Kirkko
- Uutiset
17.3.2021 15.15
Kirkkohallituksen täysistunnolta suositus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto antoi kokouksessaan 16.3.2021 suosituksen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossa. Suositus tehtiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan johtotehtävistä tai luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä. Lisäksi sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi sellaisesta omaisuudesta ja omistusosuuksista, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen kannalta merkittävänä pidetään sellaista osakkeenomistusta tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Suositus muistuttaa, että myös henkilön yhdistys- tai säätiötoiminnalla saattaa olla merkitystä päätöksenteon puolueettomuuden arvioinnissa. - Uutiset
2.3.2021 13.38
Uusi selvitys kartoittaa kirkkoa lähellä olevia säätiöitä ja yhdistyksiä palveluiden tuottajinaKirkon piirissä toimii useita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia toimijoita. Monet seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat perustaneet yli sadan vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa säätiöitä, jotka tuottavat palveluita haavoittuvassa tilanteessa oleville. Näistä toimijoista ei ole ollut kuitenkaan kattavaa selvitystä, minkä vuoksi Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonian ja sielunhoidon yksikkö sekä Kirkon tutkimuskeskus laativat selvityksen. - Uutiset
28.1.2021 7.56
Piispainkokous antoi lausunnon kirkkolakiehdotuksestaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kokouksessaan 26.–27.1.2021 kirkolliskokoukselle lausunnon kirkkohallituksen esityksestä uudeksi kirkkolainsäädännöksi. Kokonaisuus sisältää uuden kirkkolain, erillislakeja sekä kirkkojärjestyksen. Päätös kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisesta tehtiin toukokuun 2018 kirkolliskokouksessa, ja kirkkolakiehdotus saatettiin eduskunnan käsittelyyn vuonna 2019. Eduskunta nosti esiin muutostarpeita, jotka on otettu huomioon piispainkokouksen käsittelyssä nyt olleessa kirkkohallituksen esityksessä. - Uutiset
10.12.2020 14.43
Hallitus esittää: Kirkkolain muutoksella kirkon toimielimet voisivat kokoontua päätösvaltaisina myös etäyhteyksilläKirkkolakia esitetään muutettavaksi siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää myös sähköisiä kokouksia. Muutos koskisi seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielimiä. Tarve uudelle järjestelylle on noussut esiin koronavirusepidemian aikana. Kirkon toimielinten päätöksentekotapaa ja päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimielimet voivat pitää myös sähköisiä kokouksia, joihin jäsenet voivat osallistua etäyhteydellä. Nykyisin toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää jäsenten läsnäoloa kokouspaikalla. - Uutiset
2.12.2020 14.00
Tuoreessa tutkimusraportissa annetaan kirkolle ehdotuksia hengellisen väkivallan kitkemiseksiHengellinen väkivalta ei ole kadonnut Suomesta, vaikka tilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Kirkkohallituksen tuoreessa raportissa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen sekä siihen, millaisessa roolissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi olla asian suhteen. Raportin ovat kirjoittaneet Kirkkohallituksen asiantuntija Johanna Hurtig ja politiikantutkija Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. ”Hengellisen väkivallan luonne ja seuraukset ovat jo aika hyvin tiedossa. Konkreettisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi on ollut kuitenkin vähän. Raportti pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen”, Linjakumpu muotoilee raportin tehtävän. - Uutiset
16.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Pyyntö saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten oli voitu hylätäTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä oli pyytänyt saada maksutta laitoksissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Lounais- Suomen maistraatti oli 12.10.2018 päättänyt, ettei se luovuta laitososoitteissa asuvien vanhusten osoitteita syntymäpäivätervehdyskäyntejä varten. Maistraatti oli päätöksensä perusteluissa todennut, että tietoja ei voida sen käsityksen mukaan luovuttaa ensinkään, joten sinänsä kysymys maksullisuudesta ei tässä tapauksessa voinut tulla ratkaistavaksi. HAO hylkäsi seurakuntayhtymä valituksen. (Ei lainvoim. 16.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 11.15
Hallinto-oikeus: Naista ei syrjitty kirkkoherran valinnassaSeurakuntaneuvoston kirkkoherran valintaa koskeva päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Seurakuntaneuvosto oli voinut harkintansa mukaan valita virkaan A:n. Valittajaa ei ollut syrjitty hänen sukupuolensa perusteella eikä asiassa ole ilmennyt, että viran täyttäminen olisi perustunut epäasiallisiin syihin. Päätös ei ollut muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Myöskään oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös ei ollut lainvastainen. (Ei lainvoim. 15.11.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorilleAvioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
15.11.2019 12.30
Kirkkoherran valinnassa olisi tullut toimittaa suljettu lippuäänestysKirkkovaltuustojen yhteinen kokous oli päättänyt valita seurakuntien yhteiseen kirkkoherran virkaan yksimielisesti viran ainoan hakijan, seurakuntien yhteisen vt. kirkkoherran. Koska vaalia ei ollut valittajan vaatimuksesta huolimatta toimitettu suljetuin lipuin, vaalin toimittamisessa oli tapahtunut menettelyvirhe. Kirkkovaltuustojen yhteisen kokouksen päätös oli valittajan valituksessa esittämällä perusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 15.11.2019) - Uutiset
8.11.2019 9.26
Kirkolliskokous: Yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää kastettavalle jatkossaKirkolliskokous päätti istunnossaan 7. marraskuuta, että jatkossa kastettavalla tulee olla aiemman kahden kummin sijaan ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kummien vähimmäismäärän muutoksen taustalla on ajatus helpottaa kastejärjestelyjä perheissä ja madaltaa kynnystä kastaa lapsi tai aikuinen kirkon jäseneksi. Päätös palvelee erityisesti niitä perheitä, joissa kummien löytäminen on vaikeaa. Kokous päätti myös muun muassa kirkon hallinnon keventämisestä. - Uutiset
18.9.2019 8.15
Kirkkohallitus esittää: Kastettavalle lapselle riittää jatkossa yksi kummiKirkkohallitus päätti 17.9.2019 istunnossaan esittää marraskuun kirkolliskokoukselle, että kastettavalle lapselle riittää yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Esitys edellyttää muutosta kirkkojärjestykseen. - Uutiset
11.9.2019 8.30
Oikeuskansleri STM:n joulukirkosta: Ministeriön oltava neutraali uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessäOikeuskansleri katsoi, että valtiovallan edustajien olisi oikeudellisesti perustellumpaa pidättäytyä järjestämästä henkilökunnalle tarkoitettuja uskonnollisia tilaisuuksia työaikana tai olla muutoin myötävaikuttamassa tällaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Perinteiden noudattaminen on sinänsä arvokasta, mutta viranomaisten toiminnassa asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen näkökulmasta. Julkisen vallan on turvattava uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Oikeuskansleri saattoi näkemyksensä STM:n tietoon. - Uutiset
21.5.2019 8.03
Väitös: Kirkkoturvatoiminta haastaa käsityksen suomalaisesta oikeus- ja hyvinvointivaltiostaLähi-idän kriisejä seurannut voimakas turvapaikanhakijoiden lukumäärän kasvu on haastanut eurooppalaisia yhteiskuntia erityisesti viime vuosien aikana. Euroopan valtiot ovat systemaattisesti vastanneet kriisiin kiristämällä turvapaikan saamisen kriteerejä sekä heikentämällä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paperittomiksi päätyneiden asemaa. Kriisin seurauksena erilaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, mukaan lukien eri kirkkokuntien seurakunnat, ovat tukeneet ja auttaneet eri tilanteissa olevia maahanmuuttajia myös Suomessa. Osassa tilanteista seurakunnat ovat katsoneet, että kielteinen turvapaikka- tai karkotuspäätös on ollut kyseenalainen tai epäinhimillinen. Tällöin seurakunnat ovat voineet ottaa Suomesta turvaa hakevan kirkkoturvaan, jolla on pyritty estämään karkotus maasta. Kirkkoturvalla ei ole varsinaista lainvoimaa, mutta sen avulla seurakunta pyrkii nimenomaisesti kansallisen ja kansainvälisen lain toteutumiseen turvatun kohdalla. Yhteiskuntatieteiden maisteri Talvikki Ahonen tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisen haastattelu- ja media-aineiston valossa kirkkoturvatilanteissa mukana olevien toimijoiden välisiä suhteita ja jännitteitä. - Uutiset
6.3.2019 11.50
KHO:n äänestysratkaisu arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä viranomaistoiminnastaAsiassa oli ratkaistavana, oliko A:n seurakunnan suoritettava arvonlisäveroa seurakuntien yhteistyösopimuksen perusteella seurakunta B:ltä veloittamistaan palkkakustannuksista. KHO totesi, että talousjohtajan viranhaltijan palkkakustannusten jakaminen tapahtui julkisoikeudellisia yhteisöjä erityisesti koskevan oikeudellisen järjestelmän piirissä. Talousjohtajan alaisuudessa työskentelevien henkilöiden palkkakustannusten jakaminen oli ollut luontevaa toteuttaa saman mallin mukaisesti, mihin nähden sopimuksen mukaisten eri palveluveloitusten arvonlisäverokohtelun oli määräydyttävä yhtenäisesti. Kysymyksessä oli siten arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävä viranomaistoiminta. Ään. 4–1. - Uutiset
25.2.2019 15.19
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille annetusta moitteesta tehdyn valituksenKun otettiin huomioon, että pastorille ei ollut määrätty kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua seuraamusta, tuomiokapitulin päätöksessä oli kyse lähinnä huomautukseen rinnastettavasta kehotuksesta vastaisen varalle. Päätöksestä ei voitu myöskään katsoa aiheutuvan välittömiä vaikutuksia pastorin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Näihin seikkoihin nähden HAO katsoi, ettei kyseessä ollut kirkkolain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu valituskelpoinen päätös, vaan päätös rinnastuu kirkkolain 24 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun valmisteluun, johon ei voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksin eikä valittamalla. Valitus oli tämän vuoksi jätettävä tutkimatta. Kun otettiin huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:ssä säädetty ja hallinto-oikeuden ratkaisu sekä se, että tuomiokapitulin päätöksessä 21.3.2018 oli ilmoitettu valituskiellosta, ei ollut kohtuutonta, että pastori sai pitää hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. (Ei lainvoim. 25.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
30.11.2018 9.30
Erimielinen hovioikeus velvoitti ortodoksisen seurakunnan suorittamaan rikosepäilyn kohteena olleelle ja toimituskieltoon asetetulle kirkkoherralle vahingonkorvauksena saamatta jääneen palkan - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKoska seurakunta oli laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan jättämällä muun työn tarjoamismahdollisuutensa selvittämättä, oli se TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valittajalle aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen työansion. KO:n tuomio kumottiin. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvauksena saamatta jäänyt palkka ja lomakorvaus. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa korvausta seurakunnalle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 21.856,43 euroa. Seurakunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa omavastuuosuuden määrä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi pääasiaratkaisun osalta KO:n tuomion perustelut ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteellaKirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
28.6.2018 11.04
Hallinto-oikeuden ratkaisu kirkon tilojen käytöstäHallinto-oikeus totesi, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto voivat yhdessä päättää kirkkojärjestyksen 14 luvun 2 §:n mukaisesti seurakunnan kirkon käytöstä. Näin ollen valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että seurakuntaneuvosto olisi ylittänyt toimivaltansa päättäessään kirkon tilojen käytöstä. Päätös ei ollut muutenkaan lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Seurakuntaneuvosto oli voinut hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kirkollisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.6.2018) - Uutiset
11.5.2018 10.32
KHO:n ratkaisu kirkkoherran irtisanomisesta ja varoituksen antamisesta - HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:eenKHO katsoi, että piispalla oli ollut työnantajan edustajana toimivalta antaa A:lle kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentin mukainen varoitus. Varoituksen antamista koskeva toimivalta ei siten kuulunut yksin tuomiokapitulille. Varoitusta oli pidettävä aiempaa kirkkojärjestyksen mukaista huomautusta koskevaa sääntelyä vastaavana työnjohdollisena toimenpiteenä, jolla työnantaja oli kiinnittänyt viranhaltijan huomiota siihen, ettei tämä ollut toiminut virkatehtävien edellyttämällä tavalla. Piispan toimivalta antaa kysymyksessä oleva varoitus vastasi noudatettua hallinnollista käytäntöä. KHO katsoi, että HAO ei ollut voinut esittämillään menettelyllisillä selvittämis-, kuulemis- ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevilla perusteilla asiaa aineellisesti arvioimatta päätyä katsomaan, että varoitus ei ollut täyttänyt kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentissa varoitukselle asetettuja edellytyksiä ja että varoitukselle ei ollut voitu antaa virkamiesoikeudellista merkitystä A:n irtisanomista koskevassa asiassa. (Ään. perusteluista 3-2) (Huom, ks. Edilex 5.2.2019: KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy)