Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011

Asetuksella ajanmukaistetaan räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annettu valtioneuvoston päätös (410/1986). Valtioneuvoston päätös kumotaan valtioneuvoston asetuksella räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta.

Asetus tulee voimaan 1.7.2011.

 

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla:

1 luku

Soveltamisala ja määritelmät

1 §

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan räjäytys- ja louhintatyöhön.

Öljyn ja mineraalin etsinnässä merellä noudatetaan porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi annettua neuvoston direktiiviä 92/91/ETY.

Räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava lisäksi, mitä räjähdysaineen työmaavalmistuksesta, räjäytystyöstä ilmoittamisesta, räjähteen luovuttamisesta, varastoinnista, säilyttämisestä, käytöstä ja hävittämisestä sekä muusta työturvallisuudesta erikseen säädetään.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan ja muiden yhteisellä työpaikalla toimivien sekä yhteisellä rakennustyömaalla toimivan rakennuttajan ja päätoteuttajan huolehtimisvelvollisuudesta säädetään erikseen.

Selostus:

Asetusta sovelletaan räjäytys- ja louhintatyöhön. Soveltamisala laajenee koskemaan myös kaivoksia. Räjäytystyöllä tarkoitetaan käyttöpaikalla tehtäviä töitä, joissa käsitellään ja käytetään räjähteitä. Selvyyden vuoksi määritelmään lisätään räjähteen säilyttäminen. Louhintatyöllä tarkoitetaan kallion tai mineraalin irrotusta ja näihin liittyviä töitä. Asetus koskee osin myös rakenteiden räjäyttämistä, raivausräjäytystä, kovettuneen aineen räjäytystä, maan räjäyttämistä ja kuuman aineen räjäyttämistä. Asetusta sovelletaan työturvallisuuslain soveltamisalalla myös tehosteräjäyttämiseen.

Asetusta sovelletaan työsuhteessa tehtävään tai muuhun työturvallisuuslain alaiseen räjäytys- ja louhintatyöhön. Asetus velvoittaa niitä, jotka ovat osaltaan velvolliset noudattamaan työturvallisuuslakia. Ensi sijassa säännökset velvoittavat työnantajaa tai vastaavassa asemassa olevaa työn teettäjää tai toiminnan järjestäjää, kuten oppilaitosta tai puolustusvoimia. Osaltaan säännökset voivat koskea myös yhteisellä työpaikalla ja yhteisellä rakennustyömaalla toimivien, ulkopuolisen suunnittelijan ja muiden työturvallisuuslain 7 §:ssä tarkoitettujen velvollisuuksia. Kaivostoiminnan harjoittaja on työnantaja tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja työturvallisuuslain soveltamisessa. Toisaalta hän on velvollinen noudattamaan kaivosturvallisuusmääräyksiä, joissa säädetään kaivosten rakenteellisesta turvallisuudesta kattavammin kuin asetuksessa. Työturvallisuuslain soveltamisalan laajennukset ja poikkeukset koskevat vastaavasti myös asetuksen soveltamista. Näin ollen asetusta sovelletaan puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa työturvallisuuslain 6 §:ssä säädetyin poikkeuksin. Asetusta ei sovelleta sellaiseen räjäytys- ja louhintatyöhön, jonka pääasiallinen tarkoitus on sotilaallisessa toiminnassa tarvittavien erityisten valmiuksien harjoittaminen.

Pykälän 2 momentilla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n direktiivi 92/91/ETY.

Pykälän 3 momentissa on viittaus muihin keskeisiin työturvallisuuteen vaikuttaviin säädöksiin, joita työnantajan on räjäytys- ja louhintatyössä noudatettava. Olennaiset säädökset ovat kemikaaliturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut säädökset. Momentti on informatiivinen. Tämän lisäksi rakentamiseen liittyvässä räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta ja muita rakentamisen säädöksiä. Kaivostoiminnassa on noudatettava, mitä kaivosturvallisuudesta säädetään.

Räjäytys- ja louhintatyö on usein myös rakennustyötä, jota tehdään yhteisellä rakennustyömaalla. Kaivostyötä tehdään rakennusvaiheen jälkeen yleensä muulla yhteisellä työpaikalla. Pykälän 4 momentissa viitataan siihen, että räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta vastaavan työnantajan lisäksi yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja ja yhteisellä rakennustyömaalla rakennuttaja ja päätoteuttaja sen mukaan kuin niistä säädetään työturvallisuuslain 6 luvussa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tulee huolehtia toimintojen yhteensovittamisesta, työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä, yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä työpaikan yleissuunnittelusta ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta. Työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on kunkin osaltaan ja riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, ettei heidän toimintansa vaaranna työntekijän turvallisuutta ja terveyttä.

2 §

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) räjäytystyöllä käyttöpaikalla tehtäviä töitä, joissa käsitellään, käytetään ja säilytetään räjähteitä;

2) louhintatyöllä kallion tai mineraalien irrotusta ja siihen liittyviä töitä;

3) vaarallisella alueella räjäytyskohteen ympäristöä, jossa henkilö voi vahingoittua sinkoutumisen, tärinän, painevaikutuksen, kaasujen tai muun räjäyttämisestä johtuvan syyn vuoksi; sekä

4) asutulla alueella aluetta, joka ulottuu 200 metrin etäisyydelle asutusta rakennuksesta tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee. Maanalainen louhintakohde, joka on 100 metriä lähempänä sinne johtavan tunnelin suuaukkoa, on asutulla alueella, jos tunnelin suuaukko on asutulla alueella. Muu maanalainen louhintakohde on asutulla alueella, jos siitä etäisyys asuttuun rakennukseen tai paikkaan, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, on alle 50 metriä.

Selostus:

Pykälässä määritellään asetuksessa yleisesti käytettävät käsitteet räjäytystyö, louhintatyö, vaarallinen alue ja asuttu alue. Määritelmät vastaavat kumottavan järjestysohjeen määritelmiä ja kattavat direktiivin 92/104/ETY soveltamisalan.

Asetuksen soveltamisen kannalta keskeinen käsite on asuttu alue. Voimassa olevan järjestysohjeen perustelumuistiossa (muistio 23.5.1986) todetaan, että määritelmän sisältö riippuu olennaisesti ilmaisusta "paikassa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee". Tällä tarkoitetaan sen mukaan muun muassa yleisiä liikenneväyliä, kuten maanteitä, rautateitä, katuja ja laivaväyliä, yleisiä kokoontumispaikkoja, kuten toreja, urheilukenttiä, leirintäalueita, puistoalueita yms. sekä muita alueita, joissa ihmisten oleskelu on todennäköistä esimerkiksi virkistystarkoituksessa (uimarannat, pururadat). Liikenneväylää ja vastaavia muita kohteita, jonka käyttäminen voidaan tarpeelliselta osiltaan varmuudella estää räjäytyksen ajaksi, ei kuitenkaan katsota asuttua aluetta määriteltäessä paikaksi, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee.

2 luku

Räjäytys- ja louhintatyön suunnittelu

3 §

Turvallisuussuunnitelma

Työnantajan on räjäytys- ja louhintatyötä varten tehtävä työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun työn ja työympäristön vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella työpaikka- ja työvaihekohtaisesti tarkentuva kirjallinen turvallisuussuunnitelma.

Turvallisuussuunnitelmasta tulee tarpeellisessa laajuudessa ilmetä turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet ja ohjeet seuraavista asioista:

1) työkohde, kohteen «maa»- ja kallioperä ja muut geotekniset ominaisuudet;

2) työpaikan ja työvaiheiden sähköistys, valaistus, yhteydenpito, louhintamenetelmä ja tila- ja muut tekniset ratkaisut;

3) kulkuväylät, poistumisreitit ja suojapaikat;

4) työvälineiden valinta, käyttö ja kunnossapito;

5) turvalliset työtavat;

6) käytettävät räjähteet ja terveydelle vaaralliset aineet sekä niiden säilytys;

7) hätätilanteista pelastautuminen ja pelastautumislaitteen tarve; sekä

8) muut räjäytys- ja louhintatyön terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan selvitys ja arviointi tehdään kirjallisessa muodossa. Tästä turvallisuuden hallinnan perustana olevasta asiakirjasta käytetään nimitystä räjäytys- ja louhintatyön turvallisuussuunnitelma. Kirjallisena muotona voidaan pitää myös muuta menettelyä, josta saadaan kirjallinen tuloste. Turvallisuussuunnittelu tulee yleensä aloittaa ennen räjäytys- ja louhintatyön aloittamista rakennushankkeesta alkaen. Kutakin työmaata varten tulee olla valmiina työmaakohtainen suunnitelma, jota tulee tarkentaa työvaihekohtaisesti. Vaarojen arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Sitä tulee tarkistaa olosuhteiden muuttuessa. Myös arvioinnin kirjaamisen tulee olla ajantasaista. Työvaihekohtaisella tarkentamisella halutaan korostaa räjäytys- ja louhintatyölle ominaisia vaaran arviointi- ja suunnittelutilanteita, kuten työmaan perustaminen, poraaminen, panostaminen, peittäminen, räjäyttäminen, louheen kuljetus ja rakentaminen.

Pykälän 2 momentissa esitetään asiat, joita koskevat vaara- ja haittatekijät ainakin tulee läpikäydä jokaisessa räjäytys- ja louhintatyössä. Kirjallisesta turvallisuussuunnitelmasta tulee tarpeellisessa laajuudessa ilmetä asiakohtaisesti ne toimenpiteet ja ohjeet, joiden avulla selvitetyt ja arvioidut vaarat ja haitat voidaan riittävästi poistaa ja hallita. Kirjallisesti tulee esittää ne kohdat, jotka ovat kyseisessä työssä keskeisesti turvallisuuteen vaikuttavia. Yksittäisen kiven tai kuopan räjäyttämisessä erityisesti huomioitavia asioita ovat ainakin työkohteen maa- tai kallioperän vaikutus, turvallinen työtapa ja käytettävät räjähteet. Kun taas laajassa kalliorakentamisessa tai louhinnassa tulevat kaikki kohdat selvitettäväksi. Tarpeellisella laajuudella tarkoitetaan kirjallisesti esitettäviä kohtia ja eri kohdissa edellytettyjä toimenpiteitä.

Turvallisuussuunnitelman sisältöön ja laajuuteen vaikuttaa olennaisesti myös se, tehdäänkö räjäytystyötä asutulla alueella vai sen ulkopuolella. Yksilöityjen asiakohtien jälkeen pykälässä on viittaus muihin räjäytys- ja louhintatyön turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Tällä halutaan korostaa sitä, että turvallisuussuunnitelmassa on otettava huomioon muutkin turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joita riskinarvioinnin perusteella ilmenee.

4 §

Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta

Turvallisuussuunnitelma ja siihen sisältyvät ohjeet on tehtävä ymmärrettävässä muodossa ja käsiteltävä asianomaisten työntekijöiden kanssa. Ohjeiden tulee olla niiden työntekijöiden saatavilla ja ymmärrettävissä, joita asia koskee. Työnantajan on ennen uuden työn tai työvaiheen alkua varmistettava, että työntekijä osaa noudattaa ohjeita.

Turvallisuussuunnitelman toteutumista tulee jatkuvasti seurata ja arvioida. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

Erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä tai työvaihetta ei saa aloittaa ennen asianomaisen työnjohdon antamaa nimenomaista työmääräystä, jossa määritellään työn edellyttämät turvallisuustoimenpiteet.

Selostus:

Pykälän mukaan turvallisuussuunnitelman on oltava riittävän yksiselitteinen ja kieliasultaan selkeä. Kirjallisten turvallisuusohjeiden tulee olla niiden työntekijöiden saatavilla ja ymmärrettävissä, joiden on niitä noudatettava tai joiden turvallisuuteen ne vaikuttavat. Tarvittaessa on käytettävä selventäviä kuvia tai merkkejä. Suomea ymmärtämättömiä työntekijöitä varten tulee olla ohjeet heidän ymmärtämällään kielellä tai käytettävä tulkkausta. Tulkkausapu voi olla välttämätöntä sen luotettavassa varmistamisessa, että työntekijä osaa noudattaa ohjeita.

5 §

Räjäytyssuunnitelma

Panostajan on tehtävä räjäytettävästä kentästä tai muusta räjäytyskohteesta kirjallinen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää tiedot porauksesta, räjähteestä ja sen määrästä, panostamisesta, sytytyksestä ja sytytysjärjestyksestä, peittämisestä, räjäytysajankohdasta, vaarallisesta alueesta ja varmistustoimenpiteistä sekä muista räjäyttämisen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Työn aikana havaituista turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä on tehtävä muutokset räjäytyssuunnitelmaan ja ilmoitettava niistä välittömästi asianomaisille työntekijöille.

Selostus:

Pykälässä säädetään, että kirjallinen räjäytyssuunnitelma on tehtävä jokaisesta räjäyttävästä kentästä tai muusta räjäytyskohteesta. Räjäytyssuunnitelman sisältämät tiedot vastaavat asiallisesti nykyisiä vaatimuksia. Vähäisen räjäytystyön käsite poistetaan. Näin ollen vaatimukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia räjäytyksiä, myös yksittäisten panosten räjäyttämistä. Räjäytyssuunnitelman yksityiskohtainen sisältö riippuu työn erityispiirteistä ja esimerkiksi siitä tehdäänkö työtä asutulla alueella tai sen ulkopuolella. Yksittäisiä panoksia räjäytettäessä voi riittää pelkästään räjähteen määrän ja laadun, sytytystavan, räjäytysajankohdan ja varmistamisen kirjaaminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää peittämiseen.

6 §

Yhteydenpito ja valvonta

Jos työtä tehdään yksin, on työnantajalla oltava yhteys työntekijään ainakin kerran työpäivän aikana ja välittömästi työvuoron päätyttyä.

Räjäytystyö on järjestettävä siten, että työntekijöillä on näkö- tai kuuloyhteys toisiinsa lyhyin väliajoin säännöllisesti toistuen. Yhteydenpito voidaan järjestää myös viestintälaitteiden välityksellä.

Räjäytystyön johtajan on käytävä räjäytyskohteessa vähintään kerran työvuoron aikana, jollei turvallisuussuunnitelmassa ole osoitettu, että valvonnan tulee olla tätä tiiviimpää tai että harvemmin tapahtuvat valvontakäynnit ovat riittäviä.

Selostus:

Pykälässä ehdotonta vaatimusta työtä johtavan tai valvovan henkilön käynnistä työmaalla muutetaan koskemaan räjäytystyönjohtajan käyntiä räjäytyskohteessa. Muuten työn turvallisuusvalvonta voidaan toteuttaa yhteydenpidolla kerran työvuoron aikana ja työvuoron päättyessä. Yhteydenpito voidaan järjestää viestintälaitteiden välityksellä.

3 luku

Räjäytystyön tekijä ja vastuuhenkilö

7 §

Räjäytystyön tekijä

Räjähteitä saa käsitellä ja käyttää ylipanostajan, panostajan tai räjäyttäjän pätevyyskirjan saanut henkilö ja hänen välittömässä valvonnassaan muu henkilö, jolla on kyseiseen räjäytystyöhön riittävä ammatillinen osaaminen.

Panostajan pätevyyskirjalla saa käyttää räjähteitä asutulla alueella muualla kuin kaivoksessa enintään 500 kiloa vuorokaudessa ja enintään 10 kiloa panostilassa.

Räjäyttäjän pätevyyskirjalla saa pätevyyskirjan osoittamissa töissä käyttää räjähteitä enintään 25 kiloa vuorokaudessa ja enintään kilon panostilassa. Asutulla alueella räjäyttäjä saa kerrallaan räjäyttää vain yhden panoksen, jossa räjähdysainemäärä ei ylitä seuraavia määriä:

Yhtenä panoksena räjäytettävä räjähdemäärä (kg)	Etäisyys (m) asutusta rakennuksesta tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee
0,06	10
0,12	20
0,25	40
0,50	80
1,0	160

Selostus:

Pykälän mukaan asianomaisen pätevyyden saaneen henkilön välittömässä valvonnassa räjäytystyötä voi tehdä muu henkilö, jolla on kyseiseen räjäytystyöhön riittävä ammatillinen osaaminen. Työn omaksumisjakson aikana panostajan on koko ajan seurattava työtä ja oltava valmis välittömästi puuttumaan siihen. Sen jälkeen, kun työntekijä on riittävästi perehtynyt työhön ja sen vaaroihin ja osaa noudattaa turvallisuusohjeita, valvonta voi olla väljempää.

8 §

Räjäytystyön johtaja

Räjäytystyötä johtaa ja valvoo työpaikalla räjäytystyön johtaja. Räjäytystyötä ei saa aloittaa ennen kuin räjäytystyön johtaja on nimetty. Räjäytystyön johtajan nimi on ilmoitettava työmaan työntekijöille ja pidettävä työmaalla nähtävillä.

Räjäytystyön johtaja hyväksyy räjäytyssuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset sekä huolehtii suunnitelman toteuttamisesta.

Asutulla alueella muualla kuin kaivoksessa toimivalla räjäytystyön johtajalla on oltava ylipanostajan pätevyyskirja ja vähintään kahden vuoden kokemus ylipanostajana tai panostajana asutulla alueella toimimisesta. Muussa räjäytystyössä räjäytystyön johtajalla on oltava panostajan pätevyyskirja.

Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, saa 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa räjäytystyössä räjäytystyön johtajana toimia vähintään räjäyttäjän pätevyyskirjan saanut henkilö.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa räjäytystyön johtajan yleisenä tehtävänä on johtaa ja valvoa räjäytystyötä työpaikalla. Viittauksella työpaikkaan pyritään korostamaan sitä, että räjäytystyön johtaminen on tosiasiallista.

Pykälän 2 momentissa on nimenomainen säännös räjäytystyön johtajantehtävästä hyväksyä räjäytyssuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset. Räjäytystyön johtaja valvoo myös suunnitelman toteutumista. Räjäytystyön johtaja vaaditaan kaikkeen räjäytystyöhön, myös vähäiseen räjäytystyöhön ja yksintyöskentelyyn. Räjäytystyön johtaja on työnantajan edustaja. Jos työ ei edellytä muuta panostajaa kuin kyseisen työn tekijää, panostaja voi hoitaa myös räjäytystyön johtajalle kuuluvat tehtävät.

Pykälän 3 momentin mukaan asutulla alueella muussa kuin kaivostyössä panostajalla tulee olla ylipanostajan pätevyys, teknikon tutkinto ei enää riitä pätevyyteen. Kaivostyössä vaatimus räjäytystyön johtajasta on uusi. Kaivostyössä ja asutun alueen ulkopuolelle räjäytystyön johtajan pätevyydeksi riittää panostajan pätevyyskirja. Kokemusvaatimukset pysyvät nykyisenä.

Pykälän 4 momentin mukaan räjäytystyön pätevyyskirjalla tehtävään työhön riittää räjäytystyön johtajalle vastaava pätevyys kuin kyseisen panostustyön tekijälle.

4 luku

Räjähteet työpaikalla

9 §

Räjähteiden käyttäminen

Räjäytystyö on tehtävä ammattitaitoisesti, suunnitelman mukaisesti ja varovaisuutta noudattaen.

Räjäytystyössä on käytettävä vaatimustenmukaisia räjähteitä, sytytysvälineitä ja sytytyslaitteita. Niiden käytössä ja käsittelyssä on otettava huomioon valmistajan antamat ohjeet. Panoskentässä on käytettävä saman valmistajan valmistamia tai muuten yhteensopivia sytytysvälineitä ja -tarvikkeita.

Asutulla alueella saa avolouhinnassa käyttää vain patrunoitua räjähdettä tai vastaavan turvallisuuden takaavaa räjähdettä ja menetelmää.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa korostetaan keskeisiä periaatteita, joita tulee kaikissa vaiheissa noudattaa. Räjäytystyön ammattitaitoisella tekemisellä tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta toteuttaa asianomainen hanke voimassa olevia säännöksiä ja sopivia turvallisia menettelytapoja noudattaen. Ammattitaitoon kuuluu, että hän on selvillä alan teknisestä kehityksestä ja keskeisistä vaatimuksista. Vaatimukset on säädetty useissa eri säädöksissä. Hyvään ammattitaitoon kuuluu myös pölyn, melun, tärinän ja paineen vaikutusten asianmukainen huomioon ottaminen. Eräistä keskeisistä käyttövaatimuksista säädetään 2 ja 3 momentissa. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan ohjeita ja asianmukaisia ammattitaitovaatimuksia. Työ tulee tehdä huolellisesti ja suunnitellusti.

Pykälän 2 momentissa säädetään räjähteiden, sytytyslaitteiden ja sytytysvälineiden käytölle vaatimuksia.

Pykälän 3 momentin mukaan aasutulla alueella saa avolouhinnassakin käyttää patrunoidun tai vastaavasti pakatun räjähdysaineen lisäksi myös muuta vastaavan turvallisuuden takaavaa räjähdettä tai menetelmää. Vastaavan turvallisuuden takaavaa voi olla myös emulsioräjähteiden hallittu käyttö. Muutos on tehty lähinnä kaivostyötä silmälläpitäen. Kaivosolosuhteissa voidaan yleensä käyttää emulsioräjähdysainetta tai muuta työmenetelmää, joilla voidaan varmistaa vastaava turvallisuus kuin patrunoidun räjähdysaineen käytöllä.

10 §

Olosuhteiden huomioon ottaminen

Räjähteitä ei saa käyttää tai sijoittaa siten, että siitä aiheutuu hallitsematon syttymisvaara.

Sähköistä sytytystä ei saa käyttää ukonilman, suurjännitelinjan, sähköistetyn radan, muuntoaseman tai muun vaaraa aiheuttavan sähkömagneettisen kentän vaikutuspiirissä.

Räjäytystyötä voidaan tehdä näkyvyyden ollessa rajoittunut vain, jos turvallisuus varmistetaan muulla tavoin.

Selostus:

Pykälässä kiinnitetään huomiota keskeisiin olosuhteista johtuviin vaaratekijöihin.

11 §

Räjähteiden säilytys työpaikalla

Työpaikalla saa varastosuojan ulkopuolella olla asianmukaisesti sijoitettuna, merkittynä ja vartioituna enintään räjäytyssuunnitelman mukaista päivän tarvetta vastaava määrä räjähdettä.

Panostuspaikalla saa kerrallaan olla räjäytyssuunnitelman mukaan välittömästi panostettava määrä räjähdettä. Panostuspaikalla saa kuitenkin olla enintään 25 kiloa räjähdettä, jos välittömään panostukseen suunniteltu määrä jää tätä vähäisemmäksi.

Räjähteet on työn keskeyttämisen ajaksi siirrettävä varastosuojaan. Panostajalla on kuitenkin oikeus säilyttää työmaalla räjähteitä enintään 60 kiloa.

