen elatus, perusteettoman edun palautusOikeustieto 2/1996 s. 5 – 6, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
25.3.2024 10.00
EUT:n ennakkoratkaisu arvonlisäveron oikaisuilmoituksista kieltäytymisestä, kun tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset on tehty soveltamalla liian korkeaa arvonlisäverokantaaArvonlisäverodirektiivin säännöksiä on tulkittava verotuksen neutraalisuuden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen valossa siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion veroviranomaisten käytännölle, jonka mukaan on kiellettyä oikaista maksettava arvonlisävero veroilmoituksella silloin, kun tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset on tehty soveltamalla liian korkeaa arvonlisäverokantaa, koska näistä liiketoimista ei ole annettu laskuja vaan kassakoneen kassakuitit. Tässäkin tilanteessa verovelvollisella, joka on virheellisesti soveltanut liian korkeaa arvonlisäverokantaa, on oikeus esittää palautushakemus asianomaisen jäsenvaltion veroviranomaisille, ja veroviranomaiset voivat vedota kyseisen verovelvollisen saamaan perusteettomaan etuun vain, jos ne ovat kaikki merkitykselliset seikat huomioon ottavan taloudellisen analyysin päätteeksi osoittaneet, että perusteettomasti kannetusta verosta kyseiselle verovelvolliselle aiheutunut taloudellinen rasitus on poistettu kokonaisuudessaan. - Uutiset
4.12.2023 11.49
Asunto-osakeyhtiön vaatimus tontinvuokraan liittyvästä perusteettoman edun palautuksesta kaupungilta ei menestynyt hovioikeudessakaan – kaupungin käyttämä kerrosalan määrittelytapa ei ollut vääräPäätöksessä todetulla tavalla asunto-osakeyhtiö M:lle uuden sopimuksen perusteella maksettavaksi tuleva vuokra alittaa alueen tavanomaisen vuokratason. Sopimusoikeudellisesti oli kuitenkin arvioitava sitä, olivatko osapuolten suoritukset olleet sopimuksen mukaisia, eikä vuokran edullisuudesta voinut suoraan päätellä sitä, että M ei olisi kärsinyt vahinkoa sopimusrikkomuksen perusteella. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kaupungin käyttämä kerrosalan määrittelytapa ei ole ollut väärä. Osapuolet olivat sopineet vuokran määrästä, ja vuokra oli ollut sopimuksen mukainen. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
27.10.2023 8.58
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Perusteettoman edun palautusAsiassa oli kysymys siitä, oliko K ostamalla S- ja V-nimiset kiinteistöt ja lainhuudattamalla ne omiin nimiinsä saanut L:n kustannuksella perusteetonta etua sen vuoksi, että K oli käyttänyt kiinteistöjen ostamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin L:ltä ja E:ltä haltuunsa saamiaan varoja. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko K painostamalla ja/tai erehdyttämällä L:ää saanut L:n siirtämään tililleen ensin 15.000 euroa ja sen jälkeen vielä 4.000 euroa. Asiassa oli siten ratkaistava, oliko K:lle syntynyt etua, oliko etu ollut perusteetonta ja oliko K hyötynyt L:n kustannuksella eli oliko K:n saama etu syy-yhteydessä L:n menetykseen. Mikäli K:n katsottiin saaneen perusteetonta etua, asiassa oli vielä ratkaistava erikseen, voitiinko vaatimusta kiinteistöjen omistusoikeuden vahvistamisesta L:lle tässä yhteydessä tutkia. (Vailla lainvoimaa 27.10.2023) - Uutiset
18.10.2023 15.00
Hovioikeus: Vahinkovakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksen perusteella maksamat 30.000 euroa eivät kuuluneet B Oy:n konkurssipesään, vaan asianajotoimistolle sillä olevan paremman oikeuden perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin- Oliko asianajotoimistolla parempi oikeus vakuutuskorvaussaatavaan?
- Mikä oli velkakirjalain 31 §:n merkitys tässä asiassa?
- Perusteettoman edun palautus
- Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta
- Oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta
(KKO:ssa; VL:2024-22) - Uutiset
25.9.2023 11.49
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Perusteeton etu ja takaisinsaanti konkurssipesäänAsiassa oli ensin ratkaistava, olivatko sopimukset R Oy:n, U Oy:n ja V Oy:n kanssa syntyneet X Oy:n vai Y Oy:n kanssa, ja oliko joko sopimuksista tai toissijaisesti Y Oy:n kaluston ja henkilöstön vastikkeettomasta käyttämisestä urakoiden suorittamisessa syntynyt perusteetonta etua X Oy:lle. Jollei perusteetonta etua katsottu syntyneen, asiassa oli ratkaistavana, tuliko oikeustoimet kuitenkin peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 5 §:n perusteella. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
5.7.2023 10.20
Hovioikeus: Tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittanut kantaja oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutHO totesi, että silloinkin, kun kantaja katsoo tarvitsevansa täytäntöönpanokelpoisen tuomion, kantajan tulee kuitenkin ennen kanteen nostamista selvittää, mikä on vastapuolen kanta tulevan kanteen sisältämiin vaatimuksiin ja onko vastapuoli valmis vapaaehtoiseen maksusuoritukseen. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä arvio siitä, onko täytäntöönpanokelpoiselle tuomiolle tarvetta. Kantaja ei ollut näyttänyt menetelleensä näin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
4.7.2023 10.30
Hovioikeus velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan osastonsihteereille tuomiossa eritellyt palkkasaatavatAsiassa oli kysymys ensinnäkin yleisen tuomioistuimen toimivallasta eli siitä, olisiko asia tullut tutkia työtuomioistuimessa. Mikäli yleinen tuomioistuin katsotiin asiassa toimivaltaiseksi, asiassa oli toiseksi kysymys osastonsihteereihin sovellettavasta oikeasta työaikamuodosta kanteessa tarkoitetulla ajanjaksolla. Mikäli oikeaksi työaikamuodoksi katsottiin toimistotyöaika, asiassa oli kolmanneksi kysymys siitä, tulivatko toimistotyöajan ylittävät työtunnit korvattaviksi ja korvataanko ne palkkasaatavana, vahingonkorvauksena tai perusteettoman edun palautuksena. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös vanhentumis- ja kanneajoista sekä viivästyskorosta. Vielä asiassa oli kysymys ajanjaksoa 7.11. – 23.12.2019 koskevasta sopimusjärjestelystä ja sen merkityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan kantajittain eritellyt palkkasaatavat. (Vailla lainvoimaa 4.7.2023) - Uutiset
15.6.2023 16.00
Kela suoritti erehdyksessä vastaajan henkilökohtaiselle pankkitilille virheellisesti yhteensä 88.910,74 euroa - vastaaja oli velvollinen palauttamaan saamansa ja haltuunsa jääneen perusteettoman edun kokonaisuudessaan takaisinRiidatonta asiassa oli, että vastaajan pankkitili oli jäädytetty, ja pankin kautta Kelalle oli saatu palautettua 74.416,76 euroa, mutta 15.493,98 euroa oli jäänyt vastaajan haltuun. Riidatonta myös oli, ettei vastaaja ollut tätä summaa Kelalle tai työnantajalleen palauttanut. Asiassa oli ratkaistavana kysymykset siitä, tuliko vastaajan palauttaa Kelaalle hänelle maksettu ja hänen haltuunsa jäänyt 15.493,98 euron suoritus, ja mikäli palautusvelvollisuus katsottiin olevan, tuliko suoritus palauttaa kokonaisuudessaan, vai oliko asiassa perusteita palautettavan määrän sovittelulle / kohtuullistamiselle. KO oli katsonut, että vastaaja oli velvollinen palauttamaan saamansa ja haltuunsa jääneen perusteettoman edun kokonaisuudessaan takaisin Kelalle. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
9.3.2023 10.22
Hovioikeus: Avopuolisolla ei ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKO oli katsonut ottaen huomioon miehen varallisuuden karttumisen suhteessa naisen varallisuuden karttumiseen, että 12.000 euron hyvitystä oli pidettävä perusteltuna. Miehen naisen kustannuksella saama perusteeton etu ei ollut KO:n mukaan ollut vähäinen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytyksistä ja mahdollisesti tuomittavan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, ettei naisen ollut näytetty antaneen sellaista panosta hänen ja miehen yhteistalouden hyväksi, että miehen olisi voitu katsoa saaneen perusteetonta etua naisen kustannuksella. Naisella ei näin ollen ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
23.2.2023 15.15
Hovioikeus: Perusteettoman edun palautus - Uutiset
27.6.2022 9.07
KKO velvoitti Teoston palauttamaan televisioyhtiön sille maksamat musiikin käyttöä koskevat lisenssimaksut siltä osin kuin ne ylittivät kohtuulliseksi vahvistetun tasonKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko Teosto velvollinen palauttamaan X Oy:lle sen teosten käytöstä suorittamat korvaukset siltä osin kuin niiden määrä oli ylittänyt MAO:n kohtuulliseksi katsoman hinnan. MAO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
13.12.2021 16.00
Perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne - EUT tulkitsi Bryssel I -asetustaBryssel I -asetuksen 44/2001 22 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne ei kuulu kyseisessä säännöksessä säädettyyn yksinomaiseen toimivaltaan, vaikka se on nostettu sen määräajan päättymisen vuoksi, jonka kuluessa pakkotäytäntöönpanomenettelyssä aiheettomasti suoritettujen summien palauttamista voidaan vaatia tässä samassa täytäntöönpanomenettelyssä. Asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne ei kuulu tässä säännöksessä säädetyn toimivaltaperusteen soveltamisalaan. - Uutiset
8.12.2021 11.50
Hovioikeus äänesti: Oliko kantajalla oikeus saada sopimusrikkomukseen perustuvaa vahingonkorvausta vastaajien omistaman paritalon rakennustyömiehille maksetuista pimeistä palkoistaHO katsoi, ettei asiassa ollut estettä hyväksyä kantajan esittämää 9.902 euron korvausvaatimusta, joka oli tullut paritalon omistavan vastaajien hyväksi. Asiassa ei ollut myöskään tullut esitetyn selvityksen perusteella esiin sellaisia eroja heidän varallisuusolosuhteissaan tai muitakaan syitä, joiden vuoksi vahingonkorvauksen määrää olisi ollut soviteltava. Vastaajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvauksena kantajalle KO:n tuomitseman 18.072,84 euron asemesta 45.237,68 euroa viivästyskorkoineen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti 9.2.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 8.12.2021) - Uutiset
29.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lakia ja työehtosopimusta paremman taukokäytännön vakiintuminen ja perusteettoman edun palautus – KKO:2021:76Vakiintumistapauksissa sopimusosapuolten sitoutumistarkoitus ja sopimuksen syntyminen eivät ilmene osapuolten nimenomaisista tahdonilmaisuista, vaan ne joudutaan päättelemään osapuolten tosiasiallisen toiminnan tai käyttäytymisen perusteella. Kysymys on tilanteesta, jollaisessa sopimusosapuolten voidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteidenkin mukaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen käytännön ja sitä kautta sitoutuneen siihen. Siihen tulkintaan, onko jokin käytäntö muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi, vaikuttaa osaltaan myös työntekijän suojelun tarve samoin kuin vilpittömän mielen suojaa ja perusteltua luottamusta koskevat periaatteet. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Tällaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (KKO 2010:60, kohta 3 ja KKO 2017:26, kohta 11 sekä niissä mainitut ratkaisut). Työnantaja ei saa tehdä esimerkiksi sovittuihin työtehtäviin merkittäviä muutoksia sillä perusteella, että uusi järjestely on työnantajan näkökulmasta perusteltu (KKO 2017:26, kohta 18). Korkeimmassa oikeudessa aikaisemmin käsitellyt tapaukset ovat etupäässä koskeneet erilaisia työntekijöiden saamia taloudellisia etuuksia (mm. KKO 1995:52 ja KKO 2010:93), mutta myös työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa (KKO 2010:60, KKO 2017:26 ja KKO 2016:80). - Uutiset
15.10.2021 9.24
KKO: Osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi - työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta (ään.)Työpaikalla oli vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan raskasta lajittelutyötä tekevät työntekijät saivat päivittäin pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät yhteensä 23 minuutin pituiset palkalliset, työaikaan kuuluvat tauot. Työnantaja päätti vuonna 2016, että taukokäytännöstä luovutaan. Korkein oikeus katsoi, että osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Kun tauot muodostivat olennaisen työsuhteen ehdon, työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa käytäntöä yksipuolisella määräyksellään. Korkein oikeus vahvisti, että työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. (Ään.) HO:n ja KO:n tuomiot kumottiin. - Uutiset
31.8.2021 14.30
Kantajayhtiöllä oli asialegitimaatio, mutta sopimusta ei ollut syntynyt - hovioikeus vapautti vastaajan kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudestaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajalla (A Oy:llä) oikeus ajaa kannetta omissa nimissään. Jos asialegitimaatio oli olemassa, arvioitavaksi tuli se, oliko vastaajan ja kantaja Oy:n välille syntynyt sopimus ja oliko kantaja Oy:llä oikeus saada sopimuksen perusteella vahingonkorvausta vastaajalta. Kysymys oli lisäksi mahdollisen vahingonkorvauksen määrästä. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko vastaaja saanut sellaista perusteetonta etua, jonka hän oli velvollinen palauttamaan kantaja Oy:lle ja mikä oli mahdollisen perusteettoman edun määrä. HO katsoi, että kantaja Oy:llä oli asialegitimaatio asiassa. Kantaja Oy:n ja vastaajan välille ei kuitenkaan katsottu syntyneen sopimusta. Kun vastaaja ei asiassa lausutun perusteella ollut velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle myöskään sen vaatimaa perusteettoman edun palatusta, kanne oli hylättävä ja vastaaja vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
10.8.2021 10.00
Hovioikeus: Urakkariitaa ei olisi pitänyt ratkaista kirjallisessa valmistelussaAsiassa lausutuilla perusteilla asia oli ollut laadultaan sellainen, että sen käsittely olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista eikä sitä OK 5 luvun 27 a §:n nojalla olisi pitänyt ratkaista kirjallisessa valmistelussa. Menettelyvirheen voitiin otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen menettelyvirhe ei ollut korjattavissa HO:ssa. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.8.2021) - Uutiset
27.7.2021 11.00
Asuntojen kylpyhuoneisiin ja WC-tiloihin tehtävien töiden katsottiin kuuluneen urakkasopimuksen mukaiseen kiinteähintaiseen urakkasuoritukseen - yhtiöllä oli oikeus saada perusteettoman edun palautuksena 24.833 euroaKantajayhtiön kanne oli asiassa mainituilla sitä tukevan näytön ja oikeudellisen arvioinnin perusteella hyväksyttävä ja vastaajayhtiö velvoitettava palauttamaan kantajayhtiölle sen kanteessaan vaatimat summat (24.833 euroa, alv 0) vaadittuine korkoineen perusteettomana etuna. Samoilla perusteilla vastaajayhtiön vastakanne oli hylättävä. Vastaajayhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa 27.846,25 eurolla (alv 0) viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vastaajayhtiölle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 27.7.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
5.5.2021 16.00
Hovioikeus: Kesämökin vuokranneen vaatimukset oli voitu hylätäAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kesämökki ollut AHVL:n edellyttämässä kunnossa vuokrasuhteen alkaessa. Jos kesämökissä katsottiin olleen puutteellisuuksia, asiassa oli arvioitava, oliko puutteellisuuksilla ollut AHVL:n 20 §:n mukainen olennainen merkitys siten, että kantajalla oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Asiassa oli lisäksi kysymys siitä, oliko vastaajalle vuokranantajana annettu kehotus huolehtia puutteellisuuksien poistamisesta ja oliko vuokranantaja viivytyksettä tai sovitussa ajassa huolehtinut puutteellisuuksien poistamisesta sekä siitä oliko puutteellisuudet voinut korjata. Edelleen oli kyse siitä, oliko kantajalla oikeus saada palautetuksi maksetun vuokran määrä sekä korvatuksi uuden mökin hankinta- ja asian selvittelykulut tai oliko kantajalla oikeus korvaukseen perusteettomasta edusta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021) - Uutiset
23.4.2021 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin oikeudessa vahvistetun kuluttajansuojan ajallisesta rajoittamisesta (Slovakia)Pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat LH ja Profi Credit Slovakia s. r. o. ja jossa on kyse kyseisen yhtiön saamasta perusteettomasta edusta, joka johtuu maksusta, jonka luotonottaja on suorittanut kulutusluottosopimuksen kohtuuttomiksi tai laittomiksi väitettyjen ehtojen perusteella. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyysi kuudella ennakkoratkaisukysymyksellään unionin tuomioistuimelta selvennyksiä, jotta se pystyisi ratkaisemaan, onko Slovakian lainsäädännön nojalla kuluttajan kanneoikeuteen sovellettava vanhentumisjärjestelmä unionin oikeuden mukainen. - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
22.2.2021 10.30
Hovioikeus vesivahingon vastuunjakoa koskevassa riidassa: Asunto-osakeyhtiön oli palautettava saamansa perusteeton etuKanteessa tarkoitetun edun perusteettomuuden arvioinnissa kysymys oli siitä, millainen oli vastuunjako vesivahingon korjauskustannuksista. Ratkaistavana oli se, oliko asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuulunut seikka aiheuttanut makuu- ja vaatehuoneessa ilmenneet vahingot ja oliko yhtiön vastaajien maksusuorituksesta saama etu siten ollut perusteeton. Mikäli näin ei ollut, kysymys oli toissijaisesti siitä, olivatko valittajat osakkeenomistajina osittain vastuussa vesivahingon korjauskustannuksista, jolloin kysymys oli myös korjauskustannusten määrästä ja jakoperusteesta osakkeenomistajien ja asunto-osakeyhtiön välillä. Asiassa ei ollut väitetty, että huoneiston vesivahinko olisi aiheutunut valittajina olevien osakkeenomistajien tuottamuksen perusteella. Näin ollen kysymys ei ollut AsOyL 24 luvun 2 §:n 1 momentin tarkoittamasta osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuudesta. HO arvioi OK 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti kustannusten jakautumisen siten, että yhtiön vastattavia olivat sen itse tekemästä jaosta ilmenevien lisäksi puolet purku- ja rakennustöiden sekä materiaalien ja jätekustannusten määristä. Koska Asunto-osakeyhtiö oli saanut kantajilta 3.879,47 euron maksusuorituksen, etu suorituksesta oli ollut 1.749,71 euron osalta perusteeton. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinenKuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
14.10.2020 15.00
Hovioikeuden kolme tuomiota koskien rakennusten poistamista toisen maalta (perusteeton etu)Sopimukset eivät olleet irtisanottavissa. HO hyväksyi asioissa KO:n tuomioiden perustelut ja lopputulokset. (Valituslupa myönnetty) - Uutiset
7.10.2020 10.00
Hovioikeus ei muuttanut perusteettoman edun palautuksesta annettua tuomiotaKoska asiassa ei ollut näytetty muusta sovitun, eikä asiassa kerrotuista olosuhteistakaan ollut muuta pääteltävissä, kiinteistön loppukauppahinta tuli jakaa asiassa esitetyin tavoin pääsäännön mukaisesti puoliksi. Koska koko loppukauppahinta oli siirtynyt vastaajan tilille, hän oli saanut perusteetonta etua. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.32
Hovioikeus arvioi suullisen sopimuksen muuttamisen pätevyyttäAsiassa ei ollut olosuhteiden perusteella pääteltävissä, että T:llä olisi ollut oikeus muuttaa Channel Finland Oy:n ja Eläinklinikka Hertta Oy:n välistä sopimusta. Y:n oli katsottava olleen myös tietoinen T:n puuttuvasta kelpoisuudesta. Asiassa ei ollut siten perusteita katsoa, että osapuolten välistä sopimusta olisi muutettu Eläinklinikka Hertta Oy:tä sitovalla tavalla. Channel Finland Oy:llä ei ollut tällä perusteella oikeutta saada vaatimaansa laskusaatavaa. Siltä osin kuin Channel Finland Oy oli vaatinut laskusaatavaa vastaavaa määrää perusteettoman edun palautuksena, hovioikeus viittasi tuomiossaan perusteettoman edun palauttamisen edellytyksistä lausumaansa ja totesi, ettei asiassa esitetty näyttöä siitä, että Eläinklinikka Hertta Oy olisi perusteettomasti hyötynyt asiassa Channel Finland Oy:n kustannuksella. Channel Finland Oy:n vaatimus oli siten tälläkin perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
13.7.2020 11.30
Hallinto-oikeus: Viranhaltijalle aiheettomasti maksettu palkka voitiin periä takaisinValittajan oikeus palkalliseen sairauslomaan oli hänelle määräaikaisena kuntoutustukena myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen johdosta mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella päättynyt 3.8.2015 alkaneen 180 kalenteripäivän sairauslomajakson jälkeen 29.1.2016. Mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella hänelle oli tullut 2.10.2015 alkaneen 120 kalenteripäivän ajalta maksaa kaksi kolmasosaa hänen varsinaisesta palkastaan 29.1.2016 saakka. Kun hänelle oli maksettu täysi palkka ajalta 1.1.–29.1.2016, jolta hänellä olisi ollut oikeus saada kaksi kolmasosaa palkasta, työnantaja oli voinut päättää periä takaisin ajalta 1.1.–29.1.2016 liikaa maksetun palkan. Työnantaja oli voinut saatuaan tiedon valittajalle myönnetystä määräaikaisesta kuntoutustuesta, päättää periä takaisin myös hänelle ajalta 30.1.–28.6.2016 aiheetta maksetun sairausajan palkan sekä lomarahojen osuudet, joista vuonna 2017 maksetuista oli peritty valittajalta vain netto-osuus. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
18.6.2020 14.30
Hovioikeuskin hylkäsi perusteettoman edun palautusta koskevan kanteenAsiassa nmainituilla perusteilla HO päätyi siihen, ettei KO:n tuomion lopputulosta ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 12.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei oikeutta rakennusten pitämiseen toisen omistamalla kiinteistöllä ollut – perusteettomasta edusta korvaustaRM:n, M-M:n, AM:n ja MP Oy:n esittämät perusteet eivät muodostaneet sellaista oikeudellista perustetta, jonka nojalla rakennuksia olisi oikeus pitää HM:n omistamalla kiinteistöllä. Se, että kiinteistön aiemmat omistajat olivat sallineet RM:n, M-M:n ja AM:n pitää "vihreä mökki" -rakennustaan ja MP Oy:n pitää asuinrakennustaan kiinteistöllä, ei muodostanut tällaista perustetta. RM, M-M ja AM velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajalle korvaukseksi perusteettomasta edusta 150 euroa kuukaudessa 22.5.2015 lukien siihen saakka, kunnes rakennus irtaimistoineen on poistettu korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen. MP Oy velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi perusteettomasta edusta 150 euroa kuukaudessa 22.5.2015 lukien siihen saakka, kunnes rakennus irtaimistoineen on poistettu korkolain 3 § :n 2 momentin mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
27.9.2019 15.30
Virheellisen tilisiirron saanut oli velvollinen palauttamaan saamansa rahatAsiassa oli ollut riidatonta, ettei kantajan ja vastaajan välillä ollut mitään oikeusperustetta, jonka perusteella vastaaja olisi voinut pitää virheellisesti hänen tililleen tulleet rahat. Siten vastaajan saama etu, 485 euroa, oli ollut selvästi perusteeton ja hänen oli palautettava se kantajalle. Vastaajan näkökulma asiaan eli että hän voisi tällä tavalla kuitata entisen vuokralaisensa maksamatta jättämiä vuokria, oli inhimillinen, mutta sille ei ollut olemassa oikeusperustetta. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
24.7.2019 10.33
Hovioikeus arvioi, estikö sovinnon oikeusvoima vastakanteen tutkimisenAsiassa mainituin perustein HO katsoi, että asiassa vahvistetun sovinnon oikeusvoima ei estänyt valittajan vastakanteen tutkimista siltä osin, kun kannevaatimukset kohdistuivat 1.10.2016 jälkeiseen aikaan. Muilta osin valittajan vastakanne sen sijaan tuli jättää tutkimatta. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä tulee jatkaa KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) - Uutiset
4.1.2019 13.41
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta perusteettoman edun palautusta koskevat vaatimuksetYhtiö oli katsonut, että kaupunki oli yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen ja sitä koskevaan irtisanomiseen liittyen saanut perusteetonta etua yhtiön kustannuksella, ja tällä perusteella vaatinut kaupungilta perusteettoman edun palautusta. Koska valituksessa ei ollut esitetty kuntalaissa tarkoitettuja valitusperusteita kaupunginhallituksen päätöksen lainvastaisuuden osoittamiseksi ja koska kysymyksessä olevan perusteettoman edun palautusta koskevan vaatimuksen tutkiminen ei asiassa todetuin tavoin kuulunut HAO:n toimivaltaan, vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. (Ei lainvoim. 4.1.2019) - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
7.11.2018 12.16
Hovioikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajalle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystä 17.549,56 euroa korkoineenHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus näytetyksi, että A oli kertomuksensa mukaisesti sijoittanut varojaan B:n nimissä osakkeisiin, B oli avoliiton päättyessä jättänyt tilittämättä nuo varat takaisin A:lle ja B oli edellä selostetuin tavoin saanut mainitut varat yhteensä 17.549,56 euroa hyväkseen. B oli siten saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua, josta A:lla oli oikeus saada hyvitystä 17.549,56 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
24.8.2018 14.03
Hovioikeuden tuomio avomiehen yhteistalouden hyväksi antaman panoksen määrästä avopuolisoiden omaisuuden erottelussaAsiassa oli riidatonta, että miehellä oli oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Miehen valitus koski tämän hyvityksen määrää. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että nainen oli saanut miehen kiinteistön kunnostamiseksi tekemän työpanoksen osalta perusteetonta etua yhteensä 10 000 euron edestä, mitä määrää ei ollut pidettävä vähäisenä. Pesänjakajan ja KO:n työhyvityksen määräksi hyväksymä 10 000 euroa oli ollut kohtuullinen ja oikeamääräinen hyvitys miehen naisen omaisuuden kartuttamiseksi tekemästä työstä. KO:n tuomiota ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
21.6.2018 14.49
Hovioikeuden tuomio elatusavun palauttamisesta perusteettomana etuna lasten asumisessa tapahtuneiden muutosten vuoksiAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, tuliko äidin palauttaa lasten asumisessa tapahtuneiden muutosten vuoksi perusteettomana etuna isän vaatima määrä siitä elatusavusta, joka oli kuitattu maksetuksi kertakaikkisena elatusapuna äidin ja isän 14.11.2002 tekemässä ositussopimuksessa. Mikäli elatusavun palautuksen edellytykset täyttyivät, asiassa oli harkittava sitä, muodostuiko palautusvelvollisuus kohtuuttomaksi. Lisäksi asiassa oli kysymys äidin oikeudesta käyttää saatavaansa isältä kuittaukseen. (Vailla lainvoimaa 21.6.2018) - Uutiset
13.3.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen edellytysten täyttymisestä - lähes 2.4 miljoonan euron hyvitysvaatimus hylättiinOsapuolten katsottiin olleen avoliitossa kaksi kertaa. Koska avoliittolakia ei sovellettu osapuolten ensimmäiseen avoliittoon, asiassa tuli arvioitavaksi naisen panostuksen merkitys miehen omaisuuden kasvuun vain heidän jälkimmäisen avoliittonsa osalta eli heinäkuun 2008 ja toukokuun 2012 väliseltä ajalta. KO:n tuomiossa selostetuilla asianosaisten ensimmäisen avoliiton aikaisilla seikoilla ei siten ollut asiassa merkitystä. Muilta osin HO hyväksyi KO:n tuomion, jolla kanne oli hylätty, perustelut ja lopputuloksen. (Ks. KKO:2019:69) - Uutiset
23.2.2018 10.00
KHO: Kaupunki ei ollut velvollinen korvaamaan käyttämättömien palvelusetelien arvoa rahana omaishoitajalleHAO oli hylännyt omaishoitajan vaatimuksen ja KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen. HAO oli katsonut perusteluissaan, että palvelusetelit olivat jääneet käyttämättä kaupungista riippumattomista syistä. KHO lisäksi totesi, että palvelusetelit oli myönnetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi. Omaishoitajalle järjestettävän vapaan tarkoituksena oli auttaa hoitajan jaksamista hoitotyössä. Palvelusetelit eivät olleet osa omaishoitajan hoitopalkkiota. Asiassa saadusta selvityksestä ei myöskään ilmennyt, että omaishoitajalle olisi aiheutunut kustannuksia hoidettavan hoidon järjestämisestä oman vapaansa aikana niinä kuukausina, joihin takautuvasti myönnetyt palvelusetelit kohdistuivat. Näin ollen kaupungin korvausvelvollisuus ei voinut perustua myöskään siihen, että kaupunki olisi saattanut saada perusteetonta etua omaishoitajan kustannuksella. - Uutiset
9.2.2018 11.00
Hovioikeuden päätös vaatimusten tutkimisesta perusteettoman edun palauttamista koskevassa asiassaValittaja vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan siltä osin, kun KO oli jättänyt osan hänen vaatimuksistaan tutkimatta, ja toistanut KO:ssa esittämänsä kanteen näiltä osin. Perusteinaan valittaja oli lausunut, että uskotun miehen 31.8.2016 antama päätös oli ollut hänelle pääosin myönteinen, eikä hänellä ollut ollut syytä moittia päätöstä. Nyt käsiteltävänä olevat vaatimukset olivat aktualisoituneet vasta R:n kuolinpesän ja S:nkin nostaman moitekanteen jälkeen. Huomioon ottaen moitekanteen perustana olevien vaatimusten ja nyt käsiteltävinä olevien vaatimusten riippuvuussuhteet, asiaa ei valittajan mukaan ollut perusteltua jättää miltään osin tutkimatta. HO ei muuttanut KO:n päätöslauselmaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 8.10
Hovioikeuden ratkaisu perusteettoman oikeuden palauttamisestaHovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että B:n saama etu oli kokonaisuudessaan perusteeton ja hyödyn ja tappion välillä oli syy-yhteys. B oli näin ollen velvollinen suorittamaan M Oy:lle koko vaaditun määrän perusteettomana etuna. (Vailla lainvoimaa 25.1.2018) - Uutiset
20.10.2017 15.30
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus katsoi naisen saaneen perusteetetonta etua miehen kustannuksella avoliiton päättyessäSaadun selvityksen mukaan osapuolten avoliitto oli päättynyt vuonna 2005. Näin ollen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei tullut sovellettavaksi asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko nainen saanut perusteetonta etua miehen kustannuksella miehen tekemän työn ja hänen maksamiensa naisen omistaman kiinteistön rakennustöihin liittyvien kustannusten johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko mies tarkoittanut suorituksensa joltakin osin vastikkeettomaksi tai oliko hän saanut siitä riittävän hyvityksen naisen miehen hyväksi tekemän työn tai kiinteistön vuoteen 2013 jatkuneen käyttöoikeuden muodossa. HO arvioi naisen miehen kustannuksella saaman perusteettoman edun määräksi yhteensä 30 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
21.9.2017 11.14
Ex-avopuolison perusteettoman edun palautusvaatimus hylättiinAsiassa oli ollut riitaa siitä, oliko nainen saanut miehen kustannuksella perusteetonta taloudellista etua, vaikka laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta yhteiselämän lyhyen keston takia ei tullut sovellettavaksi. Kanne oli hylätty KO:ssa. Mies ei ollut näyttänyt, että palautettavaa perusteetonta etua olisi edes raha- ja työsuoritukset kokonaisuutena arvioiden syntynyt. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
14.9.2017 10.17
Hovioikeus: Postipalvelut eivät olleet arvonlisäverosta vapaitaHelsingin HO antoi tänään (14.9.) ratkaisunsa Posti Group Oyj:n (ent. Itella Oyj), Posti Oy:n (ent. Itella Posti Oy) ja valtion palautus- ja korvausvastuusta postimaksujen arvonlisäveroa koskevissa asioissa. HO:n käsiteltävänä oli kuusi rahoitus- ja vakuutuslaitosten Posti Group Oyj:tä, Posti Oy:tä ja valtiota vastaan ajamaa kannetta. Kanteissa vaadittiin, että vastaajat velvoitetaan palauttamaan tai korvaamaan kantajien vuodesta 1999 lukien maksamien postipalveluiden arvonlisäverojen määrän. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta ja katsoi kuten KO, että kanteessa tarkoitetut palvelut olivat olleet yksilöllisesti sovittuja ja niillä oli vastattu kantajien erityisiin tarpeisiin eivätkä ne siten olleet olleet arvonlisäverosta vapaita. (Vailla lainvoimaa 14.9.2017) - Uutiset
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä 24 vuotta kestäneen avoliiton hyväksi tehdystä työstäKO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 12.10
KHO:n ratkaisu julkisen rahoituksen oikeasta kohdentumisesta julkisyhteisöjen välilläKorkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa, jossa oli kysymys julkisen rahoituksen oikeasta kohdentumisesta julkisyhteisöjen välillä, lähtökohtana voitiin pitää velvollisuutta perusteettoman edun palauttamiseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että Oulaisten kaupungin vaatimus perusteettoman edun palauttamisesta oli asiaan sovellettavan velan vanhentumisesta annetun lain nojalla vanhentunut siltä osin kuin kaupunki oli esittänyt vaatimuksensa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymälle yli kolmen vuoden kuluttua Kevalle suorittamiensa maksujen ajankohdasta. Korkein hallinto-oikeus velvoitti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän korvaamaan Oulaisten kaupungille sen mainitun ajankohdan jälkeen Kevalle maksamat eläkemenoperusteiset maksut. - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
15.2.2017 15.47
Hovioikeuden tuomio maksetun vuosilomapalkan ja lomarahan palauttamisesta perusteettomana etunaAsiassa pohdittiin kysymystä siitä, oliko työntekijälle maksettu vuosilomapalkka ja lomaraha perusteetonta etua tilanteessa, jossa pidetyt vuosilomapäivät eivät olleet kertyneet vuosilomalain perusteella ennen vuosiloman pitämistä eivätkä ennen valittajan työsuhteen päättymistä. Lisäksi mikäli kyseiset saatavat katsottiin perusteettomaksi eduksi, asiassa oli kysymys siitä, tulisiko palautettavaa perusteettoman edun määrää sovitella. Työntekijän valitus hylättiin eikä KO:n tuomion lopputulosta muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.2.2017) - Uutiset
20.1.2017 12.30
KHO:n ratkaisu vaikeavammaiselle perusteettomasti maksettujen sunnuntai- ja arkipyhäkorvausten takaisinperinnästäKunta oli myöntänyt vaikeavammaiselle A:lle henkilökohtaista apua. Kunnalle oli vuonna 2013 selvinnyt, että A:n yhtenä henkilökohtaisena avustajana oli 1.12.2009 lähtien toiminut A:n muualla asuva tytär. Tytärtä oli pidettävä A:n perheenjäsenenä, johon ei sovelleta työaikalakia. A oli saanut perusteetonta etua kunnan maksettua A:lle korvauksen myös tämän tyttärelleen maksamista sunnuntai- ja arkipyhäkorvauksista. Kunnan vaatimus etuuden takaisinperinnästä voitiin tutkia ja ratkaista hallintoriita-asiana. Mahdollista palauttamisvelvollisuudesta vapauttamista tai korvausvelvollisuuden kohtuullistamista harkittaessa otettiin huomioon hallintolain 6 §:stä ilmenevät hallinnon oikeusperiaatteet. - Uutiset
2.1.2017 8.02
Hovioikeus: Ostajan kiinteistöstä ennen etuosto-oikeuden loppuun saattamista saama taloudellinen hyöty kuului ostajalle – perusteetonta etua ei syntynytKantaja, Suomussalmen kunta vaati, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle perusteettoman edun palautuksena 32.685 euroa korkoineen. Käräjäoikeus totesi, että etuostolain 15 §:n 1, 2 ja 3 momenteista sekä hallituksen esityksestä 20/2005 ilmenee selkeästi, että ostajan kiinteistöstä saama taloudellinen hyöty kuuluu ostajalle ja että kunnan on korvattava ostajalle kiinteistön hoidosta ja hallinnasta aiheutuneet kulut, rahoituskulut ja muut kulut vain siltä osin kuin niiden määrä on suurempi kuin ostajan saaman taloudellisen hyödyn määrä. Kunnan laskelma osoitti A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrän ajalta ennen etuosto-oikeuden loppuunsaattamista. A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrä oli suurempi kuin edellä mainitut kustannukset ja kulut. Kunnan kanne oli perusteeton. Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiselle ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 2.1.2017) - Uutiset
21.9.2016 11.18
Radiojuontajan työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla ilman varoitusta eikä häntä olisi tullut velvoittaa korvamaan yhtiölle perusteettomasti saatua palkkaa poissaolojen ajalta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan menettelyä (soittolistan ulkopuolisten kappaleiden lisäämistä ja siitä johtuvaa uutisten myöhästymistä) ei voitu 6.10.2013 osalta eikä muidenkaan asiassa vedottujen seikkojen (sopimaton käytös, työvelvoitteiden toistuva ja tahallinen rikkominen, luvattomat käynnit työpaikalla sekä radiolähetyksen häiritseminen) osalta pitää niin vakavana ja olennaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja luottamussuhteen rikkomisena, että yhtiöllä olisi ollut peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa ilman varoitusta. Kantajalla oli siten oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Yhtiön vaatimus kantajan velvoittamisesta suorittamaan yhtiölle korvausta vahingosta, jonka kantaja oli perusteettomilla työaikakirjauksilla aiheuttanut yhtiölle, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.9.2016) - Uutiset
9.6.2016 15.14
150.000 euron hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaanRiidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.6.2016) - Uutiset
5.4.2016 14.35
Perusteetonta etua koskevat vaatimukset hylättiin vanhentuneina - välituomioon ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKantaja oli viimeistään 6.7.2004 saanut tietää, tai hänen olisi pitänyt tietää, vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla edun palautuksen perusteena olleesta tapahtumasta ja edun saajasta. Kantajan oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta oli siten vanhentunut kolmen vuoden kuluttua kiinteistökaupasta, eli 6.7.2007. Kanne hylättiin välituomiolla. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.4.2016) - Uutiset
18.3.2016 14.15
Käräjäoikeus ja hovioikeus eri linjoilla saatavan vanhentumisesta – HO hylkäsi kanteen yli miljoonan euron palauttamisesta konkurssipesälleBT oli nostanut lainan yhtiöstä 10.1.2005. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan AT:n katsottiin olleen tietoinen lainan nostamisesta. Yhtiö oli siten saanut tiedon laittomasta varojen nostamisesta heti sen tapahduttua. Hovioikeus katsoi, että kolmen vuoden vanhentumisaika oli alkanut 10.1.2005. Asiassa ei edes väitetty, että vanhentumista olisi katkaistu ennen kuin konkurssipesä oli 18.9.2013 pannut tässä asiassa kanteen vireille. AT:n velvollisuus palauttaa yhtiöstä saamansa varat VOYL 12 luvun 5 §:n perusteella oli näin ollen vanhentunut. Oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta oli ollut X Oy:llä eikä yhtiön konkurssiin asettamisella ollut tässäkään suhteessa merkitystä. Vanhentumisaika oli alkanut kulua siitä, kun varat oli nostettu yhtiöstä eli 10.1.2005. Kun tässäkään tapauksessa ei tullut ilmi, että vanhentuminen olisi katkaistu ennen kanteen vireilletuloa 18.9.2013, oli myös vaatimus perusteettoman edun palautuksesta vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 8.02
Hallinto-oikeus: Kanttorilta voitiin periä takaisin liikaa maksettua palkkaa lähes 37 000 euroaYhteinen kirkkoneuvosto oli voinut päättää periä takaisin palkkaa ajalta 1.1.2010–30.4.2013 yhteensä 36 944 euroa, kun liian suuren palkan suorittaminen rahana oli johtunut työnantajan ilmeisestä erehdyksestä. (Ei lainvoim. 8.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 9.02
Jätteiden ohiviennistä yli 423 500 euron vahingonkorvaukset kuntien jätehuoltoyhtiölle - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuMenettely, jossa vastaajayhtiö oli vastoin jätehuollosta annettuja määräyksiä sekä ilman kuntien jätehuoltoyhtiön suostumusta vienyt jätettä B Oy:lle laiminlyömällä käyttää kuntien jätehuoltoyhtiön punnituskorttia jätemaksun asianmukaista kohdistamista varten, osoitti vastaajayhtiön menettelyn olleen tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta, kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli ammattimaista jätteenkuljetusta harjoittava yritys. HO katsoi, että asiassa oli VahL 5:1 (puhdas varallisuusvahinko) tarkoittamat erittäin painavat syyt velvoittaa vastaajayhtiö korvaamaan sen kuntien jätehuoltoyhtiölle aiheuttama vahinko. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
23.11.2015 15.13
Hovioikeus hylkäsi yhtiön osaomistajan palkkasaatavia koskevan kanteen työsuhteen puuttumisen vuoksi ja perusteettoman edun palautuskanteen, koska yhtiö ei ollut saanut perusteetonta etua osakkaan yhtiön hyväksi tekemästä työstäHarkittaessa työsuhteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että 30 prosenttia yhtiön osakkeista omistanut kantaja olisi ollut työsuhteessa yhtiöön. Hänen työsuhteen perusteella vaatimansa palkkasaatavaa koskeva kanne oli sen vuoksi hylättävä. Toissijaisen vaatimuksen osalta HO katsoi, ettei yhtiö ollut saanut kantajan tekemästä työstä perusteetonta etua, koska oli tarkoitettukin, että yhtiön hyväksi tehty työ kasvattaa yhtiön arvoa. (Vailla lainvoimaa 23.11.2015) - Uutiset
9.11.2015 16.12
Hovioikeus velvoitti valehoitajan maksamaan HUS:lle perusteettomasti saamiaan palkkoja sivukuluineen yhteensä 19 400 euroaHO arvioi, että vailla pätevyyttä palkattu hoitaja, joka oli tuomittu luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta (1.1.2005 - 27.11.2012) yhteiseen 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, oli perusteettomasti hyötynyt työnantajansa kustannuksella liikaa maksettuina palkkoina noin 15 800 euroa. Sivukulujen osuuden HO arvioi HUS:n ilmoittamien lisäselvityksessä mainittujen ja KO:n tuomioon kirjattujen määrien perusteella noin 23 prosentiksi. Näin ollen työnantajalle aiheutuneen vahingon määränä oli pidettävä noin 19 400 euroa. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2015) - Uutiset
4.11.2015 9.19
Vaasan hovioikeus vahvisti sopimukset entisen työnantajan kanneoikeutta ja liikaa maksettujen ruokatuntien palkkojen perusteetonta etua koskevissa asioissaTapauksissa oli kyse kahden vastaajan palkoista, jotka olivat syntyneet aikana, jolloin vastaajat olivat olleet voimassa olevassa työsuhteessa kantajayhdistykseen ja siirtyneet 25.1.2012 ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan (yhtiön) palvelukseen. Kyseinen saatava oli koskenut luovutushetkellä voimassa olevasta työsuhteesta syntynyttä palkkasaatavaa. Vaasan HO:n nyt vahvistamien sopimusten mukaan yhdistyksellä ei ole mitään saatavia työntekijöiltä. (Vailla lainvoimaa 4.11.2015) - Uutiset
23.9.2015 11.41
Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi - osituksen yhteydessä maksetun käteissuorituksen palautusvaatimus hylättiinIlmeisimpänä ja todellisena syynä esitetylle 8 000 euron vaatimukselle lienee ollut se, että mies oli osapuolten välien huonontumisen takia nyttemmin alkanut katua tekemäänsä rahasuoritusta. Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi. Perusteettoman edun palautuskanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2015) - Uutiset
24.6.2015 14.10
Hovioikeus pohti yhteisomistussuhdetta ja miten asumishyöty lasketaanA oli 22.10.2010 esittänyt vaatimuksen vuokran maksamisesta 1.1.2011 lukien. Ratkaisussaan KKO 2000:114 korkein oikeus on katsonut, että korvausta asumisedusta tulee maksaa kohtuulliseksi katsotun yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavan ajan jälkeen. Hovioikeus katsoi tässä tapauksessa kohtuulliseksi yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavaksi ajaksi 6 kuukautta 1.1.2011 lukien. Hovioikeus totesi, että asumiskorvaukseen oikeuttavaa ajanjaksoa arvioitaessa oli otettava huomioon, ettei A ollut suostunut myymään osaansa asunnosta B:n ystävälle, vaikka kirjallisena todisteena olleesta sähköpostista ilmeni, että asianosaiset olivat sopineet lokakuussa 2012 asunnon myymisestä. Näin ollen B velvoitettiin suorittamaan A:lle kohtuulliseksi arvioitu 350 euron kuukausikorvaus asumishyödystä 1.7.2011 lukien 31.10.2012 saakka eli yhteensä 5.600 euroa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2015) - Uutiset
25.5.2015 9.04
Appivanhemmille luovutetun elinikäisen asumisoikeuden ei näytetty alentaneen luovuttajan puolison vanhemmiltaan ostamaan kiinteistön kauppahintaa – perusteettoman edun palautusta koskeva vaatimus hylättiinKiinteistönkaupan yhteydessä kiinteistön ostaneen (B) puoliso (A) oli luovuttanut B:n vanhemmille asumisoikeuden omistamaansa omakotikiinteistöön samalla kun hän oli muuttanut asumaan B:n ostamalle omakotikiinteistölle. A, joka ei voinut enää asumuseron vuoksi asua B:n omistamalla tilalla, vaati B:ltä perusteettoman edun palautuksena 90 000 euroa. HO katsoi, ettei A ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen B:n vanhemmille luovuttama asumisoikeus olisi alentanut kiinteistön kauppahintaa. Edunpalautuksen edellytykset eivät täyttyneet ja A:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.5.2015) - Uutiset
15.4.2015 16.03
Hovioikeus hylkäsi vuokralaisten vaatimukset remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, muuttokustannuksista, uuden asunnon hankinnasta aiheutuneista kuluista ja kolmen kuukauden hyvitysvuokrastaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla alun perin työsuhdeasunnossa ja sittemmin vuokralaisina asuneiden kantajien 18 470 euron vaatimus remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, yli 600 euron vaatimus muuttokustannuksista ja 4 590 euron hyvitysvaatimus huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta, oli hylätty. Kysymys ei olisi ollut myöskään perusteettomasta edusta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2015) - Uutiset
31.3.2015 10.30
Hovioikeus: Wincapitasta saatu rikoshyöty oli menetettävä myös lisenssikauppaa koskevalta osalta - 20 000 euron menettämisseuraamusta ei kohtuullistettuHO katsoi, ettei rikoshyödyn menettämistä koskevaa vaatimusta tullut hylätä lisenssikauppaa koskevalta osalta, kun vastaajan lisenssikaupasta saama hyöty oli ollut osa Kailajärven rikosta. Kohtuullistamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan HO katsoi tapauksessa, etteivät vastaajan esittämät perusteet olleet riittävän painavia, jotta menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen olisi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 31.3.2015) - Uutiset
23.12.2014 14.00
Hovioikeus: Ex-avopuolison yhteistalouden purkamista koskeva hyvitysvaatimus voitiin hylätä – perusteetonta etua ei ollut näytetty saadunHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jossa oli katsottu jääneen näyttämättä, että A:n työpanos ja rahallinen panos olisivat olleet sellaisia, että B:n niiden ansiosta oli kyennyt kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. B oli itse omilla ansiotuloillaan maksanut avoliiton alkaessa olleet velkansa. Hänen ei ollut näytetty saaneen perusteetonta etua A:n kustannuksella. Tämän vuoksi A:n 30 000 euron hyvitysvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2014) - Uutiset
3.11.2014 15.30
Käräjäoikeus hylkäsi perusteettoman edun palauttamista koskevan kanteen avoliiton aikana tehtyjen suoritusten hyvittämisestä entiselle avopuolisolle ja velvoitti kantajan maksamaan vastaajan lähes 13 000 euron oikeudenkäyntikulutKO hylkäsi kantajan ex-avopuolisoonsa kohdistamat vaatimukset ex-puolison velvoittamisesta maksamaan kantajalle perusteettoman edun palautuksena yhteisen omakotitalon rakennus- ja lainanhoitomenoista sekä rakennusaikaisen vuokra-asunnon vuokramenoista 10 392 euroa, maastoautosta 4 500 euroa ja huonekaluista sekä muusta kodin irtaimistosta 3 370 euroa. Kantaja velvoitettiin korvaamaan ex-puolison oikeudenkäyntikulut 12 744 euroa. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2014) - Uutiset
8.8.2014 15.15
Hovioikeuden ratkaisu ennallistamisesta, vahingonkorvauksesta tai perusteettoman edun palauttamisesta kun kaupan kohdetta ei palautettu siinä kunnossa kuin se oli ollut kaupantekohetkelläVaasan hovioikeus oli lainvoimaiseksi jääneellä tuomiollaan 1.3.2012 purkanut myyjän T Oy:n ja ostajien välisen asunto-osakekaupan ja velvoittanut T:n palauttamaan saamansa kauppahinnan ostajille laillisine korkoineen. T:n mukaan ostajat olivat muuttaneet rakennukseen vuonna 2009, jolloin rakennuksen käyttö- ja lämminvesijärjestelmät olivat toimineet. T:n mukaan järjestelmät olivat jäätymisen seurauksena tuhoutuneet ostajien hallinta-aikana heidän laiminlyöntinsä vuoksi. Sekä käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat jääneen näyttämättä, että ostajat olisivat tahallaan vahingoittaneet rakennusta. Ennallistamis-, vahingonkorvaus- ja perusteettoman edun palauttamisvaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.8.2014) - Uutiset
12.5.2014 17.04
Kuljetusyhtiön kuorma-autonkuljettajalle maksamien päivärahojen työehtosopimuksen vähimmäismäärän ylittävää osuutta ei tullut vähentää palkkasaatavistaVaasan HO ei muuttanut Satakunnan KO:n tuomiota, jossa oli katsottu, ettei osapuolten välillä ollut sopimusta siitä, että työntekijälle maksetaan palkan ja päivärahat sisältävää kokonaiskorvausta siten, että päivärahoina alunperin maksettu määrä voisi vaikuttaa työntekijän palkan määrään. Työntekijän ei voitu myöskään katsoa saaneen perusteetonta etua, jonka hänen olisi tullut palauttaa kuljetusyhtiölle.