Pikahaku
Hakusana puuttuu
Uusi laki terveydensuojelulain muuttamisesta
Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 1258/2022
Terveydensuojelulakia (763/1994) muutettiin lailla (1258/2022).
Muutoslailla pantiin täytäntöön Euroopan unionin uusi juomavesidirektiivi (EU 2020/2184) sekä vahvistettiin talousveden laadun valvonnan riskiperusteisuutta ja riskien hallintakeinoja. Myös talousvettä toimittavien laitosten riskinarviointiin perustuvaa käyttötarkkailua tarkennettiin. Rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnassa huomioidaan erityisesti riskit, jotka liittyvät veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja tuotteiden uusiin terveydensuojelulain nojalla säädettäviin hygieniaa koskeviin vähimmäisvaatimuksiin.
Laki tuli voimaan 12.1.2023.
Ks. myös hallituksen esitys 196/2022 vp.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan terveydensuojelulain (763/1994) 3 §, 5 luvun otsikko, 16–18, 18 a, 20, 21, 49 a ja 49 b §, sellaisina kuin niistä ovat 3 § laissa 860/2018, 16–18, 18 a, 20, 21 ja 49 b § laissa 942/2016 ja 49 a § laissa 1103/2011,
sekä lisätään lakiin uusi 16 a, 17 a ja 17 b §, lailla 120/2001 kumotun 19 §:n tilalle uusi 19 §, lakiin uusi 19 a ja 19 b § sekä liitteeseen, sellaisena kuin se on laissa 1187/2021, uusi 7 kohta seuraavasti:
3 §
Suhde eräisiin säädöksiin
Terveydensuojelusta säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vesihuoltolaissa (119/2001), säteilylaissa (859/2018), terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987), työturvallisuuslaissa (738/2002), vesilaissa (587/2011), jätelaissa (646/2011), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), ulkoilulaissa (606/1973), eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa (26/1920), elintarvikelaissa (297/2021), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009).
Selostus:
Pykälässä säädetään lain suhteista eräisiin säädöksiin.
Pykälässä korvattiin viittaus vanhaan elintarvikelakiin (23/2006) viittauksella uutteen elintarvikelakiin (297/2021).
5 luku
Talousvesi ja lämmin käyttövesi
Selostus:
Luvussa säädetään talousvedestä ja lämpimästä käyttövedestä.
Luvun otsikkoon lisättiin talousveden lisäksi "ja lämmin käyttövesi", sillä juomavesidirektiivi säätelee myös lämmintä käyttövettä koskevia seikkoja. Nämä käsitteet pidetään erillään toisistaan, koska kaikkia talousvettä koskevia säännöksiä ei sovelleta lämpimään käyttöveteen.
16 §
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan kaikkeen ihmisten käyttöön tarkoitettuun talousveteen, jota toimitetaan vesijohtoverkoston kautta tai tankeista, otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla tai pakataan pulloihin tai säiliöihin.
Lämpimään käyttöveteen ja sen kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovelletaan 17 ja 17 b §:ää, 19 §:n 1 ja 3–5 momenttia, 19 b §:ää, 20 §:n 3 ja 6 momenttia sekä 21 §:ää.
Mitä tässä laissa säädetään talousvettä toimittavasta laitoksesta, sovelletaan myös toiminnanharjoittajaan, joka toimittaa vettä talousvettä toimittavalle laitokselle.
Tätä lukua ei sovelleta:
1) veteen, jota käytetään yksinomaan pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen taikka muuhun vastaavaan tarkoitukseen, jossa ihmisten altistuminen vedelle on vähäistä;
2) luontaisiin kivennäisvesiin, jotka Ruokavirasto on tunnustanut luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY mukaisesti;
3) vesiin, jotka ovat ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettuja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettäviä vesiä. ¨
Talousvettä toimittaviin laitoksiin, jotka toimittavat vettä vedenjakelualueelle keskimäärin vähemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin, ei sovelleta 18 a §:n 3 momenttia eikä 19 a §:ää.
Yksinomaan Suomen aluevesillä liikennöiviin merialuksiin, jotka kuljettavat matkustajia, käsittelevät vettä poistamalla siitä suolaa ja johtavat sitä talousvedeksi, ei sovelleta 19 §:n 2 momentin 1 kohtaa eikä 19 a §:ää.
Puolustushallinnon pysyvässä tai tilapäisessä käytössä oleviin kiinteistöihin ja puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 15 §:n 8 momentin nojalla säädettyihin erityissuojattaviin kohteisiin ei sovelleta 18 §:n 3 momenttia, 18 a §:n 3 momenttia, 20 §:n 2, 4 ja 5 momenttia, 21 §:ää eikä 49 a §:n 3 momenttia.
Selostus:
Pykälässä säädetään 16 luvun soveltamisalasta.
Lukuun lisättiin uusi 16 pykälä, jossa on määritelty luvun soveltamisala. Tämän myötä lain entinen 16 § siirtyi uudeksi 16 a §:ksi. Pykälässä rajataan soveltamisalan ulkopuolelle vedet, joihin ei sovelleta juomavesidirektiivin säännöksiä.
Pykälän 1 momenttiin siirrettiin vanhan terveydensuojelulain 16 §:stä talousveden määritelmän tarkenne veden toimitustavasta. Momentin mukaan lukua sovelletaan kaikkeen ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen, joka toimitettaan vesijohtoverkoston kautta, tankeista, otetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla tai pakataan pulloihin tai säiliöihin.
Pykälän 2 momentissa määritellään ne säännökset, jotka soveltuvat lämpimään käyttöveteen ja sen kanssa kosketuksissa oleviin tuotteisiin.
Pykälän 3 momentin mukaan lukua sovelletaan myös toiminnanharjoittajaan, joka toimittaa vettä talousvettä toimittavalle laitokselle. Momentti siirrettiin uuteen lakiin vanhan lain 16 §:n 3 momentista. Momentista huolimatta vakiintuneen tulkinnan mukaan tukkuvesilaitosta ei pidetä talousvettä toimittavana laitoksena, koska sillä ei ole asiakkainaan veden loppukäyttäjiä. Talousvettä toimittavana laitoksena pidetään ainoastaan toiminnanharjoittajaa, joka toimittaa talousveden veden loppukäyttäjille.
Pykälän 4 momentti rajaa ulos vedet, joihin 5 luku ei sovellu.
Pykälän 5 momentissa säädetään, että 18 a §:n 3 momenttia eikä 19 a pykälää sovelleta tapauksissa, joissa talousvettä toimittavat laitokset toimittavat vettä vedenjakelualueelle keskimäärin vähemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin. Terveydensuojelulain yksityiskohtaisia riskienhallintasuunnitelmaan liittyviä säännöksiä ei täten sovelleta pieniin talousvettä toimittaviin laitoksiin.
Pykälän 6 momentissa säädetään, että yksinomaan Suomen aluevesillä liikennöiviin merialuksiin, jotka kuljettavat matkustajia, käsittelevät vettä poistamalla siitä suolaa ja johtavat sitä talousvedeksi, ei sovelleta 19 §:n 2 momentin 1 kohtaa eikä 19 a §:ää. Momentilla pantiin täytäntöön juomavesidirektiivin 3 artiklan 2 alakohta.
Pykälän 7 momentissa säädetään, että puolustushallinnon pysyvässä tai tilapäisessä käytössä oleviin kiinteistöihin ja puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 15 §:n 8 momentin nojalla säädettyihin erityissuojattaviin kohteisiin ei sovelleta 18 §:n 3 momenttia, 18 a §:n 3 momenttia, 20 §:n 2, 4 ja 5 momenttia, 21 §:ää eikä 49 a §:n 3 momenttia. Puolustusvoimat hoitaa itse terveydensuojeluunsa kohdentuvan valvonnan, mistä syystä on tarpeen nimenomaisesti säätää erikseen, mitä 5 luvun säännöksistä ei sovelleta puolustusvoimien oman toiminnan terveydensuojeluvalvonnassa.
16 a §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) talousvedellä vettä, jota:
a) käytetään juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin yksityisissä, julkisissa tai kaupallisissa tiloissa;
b) pakataan pulloihin tai säiliöihin;
c) elintarvikealan toimija käyttää elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen lukuun ottamatta vettä, jota käytetään elintarvikehuoneistossa erityistarkoituksiin ja jonka osalta elintarvikevalvontaviranomainen on vakuuttunut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua ja varmistanut, että vedenhankinta on otettu huomioon toiminnanharjoittajan mainitun lain 15 §:n mukaisessa omavalvonnassa;
2) lämpimällä käyttövedellä rakennuksen vesilaitteistolla lämmitettyä vettä;
3) talousvettä toimittavalla laitoksella toiminnanharjoittajaa, joka toimittaa vettä talousvetenä käytettäväksi jakeluverkossa tai muuten kuin tilapäisesti tankeista;
4) vedenjakelualueella sellaista talousveden jakeluverkon yhtenäistä osaa, jossa talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jossa talousveden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos, sekä veden käyttäjän omilla laitteilla otetun talousveden käyttäjinä olevia kotitalouksia, elintarvikehuoneistoja sekä julkisen tai kaupallisen toiminnan harjoittajia;
5) vedenkäyttäjällä vedenjakelualueella olevaa luonnollista henkilöä, kiinteistöä, laitosta taikka julkista tai kaupallista toimintaa harjoittavaa, joka käyttää talousvettä tai lämmintä käyttövettä;
6) vedentuotantoketjulla talousveden toimittamisen kokonaisuutta raakaveden muodostumisalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja jakelun kautta siihen kohtaan, jossa kiinteistön tonttivesijohto on liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoverkostoon;
7) rakennuksen vesilaitteistolla yksityisten ja julkisten kiinteistöjen ja rakennusten tonttivesijohtoa ja muita vesijohtoja laitteineen, vesikalusteineen ja erityisine vesilaitteistoineen alkaen vedenkäyttäjän omasta vedenottopisteestä tai kohdasta, jossa kiinteistön tonttivesijohto on liitetty talousvettä toimittavan laitoksen jakeluverkostoon, ja päättyen vesipisteeseen, josta otetaan talousvettä, lämmintä käyttövettä taikka muuta vettä, jolle ihmiset voivat altistua;
8) riskienhallinnalla veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamista, niistä aiheutuvien riskien arvioimista, riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitettujen tarkoitustenmukaisten hallintakeinojen määrittämistä, hallintakeinojen toteuttamisesta vastuussa olevien toimijoiden tunnistamista ja hallintakeinojen toteuttamista;
9) ensisijaisella tilalla muuta kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettua tilaa, jossa suuri määrä veden käyttäjiä voi altistua talousvedestä tai lämpimästä käyttövedestä aiheutuvalle terveyshaitalle.
Selostus:
Pykälässä säädetään määritelmistä.
Lakiin lisättiin uusi 16 a §, johon siirrettiin aiemman lain 16 §:ssä säädetyt talousvettä koskevat määritelmät. Pykälään lisättiin neljä määritelmää ja poistettiin yksi (vedenottamo). Lisäksi pykälään siirrettiin kaksi määritelmää talousvesiasetuksesta (683/2917).
Pykälän 1 momentin 1 kohdan talousveden määritelmä ei muuttunut aiemmasta. Lisäyksenä määritelmään tarkennettiin juomavesidirektiivin mukaisesti, ettei talousvedellä kuitenkaan tarkoiteta vettä, jota käytetään elintarvikehuoneistossa erityistarkoituksiin, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että veden laatu ei voi vaikuttaa valmiiden elintarvikkeiden turvallisuuteen.
Momentin 2 kohdasta poistettiin vedenottamon määritelmä. Uudessa 2 kohdassa on määritelmä lämpimästä käyttövedestä. Lämpimällä käyttövedellä tarkoitetaan tässä laissa myös muusta vedestä kuin talousvedestä lämmitettyä vettä.
Momentin 3 kohdassa on talousvettä toimittavan laitoksen määritelmä. Määritelmä ei muuttunut sisällöllisesti aiemmasta laista.
Momentin 4 kohdan vedenjakelualueen määritelmä ei muuttunut.
Momentin 5 kohtaan siirrettiin talousvesiasetuksesta lakiin vedenkäyttäjän määritelmä. Lisäksi määritelmään lisättiin lämpimän käyttöveden käyttö.
Momentin 6 kohdaksi siirrettiin talousvesiasetuksesta vedentuotantoketju määritelmä hieman muuttuneena.
Momentin 7 kohdassa aiemmin käytetty määritelmä kiinteistön vesilaitteistosta korvattiin määritelmällä rakennusten vesilaitteistosta. Rakennusten vesilaitteistolla tarkoitetaan juomavesidirektiivin määritelmää "kiinteistön vesijärjestelmä". Asetuksesta siirrettyyn määritelmään tehtiin muutamia tarkennuksia. Määritelmässä viitataan sekä yksityisiin että julkisiin rakennuksiin. Lisäksi määritelmässä viitataan vesijohtojen ja laitteiden lisäksi vesikalusteisiin, erityisiin vesilaitteistoihin ja vesipisteeseen.
Momentin 8 kohdaksi säädettiin riskienhallinnan määritelmä, jolla tarkoitetaan juomavesidirektiivissä säädettyä riskiperusteista lähestymistapaa.
Momentin 9 kohdaksi säädettiin juomavesidirektiivin mukainen määritelmä ensisijaisista tiloista.
17 §
Yleiset laatuvaatimukset
Talousveden ja lämpimän käyttöveden on oltava terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa käyttökelpoista. Talousvedeksi tarkoitettu vesi on tarvittaessa käsiteltävä ja desinfioitava siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa.
Veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun tarkoitetut laitteistot on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi ja lämmin käyttövesi täyttävät 1 momentissa säädetyt vaatimukset.
Talousvettä toimittava laitos vastaa siitä, että toimitettu vesi täyttää 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset siinä kohdassa, jossa kiinteistön tonttivesijohto on liitetty laitoksen vesijohtoverkostoon. Kiinteistön omistajan ja rakennuksen haltijan on huolehdittava siitä, että rakennuksen vesilaitteisto ei heikennä toimitetun veden laatua siinä määrin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa. Vedenkäyttäjän omilla laitteilla otetun veden laatuvaatimusten täyttymisestä on vastuussa veden ottaja.
Veden laatuvaatimusten tulee täyttyä seuraavassa kohdassa:
1) vedenjakelualueella käytettävän veden osalta vesipisteessä, josta vedenkäyttäjä ottaa talousvettä tai lämmintä käyttövettä;
2) tankista otettavan veden osalta kohdassa, jossa vesi otetaan tankista;
3) pullotettavan tai säiliöihin pakattavan veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan tai pakataan säiliöihin;
4) elintarvikehuoneistossa käytettävän veden osalta kohdassa, jossa vettä käytetään huoneistossa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä talousveden ja lämpimän käyttöveden terveydellisistä laatuvaatimuksista ja käyttökelpoisuutta koskevista laatutavoitteista sekä talousvedeksi tarkoitetun veden desinfioinnista ja riittävästä käsittelystä terveyshaittojen estämiseksi.
Selostus:
Pykälässä säädetään talousveden yleisistä laatuvaatimuksista.
Pykälän otsikko muutettiin muotoon "Yleiset laatuvaatimukset". Otsikosta poistettiin osuus "ja niistä poikkeaminen". Poikkeamista koskevat säännökset siirrettiin uuteen 17 a pykälään.
Pykälän 1 momenttiin lisättiin talousveden laatua vastaava laatuvaatimus myös lämpimälle käyttövedelle. Momenttiin lisättiin myös säännös, jonka mukaan talousvedeksi tarkoitettu vesi on tarvittaessa käsiteltävä ja desinfioitava siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa. Lisäksi veden käsittelyssä ja jakelussa käytettäviä aineita, laitteita ja materiaaleja koskeva säännös siirrettiin 17 b pykälään.
Pykälän 2 momentissa säilytettiin yleinen velvoite koskien sitä, että veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun tarkoitetut laitteistot on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi ja lämmin käyttövesi täyttävät 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Momentista kuitenkin poistettiin säännös, jonka mukaan näiden toimien yhteydessä on lisäksi otettava huomioon vesilain 4 luvun 12 §:n nojalla annetut vedenottamon suoja-aluemääräykset sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 10 e §:n nojalla laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Kyseinen poistettu säännös on tarkoitus sisällyttää 19 a §:n 5 momentin nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen.
Pykälän 3 momentti muutettiin kokonaan. Momenttiin siirrettiin muutettuna aiemman lain 20 §:n 1 momentin säännökset siitä, kenen vastuulla talousveden laatuvaatimusten täyttäminen on. Momenttia tarkennettiin siten, että kiinteistölle toimitettavan talousveden osalta talousvettä toimittava laitos vastaa siitä, että toimitettu talousvesi täyttää 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset siinä kohdassa, jossa kiinteistön tonttivesijohto on liitetty laitoksen vesijohtoverkostoon. Momenttiin lisättiin lisäksi säännös siitä, että kiinteistön omistajan ja rakennuksen haltijan on huolehdittava siitä, että toimitetun talousveden laatu ei heikenny ihmisten terveydelle haitalliseksi rakennuksen vesilaitteiston vuoksi. Momenttia myös tarkennettiin niin, että jos kiinteistö ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen verkostoon, ja kiinteistön sekä sen alueella sijaitsevien rakennusten vesihuolto toteutetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla, talousveden laadusta vastaa veden ottaja itse.
Pykälän 4 momentin uudessa säännöksessä määritellään missä kohdassa veden laatuvaatimusten tulee täyttyä. Aiemmassa kansallisessa lainsäädännössä laatuvaatimusten täyttymiskohdasta säädettiin talousvesiasetuksessa (1352/2015), josta säännös siirrettiin tähän lakiin. Talousveden lisäksi veden ottaminen koskee myös lämpimän käyttöveden ottoa.
Pykälän 5 momentiksi siirtyi aiemman lain 3 momentti. Momentin antamaa asetuksenantovaltuutta laajennettiin koskemaan myös talousveden käyttökelpoisuutta koskevia laatutavoitteita sekä lämmintä käyttövettä. Aiemmin momentissa säädetty asetuksenantovaltuus veden käsittelyyn ja johtamiseen käytettävien kemikaalien ja materiaalien terveydellisistä ominaisuuksista siirrettiin uuteen 17 b pykälään.
17 a §
Laatuvaatimuksista poikkeaminen
Aluehallintovirasto voi talousvettä toimittavan laitoksen tai veden käyttäjän omilla laitteilla otetun talousveden osalta veden omistajan hakemuksesta myöntää määräaikaisen poikkeuksen 17 §:n 5 momentin nojalla säädettyjen kemiallisten laatuvaatimusten täyttymisestä vedenjakelualueella.
Poikkeus voidaan myöntää, jos talousveden hankintaa ei voida muutoin hoitaa kohtuulliseksi katsottavalla tavalla eikä poikkeamisesta aiheudu terveyshaittaa.
Talousvettä toimittavan laitoksen tai veden omistajan, jolle on myönnetty 1 momentissa tarkoitettu poikkeus, on tiedotettava vedenkäyttäjille viipymättä poikkeuksesta, sen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä poikkeuksen myöntämisen edellytyksistä, poikkeusta koskevan hakemuksen sisällöstä sekä poikkeusta haettaessa ja myönnettäessä noudatettavasta menettelystä.
Selostus:
Pykälässä säädetään laatuvaatimuksista poikkeamisesta.
Lakiin lisättiin uusi 17 a §, johon siirrettiin aiemman 17 §:n poikkeamista koskevat säännökset.
Pykälän 1 momenttiin siirrettiin aiemman lain 17 §:n 4 momentin alkuosa. Sen mukaan aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen talousveden laatuvaatimusten täyttämisestä. Uudistuksessa tarkennettiin sitä, että poikkeus voidaan myöntää vain kemiallisen laatuvaatimuksen täyttämisestä. Muiden veden laatuvaatimusten tai laatutavoitteiden, kuin kemiallisten laatuvaatimusten täyttymisestä, ei voida myöntää poikkeusta.
Pykälän 2 momenttiin siirrettiin aiemman lain 17 §:n 4 momentin viimeinen virke poikkeuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä.
Pykälän 3 momenttiin siirrettiin talousvesiasetuksen 21 §:n säännös siitä, että laitoksen tai veden omistajan tulee tiedottaa poikkeuksesta, sen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä vedenkäyttäjille, jos talousvettä toimittavalle laitokselle tai veden omistajalle on myönnetty 1 momentissa tarkoitettu poikkeus.
Pykälän 4 momentissa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä poikkeuksen myöntämisen edellytyksistä, poikkeusta koskevan hakemuksen sisällöstä sekä poikkeusta haettaessa ja myönnettäessä noudatettavasta menettelystä.
17 b §
Veden kanssa kosketuksissa olevat kemikaalit, materiaalit ja tuotteet
Veden käsittelyssä käytettävät kemikaalit tai suodatinaineet taikka veden otossa, käsittelyssä, varastoinnissa, toimituksessa tai rakennuksen vesilaitteistossa käytettävät materiaalit tai tuotteet eivät saa heikentää talousveden tai lämpimän käyttöveden laatua siten, että 17 §:ssä säädettyjen laatuvaatimusten täyttyminen vaarantuu.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut kemikaalit, suodatinaineet, materiaalit tai tuotteet eivät saa myöskään vaikuttaa haitallisesti veden väriin, hajuun tai makuun, lisätä mikrobien kasvua vedessä eikä niistä saa päästä liukenemaan veteen vieraita aineita suurempina määrinä kuin niiden käyttötarkoituksen mukaan on tarpeellista.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, veden käsittelyssä voidaan käyttää mikrobien kasvua lisääviä aineita, jos se on käytettävän aineen nimenomainen tarkoitus.
Valmistajan, maahantuojan, myyjän ja muun toimijan, joka asettaa saataville markkinoilla talousveden tai lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksiin tarkoitettuja tuotteita, on huolehdittava siitä, että tuotteet täyttävät tässä pykälässä säädetyt vaatimukset. Veden toimituksessa ja rakennusten vesilaitteistoissa käytettävien tuotteiden markkinavalvonnasta, ulkorajavalvonnasta sekä muutoksenhausta markkinavalvontaviranomaisten päätöksiin säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), jäljempänä markkinavalvontalaki. Tätä lakia sovellettaessa markkinavalvontalaissa tarkoitetulla talouden toimijalla tarkoitetaan tässä momentissa tarkoitettuja toimijoita.
Markkinavalvonnan, talouden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvonnan puitteista säädetään markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1020.
Veden käsittelyssä käytettävien desinfiointiaineiden hyväksymisestä säädetään biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012 sekä kemikaalilaissa (599/2013).
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184, jäljempänä juomavesidirektiivi, nojalla annettujen säädösten täytäntöönpanemiseksi antaa tarkempia säännöksiä:
1) talousvedeksi toimitettavan veden käsittelyyn käytettävistä kemikaaleista ja suodatinaineista;
2) vedentuotantoketjussa tai rakennuksen vesilaitteistossa veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden valmistuksessa käytettävistä lähtöaineista, koostumuksista tai ainesosista, ehdoista niiden käytölle sekä niiden testaus- ja hyväksymismenetelmistä ja testitulosten hyväksymis- ja hylkäysperusteista;
3) veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten nimeämisestä sekä merkinnöistä, joilla osoitetaan tuotteen soveltuvan talousvesikäyttöön;
4) menettelytavasta, jolla sisällytetään veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden valmistuksessa käytettävä lähtöaine, koostumus tai ainesosa Euroopan unionin ylläpitämään luetteloon niistä aineista, joista voidaan valmistaa talousvedeksi tarkoitetun veden tai lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita.
Selostus:
Pykälässä säädetään veden kanssa kosketuksissa olevista kemikaaleista, materiaaleista ja tuotteista.
Lakiin lisättiin uusi 17 b §, jossa säädetään veden kanssa kosketuksessa olevien kemikaalien, suodatinaineiden, materiaalien ja tuotteiden veden terveydellistä laatua koskevista vaatimuksista ja hyväksyttävyydestä käytettäväksi talousveden toimitusketjussa ja rakennusten vesilaitteistoissa. Aiemman lain yleisluonteisia säännöksiä tarkennettiin uusilla säännöksillä.
Pykälän 1 momenttiin lisättiin yleinen säännös siitä, että veden käsittelyssä käytettävät kemikaalit tai suodatinaineet taikka veden otossa, käsittelyssä, varastoinnissa, toimituksessa tai rakennuksen vesilaitteistossa käytettävät materiaalit tai tuotteet eivät saa heikentää ihmisten käyttöön tarkoitetun talousveden tai lämpimän käyttöveden veden laatua siten, että 17 §:ssä säädetty yleinen laatuvaatimus vaarantuu.
Pykälän 2 momentissa säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan veden kanssa kosketuksissa olevissa tuotteissa käytetyt materiaalit ja veden käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja suodatinaineet eivät saa vaikuttaa haitallisesti veden väriin, hajuun tai makuun tai lisätä mikrobien kasvua vedessä, eikä niistä myöskään saa päästä liukenemaan veteen terveydelle haitallisia aineita tai muitakaan aineita enempää kuin niiden käytön kannalta on tarpeellista.
Pykälän 3 momentilla tarkennettiin 2 momenttia. Juomavesidirektiivin talousveden käsittelyssä käytettäviä kemikaaleja ja suodatinaineita koskevassa 12 artiklassa säädetään, että vedenkäsittelyssä käytettävät aineet eivät saa tarkoituksettomasta lisätä mikrobien kasvua. Momentilla pantiin täytäntöön tämä artikla. Veden käsittelyssä voidaan kuitenkin käyttää mikrobien kasvua lisääviä aineita, jos se on käytettävän aineen nimenomainen tarkoitus.
Pykälän 4 momentilla selkiytettiin terveydensuojelulain ja markkinavalvontalain (1137/2016) suhdetta tarkentamalla mitä toimijoita pidetään markkinavalvontalaissa tarkoitettuina talouden toimijoina terveydensuojelulakia sovellettaessa. Markkinavalvontalain 2 §:n 9 kohdassa tarkoitetulla talouden toimijalla tarkoitetaan terveydensuojelulakia sovellettaessa sellaista valmistajaa, maahantuojaa, myyjää tai muuta toimijaa, joka asettaa saataville markkinoilla talousveden tai lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksiin tarkoitettuja tuotteita. Lisäksi pykälään lisättiin informatiivinen viittaussäännös siitä, että pykälässä tarkoitettujen tuotteiden markkinavalvonnassa, ulkorajavalvonnassa sekä muutoksenhaussa markkinavalvontaviranomaisen päätöksiin sovelletaan markkinavalvontalakia.
Pykälän 5 momentiksi lisättiin informatiivinen viittaussäännös, jonka mukaan markkinavalvonnan, talouden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvonnan puitteista säädetään markkinavalvonta-asetuksessa (EU 2019/1020).
Pykälän 6 momentiksi siirrettiin aiemmasta laista 21 §:n informatiivinen viittaussäännös, jonka mukaan veden käsittelyssä käytettävien desinfiointiaineiden hyväksymisestä säädetään biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 2012/528) sekä kemikaalilaissa (599/2013).
Pykälän 7 momentissa säädetään, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä niistä juomavesidirektiiviä täydentävistä säädöksistä, joita komissio voi antaa sille juomavesidirektiivissä siirretyn säädösvallan nojalla.
18 §
Talousvettä toimittavan laitoksen toiminnan hyväksyminen
Talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa ennen kuin toiminta on hyväksytty.
Toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä laajennetaan tai muutetaan olennaisesti tai jos veden laadussa tai jakelussa tapahtuu talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. Muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan muuttamista. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä toiminnanharjoittajaa, toimitettavaa vettä, vedentuotantoketjua ja riskienhallintaa koskevat tarpeelliset tiedot.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä hakemus tiedoksi niille aluehallintovirastoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, ja varattava näille tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksymispäätöksessään nimettävä talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualueet ja annettava hakijalle 20 §:ssä tarkoitetut tarpeelliset määräykset.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hakemusmenettelystä ja hakemukseen liitettävistä tiedoista
Selostus:
Pykälässä säädetään talousvettä toimittavan laitoksen toiminnan hyväksymisestä.
Pykälään lisättiin uusi 3 momentti talousvettä toimittavan laitoksen toiminnan hyväksymistä koskevaan hakemukseen liitettävistä tarpeellisista tiedoista, jolloin aiemman lain 3 momentti siirtyi 4 momentiksi ja aiemman lain 4 momentti 5 momentiksi.
Pykälän lisättiin uusi 6 momentti. Momentissa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista eli hakemusmenettelystä ja hakemukseen liitettävistä tiedoista.
18 a §
Ilmoitusvelvollisuus vedenjakelualueesta
Talousvettä toimittavan laitoksen sekä toiminnanharjoittajan, joka ottaa talousvettä omilla laitteilla käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus uudesta vedenjakelualueesta. Yhteisessä käytössä olevan vedenottamon tai vesisäiliön omistajan on tehtävä mainitussa pykälässä tarkoitettu ilmoitus, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteensä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen toimijoiden on pidettävä vedenjakelualuetta koskevat tiedot ajan tasalla. Tietojen olennaisista muutoksista on tehtävä 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus viipymättä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.
Talousvettä toimittavan laitoksen on ylläpidettävä vedenjakelualueen rajaus vektorimuotoisena paikkatietona, jossa vedenjakelualue on tallennettu aluekohteena. Tiedot rajauksesta on toimitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston erikseen määrittelemällä tavalla kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle, joille on myös vuosittain ilmoitettava rajauksen muutoksista.
Selostus:
Pykälässä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta koskien vedenjakelualuetta.
Pykälän 1 momenttia muutettiin siten, että ilmoitus uudesta vedenjakelualueesta koskee kaikkia talousvettä toimittavia laitoksia, myös 18 §:ssä tarkoitettuja laitoksia, joiden toiminta on hyväksytty. Uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimintansa aloittavan laitoksen, johon sovelletaan 18 §:ä, tulisi tehdä sekä 18 §:n mukainen hakemus että 18 a §:n mukainen ilmoitus. Myös toiminnanharjoittajan, joka ottaa talousvettä omilla laitteillaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, on tehtävä ilmoitus vedenjakelualueesta.
Pykälään lisättiin uusi 2 momentti, jonka mukaan 1 momentissa tarkoitettujen toimijoiden on pidettävä vedenjakelualuetta koskevat tiedot ajan tasalla ja ilmoitettava viipymättä tietojen olennaisista muutoksista kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.
Pykälään lisättiin uusi 3 momentti, jossa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen on ylläpidettävä vedenjakelualueen rajausta koskeva tieto siten, että vedenjakelualue on tallennettuna paikkatietona vektorimuotoisena paikkakohteena. Vaatimusta ei sovelleta kuin sellaisiin talousvettä toimittaviin laitoksiin, jotka toimittavat vettä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Lisäksi momentissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen on toimitettava vedenjakelualuetta koskeva rajaus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot vedenjakelualueen rajauksen muutoksista tulee toimittaa vuosittain. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on oikeus määritellä, millaisessa paikkatietomuodossa tiedot tulee toimittaa.
19 §
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamisen on perustuttava ennalta varautumiseen ja riskienhallintaan.
Edellä 18 ja 18 a §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on kohdistettava riskienhallintaa:
1) talousveden valmistuksessa käytettävän raakaveden laatuun vaikuttaviin hydrologisiin ja hydrogeologisiin ominaisuuksiin ja ihmistoiminnasta johtuviin vaikutuksiin, joista voi aiheutua vaaraa talousveden laadulle;
2) talousvedeksi tarkoitetun veden ottoon, käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun.
Toiminnanharjoittajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kannalta tarpeellisia tietoja.
Edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot on otettava huomioon omavalvonnassa sekä 6 ja 20 §:ssä tarkoitetussa viranomaisvalvonnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista ja niiden ajan tasalla pitämisestä, omavalvonnasta ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen viranomaisvalvonnasta koskien:
1) vedenjakelualueita, joille talousvettä toimittava laitos toimittaa talousvettä vähemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin;
2) vedenkäyttäjän omilla laitteilla otettavaa talousvettä;
3) rakennusten vesilaitteistoja.
Selostus:
Pykälässä säädetään riskienhallinnan yleisistä periaatteista.
Pykälän 1 momentissa säädetään, että talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamisen on perustuttava ennalta varautumiseen ja riskienhallintaan.
Pykälän 2 momentissa säädetään että, lain 18 ja 18 a §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on kohdistettava riskienhallintaa raakaveden laatuun vaikuttaviin tekijöihin sekä talousveden toimitukseen.
Pykälän 3 momentissa säädetään, että toiminnanharjoittajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kohdistamisen kannalta tarpeellisia tietoja. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan osalta kaikkia 18 §:ssä tarkoitettuja talousvettä toimittavia laitoksia ja 18 a §:ssä tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia toimittajia. Riskienhallinnan soveltamisen kannalta tarpeellisia tietoja ovat 16 a §:n 8 kohdan riskienhallinnan määritelmän mukaiset tunnistetut vaarat ja vaaratilanteet, niistä aiheutuva riski talousveden laadulle, sekä riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitetut tarkoituksenmukaiset hallintakeinot, joista vastuussa olevat tahot on tunnistettu.
Pykälän 4 momentiksi siirrettiin aiemman lain 20 §:stä velvollisuus ottaa 3 momentissa säädetyt riskienhallinnan kohdistamisen kannalta tarpeelliset tiedot huomioon toiminnanharjoittajan omavalvonnassa sekä kunnan terveydensuojeluviranomaisen tekemässä talousveden laatua ja harjoitettavan toiminnan olosuhdevalvontaa koskevassa viranomaisvalvonnassa.
Pykälän 5 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta, jonka nojalla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä riskienhallinnan kohdistamisen kannalta tarpeellisista tiedoista, omavalvonnasta ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen viranomaisvalvonnasta. Säännöksiä sovelletaan vedenjakelualueisiin, joille talousvettä toimittava laitos toimittaa talousvettä vähemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin samoin kuin vedenkäyttäjän omilla laitteilla otettavaan talousveteen.
19 a §
Vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelma
Talousvettä toimittavan laitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma riskienhallintaa varten, jäljempänä riskienhallintasuunnitelma, sellaisten riskien ennalta ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, joista voi aiheutua terveyshaittaa talousveden välityksellä. Riskienhallintasuunnitelman tulee kattaa koko vedentuotantoketjua koskevat riskit, ja siinä on esitettävä riskienhallinnan kannalta keskeiset tiedot ja tarkoituksenmukaiset menettelytavat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Riskienhallintasuunnitelman laatimiseen osallistuvilla on oltava pääsy riskinarvioinnissa tarvittaviin tietoihin ja riittävä asiantuntemus 1 momentissa tarkoitettujen menettelytapojen määrittämiseksi. Tietojen kokoamiseen voidaan käyttää ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuja tietoja.
Riskienhallintasuunnitelma on laadittava yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen sekä muiden riskienhallinnan kannalta keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jollei näiden osallistuminen suunnitelman laatimiseen ole ilmeisen tarpeetonta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osallistumisesta riskienhallintaan säädetään vesihuoltolain 4 §:ssä.
