Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annettua lakia ja Pelastusopistosta annettua lakia. Ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön valtiotyönantajan edustajana toimisi jatkossa pääsääntöisesti Pelastusopiston Kriisinhallintakeskus, joka vastaisi henkilöstön rekrytoinnista sekä materiaalisista ja logistisista valmiuksista. Se jatkaisi myös siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksen järjestämistä. Pelastusopisto vastaisi siten siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvistä operatiivisista tehtävistä.

Sisäasiainministeriö vastaisi laissa määriteltyjen siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Ministeriöiden väliseen työnjakoon siviilikriisinhallintaan liittyvissä asioissa ei ehdoteta muutoksia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

---

Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) tarkoitus on tukea Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan konfliktien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, niistä aiheutuvien tuhojen korjaamiseksi ja yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan palauttamiseksi, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin lieventämiseksi sekä Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintavalmiuksien kehittämiseksi. Lain soveltamisalaan piiriin kuuluu kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvät kotimaan valmiudet sekä niiden ylläpitäminen ja kehittäminen sisältäen myös ulkomailla kriisinhallintaan osallistuvan henkilöstön asemaan liittyviä säädöksiä.

Lain nojalla ulkoasiainministeriö käsittelee siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan koskevat asiat ja sisäasiainministeriö käsittelee kotimaan valmiuksia koskevat asiat sekä asiat, jotka koskevat pelastustoimen alaan kuuluvan avun antamista pelastuslain (468/2003) 49 §:n nojalla.

Kotimaan valmiuksiin kuuluvat kriisinhallintaan ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön rekrytointivalmiudet, materiaaliset ja logistiset valmiudet, siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksen järjestäminen, edellä mainittujen asioiden valmistelun yhteensovittaminen hallinnon eri aloilla sekä näihin liittyvä yhteistoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa. Sisäasiainministeriö toimii pääsääntöisesti valtiotyönantajan edustajana ja samalla toimien palvelusuhteisiin nimittävänä viranomaisena. Ulkoasiainministeriö toimii valtiotyönantajan edustajana, mikäli se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista.

Pelastusopiston yhtenä tehtävänä on Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) mukaan ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksen järjestäminen. Pelastusopiston Kriisinhallintakeskus hoitaa tätä tehtävää sisäasiainministeriön toimintamenomomentin määrärahalla.

Kriisinhallintakeskuksesta on kehittymässä Suomen siviilikriisinhallinnan koulutuksen osaamiskeskus. Tavoitteena on luoda vahva kansallinen siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien keskus, joka pystyy vastaamaan niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin Suomen siviilikriisinhallinnan liittyvien kotimaan valmiuksien operatiivisten tehtävien ylläpitämisestä ja kehittämisestä Suomen kansainvälistä kriisinhallintaa koskevien ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten ja linjausten mukaisesti. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan yhtenä hallituksen tavoitteena olevan siviilikriisinhallinnan vahvistaminen.

Valtionhallinnon keskushallintohankkeen linjausten mukaisesti ministeriötason tulisi keskittyä lähinnä ydintoimintoihin, joiksi on katsottu muun muassa toimialan yleinen ohjaus, esittely valtioneuvostossa sekä lainsäädännön valmistelu. Tässä mielessä on vaikea perustella siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvien operatiivisluonteisten tehtävien säilyttämistä sisäasiainministeriössä.

Hallitus katsoo, että siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien operatiivisten tehtävien keskittäminen yhteen paikkaan vahvistaa siviilikriisinhallintaa. Tässä tarkoitettuja operatiivisia tehtäviä ovat siviilikriisinhallintakoulutuksen järjestäminen, ulkomaille lähettävän henkilöstön valtiotyönantajatehtävien hoitaminen (rekrytointi mukaan luettuna) sekä näitä tukeva tutkimustoiminta. Tällä hetkellä valtiotyönantajana toimii pääsääntöisesti sisäasiainministeriö. Jatkossa ulkomaille lähetettävän henkilöstön valtiotyönantajan edustajana toimisi pääsääntöisesti Pelastusopisto ja vain erityisissä tapauksissa ulkoasiainministeriö tai sisäasiainministeriö. Pelastusopistoon keskitettäisiin kaikki palvelussuhteisiin liittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinto. Näitä tehtäviä hoitaisi Pelastusopistolla Kriisinhallintakeskus, jonka tehtäviä ja toimivaltaa selkeytettäisiin ehdotetuilla säädösmuutoksilla.

Säädösmuutosten tavoitteena on kokonaisuutena parantaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien ylläpitämistä ja kehittämistä luomalla samalla myös sisäasiainministeriölle entistä parempi mahdollisuus kotimaan valmiuksien strategiseen ohjaukseen.

Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 5 §:n 1 momentin nojalla palvelussuhteessa olevan henkilön valtiotyönantajan edustajana on sisäasiainministeriö tai ulkoasiainministeriö silloin, kun se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista. Mainitun lain

5 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilöstön toimiminen julkioikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon tapahtuisi ensisijaisesti Pelastusopiston toimiessa valtiotyönantajan edustajana.

Ulkoasiainministeriö toimisi voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla valtiotyönantajan edustajana silloin, kun se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista.

Sisäasiainministeriö voisi edelleenkin olla valtiotyönantajan edustaja muissa tapauksissa, joissa kyse on siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kannalta merkittävistä tehtävistä. Tällaisia tehtäviä olisivat tehtävät, joihin liittyy huomattava merkitys siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien suunnittelussa, kehittämisessä ja/tai ylläpitämisessä. Nämä tehtävät olisivat sellaisia, jotka liittyvät merkittävään asemaan operaatiossa. Tehtävässä toimimiseen kuuluu operaation seuranta ja tarvittaessa operatiivisen tilannekuvan raportointi sisäasiainministeriölle. Tämän perusteella sisäasiainministeriö kykenee seuraamaan ja arvioimaan kotimaan valmiuksien kannalta operaation toimintaa ja tilannetta esimerkiksi rekrytoinnin kansallista kohdentamista koskevissa asioissa tai vaikkapa operaation ja kohdealueen turvallisuusriskejä suomalaisen operaatiossa toimivan henkilöstön kannalta.

Sisäasiainministeriö rekrytoisi kyseiseen tehtävään henkilön, nimittäisi henkilön tehtävään sekä määrittäisi tehtävässä maksettavan palkan ja palvelussuhteen kestoajan. Näissäkin palvelussuhteissa Pelastusopisto hoitaisi käytännön talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät samalla tavoin kuin muidenkin asiantuntijoiden osalta.

Tapauskohtaisen harkinnan näissä kotimaan valmiuksiin liittyvissä erityistapauksissa suorittaisi sisäasiainministeriö. Jos kyseessä ei ole tällainen merkittävä tehtävä, niin pääsääntöisesti Pelastusopisto toimii valtiotyönantajan edustajana. Työnantajatehtävien siirtäminen Pelastusopistolle mahdollistaisi siviilikriisinhallintakoulutuksen ja henkilöstön rekrytoinnin välisen kiinteän yhteyden. Henkilöstön rekrytoinnin ja koulutuksen yhdistämisellä otetaan huomioon ja turvataan kunkin eri hallinnonalojen näkemykset ja intressit. Näin kyettäisiin turvaamaan henkilöstöä tehtäviin rekrytoitaessa eri viranomaisten, kuten poliisihallinnon, rajavartiolaitoksen ja oikeushallinnon häiriötön toiminta. Yhteistyöllä taustaorganisaatioiden kanssa pystytään lisäksi varmistamaan henkilön soveltuvuus operaatioon ja tehtävään sekä tiedonkulku rekrytoivan viranomaisen ja taustaorganisaation välillä.

Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 3 §:n mukaiseen ministeriöiden väliseen toimialajakoon ei ehdoteta muutoksia. Sisäasiainministeriö käsittelisi mainitun lain 4 §:n mukaisesti kotimaan valmiutta koskevat asiat, sekä asiat, jotka koskevat pelastustoimen alaan kuuluvan avun antamista pelastuslain 49 §:n nojalla.

Lakimuutokset liittyvät kiinteästi sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäisiin järjestelyihin, joiden seurauksena kotimaan valmiuksiin liittyvät strategisluonteiset asiat käsiteltäisiin sisäasiainministeriössä ja toisaalta kotimaan valmiuksiin liittyvät operatiivisluonteiset tehtävät siirrettäisiin ministeriön alaisen hallinnon tehtäväksi. Viranomaisyhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään edelleen hallinnonalan sisällä ja eri ministeriöiden välillä. Muutoksen tavoitteena on samalla vahvistaa ja tehostaa siviilikriisinhallinta-asioiden käsittelyä valtioneuvoston piirissä.

Lain 17 §:ää esitetään muutettavaksi siten, että kriisinhallintaan osallistuvan henkilöstön rekrytointivalmiuksien tukena käytettävän asiantuntijarekisterin rekisterinpitäjäksi tulisi sisäasiainministeriön sijasta Pelastusopisto. Asiantuntijarekisterin käyttötarkoitus pysyisi samana eli rekisteriä käytettäisiin apuna rekrytoitaessa siviilihenkilöstöä kriisinhallintatehtäviin. Rekisteri muodostetaan siten, että kriisinhallintatehtävistä kiinnostunut henkilö tallettaa itse tarpeelliseksi katsomansa tiedot asiantuntijarekisteriin ja vastaa näiden tietojen oikeellisuudesta. Sisäasiainministeriöllä olisi mahdollisuus jatkossakin käyttää nykyisellä tavalla asiantuntijarekisteriä teknisen käyttöyhteyden avulla. Sisäasiainministeriön siviilikriisinhallintatehtäviä hoitavat vastuuvirkamiehet olisivat edelleen oikeutettuja käsittelemään ja näkemään asiantuntijarekisterin tietoja. Tämä on tarpeen esimerkiksi sen takia, että lakiehdotuksen mukaan sisäasiainministeriö voisi erityistapauksissa jatkossakin toimia valtiotyönantajan edustajana.

Merkinnät, joita rekisterinpitäjä oma-aloitteisesti voisi tehdä rekisteriin talletettuihin tietoihin, ovat voimassaolevan 18 §:n 3 momentin mukaan merkintä osallistumisesta sisäasiainministeriön järjestämään kriisinhallintakoulutukseen sekä tiedot kriisihallintatehtävän alkamis- ja päättymispäivästä, kriisinhallintaoperaatiosta tai henkilön toimipaikasta sekä henkilön tehtävästä.

Mainittua säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rekisterinpitäjä voi muuttaa rekisterin tietoja oma-aloitteisesti vain silloin, kun on kyse Pelastusopiston järjestämästä kriisinhallintakoulutuksesta.

Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 2 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin Pelastusopiston uusista siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan liittyvistä tehtävistä. Pelastusopiston tehtäviksi ehdotetaan siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksen lisäksi käytännön tasolla suoritettavat henkilöstön rekrytointivalmiuteen, materiaaliseen ja logistiseen valmiuteen liittyvät tehtävät sekä henkilöstön valtiotyönantajan asemaan liittyvät tehtävät. Lisäksi esitetään Pelastusopiston tehtäviin lisättäväksi kriisinhallintaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät.

Rekrytointivalmiuksiin kuuluu ulkomaille lähetettävän kriisinhallintaan lähetettävän siviilihenkilöstön rekrytointiin liittyvät toimenpiteet sekä rekrytointijärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen. Materiaalisiin ja logistisiin valmiuksiin kuuluu siviilihenkilöstön kriisinhallintaan edellyttämän materiaalihallinnon sekä kuljetusten ja muiden logististen järjestelyjen kehittäminen ja tehtäviin lähetettävän henkilöstön tarpeellisen varustuksen ja materiaalin hankinta sekä tarpeellisen valmiusvarastoinnin kehittäminen. Valtiotyönantaja-asemaan liittyvät tehtävät sisältävät esimerkiksi nimittämisen palvelussuhteeseen sekä palvelussuhteiden ehtojen määrittämisen ja hallinnoinnin sekä yleisesti kaiken mikä kuuluu työnantajatoimivaltaan. Kriisinhallintaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät sisältävät kotimaan valmiuksiin liittyvien ja niitä tukevien asioiden tutkimus- ja kehittämistehtävät.

Lakiin ehdotetaan säädettäväksi uusi 3a §, jonka mukaan 2 §:n 2 momentin mukaisia siviilikriisinhallintatehtäviä varten Pelastusopistolla on Kriisinhallintakeskus. Voimassa olevan 4 §:n mukaisesti Pelastusopistolle kuuluvat asiat ratkaisee rehtori, jollei Pelastusopistosta annetussa laissa toisin säädetä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi 4 §:n 2 momentti poikkeuksena opiston rehtorin ratkaisuvallasta siltä osin kuin on kyse esitetyn uuden 2 §:n 2 momentin mukaisista tehtävistä. Kriisinhallintakeskuksen johtajalla olisi toimivalta ratkaista asiat, jotka koskevat rekrytointivalmiuksia, materiaalisia ja logistisia valmiuksia, siviilikriisinhallintakoulutusta, työnantajatehtäviä sekä siviilikriisinhallinnan tutkimus- ja kehittämistehtäviä.

Ratkaisuvallasta määrättäisiin tarkemmin Pelastusopiston työjärjestyksessä Ottaen huomioon Kriisinhallintakeskuksen toiminnan merkittävä kansallinen ja kansainvälinenkin luonne, on perusteltua, että Kriisinhallintakeskuksen johtajan nimittäisi jatkossa sisäasiainministeriö.

Lisäksi Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 2 §:ää ja 13 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siltä osin kuin kyse on siviilihenkilöstön osallistumisesta annetun lain (1287/2004) mukaisesta siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksesta. Tämä on lähinnä säädöstekninen muutos, jolla vältetään saman asian toistoa Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006). Kyseinen koulutustehtävä säädetään yhdeksi Pelastusopiston tehtäväksi uudessa 2 § 2 momentissa.

Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot rahoitetaan sisäasiainministeriön toimintamenomomentilta 26.01.01, josta siviilikriisinhallinnan toimintamenojen osuus on valtion vuoden 2008 talousarviossa yhteensä 1 304 000 euroa. Eduskunta hyväksyi vuoden 2008 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä 250 000 euron määrärahalisäyksen tuleviin mahdollisiin tehtäväsiirtoihin liittyen, jolloin kokonaismäärärahaksi muodostui edellä mainittu 1 304 000 euroa. Esitys lisää Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen tehtäviä ja aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia, jotka kyetään kattamaan lisätyllä 250 000 euron määrärahalla. Tehtäväsiirrossa on kyse sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäisestä järjestelystä. Pelastusopiston lisääntyvien tehtävien osalta on arvioitu, että Kriisinhallintakeskukseen perustetaan 5-6 henkilötyövuotta vastaava määrä uusia virkoja siirrettyjä tehtäviä hoitamaan. Sisäasiainministeriöstä voitaisiin mahdollisesti siirtää hallinnonalan sisäisinä virkasiirtoina ja henkilön suostumukseen perustuen virka/virkoja Pelastusopiston Kriisinhallintakeskukseen.

Ministeriöiden ja muiden hallinnonalojen välisiin toimiala- ja tehtäväjakoihin ei ole esityksessä ehdotettu muutoksia. Käytännön tehtävähoidon tasolla viranomaisten välinen kiinteä yhteistyö jatkuu entisellään sisäasiainministeriön osuuden painottuessa entistä enemmän siviilihenkilöstön osallistumisesta annetun lain mukaisten kotimaan valmiuksien strategisen tason ohjaukseen ja valvontaan.

Kriisinhallintaan ulkomailla toimivan henkilöstön kulut rahoitetaan ulkoasiainministeriön momentilta 24.99.22, josta ulkoasiainministeriö asettaa sisäasiainministeriön käyttöön. Tämän määrärahan käyttöperiaatteisiin ei näillä ehdotuksilla ole vaikutuksia.

Hallituksen esityksellä ei ole vaikutusta henkilöstön palvelussuhteiden ehtoihin.

Kokonaisuutena arvioiden esityksestä ei aiheutuisi sellaisia lisämenoja, joita ei pystyttäisi hoitamaan nykyisen budjettikehyksen puitteissa.

Asiaa on valmisteltu sisäasiainministeriön sisäisissä työryhmissä.

Hallituksen esityksestä on pyydetty lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Pelastusopistolta sekä sisäasiainministeriön pelastusosastolta, poliisiosastolta, rajavartio- osastolta, hallintoyksiköstä ja talousyksiköstä.

Lausunnoissa esitettiin lähinnä joitakin tarkennuksia muun muassa valtiotyönantajan asemaan liittyen, jotka huomioitiin hallituksen esityksessä.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisemman pian.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lakien täytäntöönpanoa edellyttämiin toimenpiteisiin

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1287/2004) 5 §:n 1 momentti, 17 §:n 3 momentti ja 18 §:n 3 momentti seuraavasti:

5 §
Julkisoikeudellinen palvelussuhde

Kriisinhallintaan ulkomailla osallistuva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Pelastusopisto. Valtiotyönantajaa edustaa kuitenkin ulkoasiainministeriö, jos se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista tai sisäasiainministeriö, jos tehtävä on kotimaan valmiuksien kannalta merkittävä.

---

17 §
Rekisterin käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä

---

Rekisterinpitäjänä on Pelastusopisto. Sisäasiainministeriöllä on rekisterin käyttöoikeus teknisen käyttöyhteyden avulla.

18 §
Tietolähteet ja tietosisältö

---

Rekisterinpitäjä voi tallettaa rekisteriin tiedon henkilön osallistumisesta Pelastusopiston järjestämään kriisinhallintakoulutukseen, tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä henkilön tehtävästä ja toimipaikasta palvelussuhteen aikana.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanoa edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain Pelastusopistosta (607/2006) 2 ja 13 § sekä

lisätään lakiin uusi 3 a § ja 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

2 §
Pelastusopiston tehtävät

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä huolehtia osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tehtävänä on hoitaa siviilihenkilöstön osallistumisesta annetun lain (1287/2004) 4 §:n 1 momentissa mainittuja kriisinhallintaan ulkomaille lähetettävän henkilöstön rekrytointivalmiuksia, materiaalisia ja logistisia valmiuksia sekä antaa mainitun lain mukaista siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutusta. Pelastusopisto toimii mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettuna valtiotyönantajan edustajana. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on huolehtia kotimaan valmiuksien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

3 a §
Pelastusopiston yksiköt

Pelastusopistolla on 2 §:n 2 momentin mukaisia tehtäviä varten Kriisinhallintakeskus. Pelastusopiston muista yksiköistä määrätään työjärjestyksessä. Kriisinhallintakeskuksen johtajan nimittää sisäasiainministeriö.

4 §
Ratkaisuvalta

---

Edellä 1 momentista poiketen 2 §:n 2 momentin mukaiset asiat ratkaisee Kriisinhallintakeskuksen johtaja, siten kuin ratkaisuvallasta Pelastusopiston työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.

13 §
Muu koulutus

Pelastusopisto antaa pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta, pelastuslain (468/2003) mukaista väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä valmiuslain (1080/1991) mukaista varautumista edistävää koulutusta. Opisto voi antaa muutakin toimialaansa soveltuvaa koulutusta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanoa edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sisäasiainministeri
Anne Holmlund