Selostus:

Pykälässä säädetään ainoastaan räjähteen säilyttämisestä työmaalla hyväksytyn varaston ulkopuolella. Pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään työnteon aikaisesta säilyttämisestä ja 3 momentissa toimenpiteistä työnteon keskeytyksen aikana.

Räjäytyssuunnitelmassa tulee arvioida työpaikalla päivittäin tarvittavan sekä panostuspaikalla välittömästi panostettavan räjähteen määrä. Työpaikalla saa olla räjäytyssuunnitelman mukainen päivän tarve räjähdettä. Räjähteet tulee jakaa mahdollisimman nopeasti panostuspaikoille. Panostuspaikalla saa kerrallaan olla räjähdyssuunnitelman mukaan välittömästi panostettava määrä. Räjähteiden säilytyspaikan etäisyydestä ihmisiin tai työskentelypaikkoihin tai sen merkitsemisestä punaisella lipulla ei enää säädetä yksityiskohtaisesti
asetuksessa. Asetuksessa edellytetään, että räjähteet tulee työpaikalla olla asianmukaisesti sijoitettuna, merkittynä ja vartioituna. Turvalliset menettelytavat arvioidaan turvallisuussuunnitelmassa ja tarkemmin vielä räjäytyssuunnitelmassa tapauskohtaisesti. Säilyttäminen tulee olla turvallista siten, etteivät ulkopuoliset pääse räjähteisiin käsiksi eikä säilyttäminen aiheuta muuta vahingon vaaraa. Päivän tarpeen säilytyspaikaksi soveltuu esimerkiksi suljettu kontti. Vaikka välittömästi panostettavan räjähteen määrä arvioidaan räjäytyssuunnitelmassa vähäiseksi, voi panostuspaikalla kuitenkin säilyttää tehdaspakkauksessa tai muuten asianmukaisesti pakattuna 25 kiloa räjähdettä. Tarkempia ohjeita asiasta voi olla kolmikantaisesti valmistellussa alan turvallisuusohjeessa.

Pykälän 3 momentissa säädetään räjähteen säilyttämisestä työnteon keskeytyksen aikana. Räjähteet on siksi ajaksi kuin työ on yön ajan tai muuten keskeytettynä vietävä hyväksyttyyn varastoon. Panostajalla on kuitenkin oikeus säilyttää 60 kiloa räjähteitä työmaalla asianmukaisesti pakattuna. Räjähteiden työmaasäilytyksestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa räjähteistä.

12 §

Räjähteiden kirjanpito

Työmaalle tuodusta, käytetystä ja luovutetusta räjähteestä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon muodosta ja sisällöstä säädetään erikseen.

Selostus:

Pykälässä säädetään velvollisuudesta pitää räjähteistä asianmukaisesti kirjaa. Säännös on viittaussäännös, joka on tarpeellinen asian tärkeyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Tavoitteena on seurata räjähteen käyttöä valmistuksesta loppukäyttöön asti. Kirjanpidon muodosta, sisällöstä ja säilyttämisestä säädetään kemikaaliturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.

5 luku

Räjäytystyön toteuttaminen

13 §

Poraaminen

Ennen poraamisen aloittamista on tarkistettava, että se voidaan tehdä räjäytyssuunnitelman mukaan turvallisesti.

Vanhaa reikää ei saa porata ennen kuin on varmistettu, ettei reiässä ole räjähdettä. Jos porattavassa kohteessa epäillään olevan räjähdettä, poraus on heti keskeytettävä. Samoin on panostetun tai panostettavan reiän lähellä poraaminen heti keskeytettävä, jos epäillään reikien yhtymisen vaaraa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuista epäilyistä ja muista porauksessa havaituista turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä on ilmoitettava välittömästi räjäytystyön johtajalle. Räjäytystyön johtajan on selvitettävä työn jatkamisen edellytykset ja tehtävä tarvittaessa muutokset räjäytyssuunnitelmaan.

Selostus:

Pykälä perustuu asiallisesti kumottavan järjestysohjeen poraustyötä koskeviin 27 ja 29 §: in siten tarkennettuna, että ilmoitus poraustyön keskeytyksen aiheuttavasta vaarasta on tehtävä aina myös räjäytystyön johtajalle, joka selvittää ja ratkaisee työn jatkamisen.

14 §

Panostaminen

Panostamiseen on käytettävä tarkoituksenmukainen määrä panostamiseen sopivia räjähteitä.

Panostettua kenttää on vartioitava tai muutoin estettävä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle.

Selostus:

Pykälän 1 momentti perustuu kumottavan järjestysohjeen 40 §:ään siten tarkennettuna, että siinä korostetaan ylipanostamisen aiheuttaman vaaran lisäksi räjähdysaineen valinnan ja alipanostuksen merkitystä työn turvallisuudelle. Panostettavaa kenttää ei voida aina räjäyttää suunnitellussa aikataulussa esimerkiksi ukonilman vuoksi tai räjäyttäminen toteutetaan esimerkiksi seuraavassa vuorossa.

15 §

Peittäminen

Räjäytyksestä aiheutuva vaara ja peittämisen tarve on asianmukaisesti selvitettävä ja arvioitava räjäytyssuunnitelmassa. Peittäminen on toteutettava suunnitelman mukaan.

Räjäytettävä kohta on asutulla alueella aina peitettävä tarkoitukseen sopivilla peitteillä tai muulla luotettavalla tavalla. Räjäytettävä kohta on peitettävä kaivoksessa, maanalaisessa louhinnassa ja asutun alueen ulkopuolella, jos sinkoilusta voi aiheutua vaaraa.

Selostus:

Pykälä vastaa kumottavan järjestysohjeen 49 §:n 1 ja 2 momenttia siten tarkennettuna, että räjäytettävä kohta on asutulla alueella aina peitettävä. Peittämiseen on käytettävä sopivia peitteittä tai muuta luotettavaa tapaa. Useissa vahinkotapauksissa kentän peittämättä jättäminen on aiheuttanut sekä vakavia loukkaantumisia että suuria omaisuusvahinkoja. Erityisesti asutulla alueella sinkoutumisen seuraukset ovat aina vakavat. Sen vuoksi peittämisvaatimus on asutulla alueella maanalaista- ja kaivoslouhintaa lukuun ottamatta ehdoton vaatimus. Peitteen on oltava riittävän laaja ja painava. Peitteiden (painopeite ja sirpaleilta suojaava peite) sijoittamisessa on otettava huomioon muun ohessa kallion muoto, halkinaisuus ja suunniteltu räjähdyssuunta. Asetettujen peitteiden ohella peittämiseen voidaan käyttää louhetta, mursketta tai muita suojatoimenpiteitä, joilla luotettavasti estetään räjäytyksestä sinkoutuvien kivien aiheuttama vaara. Kentän peittäminen on kuitenkin aina vain täydentävä toimenpide. Vaarallinen sinkoutuminen tulee ottaa huomioon suunnittelussa, räjähteiden valinnassa ja käytössä ja räjäytystyön toteuttamisessa aina sytyttämiseen asti. Asutun alueen ulkopuolella räjäytettävä kohta on peitettävä, jos sinkoutumisesta on vaaraa.

16 §

Räjäyttäminen

Räjäytystyön johtajan on määriteltävä ja osoitettava suojapaikat ja räjäytyskohteen vaarallinen alue. Ennen jokaista sytyttämistä on varmistettava, ettei vaarallisella alueella ole ihmisiä eikä ylimääräisiä räjähteitä. Räjäytyksestä on annettava työturvallisuuden edellyttämä räjähdyshetkeen kestävä selvästi kuuluva äänimerkki.

Selostus:

Pykälän mukaan varoitus räjäyttämisestä on annettava niille, joihin räjäytys saattaa vaikuttaa. Äänimerkistä ei enää säädetä tarkasti asetuksessa. Työturvallisuus edellyttää lähtökohtaisesti selvän äänimerkin käyttöä. Toisaalta säännös antaa mahdollisuuden luopua äänimerkistä, jos äänimerkin käyttäminen aiheuttaa lisääntyvää turvallisuusriskiä ja säännöksen tarkoitus voidaan toteuttaa muulla tavoin.

17 §

Toimenpiteet räjäytyksen jälkeen

Räjäytystyön johtajan on selvitettävä ja selvästi ilmoitettava, milloin vaaralliselle alueelle voi räjäytyksen jälkeen mennä. Tavanomaisissa räjäytyksissä panostaja voi kuitenkin huolehtia selvittämisestä ja ilmoittamisesta. Vaaralliselle alueelle ei saa mennä ennen kuin kaikki panokset ovat varmasti räjähtäneet tai räjähdyshetkestä on kulunut viisi minuuttia.

Räjäytyspaikalta on räjäytyksen jälkeen välittömästi poistettava räjähtämättömät räjähteet. Jos poistaminen ei ole mahdollista, poistamatta jääneiden räjähteiden arvioidusta vaarasta ja torjuntatoimenpiteistä on työnantajan annettava tarpeelliset toimintaohjeet työntekijöille ja muille vaaran vaikutuspiirissä oleville.          

Suljettuun tilaan tai muuhun kohteeseen, johon voi räjäytyksessä kerääntyä terveydelle vaarallisia tai haitallisia räjähdyskaasuja, ei saa mennä ennen kuin on mittaamalla tai muulla luotettavalla tavalla varmistettu, ettei vaaraa tai haittaa enää ole.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan ellei voida olla varmoja kaikkien panosten räjähtämisestä, ei vaaralliselle alueelle saa mennä ennen kuin räjäytyshetkestä on kulunut viisi minuuttia. Tätä odotusaikaa on lyhennetty kymmenestä viiteen minuuttiin, jota voidaan kokemuksen perusteella pitää riittävänä.

Pykälän 2 momenttiin esitetään, että räjähtämättömän räjähteen vaaroista ja torjuntatoimenpiteistä on annettava toimintaohjeet työntekijöille ja muille vaaran vaikutuspiirissä oleville. Poistamatta jääneistä räjähteistä tulee tehdä selvitys ja ohjeet myöhempiä työvaiheita varten. Vaikutuspiirissä olevilla tai sinne tulevilla tarkoitetaan esimerkiksi yhteisellä työpaikalla liikkuvia työntekijöitä ja toimijoita tai räjäytyspaikalle myöhemmin tulevia henkilöitä.

18 §

Rusnaus ja lujitus

Räjäytyskohde on tarpeellisessa laajuudessa rusnattava räjäytyksen jälkeen.

Jos kohteeseen jää turvallisuutta vaarantavia rakoja tai komuja, se on luotettavalla tavalla lujitettava ennen käyttöä.

Jollei 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ole tehty, tällaiseen paikkaan pääseminen on estettävä.

Selostus:

Pykälä vastaa velvoitteiltaan kumottavan järjestysohjeen 62–65 §:iä.

6 luku

Maanalaisen louhinnan lisävaatimukset

19 §

Valaistus

Työpaikalla tulee olla riittävä valaistus. Jollei maanalaiseen työhön voida järjestää riittävästi muuta valaistusta, tulee käyttää työntekijän mukanaan kuljettamaa valaistusvälinettä.

Selostus:

Maanalaiseen räjäytys- ja louhintatyöhön sovelletaan kaivoslouhintaa lukuun ottamatta rakennustyötä koskevia työturvallisuussäännöksiä. Valaistuksesta säädetään yleisesti työturvallisuuslain 34 §:ssä. Riittävän valaistuksen järjestämisestä kaivoksessa säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivosten turvallisuudesta.

20 §

Palovaaralliset aineet

Palovaarallisen ja herkästi syttyvän aineen tuominen maanalaisiin tiloihin on rajoitettava välttämättömään tarpeeseen.

Selostus:

Pykälässä säädetään palovaarallisen ja herkästi syttyvän materiaalin tuomiselle maanalaisiin tiloihin rajoitussäännös.

21 §

Ilmanvaihto

Ilmanvaihto on maan alla, suljetussa tilassa ja kaivannossa järjestettävä siten, että ilma on mahdollisimman puhdasta ja riittävän happipitoista. Hengitysilman happipitoisuuden tulee olla vähintään 18 tilavuusprosenttia.

Ilmanvaihdossa on otettava huomioon pako ja räjähdyskaasujen lisäksi kallion laadusta mahdollisesti aiheutuvat pölyt ja vaaralliset aineet samoin kuin palon vaara.

Hengitysilman happipitoisuutta ja puhtautta on seurattava ja arvioitava mittaamalla tai muulla luotettavalla tavalla.

Selostus:

Pykälän mukaan hengitysilman happipitoisuutta ja puhtautta on jatkuvasti seurattava ja tarvittaessa mittauksilla arvioitava. Mittaamisen ohella voidaan käyttää luotettavia laskukaavoja tai muita tapoja, jotka selvitetään turvallisuussuunnitelmassa.

Työhygieeniset raja-arvot ja säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset jäävät kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen ja haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista työssä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ja säteilylainsäädännön varaan. Henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä koskevat vaatimukset jäävät henkilönsuojaimista annetun valtioneuvoston päätöksen ja muiden säädösten varaan.

22 §

Räjähdysvaaran estäminen

Räjähtävän ilmaseoksen muodostuminen, paikallistuminen ja kasaantuminen on arvioitava ja estettävä. Arviointia on tarkistettava säännöllisesti ja aina, kun turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia ilmenee.

Selostus:

Säännös on ja perustuu räjäytys- ja louhintatyön osalta direktiiviin 92/104 ETY 4 osan 4 artiklaan. Valtioneuvoston asetus kaivosturvallisuudesta sisältää rakenteelliset vaatimukset kaivoksissa. Arvioinnista ja muista menettelytavoista säädetään kemikaaliturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.

23 §

Pelastautumisen järjestäminen

Työnjohdon ja työntekijän välillä on oltava yhteydenpito- ja varoitusjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa työntekijän sijainti.

Pitkäkestoisessa louhinnassa on järjestettävä varapoistumistie turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Jos kulkemiseen tarvitaan huomattavaa fyysistä ponnistusta, toinen kulkuyhteys on järjestettävä kuljetuslaitteella.

Pitkäkestoisiin louhintakohteisiin on järjestettävä asianmukaiset palonkestävät suojapaikat. Suojapaikassa tai muussa maanalaisessa tilassa on oltava riittävästi asianmukaisia paineilmasäiliöitä ja niiden käyttöön perehtyneitä henkilöitä.

Maanalaisessa tilassa työskentelevällä on oltava mukanaan henkilökohtainen pelastautumislaite, joka mahdollistaa onnettomuuden sattuessa pääsyn 3 momentissa tarkoitettuun tilaan tai maan pinnalle, jollei turvallisuussuunnitelmasta muuta johdu.

Pelastautumista ja pelastautumisvälineiden käyttöä on tarpeellisessa laajuudessa harjoiteltava säännöllisin väliajoin. Vähintään yksi harjoitus on järjestettävä, jos työn arvioidaan kestävän yli puoli vuotta.

Selostus:

Pykälän mukaan pelastautumisen järjestäminen tulee suunnitella ja järjestää ajan tasalla olevan turvallisuussuunnitelman mukaan. Kaivoksissa pelastautuminen järjestetään sisäisen pelastussuunnitelman perusteella siten kuin kaivosturvallisuussäännöksissä säädetään.

Pykälän 1 momentti perustuu direktiivin 92/104/ ETY C osan 15 artiklaan siitä, että tiedetään keitä maan alla milläkin hetkellä on ja heidän todennäköinen sijaintinsa. Vaatimus voidaan toteuttaa kulunvalvonnalla tai muulla järjestelyllä. Momentti täydentää 6 §:ssä säädettyä yksintyöskentelyn yhteydenpitoa ja valvontaa.

Pykälän 2 momentin mukaan tulipalo, sortuma tai muu onnettomuus ei saa aiheuttaa henkilön jäämistä loukkuun. Vaaratilanteessa kaikki työkohteet on pystyttävä tyhjentämään mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Jos kulkuyhteyden käyttämiseen tarvitaan huomattavaa fyysistä ponnistusta, tulee yhteyden olla järjestetty kuljetuslaitteella. Toisaalta toista poistumistietä tulee päästä kulkemaan jalan, jos kulkuvälineen käyttö onnettomuuden tai muun syyn vuoksi estyy.

Pykälän 3 momentin asianmukaisilla palonkestävillä suojapaikoilla tarkoitetaan huonetilaa, jossa on järjestettynä asianmukainen hengitysilma, viestintäyhteydet, ylipaine ilmanvaihtojärjestelmään nähden ja varastoitua hengitysilmaa alueella työskenteleville vähintään työvuoron ajaksi.

Pykälän 4 momentissa säädetään pelastautumislaitteista. Pelastautumislaite on suodattava paineilmalaite, jonka avulla työntekijä voi tarvittaessa siirtyä onnettomuuden sattuessa suojapaikkaan tai maanpinnalle. Pelastautumislaitteet (pakolaitteet) tulee olla maanalaisessa tilassa työskentelevän työntekijän mukana tai välittömästi käyttöönotettavissa esimerkiksi ajoneuvossa. Laitteen toiminta on yleensä vähintään 30 minuuttia. Pelastautumislaitteen tarve arvioidaan turvallisuussuunnitelmassa. Sellaisessa maanalaisessa työssä ei pelastautumislaitetta tarvita, jossa pelastautuminen voidaan luotettavasti ja riittävästi toteuttaa muulla tavalla.

Pykälän 5 momentti vastaa kumottavan järjestysohjeen 7 §:n 1 momenttia.

24 §

Järjestelypiirrokset

Työpaikalla on oltava nähtävillä selkeät ajantasaiset järjestelypiirrokset työkohteista, kulkuväylistä, poistumisreiteistä, suojapaikoista ja työn turvallisuuteen vaikuttavista muista alueista.

Selostus:

Pykälä vastaa lähtökohdiltaan kumottavan järjestysohjeen 6 §:n vaatimusta. Asetuksessa järjestelypiirroksen käyttö liittyy yleisesti lähinnä turvallisuussuunnitelmaan.

7 luku

Erinäiset säännökset

25 §

Kulkutie ja kulkureitti

Jalankulkijoille on varattava turvallinen kulkutie tai muu turvallinen kulkumahdollisuus.

Uloskäytävien ja niille johtavien kulkureittien on johdettava ulos tai turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan.

Selostus:

Pykälä perustuu direktiivin 92/104/ETY A osan 6 artiklaan.

26 §

Paloturvallisuus

Työntekijöiden varoittaminen tulipalon johdosta tulee järjestää siten, että hälytys havaitaan tehokkaasti kaikkialla työpaikalla.

Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet tulenkäsittelystä, tulipalon vaaraa aiheuttavasta työskentelystä, tulenvaarallisten ja räjähtävien aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä sekä menettelystä tulipalon sattuessa.

Selostus:

Pykälä perustuu direktiivin/92/104/ETY vaatimuksiin.

27 §

Vedessä louhinta

Porauslautalla räjähdesuojat on sijoitettava vesirajan yläpuolelle suojaiseen paikkaan ja riittävän etäälle toisistaan.

Veden pinnan alla räjäytys- ja louhintatyötä tekevällä sukeltajalla tulee olla asianmukainen ammattitutkinto.

Selostus:

Pykälän 1 momentti täydentää tämän asetuksen 11 §:ää räjähteen säilyttämisestä.

Pykälän 2 momentissa viitataan työministeriön päätökseen rakennustyötä veden alla tekevän sukeltajan pätevyydestä (674/1996).

28 §

Henkilöstötila kaivostyössä

Työntekijöiden käyttöön järjestetyissä ruokailu- ja lepotiloissa tulee olla työntekijöiden määrään nähden tarpeeksi monta pöytää ja selkänojallista istuinta. Työntekijän mukanaan tuoman ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee tarvittaessa olla asianmukaiset laitteet.

Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus säilyttää vaatteensa lukitussa paikassa. Likaisille työvaatteille tulee olla muista vaatteista erilliset säilytystilat. Tarvittaessa tulee olla erillistä tilaa vaatteiden kuivatusta varten.

Peseytymistilojen tulee tarvittaessa olla lämmitettävät. Niissä tulee olla lämmintä pesuvettä ja asianmukaiset peseytymislaitteet. Peseytymis- ja pukeutumistilojen välillä on oltava helppo kulkuyhteys.

Miehille ja naisille on järjestettävä erilliset peseytymis-, pukeutumis- ja lepotilat sekä käymälätilat tai mahdollisuus käyttää niitä erikseen.

Selostus:

Pykälä perustuu direktiivin 92/104/ETY A osan 14 artiklaan. Pykälä tarkentaa työturvallisuuslain 48 §:n henkilöstötilavaatimuksia kaivoksessa tehtävässä räjäytys- ja louhintatyössä. Henkilötilavaatimuksista rakennustyöstä säädetään erikseen.

29 §

Tehosteräjäytykset

Tehosteräjäytyksissä on käytettävä mahdollisimman pientä panosta ja kiinnitettävä huomiota räjäytyksen ajoitukseen, palo-, paine- ja sirpalevaaraan ja erityisesti sisätiloissa räjäytettäessä pölyräjähdyksen vaaraan.

Selostus:

Tehosteräjäyttämistä koskevat työturvallisuusvaatimukset eivät tässä asetuksessa muutu.

30 §

Ilmoitus vakavasta vaarasta

Sen lisäksi, mitä kuolemaan johtaneen ja vakavan työtapaturman ilmoittamisesta säädetään, työnantajan tulee ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle sellaisesta tulipalosta, räjähdys- ja muusta onnettomuudesta, joka on aiheuttanut vakavaa vaaraa työntekijöille tai muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Selostus:

Säännös vastaa kumottavan järjestysohjeen 92 a §:ää.

31 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tällä asetuksella kumotaan räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annettu valtioneuvoston päätös (410/1986).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa asutulla alueella räjäytystyön johtajana toiminut henkilö saa 8 §:n 3 momentin estämättä toimia räjäytystyön johtajana asutulla alueella 31 päivään joulukuuta 2014 asti.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Neuvoston direktiivi 92/91/ETY; EYVL N:o L 348, 28.11.1992, s. 9, 92/104/ETY; EYVL N:o L 404, 31.12.1992, s. 10

Selostus:

Asetus tulee voimaan 1.7.2011.

Vanhan järjestysohjeen 3 §:n mukaan räjäytystyön johtajalla tulee asutulla alueella olla vähintään joko tehtävään soveltuva tekninen tutkinto ja riittävä kokemus räjäytystyöstä asutulla alueella tai ylipanostajan pätevyys ja kahden vuoden työkokemus panostajana asutulla alueella. Asetuksen mukaan tekninen tutkinto ei enää riitä. Sillä pätevyydellä voi kuitenkin edelleen toimia 31.12.2014 asti, jonka jälkeen tulee viimeistään olla suoritettuna ylipanostajan pätevyys. Ylimenokauden aikana täyttyy kahden vuoden kokemusvaatimus.

 

Johan Pråhl
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 40 559 5544
johan.prahl@hpplaw.fi