Talousvettä toimittavan laitoksen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon omavalvonnassa ja toimitettava se kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon 6 ja 20 §:ssä tarkoitetussa viranomaisvalvonnassa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä riskienhallintasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja pitämisestä ajan tasalla sekä talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnasta.
Selostus:
Pykälässä säädetään vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelmasta.
Lakiin otetaan uusi 19 a §, joka säätelee vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelmaa ja sen laatimista.
Pykälän 1 momentin mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallintasuunnitelma talousveden välityksellä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Suunnitelmassa tulee esittää luettelo tunnistetuista riskeistä, joista voi aiheutua talousveden saastumista, luettelo laitoksen tähän liittyvistä jo käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä, tiedot siitä, miten näiden riskienhallintatoimenpiteiden toimivuus varmistetaan sekä tarvittaessa suunnitelma uusien riskienhallintatoimenpiteiden käyttöönottamiseksi. Riskienhallintasuunnitelma vastaa nykyisen talousvesiasetuksen (1352/2015) 7 a §:n 4–7 alakohtaa.
Pykälän 2 momentin mukaan riskienhallintasuunnitelman laatimiseen osallistuvilla on oltava pääsy riskinarvioinnissa tarvittaviin tietoihin ja riittävä asiantuntemus 1 momentissa tarkoitettujen menettelytapojen määrittämiseksi. Näitä tietoja voivat olla muun muassa tiedot pohjavesialueen ja sen muodostumisalueen hydrologiasta, veden kemiallisesta laadusta ja määrästä sekä tiedot ihmistoiminnasta johtuvista vaikutuksista, joista voi aiheutua vaaraa talousveden laadulle. Tietojen kokoamiseen voidaan käyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) 222 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuja tietoja. Pykälässä ei aseteta velvollisuutta työryhmän perustamiseen, vaan riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet voidaan hoitaa kunkin talousvettä toimittavan laitoksen erityispiirteet huomioon ottaen mahdollisimman vähäisellä hallinnollisella taakalla.
Pykälän 3 momentissa asetetaan velvollisuus laatia riskienhallintasuunnitelma yhteistyössä kunnan terveysviranomaisten kanssa sekä muiden riskienhallinnan kannalta keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jollei näiden osallistuminen suunnitelman laatimiseen ole ilmeisen tarpeetonta. Toiminnanharjoittajalla on harkintavaltaa sen suhteen, minkä sidosryhmien ottaminen mukaan suunnitelman laatimiseen katsotaan olevan välttämätöntä. Säännös vastaa nykyistä lainsäädäntöä sen osalta, miten riskienhallintaa- ja arviointia on ohjeistettu tehtävän.
Pykälän 3 momentin mukaan ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osallistumisesta riskienhallintaan säädetään vesihuoltolain (119/2001) 4 §:ssä. Juomavesidirektiivin, joka pannaan täytäntöön muun muassa tämän lain muutoksilla, mukaan riskinarviointiin kuuluvassa vedenottopisteen vedenmuodostumisalueen kuvauksessa voidaan hyödyntää vesienhoitoa varten koottuja tietoja. ELY-keskuksella on merkittävä asema vesienhoidon suunnittelussa vesienhoitolain mukaan, ja koska ELY-keskus on ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskuksen osallistuminen raakaveden laatuun liittyvään riskinarviointityöhön on tärkeää. Vastaavasti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osallistumisesta riskienhallintatyöhön säädetään uuden vesihuoltolain 4 §:ssä. Ympäristönsuojelulain 22 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä sekä ilmoitusmenettelyistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on siis merkittävää tietoa vaarojen tunnistamista ja riskienhallintaa varten, joten kunnan osallistuminen riskienhallintaan on tärkeää.
Keskeisiä viranomaisia voi olla esimerkiksi kunnan kaavoitusviranomainen tai pelastusviranomainen. Muita sidosryhmiä taas voivat olla esimerkiksi ympäristölupavelvolliset, joille on ympäristönsuojelulain mukaan annettava tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Pykälän 4 momentin mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon omavalvonnassa ja toimitettava se kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säädöksiä riskienhallintasuunnitelman laatimisesta, sen sisällöstä ja ajan tasalla pitämisestä sekä talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnasta.
19 b §
Ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskienhallinta
Tässä pykälässä tarkoitettuja ensisijaisia tiloja ovat liitteen:
1) 1 kohdassa tarkoitetut majoitustoimintaan tarkoitetut tilat lukuun ottamatta majoituskasarmeja sekä majoittumiseen tarjottuja kalustettuja huoneistoja, loma-asuntoja tai tiloja;
2) 2 kohdassa tarkoitetut yleisölle avoimet kylpylät, uimahallit, maauimalat ja saunat;
3) 4 kohdassa tarkoitetut tehostetun palveluasumisen tai laitoshoitoa antavat sosiaalihuollon yksiköt;
4) 7 kohdassa tarkoitettujen sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastot;
5) muut kuin 1–4 kohdassa tarkoitetut kunnan päätöksen mukaiset tilat, joista voi aiheutua sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen terveyshaittaa rakennuksen vesilaitteiston välityksellä.
Rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamiseksi ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kannalta tarpeellisia tietoja ja kohdistettava riskienhallintaa rakennuksen vesilaitteistoihin. Toiminnanharjoittajan, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana, on osallistuttava rakennuksen vesilaitteistoja koskevaan riskienhallintaan. Rakennuksen omistajan on toimitettava 2 momentissa tarkoitetut riskienhallinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalle, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana. Toiminnanharjoittajan on esitettävä rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevat tiedot kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen voi terveyshaitan estämiseksi antaa rakennuksen omistajalle tai toiminnanharjoittajalle, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana, määräyksiä:
1) rakennuksen vesilaitteistojen kunnossapidosta;
2) terveyshaittaa tai veden laatua koskevasta seurannasta rakennuksen vesilaitteistossa.
Edellä 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetun veden laatua koskevan seurannan tulokset on tallennettava 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään. Rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta siten, että siitä ei aiheudu terveyden vaarantumista, säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:ssä.
Rakennuksen kunnossapidosta siten, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:ssä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallinnan kannalta tarpeellisista tiedoista, niiden ajan tasalla pitämisestä sekä terveyshaittaa ja talousveden ja lämpimän käyttöveden laatua koskevasta seurannasta rakennuksen vesilaitteistoissa.
Selostus:
Pykälässä säädetään ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskienhallinnasta.
Lakiin lisättiin uusi 19 b §. Pykälässä säädetään ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskienhallinnasta. Juomavesidirektiivin mukaan kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarvioinnissa tulee ensisijaisesti keskittyä jäsenvaltioiden määrittämiin ensisijaisiin tiloihin, jotka määritellään tässä pykälässä.
Pykälän 1 momentissa on annettu luettelo kansallisista ensisijaisista tiloista, joita pykälän mukainen riskienhallinta koskee.
Pykälän 2 momentin mukaan ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajan on koottava ja ylläpidettävä riskienhallinnan kannalta olennaisia tietoja sekä kohdistettava riskienhallinta rakennuksen vesilaitteistoon. Rakennuksen omistaja ei aina ole itse toiminnanharjoittaja, joka käyttää tilaa tai osaa siitä ensisijaisena tilana. Tällöin omistaja ei olisi myöskään terveydensuojelun valvonnan kohde. Näin ollen 2 momentin mukaan myös toiminnanharjoittajan, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana, on osallistuttava rakennuksen vesilaitteistoja koskevaan riskienhallintaan.
Pykälän 3 momentin rakennuksen omistajan on toimitettava toiminnanharjoittajalle pykälän 2 momentin mukaiset tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalle, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana. Saman momentin mukaan toiminnanharjoittajan on esitettävä rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevat tiedot kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä.
Pykälän 4 momentin mukaan kunnan terveysviranomainen voi antaa rakennuksen omistajalle tai toiminnanharjoittajalle määräyksiä rakennuksen vesilaitteiston kunnossapidosta sekä terveyshaittaa tai veden laatua koskevasta seurannasta rakennuksen vesilaitteistossa. Juomavesidirektiivin, joka pannaan tällä muutoksella voimaan, mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset valvonta- ja hallintatoimenpiteet kiinteistöjen vesijärjestelmistä aiheutuvien terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi ja välttämiseksi on tehty siten, ettei ihmisten terveys vaarannu. Juomavesidirektiivin 10 artiklassa säädetyn mukaisesti toimenpiteitä, mukaan luettuna seuranta, on suunnattava ainakin Legionella-bakteerin aiheuttaman riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä lyijyn veden välityksellä aiheuttamien terveysriskien hallitsemiseen.
Pykälän 5 momentin mukaan 4 momentissa tarkoitetut veden laadun seurannan tulokset on tallennettava lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään. Lain 21 §:n mukaan riskienhallinnan toimenpiteet sekä Legionella-bakteerin ja lyijyn seurantatulokset on sisällytettävä 21 §:n nojalla laadittaviin tietokokonaisuuksiin Euroopan komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen käyttöön.
Pykälän 6 momenttiin lisättiin informatiivinen viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Pykälän 7 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriön valtuudesta antaa asetuksia, joilla voidaan antaa tarkempia säännöksiä ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallinnan kannalta tarpeellisista tiedoista, niiden ajan tasalla pitämisestä sekä terveyshaittaa ja talousveden ja lämpimän käyttöveden laatua koskevasta seurannasta rakennuksen vesilaitteistoissa.
20 §
Veden laatua koskeva valvonta, määräykset ja tiedottaminen
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä 19 a §:ssä tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma ja valvottava säännöllisesti sitä, että:
1) 18 §:n 5 momentissa ja 18 a §:ssä tarkoitetun vedenjakelualueen sekä elintarvikehuoneistossa käytettävän talousveden laatu täyttää 17 §:n 1 momentissa säädetyt laatuvaatimukset 17 §:n 4 momentissa tarkoitetussa laatuvaatimusten täyttymiskohdassa;
2) 19 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot ovat ajan tasalla;
3) talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonta on riittävää;
4) talousvettä toimittava laitos toteuttaa 19 a §:n mukaista riskienhallintasuunnitelmaa.
Valvontatutkimusten tulokset on tallennettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston osoittamaan tietojärjestelmään ja talousveden valvontatutkimustuloksista on tiedotettava vedenkäyttäjille tietoverkossa.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa:
1) talousveden tai lämpimän käyttöveden käyttöä koskevia määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi tai poistamiseksi;
2) määräyksiä toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevasta tarkkailusta, riskienhallintaa koskevista toimenpiteistä sekä talousveden desinfioinnista ja muusta käsittelystä, jos sitä on pidettävä veden terveydellisen laadun kannalta tarpeellisena.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että:
1) kunnan alueella sijaitsevien vedenjakelualueiden vedenkäyttäjillä on tietoverkossa saatavilla tietoa talousveteen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista ja niiden ehkäisystä;
2) sellaisten kiinteistöjen, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon, omistajat tai haltijat saavat tarvittaessa riittävästi tietoa mahdollisuuksista poistaa veden laatua mahdollisesti heikentäviä tekijöitä.
Vedenkäyttäjän pyynnöstä 1 momentissa tarkoitetun talousveden valvontatutkimusten tulokset sekä 4 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava myös muulla soveltuvalla tavalla kuin tietoverkossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä talousveden säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista, tiedottamisesta, tulosten raportoinnista ja tietoverkossa esitettävistä tiedoista sekä lämpimään käyttöveteen liittyvästä valvonnasta.
Selostus:
Pykälässä säädetään veden laatua koskevasta valvonnasta, määräyksistä ja tiedottamisesta.
Pykälän otsikko muutettiin. Lisäksi pykälän sisältö muuttui koskemaan myös lämmintä käyttövettä, koska jatkossa valvonta ja määräykset koskevat myös lämpimästä käyttövedestä tutkittavaa Legionella-bakteeria ja rakennusten lämminvesilaitteistoja.
Pykälän 1 momentti muutettiin kokonaan. Momentissa säädetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta hyväksyä talousvettä toimittavan laitoksen riskienhallintasuunnitelma sekä valvoa säännöllisesti talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueille toimittaman sekä muilla vedenjakelualueilla ja elintarvikehuoneistossa käytettävän talousveden laatua. Lisäksi momentissa säädetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuudesta valvoa 19 §:n 3 momentin riskienhallinnan soveltamisen kannalta tarpeellisten tietojen ajantasaisuutta, laitoksen omavalvonnan riittävyyttä ja laitoksen riskienhallintasuunnitelman toteuttamista.
Pykälän 2 momentissa säädetään uusista velvollisuuksista kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Momentin mukaan valvontatutkimusten tulokset on tallennettava Valviran osoittamaan asianmukaiseen tietojärjestelmään. Tiedot tulee toimittaa oikeaan tietojärjestelmään sen varmistamiseksi, että vedenkäyttäjille tiedottaminen saataisiin toteutettua vesi.fi-palvelun kautta ja, jotta 21 §:ssä säädetyt tietokokonaisuudet saadaan koottua. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on varmistaa, että lain 49 a §:n 3 momentin mukaiset tutkimustulokset tallentuvat Vati-tietojärjestelmään, josta ne siirretään vesi-verkkosivulle.
Pykälän 3 momenttiin siirrettiin aiemman lain 4 momentti muutettuna. Momentin 1 kohdan mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa talousveden tai lämpimän käyttöveden käyttöä koskevia määräyksiä sekä antaa määräyksiä toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevasta tarkkailusta, riskienhallintaa koskevista toimenpiteistä sekä talousveden desinfioinnista ja muusta käsittelystä, jos sitä on pidettävä veden terveydellisen laadun kannalta tarpeellisena. Momentissa mainitut toimenpiteet eivät sulje pois muita terveydensuojelulain alaisia hallinnollisia toimenpiteitä tai pakkokeinoja.
Pykälän 4 momenttiin siirrettiin muutettuna talousvesiasetuksen 21 §:n säännös, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että kunnan alueella sijaitsevien vedenjakelualueiden vedenkäyttäjillä on tietoverkossa saatavilla tietoa talousveteen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista ja niiden ehkäisystä sekä sellaisten kiinteistöjen, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon, omistajat tai haltijat saavat tarvittaessa riittävästi tietoa mahdollisuuksista poistaa veden laatua mahdollisesti heikentäviä tekijöitä. Säännös perustuu juomavesidirektiivin 3 artiklan 4 alakohtaan.
Pykälän 5 momentin mukaan talousveden laatua koskevat tulokset sekä muut tietoverkossa julkaistavat tiedot tulee toimittaa vedenkäyttäjän pyynnöstä myös muulla tavalla kuin tietoverkossa.
Pykälän 6 momentissa annetaan sosiaali- ja terveysministeriölle asetuksenantovaltuus antaa tarkempia säännöksiä talousveden säännöllisestä valvonnasta, tarvittavista tutkimuksista, tiedottamisesta, tulosten raportoinnista, tietoverkossa esitettävistä tiedoista sekä lämpimään käyttöveteen liittyvästä valvonnasta.
21 §
Tietokokonaisuudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii juomavesidirektiivin 18 artiklassa tarkoitetut tietokokonaisuudet. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee osaltaan varmistaa, että Euroopan komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksella on tietoyhteyden avulla pääsy näihin tietokokonaisuuksiin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietokokonaisuuksien sisällöstä.
Selostus:
Pykälä muutettiin kokonaan. Uudessa pykälässä säädetään tietokokonaisuuksista.
Pykälän 1 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii juomavesidirektiivin 18 artiklan edellyttämät tietokokonaisuudet. Valviran tulee osaltaan varmistaa, että Euroopan komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksella on pääsy näihin tietokokonaisuuksiin tietoyhteyden avulla.
Pykälän 2 momentin mukaan tietokokonaisuuksien sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös tietokokonaisuuksien laatimista koskevista edellä mainituista juomavesidirektiivin siirtymäajoista.
49 a §
Tutkimuslaboratoriot
Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät viranomaisille tarkoitetut tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa.
Tutkimuksia tekevällä laboratoriolla on oltava kirjallinen laatujärjestelmä ja laboratorion on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus. Laboratoriolla on lisäksi oltava tarvittava asiantuntemus ja tekniset valmiudet tutkimuksen suorittamiseen.
Laboratorion on toimitettava tämän lain nojalla tehdyt viranomaisille tarkoitetut talousveden, lämpimän käyttöveden ja uimaveden tutkimustulokset sähköisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston osoittamaan tietojärjestelmään.
Ruokavirasto hyväksyy laboratorion hakemuksesta. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laboratorio täyttää 2 ja 3 momentissa säädetyt vaatimukset. Ennen laboratorion hyväksymistä Ruokaviraston tulee pyytää hakemuksesta lausunto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tai Säteilyturvakeskukselta.
Hyväksytyn laboratorion on ilmoitettava Ruokavirastolle toiminnan olennaisesta muuttamisesta, toiminnan keskeyttämisestä ja toiminnan lopettamisesta. Hyväksytyn laboratorion on viipymättä ilmoitettava toimeksiantajalleen terveyshaittaan viittaavasta tutkimustuloksesta ja lähetettävä näytteestä eristetyt mikrobikannat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tutkimuslaboratorioiden hyväksymisen edellytyksistä ja tutkimustulosten toimittamisesta.
Selostus:
Pykälässä säädetään tutkimuslaboratorioista.
Pykälän 1 momenttiin päivitettiin Elintarviketurvallisuusviraston tilalle uusi organisaationimike Ruokavirasto. Ilmaisu "tulee tehdä" korvataan sanamuodolla "on tehtävä".
Pykälän 2 momenttiin ei tehty sisällöllisiä muutoksia, mutta sen sanamuotoa muutettiin hieman.
Pykälään lisättiin uusi 3 momentti, jonka mukaan terveydensuojelulain mukaisesti hyväksyttävän tutkimuksia tekevän laboratorion on toimitettava viranomaisille lain mukaan tarkoitetut talousveden, lämpimän käyttöveden ja uimaveden tutkimustulokset sähköisesti Valviran osoittamaan tietojärjestelmään. Tiedonsiirtopalvelun käyttäminen on siten laboratorioiden hyväksymisen edellytys.
Vanhan lain 3 momentti siirrettiin 4 momentiksi ja siihen lisättiin uusi säännös, jonka mukaan laboratorion hyväksymisen edellytyksenä on 2 momentin lisäksi uuden 3 momentin mukainen tiedonsiirtoa koskeva toimintatapa.
Pykälän 5 momentti vastaa sisällöllisesti aiempaa 4 momenttia, mutta siihen on tehty teknisluonteisia muutoksia. Esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto korvattiin Ruokavirastolla.
Pykälään lisättiin 6 momentti, johon siirrettiin vanhan lain 3 momentin mukainen valtioneuvoston asetuksenantovaltuutus tarkempien säännösten antamisesta koskien tutkimuslaboratorioiden hyväksymisen edellytyksiä. Asetuksenantovaltuutus laajennettiin koskemaan myös tutkimustulosten toimittamista.
49 b §
Tutkimuslaboratorion valvonta
Ruokavirasto valvoo, että 49 a §:ssä tarkoitetut laboratoriot noudattavat tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Jos laboratorio toimii näiden vastaisesti, Ruokavirasto voi antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa kuultuaan tarpeellisia määräyksiä toiminnan korjaamiseksi. Jos laboratorio ei Ruokaviraston määräyksistä huolimatta korjaa puutteita, Ruokavirasto voi peruuttaa laboratorion hyväksymisen määräajaksi. Ruokaviraston tulee antaa määräyksiä laboratorion toiminnan korjaamiseksi tai tarvittaessa toiminnan keskeyttämiseksi määräajaksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston esityksestä.
Ruokavirasto voi peruuttaa laboratorion hyväksymisen myös pysyvästi, jos epäkohta on olennainen, eikä laboratorio ole Ruokaviraston määräyksistä huolimatta korjannut puutteita.
Ruokavirasto ylläpitää 1 momentissa tarkoitettua valvontaa varten rekisteriä hyväksytyistä laboratorioista. Rekisteriin merkitään hyväksytyn laboratorion nimi, yhteystiedot, arvioinnin piirissä olevat määritysmenetelmät ja laboratoriossa tutkimuksista vastaavan henkilön nimi.
Selostus:
Pykälässä säädetään tutkimuslaboratorioiden valvonnasta.
Pykälän 1 momenttiin päivitettiin Elintarviketurvallisuusviraston tilalle Ruokavirasto.
Uudessa 2 momentissa Ruokavirastolle annetaan oikeus peruuttaa laboratorion hyväksyminen myös pysyvästi, jos laboratorion toiminnassa havaittu epäkohta on olennainen, eikä laboratorio ole Ruokaviraston määräyksistä huolimatta korjannut puutteita.
Aiemman lain 3 momentti poistettiin.
Uusi 3 momentti vastaa pitkälti vanhan lain 2 momenttia. Muutoksena Elintarviketurvallisuusviraston organisaationimike päivitettiin Ruokavirastoksi.
Tämä laki tuli voimaan 12 päivänä tammikuuta 2023.
Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi