Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta 463/2018

Lailla muutettiin lakia kiinteistönmuodostamisesta (554/1995, kiinteistönmuodostamislaki). Lakiin lisättiin säännökset sekä horisontaalisen että vertikaalisen ulottuvuuden sisältävästä kolmiuloitteisesta kiinteistönmuodostamisesta, lainhuudattamisesta, kiinnittämisestä sekä rekisteröimisestä kiinteistörekisteriin. Lisäksi kiinteistönmuodostamislakiin tehtiin teknisluonteisia muutoksia, joilla korjattiin laissa olevat vanhentuneet viittaukset yhteismetsälakiin (109/2003).

Lakimuutoksen taustalla oli mahdollistaa uuden kolmiuloitteiseksi määritellyn kiinteistörekisteriyksikön eli kolmiuloitteisen kiinteistön muodostamisen maanpinnan ala- ja yläpuoliseen tilaan asemakaava-alueella. Tavoitteena oli yksinkertaistaa ja joustavoittaa asemakaava-alueen suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista mahdollistamalla kiinteistöjen jakaminen myös korkeussuunnassa. Kolmiulotteisen kiinteistörekisteriyksikön käyttöönotto edellytti kiinteistönmuodostamislain lisäksi muutoksia myös kiinteistörekisterilaissa (392/1985) sekä maankäyttö-ja rakennuslaissa (132/1999) .

Tämä laki tuli voimaan 1.8.2018.

Ks. myös hallituksen esitys HE 205/2017 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 2, 20, 25, 85 ja 154 §, sellaisina kuin
niistä ovat 2 § osaksi laeissa 322/1999, 914/2011 ja 1134/2013, 20 § laeissa 322/1999 ja
914/2011, 25 § osaksi laissa 1188/1996 sekä 154 § osaksi laeissa 1159/2005 ja 914/2011,
seuraavasti:

2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä tai muuta yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä; kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus);

2) yhteisellä alueella aluetta, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin;

3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;

4) yleisellä alueella kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, loma- ja matkailualueeksi, suojelualueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin;

5) rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, jotka oli merkitty maarekisterissä samaan kylään;

6) maaoikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää isojaolla jakamattoman maa-alueen omistusyksikköä; sekä

7) vesioikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa, ennen isojakoa perustettua lahjoitusmaata, isojaossa valtiolle erotettua liikamaata, liikamaalle isojaon jälkeen perustettua uudistaloa, isojaon ulkopuolelle jätettyä valtion metsämaata sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää vesialueen omistusyksikköä, jonka omistusoikeutta ei ole jaettu.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain määritelmistä. Kiinteistönmuodostamislain 2 pykälän 1 kohdan ensimmäiseen lauseeseen lisättiin maininta siitä, että kiinteistöllä tarkoitetaan laissa maanomistuksen yksiköiden lisäksi myös muita kiinteistöinä kiinteistörekisteriin merkittäviä yksiköitä. Pykälän 2-7 kohdissa olevia määritelmiä ei muutettu.

20 §

Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue tai vaaka- ja pystysuunnassa ulottuvuuksiltaan ja sijainniltaan määrätty kokonaisuus (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä.

Luovutettu yhteinen alue muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta tai sen osasta voidaan lohkomalla muodostaa koskitila.

Selostus:

Pykälässä on määritelty lohkomisen sisältö ja tarkoitus sekä lisäksi määritelty yhteislohkominen. Pykälän 1 momenttiin lisättiin maininta siitä, että rekisteriyksiköistä voidaan rajoiltaan määrätyn alueen ohella myös "ulottuvuuksiltaan vaaka- ja pystysuunnassa määrätty kokonaisuus" muodostaa eri kiinteistöksi tai siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Muutoin pykälän sisältöä ei ole muutettu aiemmasta. Pykälän toisen virkkeen mukaan tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Silloin kun 3D-kiinteistöt muodostettaisiin lohkomalla ne yhdestä tai useammasta kaksiulotteisesta "peruskiinteistöstä", tulisi mainittua säännöstä tulkita 3D-kiinteistöjen osalta siten, että poikkeaminen on mahdollista vain saman peruskiinteistön tai samojen peruskiinteistöjen alueella.

25 §

Yhteisestä alueesta lohkominen saadaan suorittaa, jos osakaskiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka mainittujen kiinnitysten lisäksi vain yhteen osakaskiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä.

Yhteisestä alueesta lohkominen voidaan suorittaa myös silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta osakaskiinteistöjen kiinnityksistä kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentissa tarkoitetut kiinnitykset.

Yhteismetsälain (109/2003) 33 §:n 1 tai 2 momentin nojalla myytyä yhteismetsää tai yhteismetsästä luovutettua aluetta koskeva lohkominen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Selostus:

Pykälä sisältää säännökset panttioikeuden haltijan oikeudellisen aseman turvaamisesta yhteisen alueen lohkomisessa. Kiinteistönmuodostamislakia sovelletaan myös yhteismetsää koskeviin kiinteistötoimituksiin, jollei erikseen toisin säädetä. Kun yhteismetsälain (109/2003) 37 § sisältää oman säännöksen panttioikeuden haltijan oikeudellisen aseman turvaamisesta tilanteessa, jossa yhteismetsästä luovutetaan alue tai yhteismetsä myydään, ei myytyä yhteismetsää tai siitä luovutettua aluetta lohkottaessa ole tarpeen soveltaa kiinteistönmuodostamislain 25 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä. Kun aiempi yhteismetsälaki (37/1991) on kokonaisuudessaan kumottu vuonna 2003 voimaan tulleella uudella yhteismetsälailla, muutettiin pykälän 3 momentin viittaussäännöstä voimassa olevaa yhteismetsälakia ja sen vastaavia säännöksiä koskevaksi.

85 §

Jako-osakkaille, jotka siitä sopivat, saadaan muodostaa heille annettavista metsätalouden harjoittamiseen soveltuvista tiluksista yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvussa säädetään.

Selostus:

Kiinteistönmuodostamislain voimassa oleva 85 §:ää muutettiin teknisesti siten, että säännöksen sisältämä viittaus kumottuun yhteismetsälakiin (37/1991) korjattiin viittaukseksi voimassa olevaan yhteismetsälakiin 109/2003.

154 §

Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:

1) talousveden ottamiseen;

2) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

3) veden johtamiseen maan kuivattamista varten;

4) viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

5) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

6) ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen;

7) kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;

8) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;

9) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

10) jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä

11) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella; kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiulotteisena.

Jos 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena. Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä.

Rakennusrasitteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:ssä.

Selostus:

Pykälässä säädetään rasitetyypeistä, joita voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle. Pykälän 11 kohtaan on lisätty "kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiuloitteisena". Tämä mahdollistaa sen, että kiinteistölle kulkuyhteyttä varten tarvittava alue asemakaava-alueella voi jatkossa olla myös kolmiuloitteisesti määritelty. Lisäksi pykälän viimeiseen lauseeseen on lisätty viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin, kun se aiemmassa laissa oli ilmaistu sen enempää tarkentamatta: "Rakennusrasitteista säädetään erikseen".

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi