Pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) 4, 5 ja 13 § on muutettu ja sen 3 §:ään on lisätty uusi 3 momentti sekä liite 1 ja 2. Nykyinen liite siirtyy liitteeksi 3. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.11.2005. Muutosten taustalla on EU:n pakkausjätteitä koskevan direktiivin uudistaminen (2004/12/EY), joka edellyttää jäsenvaltioiden tekevän kansalliseen lainsäädäntöön vastaavat muutokset.

 

3 §
Määritelmät

---------------------------------------

Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa oleva pakkauksen määritelmä perustuu lisäksi liitteessä 1 esitettyihin perusteisiin. Liitteessä on lisäksi kuvaavia esimerkkejä näiden perusteiden soveltamisesta.

---------------------------------------

Selostus:

Pykälään on lisätty viittaus uuteen liitteeseen 1, jossa on tarkemmin määritelty pakkauksen käsitettä. Lisäksi liite sisältää esimerkkejä näiden perusteiden soveltamisesta. Liitteen mukaan tuotteita pidetään pakkauksina, jos ne täyttävät asetuksessa olevan määritelmän pakkauksen muita mahdollisia tehtäviä rajoittamatta, paitsi jos kyseiset tuotteet ovat kiinteä osa itse tuotetta ja ne ovat välttämättömiä tuotteen säilytykseen, tukemiseen tai säilyttämiseen sen elinkaaren aikana ja niiden kaikki elementit on tarkoitettu käytettäväksi, kulutettavaksi tai poistettavaksi käytöstä yhdessä.

Tuotteita, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla, sekä kertakäyttötuotteita, jotka myydään ja täytetään tai on suunniteltu ja tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla, pidetään pakkauksina edellyttäen, että ne täyttävät pakkauksen tehtävän. Pakkauksen osien ja pakkaukseen liitettyjen lisäosien katsotaan kuuluvan pakkaukseen, johon ne on liitetty. Tuotteeseen suoraan ripustettuja tai kiinnitettyjä lisäosia, jotka täyttävät pakkauksen tehtävän, pidetään pakkauksina, elleivät kyseiset tuotteet ole kiinteä osa itse tuotetta ja niiden kaikki elementit tarkoitettu kulutettavaksi tai poistettavaksi käytöstä yhdessä.

4 §
Materiaalikohtaiset kierrätysvaatimukset

Pakkaajan on huolehdittava markkinoille saattamiensa pakkausten osalta siitä, että

1) kuitupakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 53 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
2) lasipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 48 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
3) metallipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 25 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
4) muovipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 15 prosenttia pakkausjätteiden painosta.

Selostus:

Pykälä sisältää nykyisin materiaalikohtaiset kierrätysvaatimukset eri pakkaustyypeille. Velvoitteet täydentävät jätelain 3 a luvun yleisiä tuottajavastuuta koskevia velvoitteita.

5 §
Yleiset tavoitteet pakkausjätteen synnyn ehkäisylle, uudelleenkäytölle, hyödyntämiselle ja kierrätykselle

Pakkaajien on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta

1) pakkausjätteitä syntyy vuonna 2008 suhteessa bruttokansantuotteen muutokseen vähintään 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001;
2) kaikista käytetyistä pakkauksista käytetään vuodessa uudelleen ja kaikesta pakkausjätteestä kierrätetään tai hyödynnetään muulla tavoin yhteensä vähintään 82 prosenttia käytettyjen pakkausten painosta;
3) kaikesta pakkausjätteestä hyödynnetään tai poltetaan energia talteen ottaen jätteenpolttolaitoksessa vähintään 61 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
4) kaikesta pakkausjätteestä kierrätetään vähintään 42 prosenttia ja 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä vähintään 55 prosenttia ja enintään 80 prosenttia pakkausjätteiden painosta.

Selostus:

Jätelain 18 j §:ssä säädetään, että kaikesta pakkausjätteestä tulee hyödyntää keskimäärin yhteensä 61 painoprosenttia. Tässä pykälässä täsmennetään jätelain velvoitteita.

6 §
Materiaalikohtaiset kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet vuodelle 2008

Pakkaajan on lisäksi huolehdittava markkinoille saattamiensa pakkausten osalta siitä, että 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä:

1) kuitupakkausten jätteistä hyödynnetään vähintään 75 prosenttia ja kierrätetään vähintään 60 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
2) lasipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 60 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
3) metallipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 50 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
4) muovipakkausten jätteistä kierrätetään vähintään 22,5 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
5) puupakkauksista kierrätetään vähintään 15 prosenttia pakkausjätteiden painosta.

Selostus:

Jätelain 18 j §:ssä säädetään, että kaikesta pakkausjätteestä tulee hyödyntää keskimäärin yhteensä 61 painoprosenttia. Tässä pykälässä asetetaan yleisvelvoitetta täydentävät materiaalikohtaiset hyödyntämistavoitteet eri pakkausmateriaaleille.

7 §
Pakkausjätteen vienti

Jätteiden kansainvälisten siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta annetun EU:n neuvoston asetusten n:o 259/93 ja 1420/1999 mukaisesti yhteisöstä viety pakkausjäte lasketaan mukaan 4―6 §:ssä tarkoitettujen hyödyntämis- ja kierrätystavoitteiden saavuttamiseen vain, jos on vakuuttavaa näyttöä siitä, että hyödyntäminen ja kierrätys on tapahtunut sellaisten edellytysten vallitessa, jotka laajasti katsoen vastaavat asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.

Selostus:

Jos tuottajan tuottama pakkaus tai pakkausjäte viedään kokonaan EU:n ulkopuolelle, lasketaan se mukaan hyödyntämis- ja kierrätystavoitteiden noudattamista arvioitaessa vain, jos voidaan osoittaa hyödyntämisen ja kierrätyksen toteutuvan vastaavalla tavalla kuin mitä EU:n pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö edellyttää.

13 §
Pakkausmateriaalin merkintä

Pakkauksiin voidaan tehdä niiden keräyksen, uudelleenkäytön ja hyödyntämisen, mukaan lukien kierrätys, helpottamiseksi merkinnät niissä käytetyistä materiaaleista, jotta ne voidaan tunnistaa ja luokitella kyseisellä teollisuuden alalla. Jos pakkauksiin tehdään tällaisia merkintöjä, ne on tehtävä liitteen 2 mukaisesti. Pakkauksen merkintä tehdään joko itse pakkaukseen tai sen etikettiin. Merkinnän tulee olla sekä selvästi nähtävissä että luettavissa myös sen jälkeen, kun pakkaus on avattu.

Selostus:

Pykälä koskee pakkausmateriaaliin tehtäviä merkintöjä. Pykälästä on poistettu viittaus komission päätökseen 97/129/EY, jossa aiemmin säädettiin pakkauksiin tehtävistä merkinnöistä. Nyt merkintävaatimukset on sisällytetty suoraan tämän asetuksen liitteeseen 2, johon tässä pykälässäkin nyt suoraan viitataan.

 

Asianajaja, LL.M Sanna Suvanto
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy