-
Oikeuttamisperuste
- Anteeksiantoperuste
- Hätävarjelu
- Hätävarjelun liioittelu
- Itseapu
- Pakkotila
- Rikoksen uhrin myötävaikutus
Hätävarjelun liioittelu
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus23.6.2022, Asiantuntija-artikkeliKoska oikeudetonta hyökkäystä vastaan on sallittua puolustautua hätävarjelulla, rikossyytettä vastaan voi näissä tapauksissa puolustautua hätävarjeluväitteellä. Jos rikosasian vastaaja on toiminut hätävarjelutilanteessa, se voi vaikuttaa moneen rikostuomion osaratkaisuun. Hätävarjelu on oikeuttamisperuste ja hätävarjelun liioittelu on laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä anteeksiantoperuste. Tässä artikkelissa käsitelläänkin hätävarjelun liioittelua sekä hätävarjelun liioittelun...
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Heino, Jarno: Hätävarjeluoikeus hätävarjelutilanteissa – teoria vs. käytäntöDefensor Legis 2/2021 s. 353 – 372, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötMuraja, Emma-Ilona: Näyttökysymyksillä ei ole prejudikaattiarvoa – vai onko? Empiirinen tutkimus näytön arvioinnista korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä16.4.2020, Maisteritutkielma
- Uutiset
21.11.2023 15.30
Hovioikeus: Vastaajan toiminta oli ollut sallittua hätävarjelua aloitetun oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi - vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta (ään.)Tapauksessa A oli aloittanut hyökkäyksen lyömällä vastaajaa nyrkillä päähän, eli kysymys oli ollut voimakkaasta ja potentiaalisesti varsin vaarallisesta väkivallasta. Vastaaja oli puolustautunut lyömällä A:ta nyrkillä ja myöhemmin myös kyynärpäällä päähän. Erimielisyys koski väitettyä hätävarjelun tai sen liioittelun arviointia. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, että hätävarjelutilanteen käsillä olo oli esitetyn todistelun perusteella riittävällä varmuudella suljettu pois. Kysymyksessä ei ollut myöskään hätävarjelun liioitteluna tehdystä teosta. Näin ollen hän katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen syyksilukemisen osalta ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 21.11.2023) - Uutiset
9.11.2023 15.57
Hovioikeus: Hätävarjelu, hätävarjelun liioittelu vai tappoHovioikeudessa oli ensinnäkin kyse siitä, oliko J:n menettely ollut rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hätävarjeluna sallittu tarpeellinen puolustusteko aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Jos ei, kysymys oli siitä, oliko J:n menettely kuitenkin ollut sellainen, ettei häneltä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otettiin huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin ja oliko teko sen vuoksi rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla hätävarjelun liioitteluna anteeksiannettava. Lisäksi kyse oli J:n menettelyn tahallisuudesta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2023) - Uutiset
25.10.2023 12.09
Hovioikeus: Tappelu, törkeä pahoinpitely, hätävarjelu ja vahingonkorvauksen sovitteluA:n ja B:n välisestä tappelusta oli ollut heidän seurueissaan puhetta heidän kummankin tieten jo ennen tappelua, jota oli kuvattu videolle. A:n syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja B:n syyksi pahoinpitely. Koska väkivaltaa oli kummankin taholta ennalta provosoitu, kysymys ei ollut sellaisesta ennakoimattomasti ja hätävarjeluoikeuteen vedonneen A:n kannalta yllättävästi syntyneestä hätävarjelutilanteesta, jota rikoslain 4 luvun 4 §:n hätävarjelusäännöksessä tarkoitetaan. Kysymys myös vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 25.10.2023) - Uutiset
28.4.2023 8.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus piti kasvoihin lyöneen ja vartaloon potkaisseen miehen menettelyä hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli rangaistusvastuusta vapaa - vahingonkorvaustakin oli aihetta sovitellaVastaajan menettelyä oli pidettävä sellaisena hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli RL 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla rangaistusvastuusta vapaa. Sovittelun jälkeen kohtuullinen korvaus oli 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2023) - Uutiset
6.3.2023 13.40
Hovioikeus: Kyse oli taposta - 9 v vankeuttaArvioituaan näyttöä kokonaisuutena HO katsoi, etteivät vastaajan lukuisat ja voimakkaat puukoniskut olleet olleet millään tavoin puolustettavia suhteessa aiempaan ja jo loppuneeseen hyökkäykseen ilma-aseella, eikä puukotusta ollut edeltänyt sellaista vastaajan väittämää kuristamista, että puukon käyttö syytteessä kuvatulla tavalla olisi ollut sen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko semminkään, kun puukottamisen oli täytynyt tapahtua asiassa todetuin tavoin vastaajan hyökätessä teräaseella varustautuneena A:n kimppuun osapuolten ollessa kasvokkain. Näin ollen kyse ei ollut hätävarjelusta, eikä hätävarjelun liioittelusta, kuten myös käräjäoikeus oli todennut. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023) - Uutiset
12.1.2023 11.49
KKO: HätävarjeluB oli tullut yöllä päihtyneenä A:n kerrostaloasunnon edustalle mukanaan moottorisaha ja sorkkarauta ja uhannut sanallisesti toisessa kerroksessa sijainneen asunnon parvekkeella olleita A:ta ja tämän seurustelukumppania. A oli ampunut parvekkeelta laukauksen haulikolla B:n eteen asfalttiin, josta hauleja oli kimmonnut B:n alaraajoihin. B oli murtautunut kerrostalon porraskäytävään rikkomalla ulko-oven lasin sorkkaraudalla ja yrittänyt tunkeutua A:n asuntoon sahaamalla moottorisahalla aukon A:n asunnon oveen. Kun B oli kumartunut aukosta asunnon sisään ja yrittänyt avata asunnon oven sisäpuolelta, A oli ampunut B:tä kerran haulikolla olkapäähän.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:n jälkimmäinen laukaus oli hätävarjelutekona sallittu. - Uutiset
9.12.2022 11.55
Oliko poliisimies toiminut hätävarjelutilanteessa vai ylittänyt voimankäyttö- ja hätävarjeluoikeuden rajat ampuessaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vapautti poliisimiehen hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaKun otettiin huomioon kaikki tilanteessa käsillä olleet olosuhteet ja ne tiedot, jotka poliisimiehellä oli ollut käytettävissään ratkaisuhetkellä, HO katsoi, ettei poliisimies ollut toiminut huolimattomasti, vaan oli huolellisesti toimiessaankin voinut perustellusti katsoa laukauksen ampuessaan toimineensa hätävarjelutilanteessa RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Syyte vammantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli näin ollen hylättävä ja poliisimies oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. Myöskään vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyttyneet. Valtio ja poliisimies oli siten vapautettava yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 9.12.2022) - Uutiset
8.12.2022 11.00
Hovioikeus: Kyse ei ollut ns. luulotellusta hätävarjelusta - kirvestä teossaan käyttänyt syyllistyi törkeän pahoinpitelyn yritykseenVastaaja tuomittiin törkeän pahoinpitelyn yrityksestä 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 8.12.2022) - Uutiset
26.10.2022 11.30
Hovioikeus: Nainen ei käyttänyt liiallista voimaa purressaan toista naista peukaloon - syyte hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättäväVastaajalla oli ollut koirien talutushihna toisessa kädessä ja sanomalehdet toisessa kädessä, joten hänellä ei ollut vastaajan mukaan ollut muuta puolustautumiskeinoa pahoinpitelyn lopettamiseksi kuin purra suussaan ollutta A:n peukaloa. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
13.10.2022 11.30
Hovioikeus: Puukolla kaulaan viiltäneen menettely täytti todennäköisyystahallisuuden kriteeritRL 3 luvun 6 §:ssä erotellaan kolme tahallisuuden astetta. Tahallisuuden moitittavin aste on käsillä, jos tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen (tarkoitustahallisuus). Seuraava sitä alempi aste on kyseessä, jos tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai seuraukseen varmasti liittyvänä, vaikka hän ei ole nimenomaisesti seurausta tavoitellut (varmuustahallisuus). Tahallisuuden alimmasta asteesta on kysymys, jos tekijä on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä, vaikka hän ei ole seurausta tarkoittanut tai pitänyt sitä varmana (todennäköisyystahallisuus). (Vailla lainvoimaa 13.10.2022) - Uutiset
22.9.2022 11.30
Kaasusumuttimesta kasvoihin ryöstön yrityksen yhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että kysymys oli ollut hätävarjelusta ja syyte oli hylättäväKaasusumuttimen käyttäminen ei ollut käynnissä olleen vastaajan terveyteen kohdistuneen hyökkäyksen pysäyttämiseksi voimankäytöltään ylittänyt sitä, mitä voitiin kokonaisuutena arvostellen pitää puolustettavana. Kysymys oli siten ollut hätävarjelusta ja syyte oli näin ollen hylättävä. KO:n rangaistusseuraamusta koskeva lausunto poistettiin. (Vailla lainvoimaa 22.9.2022) - Uutiset
28.6.2022 11.50
Vierashuoneessa Ville A. Saarinen: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuusHätävarjelu on niin suurta mielenkiintoa herättävä aihe, että verkossa näkee siihen liittyviä kommentteja sellaisissakin uutisissa, joissa ei ole kysymys hätävarjelusta. Mistä tahansa väkivaltarikostuomiosta kertoviin uutisiin on monesti jollakulla lukijalla tullut mieleen kommentoida, että tuomittu rangaistus on liian lievä mutta että sivumennen sanottuna uhri olisi tuomittu ankaraan rangaistukseen sekä korvaukseen, jos tämä olisi yrittänyt puolustaa itseään. En olisi aina noin varma asiasta, mutta hätävarjeluoikeuden laajuutta on joka tapauksessa hyvä aika ajoin tarkastella. - Uutiset
10.2.2022 13.02
Aviopuolison menettely oli ollut hätävarjelutekona sallittu puolustuskeino - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen pahoinpitelystäSyytteen mukaan nainen oli tehnyt miehelleen ruumiillista väkivaltaa aiheuttaen hänelle ainakin pistojäljen selkään lyömällä miestään noin yhdeksän senttimetrin pituisella voiveitsellä selkään. HO katsoi, että miehen kuristaessa naista tämän maatessa maassa, oli kysymys ollut sellaisesta oikeudettomasta hyökkäyksestä, jota vastaan naisella oli ollut oikeus tarpeellisin keinoin puolustautua. Mies oli selvästi naista kookkaampi ja väkivalta oli estänyt naista pääsemästä vapaaksi eikä hänellä ollut ollut muuta mahdollisuutta päästä pois kuristusotteesta. Näin ollen naisen menettely oli ollut miehen hyökkäys huomioon ottaen hätävarjelutekona sallittu puolustuskeino ja syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022) - Uutiset
11.1.2022 8.29
Varusteina neljä puukkoa, kirves, golfmaila ja nippusiteitä: Kyseessä oli tapon yritys ja kotirauhan rikkominen oli törkeäA oli sinänsä riidattomasti ollut varustautunut neljällä puukolla, kirveellä, golfmailalla ja nippusiteillä. Hän oli asunnossa golfmailaa käyttäen rikkonut kalusteita sekä käyttänyt teräasetta syytekohdissa selostetulla tavalla. A oli jo saapuessaan pitänyt käsissään väkivallan käyttöön soveltuvia golfmailaa ja puukkoa. Tähän nähden A:n tunkeutuessa kotirauhan suojaamaan asuntoon oli asianomistajilla katsottava olleen perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa puolesta. A:n menettelyä oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Puukon iskut olivat kohdistuneet helposti vioittuvien ja vioittuessaan hengenvaaran aiheuttavien elinten alueelle. C:n vammat jäivät terältään 15 cm pituisella puukolla iskettynä vain sattumanvaraisesta syystä sellaisiksi, että ne eivät aiheuttaneet välitöntä hengenvaaraa. Teollaan A oli syyllistynyt kohdassa 2 käräjäoikeuden syyksi lukemalla tavalla tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 11.1.2022) - Uutiset
29.10.2021 9.17
KKO arvioi yhdistelmärangaistuksen edellytyksiä tapon yrityksessä ja hätävarjelun liioitteluna tehdyissä pahoinpitelyissäVastaaja oli tuomittu yli kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä. Tätä ennen hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen kahdesta hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä. Korkein oikeus katsoi, että tällainen törkeä pahoinpitely oli rikoslain 2 c luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikos, joka voi olla yhdistelmärangaistukseen tuomitsemisen perusteena. - Uutiset
10.6.2021 15.17
Hovioikeus arvioi oliko tapon yrityksessä kyse hätävarjelusta tai sen liioittelustaVaikka B olisi tönäissyt A:ta ennen kuin tämä oli ottanut veitsen, kysymys ei ollut niin yllätyksellisestä tai vakavasta hyökkäyksestä, että se olisi oikeuttanut veitsen käyttämiseen edes väitetysti pelottelutarkoituksessa huitomiseen. Myös hätävarjelun ajalliset rajat olivat selvästi ylittyneet siinä vaiheessa, jolloin veitsi oli osunut B:n silmään. Hätävarjelun liioittelun osalta hovioikeus katsoi, että tapahtuman olosuhteissa A:lta on voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. Kysymys ei siten ollut myöskään sellaisesta hätävarjelun liioittelusta, jolle tulisi antaa merkitystä anteeksiantoperusteena tai edes rangaistusta lieventävänä seikkana. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021)