-
Työeläke
- Julkisten alojen eläke
- Lisäeläkejärjestely
- Maatalousyrittäjän eläke
- Merimieseläke
- Osa-aikaeläke
- Perhe-eläke
- Tapaturmaeläke
- Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
- Työeläkevakuutusmaksu
- Työkyvyttömyyseläke
- Työnantajan eläkemaksu
- Työntekijän eläke
- Työntekijän eläkemaksu
- Työuraeläke
- Valtion eläkerahasto
- Yrittäjän eläke
Lisäeläkejärjestely
- Uutiset
7.9.2018 14.24
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin tulkinnasta ja direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksestaTyöntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin 2008/94/EY 8 artiklaa on tulkittava siten, että jokaisen yksittäisen työntekijän on saatava vanhuusetuus, jonka suuruus on vähintään 50 prosenttia hänelle ammatillisen lisäeläkejärjestelmän perusteella kertyneiden oikeuksien arvosta hänen työnantajansa maksukyvyttömyystilanteessa. Direktiivin 2008/94 8 artiklalla on pääasian kaltaisissa olosuhteissa välitön oikeusvaikutus, joten yksittäinen työntekijä voi vedota siihen kansallisessa tuomioistuimessa riitauttaakseen Board of the Pension Protection Fundin kaltaisen elimen päätöksen. - Uutiset
28.6.2018 7.19
Uusi ohje: Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutuksetVerohallinnon ohjeessa käsitellään työnantajan ottamia vapaaehtoisia yksilöllisiä ja kollektiivisia eläkevakuutuksia. Ohje korvaa 27.9.2017 annetun samannimisen ohjeen. Ohjetta on päivitetty KHO:n kollektiivisesta lisäeläketurvasta antamien ratkaisujen KHO 2018:35, KHO 2018:36 ja KHO 2018:37 perusteella. - Uutiset
23.4.2018 11.20
KHO:n äänestysratkaisu työntekijän Yhdysvalloissa after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamien varojen verottamisesta Suomessa - Verohallinnon ennakkoratkaisua ei muutettuA oli vuosina 2000–2004 Yhdysvalloissa lähetettynä työntekijänä työskennellessään sijoittanut Yhdysvalloissa toimitettujen verotusten jälkeen hänelle jääneestä nettopalkasta niin sanotun after-tax-menetelmän mukaisesti varoja 401(k)-tilille. A:n tarkoitus oli Suomeen palattuaan nostaa 401(k)-tilillä olevat varat kertasuorituksena. Tililtä nostettavat after-tax-menetelmään liittyvät varat olivat Yhdysvalloissa verovapaata tuloa. KHO katsoi, että A ei saanut uutta Suomessa veronalaista tuloa, kun hän nosti 401(k)-tilille after-tax-menetelmän mukaisesti sijoittamiaan varoja. A sai Suomessa veronalaista pääomatuloa, kun hän nosti tililtä hänen sinne sijoittamilleen varoille kertyneen tuoton. Ennakkoratkaisu verovuosille 2015–2016. (Ään. 4-1) - Uutiset
6.4.2018 14.00
Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista voimaan 1. toukokuuta 2018Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina (6.4.) lain työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lailla pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Lisäksi täydennetään yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta annetun neuvoston direktiivin täytäntöönpanoa. - Uutiset
13.3.2018 9.17
KHO:n äänestysratkaisu, joka koskee henkilökohtaisen tulon verotusta, lisäeläkevakuutusta ja irtisanomistaB Oy:n A:lle tarjoamaa ryhmäeläkevakuutusta ja yhtiön vakuutuksen perusteella suorittamia vakuutusmaksuja oli asiassa selostetuissa olosuhteissa pidettävä irtisanomistilanteessa maksettuna työsuhteeseen liittyvänä korvauksena, joka oli A:n TVL 61 §:n 2 momentissa tarkoitettua palkan luontoista veronalaista ansiotuloa. B Oy:n maksamat vakuutusmaksut eivät siten koskeneet TVL 96 a §:n 2 momentissa tarkoitettua kollektiivista lisäeläketurvaa. Verovuodet 2012 ja 2012. (Ään. 4-1) - Uutiset
9.3.2018 11.30
KHO:n vuosikirjapäätös ryhmäeläkevakuutusten käsittelystä verotuksessaA ja B omistivat koko X Oy:n osakekannan, ja X Oy omisti koko Y Oy:n osakekannan. Y Oy oli joulukuussa vuonna 2010 ottanut ryhmäeläkevakuutuksen, jossa vakuutettuina olivat ensin vain A ja B sekä vuoden 2011 kesäkuusta lukien myös B:n puoliso C. Y Oy oli maksanut vakuutusmaksuja A:n osalta vuosina 2010–2011 yhteensä 337 623 euroa ja B:n osalta vuosina 2010–2012 yhteensä 333 508 euroa. Y Oy ei ollut maksanut rahapalkkaa A:lle ja B:lle. Y Oy:n A:n ja B:n osalta maksamat vakuutusmaksut olivat kokonaisuudessaan vakuutettujen henkilöiden EPL 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa, jonka perusteella yhtiön olisi tullut suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Vuodet 2010–2012. - Uutiset
30.5.2017 12.30
Työtuomioistuimen tuomio rahoitusalan toimihenkilöiden lisäeläketurvastaRahoitusalan työehtosopimuksessa on ollut määräykset lakisääteistä eläkettä täydentävästä toimihenkilöiden lisäeläketurvasta. Tuomioissa esitetyillä perusteilla katsottiin, että 1.1.2017 voimaan tulleesta työeläkeuudistuksesta johtuvat lakisääteisen eläketurvan muutokset eivät vaikuta heikentävästi lisäeläketurvan piiriin kuuluvien toimihenkilöiden kokonaiseläkkeeseen, vaan työehtosopimuskauden loppuun mennessä eläkkeelle jääville toimihenkilöille on työehtosopimuksen nojalla järjestettävä ennen lainmuutoksia voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen kokonaiseläke. - Uutiset
3.4.2017 11.04
Paikkaansa pitämättömiä tietoja yhtiöstä kertoneen työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa eikä työntekijällä ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen lisäeläkevakuutuksestaKantajan yhtiön yhteistyökumppaneille väittämät seikat olivat olleet omiaan vaarantamaan yhtiön tärkeät asiakassuhteet ja aiheuttamaan suurta vahinkoa yhtiölle. Kantajan menettelylle ei ollut ollut hyväksyttävää syytä, eikä kantajan tarkoituksena ollut voinut olla muu kuin työnantajan loukkaaminen ja elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Eläkevakuutuksen osalta katsottiin, ettei kyseessä ollut kantajan työsuhteen olennainen ehto, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa. Yhtiöllä oli ollut oikeus lakkauttaa maksujen maksaminen. Työsuhteen päätyttyä alle viiden vuoden kuluttua vakuutuksen voimaantulosta yhtiö oli voinut tehdä vakuutukseen vakuutetun eli kantajan etuja heikentäviä muutoksia koko säästömäärän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
13.10.2016 10.05
Verohallinnon kannanotto: TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotusMiten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta? - Uutiset
15.9.2016 14.36
Hallitus esittää muutoksia mm. ansiotulojen verotukseen, tupakkaveroon ja energiaverotukseenKeskituloisen palkansaajan verotuksen arvioidaan kevenevän ensi vuonna noin 250 euroa, pienituloisen noin 140 euroa ja suurituloisen noin 550 euroa. Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja ehdotetaan korotettavaksi viidellä prosenttiyksiköllä. Vähennykseen oikeuttavasta työkorvauksesta voisi vähentää nykyisen 45 prosentin sijasta 50 prosenttia. Työnantajan entiselle työntekijälleen 6 kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen järjestämä terveydenhuolto säädettäisiin verovapaaksi eduksi. Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet ehdotetaan sisällytettäväksi tupakkaveron piiriin. Makeisten ja jäätelön valmisteverosta ehdotetaan luovuttavan. Yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annettaisiin mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti. - Uutiset
15.4.2015 9.35
Eläkelaitos ei ollut sidottu kuolintodistuksen kuolemaluokkamäärittelyyn - saunan kuumuuden aiheuttamaa kuolemaa ei voitu luokitella tapaturmaksi kunnallisen eläkelaitoksen lisäeläkesäännön tarkoittamassa merkityksessäTyöeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (TELK) totesi, että edunjättäjän kuolintodistukseen sekä välittömäksi että peruskuolemansyyksi oli merkitty saunan kuumuuden aiheuttama kuolema. Vahva humalatila oli merkitty kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi ja kuolema oli luokiteltu tapaturmaksi. TELK katsoi asiassa saadun selvityksen perusteella, että edunjättäjän kuolemaa ei voitu pitää äkillisenä ulkoisena tapahtumana sillä tavoin, että kuolema voitaisiin luokitella tapaturmaksi lisäeläkesäännön tarkoittamassa merkityksessä. - Uutiset
14.4.2015 8.03
Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta tuli voimaanHuhtikuun alussa voimaan tulleella lailla pyritään parantamaan suoran lisäeläkejärjestelyn piirissä olevan työntekijän suojaa. Työnantajalla on kyseisen lain nojalla suoraan lisäeläkejärjestelyyn osalta osittainen turvaamisvelvoite ja tiedonantovelvollisuus. - Uutiset
28.11.2014 15.45
Työnantajan lupaama lisäeläkeoikeus halutaan turvata maksukyvyttömyyden varaltaHallitus esittää, että työnantajan olisi jatkossa turvattava vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvasta eläkevastuusta konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta. Tämä parantaisi työntekijöiden asemaa. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta 2015. - Uutiset
1.7.2014 13.40
Hallinto-oikeus: Kapitalisaatiosopimusjärjestelystä maksetut suoritukset olivat työntekijän ansiotuloa niiden maksuvuonnaHelsingin HAO katsoi tapauksessa, että kapitalisaatiosopimusjärjestelyn rakenne kokonaisuutena huomioon ottaen A Oy:n kapitalisaatiosopimukseen maksamia suorituksia oli pidettävä työntekijän työnantajaltaan A Oy:ltä saamana TVL 61 §:ssä tarkoitettuna tulona suoritusten maksuvuonna. Järjestelyä ei ollut verotuksessa rinnastettava TVL 68 §:ssä tarkoitettuun yksilölliseen eläkevakuutukseen, eikä vakuutusmaksuihin ollut sovellettava mainitun pykälän säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 1.7.2014. KHO:n päätös 26.03.2015 taltio 15/0866. Valitusta ei tutkita) - Uutiset
15.5.2014 16.01
Komissio esittää lisäeläketoiminnan tarkempaa sääntelyä – Suomi kannattaa ehdotustaSuomi kannattaa komission direktiiviehdotusta, jossa säädetään lisäeläkkeitä tarjoavien eläkelaitosten toiminnasta ja valvonnasta. Direktiivin tavoitteena on parantaa lisäeläkelaitosten hallintoa ja avoimuutta sekä lisätä niiden rajat ylittävää toimintaa. Lisäksi komissio haluaa yhtenäistää lisäeläketoimintaa koskevaa sääntelyä jäsenmaissa. Direktiivi ei koske lakisääteistä eläketurvaa hoitavia laitoksia. - Uutiset
21.10.2013 15.03
Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä päättymässä vuoden 2016 lopussaHallitus esittää rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista. TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päättyisi 31.12.2016. Samalla päättyisi vakuutusmaksuvelvollisuus ja lisäeläkkeen karttuminen. - Uutiset
13.9.2013 11.59
KKO: Vapaakirjat saaneilla eläkeläisillä oli oikeus takautuvaan lisäeläkkeeseen kuutta kuukautta pidemmältä ajalta eläkesäätiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksiEläkesäätiön, joka ei ollut toimittanut omasta aloitteestaan 1.6.2006 voimaan tulleen eläkesäätiölain muutoksen jälkeen eläkkeellä oleville A:lle ja B:lle lainmuutoksen edellyttämiä tietoja ennen syksyä 2008, laiminlyöntiä oli pidettävä sellaisena pätevänä syynä, jonka johdosta eläkesäätiön oli tullut maksaa A:lle ja B:lle lisäeläkettä taannehtivasti pidemmältä ajalta kuin kuudelta kuukaudelta. - Uutiset
30.1.2012 9.00
Finanssivalvonnan seminaarissa arvioitiin EU:n sääntelyn ja valvonnan strategisia kysymyksiä - seminaariesitykset julkaistuFinanssivalvonta järjesti 25. tammikuuta valvottavien ja listayhtiöiden johdolle suunnatun englanninkielisen seminaarin, jonka teemana oli "How can we make regulation and supervision best support the health of financial markets?" - Uutiset
20.1.2012 9.40
Keskimääräinen lisäeläke on 166 euroaYhä edelleen lisäeläke kohentaa monen palkansaajan matalaksi jäävää eläketurvaa. Keskimääräinen työeläkelain mukainen lisäeläke on 166 euroa kuukaudessa. ETK:n mukaan lisäeläkkeitä on kaikissa tuloluokissa, mutta suurin osa lisäeläkkeen saajista asettuu keski- tai pientuloisten ryhmään. - Uutiset
21.7.2011 9.39
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kollektiivista lisäeläketurvaa koskevien vakuutusmaksujen vähentämisestäKeskusverolautakunta katsoi kollektiivista lisäeläketurvaa koskevassa asiassa, jossa vakuutussäästö kertyi työnantajan maksaman maksun ja vakuutetun työntekijän oman maksuosuuden perusteella, että A:n ennen irtisanoutumista maksamat vakuutusmaksut olivat hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia vaikka A:n työnantajalle syntyisi oikeus osaan kertyneestä vakuutussäästöstä.