-
Työeläke
- Julkisten alojen eläke
- Lisäeläkejärjestely
- Maatalousyrittäjän eläke
- Merimieseläke
- Osa-aikaeläke
- Perhe-eläke
- Tapaturmaeläke
- Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
- Työeläkevakuutusmaksu
- Työkyvyttömyyseläke
- Työnantajan eläkemaksu
- Työntekijän eläke
- Työntekijän eläkemaksu
- Työuraeläke
- Valtion eläkerahasto
- Yrittäjän eläke
Lisäeläkejärjestely
- Säädökset > Lainsäädäntö947/2021Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
- Säädökset > Lainsäädäntö 6.4.2018/214 Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/81 Julkisten alojen eläkelaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/80 Merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/77 Maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/74 Yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 29.1.2016/71 Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 16.4.2015/446 Valtioneuvoston asetus suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta
- Säädökset > Lainsäädäntö209/2015Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta
- Säädökset > Lainsäädäntö173/2009Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1038/1997Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta
- Lakikirjasto > ArtikkelitMurto, Jari: Työnantajan tahdonilmaisut ja oikeustoimet maksu- ja etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn toteuttamisessa22.12.2017, Edilex-sarja 2017/49Kirjoituksessa selvitetään, miten työnantajan tahdonilmaisut vaikuttavat työnantajan tarjoamien lisäeläkejärjestelyjen oikeudellisen aseman muodostumiseen. Lisäeläkejärjestely on käytännössä merkittävä henkilöstöetuus ja samalla monitahoinen oikeudellinen ilmiö, joka sijoittuu työoikeuden ja sosiaalioikeuden piiriin sekä liittyy vero-oikeuteen. Työehtojen määräytymiseen liittyvät tulkintakysymykset kytkevät sen työoikeuteen. Sosiaalioikeuden alaisuuteen lisäeläkejärjestely lukeutuu osana...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMurto, Jari: Lisäeläkejärjestelmät ja lisäeläke-etujen sitovuus19.1.2012Kirjoituksessa pyritään hahmottamaan korkeimman oikeuden oikeuskäytännön ja työoikeuden yleisten oppien kautta työnantajakohtaisten eläkejärjestelmien sitovuuden perusteita sekä ehtojen muutos- ja muuttumistilanteita.
- Uutiset
10.5.2023 11.30
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että lisäeläke olisi ollut työsopimuksen ehtoTämän vuoksi lisäeläke-etuuden oli katsottava olleen työnantajan yksipuoliseen tahdonilmaukseen perustuva kollektiivinen etuus. Koska kysymyksessä oli ollut kollektiivinen etuus, joka oli ollut sidottuna työeläkelainsäädäntöön, työnantajalla oli ollut perusteet muuttaa lisäeläkkeen karttumista lakimuutosten nojalla. (Vailla lainvoimaa 10.5.2023) - Uutiset
15.12.2022 11.50
Hovioikeus: VR ei ollut vastuussa kantajien lisäeläke-edusta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli HO:ssa VR:n valituksen perusteella kysymys ensin siitä, olivatko kantajat menettäneet passiivisuutensa johdosta oikeutensa vaatimusten esittämiseen. Mikäli kantajien ei katsottu menettäneen oikeuttaan vaatimusten esittämiseen, asiassa oli toiseksi kysymys siitä, oliko eläke-etuja pidettävä kantajien työsuhteiden ehtojen osana ja oliko VR työnantajana sen vuoksi vastuussa etujen suorittamisesta kantajina oleville työntekijöille. Aluksi oli kuitenkin otettava kantaa VR:n väitteeseen siitä, että se olisi asiassa väärä vastaaja. (Vailla lainvoimaa 15.12.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
21.11.2022 11.51
Hovioikeus: Oliko LähiTapiola syyllistynyt virheeseen lisäeläkevakuutussopimusta tehtäessä siten, että sen voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisestiAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko LähiTapiola syyllistynyt virheeseen vakuutussopimusta tehtäessä siten, että sen voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisesti. Tähän liittyen oli myös arvioitava, oliko LähiTapiola antanut vakuutusta tehtäessä virheellisiä tai puutteellisia tietoja vakuutuksen sisällöstä ja oliko LähiTapiola täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti. Lisäksi asiassa oli arvioitavana kysymys siitä, kenellä oli ollut vastuu vakuutussopimuksen ryhmämäärittelyn oikeellisuudesta. Mikäli vakuutussopimuksen ryhmämäärittely katsottiin virheelliseksi LähiTapiolasta johtuvasta syystä, oli asiassa kysymys valittajille aiheutuneen vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi sähkölaitoksen työntekijöiden lisäeläkettä koskevat vaatimuksetAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko yhtiön eläkesäännön mukainen eläkeoikeus tullut kunkin kantajan työsopimuksen ehdoksi ja jos oli, niin minkä sisältöisenä yhtiö oli sitoutunut tarjoamaan kantajille eläke-etuuden. Viimeksi mainituilta osin oli riidanalaista, oliko yhtiö sitoutunut tarjoamaan kantajille lisäeläke-etuuden työsopimuksen solmimishetken mukaan määräytyvänä turvana siten, että heillä on sovitussa eläkeiässä oikeus tietyn suuruiseen kokonaiseläkkeeseen lainsäädännön muutoksista huolimatta. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi kantajien 1. vahvistusvaatimuksen siitä, että yhtiöllä on työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden perusteella velvollisuus maksaa kullekin kantajalle hänen tulevasta eläketapahtumasta lukien määrältään sellainen lisäeläke, että tuo lisäeläke yhdessä kyseisen kantajan työeläkelain mukaisen työeläkkeen määrän kanssa määräytyvät saman suuruiseksi kokonaiseläkkeeksi, kuten ne olisivat määräytyneet, jos eläketapahtuma olisi tapahtunut työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. HO hylkäsi myös kantajien 2. vahvistusvaatimuksen siitä, että kullakin kantajalla on oikeus jäädä vastaajan kustantamalle vahvistusvaatimuksen 1 kohdassa euromäärältään määräytyvälle lisäeläkkeelle samassa eläkeiässä, kuin heillä olisi ollut, jos tuo eläkeikä olisi tullut täyteen työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
4.9.2020 11.00
Uusi kannanotto: TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun lakkaamisesta saadun korvauksen verotusMiten verotuksessa käsitellään korvausta, jonka työnantaja maksaa palkansaajalle hyvitykseksi rekisteröityyn TEL-lisäeläkejärjestelmään perustuvan edun voimassaolon lakkaamisesta? - Uutiset
7.1.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa - entisen työnantajan velvollisuus hyvittää ammatillisen lisäeläkkeen vähennysEUT antoi joulun alla ennakkoratkaisun saksalaiseen ennakkoratkaisupyyntöön, joka koskee työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin 2008/94/EY 8 artiklan tulkintaa. Pyyntö on esitetty asiassa, jossa on kyse eläkekassan suorittamien etuuksien määrän vähennysten korvaamisesta. - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019)