Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.6 artiklan perusteella annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta tehdyn päätöksen. Päätöksessä luodaan Euroopan keskuspankin neuvostoon kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä, joka otetaan asteittain käyttöön euroalueen laajentuessa.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samana päivänä kuin sopimus tulee voimaan.

Päätöksen tarkoittama sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajajäsenvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa. Muutos tulee voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen valtiosääntöjensä mukaisesti. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin päätöksen tarkoittama sopimus.

---

Esityksessä pyydetään eduskunnan hyväksyminen valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta tehdylle päätökselle. Esityksellä pyydetään lisäksi eduskuntaa hyväksymään laki päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Voimassa olevan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön, jäljempänä perussääntö, 10.2 artiklan mukaan kaikilla Euroopan keskuspankin, jäljempänä EKP, neuvoston jäsenillä on perussäännössä erikseen määrättyjä, lähinnä EKP:n pääomaa ja valuuttavarantojen siirtoa koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta yksi ääni päätöksiä tehtäessä. EKP:n neuvoston muodostavat perussäännön 10.1 ja 43.4 artiklan mukaan EKP:n johtokunnan jäsenet ja euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.

Valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa 21 päivänä maaliskuuta 2003 Brysselissä kokoontunut neuvosto antoi Nizzan sopimuksella perussääntöön lisätyn 10.6 artiklan nojalla, EKP:n suosituksen mukaisesti, neuvoston päätöksen 2003/223/EY Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta.

Päätöksen 1 artiklassa luodaan äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä EKP:n neuvostoon muuttamalla 10.2 artiklaa. Artiklan 10.2 ensimmäisen alakohdan mukaan EKP:n neuvoston äänestysmenettelyjä mukautetaan siitä päivämäärästä, jona sen jäsenten lukumäärä kasvaa suuremmaksi kuin 21. Nykyisten ins-titutionaalisten järjestelyjen mukaisesti äänioikeuksien enimmäismäärä on 21. Johtokunnan kuusi jäsentä säilyttävät pysyvän äänioikeutensa. Pääjohtajille jaetaan jäljelle jäävät 15 äänioikeutta, joita kierrätetään ennalta määritettyjen sääntöjen mukaisesti. Kullakin EKP:n neuvoston äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni.

Pääjohtajat jaetaan ryhmiin, jotka eroavat toisistaan sen suhteen, miten usein ryhmän jäsenillä voi olla äänioikeus. Pääjohtajat jaetaan ryhmiin heidän keskuspankkejaan vastaaville jäsenvaltioille määritellyn järjestyksen mukaan. Tämä järjestys perustuu jäsenvaltioiden osuuksiin koko euroalueen indikaattorista, joka koostuu kahdesta osatekijästä: (i) osuus niiden jäsenvaltioiden, joita ei koske poikkeus, yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta markkinahinnoin (jäljempänä ’markkinahinnoin laskettu BKT’) ja (ii) osuus niiden jäsenvaltioiden, joita ei koske poikkeus, rahalaitosten yhteenlasketun taseen kokonaisvaroista. Markkinahinnoin lasketun BKT:n paino on viisi kuudesosaa, ja rahalaitosten yhteenlasketun taseen kokonaisvarojen paino yksi kuudesosa. Vuorottelujärjestelmä toteutetaan kahdessa vaiheessa, jotka ovat riippuvaisia siitä, miten euroalueen laajentuminen jaksottuu.

Pääjohtajat jaetaan kahteen ryhmään siitä päivämäärästä, jona heidän lukumääränsä kasvaa suuremmaksi kuin 15, aina siihen saakka kun heidän lukumääränsä saavuttaa 22:n. On epävarmaa, kuinka kauan vuorottelujärjestelmä toimii tällaisena, sillä se riippuu euroalueen laajentumisen jaksottumisesta.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluu viisi keskuspankin pääjohtajaa niistä viidestä keskuspankista, joita vastaavilla jäsenvaltioilla on suurimmat osuudet edellä kuvatusta indikaattorista. Toiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Ensimmäisen ryhmän viisi pääjohtajaa jakavat neljä äänioikeutta, ja toisessa ryhmässä olevat loput pääjohtajat jakavat 11 äänioikeutta. Vuorottelujärjestelmän on katsottu edellyttävän kuitenkin tiettyjä erityisjärjestelyjä aina siihen päivämäärään saakka, jona kansallisten keskuspankkien pääjohtajien lukumäärä kasvaa suuremmaksi kuin 18, jotta ensimmäisen ryhmän jäsenille ei tulisi harvemmin äänioikeus kuin toisen ryhmän jäsenille. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten 15 äänioikeutta jaetaan näiden kahden ryhmän kesken. Jotta vältetään tilanne, jossa johonkin ryhmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeusfrekvenssi on 100 prosenttia, EKP:n neuvosto voi myös päättää lykätä vuorottelujärjestelmän aloittamista, kunnes kansallisten keskuspankkien pääjohtajien lukumäärä on suurempi kuin 18. Nämä tilapäisiksi tarkoitetut äänioikeuksien kierrättämisen erityisjärjestelyt on jätetty EKP:n neuvoston päätettäviksi.

Siitä päivämäärästä alkaen, jona pääjohtajien lukumäärä on 22, pääjohtajat jaetaan kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu niistä viidestä pääjohtajasta, joiden keskuspankkeja vastaavilla jäsenvaltioilla on suurimmat osuudet edellä kuvatusta indikaattorista. Toiseen ryhmään kuuluu puolet pääjohtajien kokonaismäärästä, tarvittaessa ylöspäin pyöristettynä. Tähän ryhmään kuuluvat pääjohtajat niistä keskuspankeista, joita vastaavilla jäsenvaltioilla on seuraavaksi ylimmät sijat edellä esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti määräytyvässä jäsenvaltioiden järjestyksessä. Kolmanteen ryhmään kuuluvat loput pääjohtajat. Ensimmäisellä ryhmällä on neljä, toisella kahdeksan ja kolmannella kolme äänioikeutta. Kun euroalueeseen kuuluu 27 jäsenvaltiota, ensimmäisen ryhmän äänioikeusfrekvenssi on 80 prosenttia, toisen 57 prosenttia ja kolmannen 38 prosenttia.

Äänioikeuksien vuorotteluun pääjohtajien kesken sovelletaan myös periaatetta, jonka mukaan pääjohtajilla on kunkin ryhmän sisällä äänioikeus yhtä pitkän ajan. EKP:n neuvosto toteuttaa tämän yksinomaan operatiivisen periaatteen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

Ryhmien kokoonpanoa mukautetaan aina, kun yhteenlaskettua BKT:tä markkinahinnoin tarkistetaan perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti tai milloin tahansa, kun EKP:n neuvostoon kuuluvien pääjohtajien lukumäärä kasvaa euroalueen laajentumisen seurauksena. Komissio laatii tilastotiedot osuuksien laskemiseksi yhteenlasketusta BKT:stä markkinahinnoin niiden sääntöjen mukaisesti, jotka neuvosto vahvistaa perussäännön 29.2 artiklan nojalla. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen kokonaisvaroja koskevien osuuksien laskemiseksi tarvittavat tiedot lasketaan Euroopan yhteisössä laskentahetkellä sovellettavien tilastointimenetelmien mukaisesti. Näin ollen EKP laskee osuudet neuvoston perussäännön 5.4 artiklan nojalla antamien säännösten mukaisesti.

EKP:n neuvoston tehdessä päätöksiä, jotka ovat tarpeen vuorottelujärjestelmää koskevien operatiivisten yksityiskohtien täytäntöön panemiseksi, päätöksentekoon osallistuvat kaikki jäsenet siitä riippumatta, onko heillä kyseisellä hetkellä äänioikeus vai ei, ja päätökset tehdään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

Artiklan toisen alakohdan mukaan äänioikeutta EKP:n neuvostossa käytetään henkilökohtaisesti. EKP:n työjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että äänestys voidaan suorittaa teleneuvottelussa. Työjärjestyksessä määrätään myös pidemmän aikaa estyneenä olevan pääjohtajan mahdollisuudesta määrätä itselleen sijainen.

Kaikilla pääjohtajilla on edelleen äänioikeus painotettua määräenemmistöä koskevissa päätöksissä, tehtäessä 10.6 artiklassa tarkoitettua suositusta sekä EKP:n tehdessä suositusta neuvostolle perussäännön muuttamisesta (artiklan kolmas alakohta).

Päätökset EKP:n neuvostossa tehdään äänioikeutettujen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee (artiklan neljäs alakohta).

Artiklan viidennen alakohdan mukaan EKP:n neuvosto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen äänioikeutetuista jäsenistä on läsnä. Jos EKP:n neuvosto ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, jossa vähimmäisjäsenmäärä ei ole päätösvallan edellytyksenä.

Artiklan alakohdat kahdesta viiteen vastaavat asiallisesti voimassa olevia määräyksiä. Määräyksiin on tehty vain äänioikeuksien vuorottelujärjestelmästä johtuvat tekniset tarkistukset.

Päätöksen 2 artiklan jäsenvaltioiden on ratifioitava päätös valtiosääntöjensä mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan. Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajajäsenvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa. Muutos tulee voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen valtiosääntöjensä mukaisesti.

Vuorottelujärjestelmän tavoitteena on turvata EKP:n neuvoston päätöksenteon tehokkuus ja joutuisuus euroalueen laajentuessa EU:n laajentumisen seurauksena.

1 §. Lain 1 § sisältää säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Voimaansaattamisesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, koska kyseessä on Euroopan unionissa tehdystä päätöksestä ja siten asiasta, joka perustuslain 93 §:n 2 momentin mukaan kuuluu valtioneuvoston toimivaltaan (PeVL 49/2001 vp).

Perussäännön 10.2 artiklan muutos merkitse, että Suomen Pankin pääjohtajalla ei, toisin kuin tällä hetkellä, olisi aina äänioikeutta kaikissa asioissa EKP:n neuvostossa. Suomi sijoittuu pääjohtajien ryhmäjaossa toiseen ryhmään. Uudet jäsenvaltiot tulevat, Puolaa lukuun ottamatta, kuulumaan kolmanteen ryhmään.

EKP antoi 3 päivänä helmikuuta 2003 suosituksen neuvoston päätökseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta (EKP/2003/1). Suositusta käsiteltiin valmistelevasti valtiovarainministereiden Ecofin-neuvoston kokouksissa helmi- ja maaliskuussa 2003.

Suomi suhtautui EKP:n suositukseen kriittisesti. Eduskunnan suuri valiokunta katsoi päätöksestä annettua valtioneuvoston kirjelmää (U 85/2002 vp) koskevassa kannanotossaan (pöytäkirja 74/2002 vp), että Euroopan unionin neuvostossa oleva neuvottelutilanne huomioon ottaen Suomi saattoi hyväksyä päätöksen vain, jos vaihtoehto oli se, että Suomi olisi joutunut yksin estämään päätöksen. Valiokunta edellytti lisäksi, että tässä tapauksessa Suomen edustaja tuo neuvostossa esille periaatteellisen vastustuksen. Samalla valiokunta edellytti, että Suomi tekee asiassa ehdotuksen tulevassa hallitusten välisessä konferenssissa.

EKP:n suosituksen mukainen päätös hyväksyttiin 21 päivänä maaliskuuta 2003 hallitusten- ja valtion päämiesten kokoonpanossa kokoontuneessa neuvostossa. Suomen ja Alankomaiden edustajat ilmoittivat kokouksessa, että asiaan tulee palata hallitusten välisessä konferenssissa.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä.

Suomen hallitus teki lokakuussa 2003 hallitusten välisessä konferenssissa ehdotuksen EKP:n neuvoston äänioikeutettujen pääjohtajien määräytymisperusteista. Suomen ehdotuksen tarkoittama järjestelmä olisi korvannut maaliskuussa 2003 tehdyn neuvoston päätöksen. Ehdotus ei kuitenkaan saanut muiden jäsenvaltioiden kannatusta.

Päätöksen tarkoittama sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajajäsenvaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa. Muutos tulee voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen valtiosääntöjensä mukaisesti. Laki päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulevaksi voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Perussäännön 10.2 artiklan muutoksen toivotaan tulevan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004, jolloin Euroopan unioniin liittyy kymmenen uutta jäsenvaltiota.

Päätöksellä muutetaan EKP:n neuvoston äänestysmenettelyjä. Perustuslakivaliokunta on Nizzan sopimuksen hyväksymisen yhteydessä todennut päätöksen taustalla olevan perussäännön 10.6 artiklan osalta, että kyseinen kohta oli lainsäädännön alaan kuuluva sopimusmääräys, mutta että se oli voimaansaattamislakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen vaikuttamaton seikka. Valiokunta totesi myös, että kyseessä on keskeistä EU-instituutiota koskevista olennaisista määräyksistä, jotka Suomessa kuuluvat lainsäädännön alaan (PeVL 38/2001 vp). Perustuslakivaliokunta katsoi päätöstä koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä (U 85/2002 vp) antamassaan lausunnossaan (pöytäkirja 144/2002 vp), että edellä mainittu valiokunnan kanta viittaa siihen, että neuvoston päätös voidaan hyväksyä eduskunnassa enemmistöpäätöksellä.

Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että neuvoston päätöksen voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2003 Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoon-tuvan neuvoston päätöksen.

Koska neuvoston päätös sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2003 Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Toinen valtiovarainministeri
Ulla-Maj Wideroos