• PDF

Rikoksiin erikoistuminen – tutkimus yhdyskuntapalveluun vuosina 2003–2005 tuomituista

9.1.2007, Asiantuntija-artikkeli

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen rikoksiin erikoistumista. Rikoksiin erikoistumista mitataan tuomion perusteena olleiden rikoslajien määrillä. Mitä vähemmän rikoslajeja tuomitulla on ollut, sitä enemmän rikollinen on erikoistuneempi tiettyihin rikoksiin keskimäärin. Rikoksiin erikoistuminen on yksi kriminologisen tutkimuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Rikoksiin erikoistumistutkimus auttaa muotoilemaan kriminologisia käyttäytymistä selittäviä teorioita, kriminologista tutkimusta ja rikollisille tehtyjä interventioita. Mikäli rikoksiin erikoistumista ei tapahdu, kriminologiset teoriat voivat olla yleisiä, tällöin yhden rikostyypin analyysin avulla voidaan ymmärtää muiden rikostyyppien rikollisia ja rikollisille tehtyjen interventioiden ei tarvitse poiketa rikostyypeittäin siten, että esimerkiksi seksuaalirikollisille tehtävät interventiot olisivat erilaisempia kuin omaisuusrikoksista tuomituille. Mikäli rikoksiin erikoistumista tapahtuu, rikoksiin vaikuttavien tekijöiden analyysi tulee olla rikoskohtaista ja interventiot suunnitella rikostyyppikohtaisesti.

Empiiristen tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat rikolliset, naiset ja matalan rikosintensiteetin omaavat tekevät muita ryhmiä vähemmän erityyppisiä rikoksia. Tulos on yhteneväinen aikaisemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Lisäksi tuomitun päihde- ja toimeentulo-ongelmalla sekä työmarkkinatilalla on vaikutusta tietynlaisiin rikoksiin erikoistumisessa. (Tiivistelmä kirjoittajan)

Asiasanat
• Kriminologia - Rikoksentekijä - Rikollisuus - Yhdyskuntapalvelu