Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 484/2016

Selostus:

Asetusta ajantasaistettiin räjäytystyön tekijän ja johtajan sekä tehosteräjäytysten osalta. Asetuksella (484/2016) muutettiin valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Muutokset koskevat 2 §:ää, johon lisättiin uusi määritelmä, 3 luvun otsikkoa, 7 §:n räjäytystyön tekijää, 8 §:n räjäytystyön johtajaa ja 29 §:n tehosteräjäytyksiä. Voimaantulosäännökseen otettiin räjäytystyön johtajan kelpoisuutta koskeva siirtymäsäännös.

Muutokset liittyvät uuden panostajalain (423/2016) voimaantuloon. Panostajalaki uudistettiin kokonaisuudessaan, joten valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta oli tarpeellista muuttaa. Vaikka valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla, sillä on monia liittymäkohtia panostajalakiin.

Uudessa panostajalaissa tehosteräjäyttäjät on luokiteltu omaksi pätevyyskirjaluokakseen. Uudella luokittelulla haluttiin korostaa tehosteräjäytysten erityisluonnetta. Asetuksen muutoksilla tarkoituksena on edelleen korostaa tehosteräjäytyksen erityispiirteitä, jonka vuoksi määritelmiin lisättiin omaksi kohdakseen tehosteräjäytyksen määritelmä.

Muutokset koskevat myös räjäytystyön johtajana toimimisen edellytyksiä. Asetusta muutettiin siten, että jatkossa räjäytystyön johtajana asutulla alueella voi toimia ainoastaan panostajalain mukainen räjäytystyön vastuuhenkilö. Aikaisemmin edellytyksenä oli ylipanostajan pätevyyskirja ja kahden vuoden työkokemusvaatimus asutulla alueella toimimisesta.

Uuden panostajalain mukaisia pätevyyskirjaluokkia ovat tehosteräjäyttäjä, nuorempi panostaja, vanhempi panostaja, ylipanostaja ja räjäytystyön vastuuhenkilö. Asetuksen terminologia muutettiin vastaamaan uuden panostajalain pätevyyskirjaluokkia.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, muutetaan räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2011) 2 §, 3 luvun otsikko sekä 7, 8 ja 29 § seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) räjäytystyöllä käyttöpaikalla tehtäviä töitä, joissa käsitellään, käytetään ja säilytetään räjähteitä;
2) louhintatyöllä kallion tai mineraalien irrotusta ja siihen liittyviä töitä;
3) vaarallisella alueella räjäytyskohteen ympäristöä, jossa henkilö voi vahingoittua sinkoutumisen, tärinän, painevaikutuksen, kaasujen tai muun räjäyttämisestä johtuvan syyn vuoksi;
4) asutulla alueella aluetta, joka ulottuu 200 metrin etäisyydelle asutusta rakennuksesta tai paikasta, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee;
5) tehosteräjäytyksellä teatteri-, televisio- tai elokuvatuotannossa, konsertissa, yleisötilaisuudessa ja muussa vastaavassa tilaisuudessa toteutettua räjäytystä.

Maanalaisen louhintakohteen, joka on 100 metriä lähempänä sinne johtavan tunnelin suuaukkoa, katsotaan olevan asutulla alueella, jos tunnelin suuaukko on asutulla alueella. Muun maanalaisen louhintakohteen katsotaan olevan asutulla alueella, jos siitä etäisyys asuttuun rakennukseen tai paikkaan, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee, on alle 50 metriä.

Selostus:

Pykälässä on määritelty keskeisimmät räjäytys- ja louhintatyöhön liittyvät käsitteet, johon lisättiin tehosteräjäytysten määritelmä. Tehosteräjäytyksillä tarkoitetaan teatteri-, tv- ja elokuvatuotannoissa, konserteissa, yleisötilaisuuksissa ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa toteutettuja tehosteräjäytyksiä. Määritelmä selventää nykyisen räjäytystyön määritelmää kun tehosteräjäytykset mainitaan omana kohtanaan.

3 luku
Räjäytystyön tekijä ja johtaja

7 §
Räjäytystyön tekijä

Räjähteitä saa käsitellä ja käyttää tehosteräjäyttäjän, nuoremman panostajan, vanhemman panostajan, ylipanostajan tai räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjan saanut henkilö ja hänen välittömässä valvonnassaan muu henkilö, jolla on kyseiseen räjäytystyöhön riittävä ammatillinen osaaminen.

Se, jolla on vanhemman panostajan pätevyyskirja, saa käyttää räjähteitä asutulla alueella muualla kuin kaivoksessa enintään 500 kilogrammaa vuorokaudessa ja enintään 10 kilogrammaa panostilassa.

Se, jolla on nuoremman panostajan tai räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja, saa pätevyyskirjan osoittamissa töissä käyttää räjähteitä enintään 25 kilogrammaa vuorokaudessa ja enintään kilon panostilassa. Asutulla alueella nuorempi panostaja ja räjäytystyön vastuuhenkilö saavat kerrallaan räjäyttää vain yhden panoksen, jossa räjähdysainemäärä ei ylitä seuraavia määriä:

Selostus:

Pykälään tehtiin terminologisia muutoksia johtuen uudesta panostajalaista. Pykälässä mainitut tehosteräjäyttäjät eivät tee samanalaisia räjäytys- ja louhintatöitä kuin muut panostajanpätevyyskirjan haltijat. Heillä on kuitenkin oikeus tehostetöissä käsitellä ja käyttää räjähteitä.

Pykälässä määritellään uutena asiana räjäytystyön vastuuhenkilön osalta räjähteisiden määrällinen käyttöraja. Räjäytystyön vastuuhenkilöä ja nuorempaa panostajaa koskevat määrällisesti samanlaiset räjähteiden käyttöoikeudet. Tämä koskee tilannetta, jossa henkilö on hakeutunut räjäytystyön vastuuhenkilön koulutukseen insinööri- tai muun vastaavan tutkinnon perusteella ja hän on edellytysten mukaisesti suorittanut nuoremman panostajan kurssin. Jos henkilöllä on ylipanostajan ja räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjat, ei räjähteiden käytön määrän suhteen ole määrällisiä rajoituksia, koska ylipanostajien oikeutta räjähteiden käyttöön ei ole rajoitettu. Samalla tavalla, jos henkilöllä on vanhemman panostajan pätevyyskirja ja räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja, määräytyy räjähteiden käyttöoikeus vanhempaa panostajaa koskevien määrällisten rajoitusten mukaisesti. Henkilön oikeudella käyttää tietty määrä räjähteitä on merkitystä erityisesti asutulla alueella. Jos asutulla alueella halutaan käyttää räjähteitä ilman määrällisiä rajoituksia, tulee vastuupanostajalla olla lisäksi ylipanostajan pätevyyskirja. Riittävää ei siten ole, että henkilöllä on räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja.

8 §
Räjäytystyön johtaja

Räjäytystyötä johtaa ja valvoo työpaikalla räjäytystyön johtaja. Räjäytystyötä ei saa aloittaa ennen kuin räjäytystyön johtaja on nimetty. Räjäytystyön johtajan nimi on ilmoitettava työmaan työntekijöille ja pidettävä työmaalla nähtävillä.

Räjäytystyön johtaja hyväksyy räjäytyssuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset sekä huolehtii suunnitelman toteuttamisesta.

Asutulla alueella muualla kuin kaivoksessa toimivalla räjäytystyön johtajalla on oltava räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja. Muussa räjäytystyössä räjäytystyön johtajalla on oltava vanhemman panostajan pätevyyskirja.

Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa räjäytystyössä
saa räjäytystyön johtajana toimia henkilö, jolla on vähintään nuoremman panostajan
pätevyyskirja.

Selostus:

Pykälään tehtiin terminologisia ja asiallisia muutoksia, jotka johtuvat uudesta panostajalain toimeenpanosta. Asiallisena muutoksena pykälään otettiin asutulla alueella räjäytystyön johtajana toimivan henkilön pätevyysvaatimuksia. Panostajalain mukainen pätevyys on kokonaan uusi. Uuden pätevyyskirjaluokan käyttöön ottamisella halutaan korostaa räjäytystyön suunnitelmallisuutta, johtamista ja siinä tarvittavaa ammattitaitotaitoa. Räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjan saamiseksi henkilön tulee suorittaa noin viikon mittainen koulutus, jossa keskitytään erityisesti työn johtamiseen ja suunnitteluun sekä suorittaa koulutuksen jälkeen kuulustelu. Lisäksi edellytetään 24 kuukautta työkokemusta räjäytys- ja louhintatyössä asutulla alueella. Työkokemuksesta vähintään kolme kuukautta tulee olla maanpäällisestä räjäytys- ja louhintatyöstä.

29 §
Tehosteräjäytykset

Tehosteräjäytyksissä on käytettävä mahdollisimman sopivaa panosta ja kiinnitettävä huomiota räjäytyksen ajoitukseen, palo-, paine- ja sirpalevaaraan ja erityisesti sisätiloissa räjäytettäessä pölyräjähdyksen vaaraan.

Selostus:

Pykälää muutettiin niin, että sen aikaisempi sanamuoto mahdollisimman pienestä panoksesta korvattiin mahdollisimman sopivalla panoksella, joka kuvaa paremmin tehosteräjäytyksissä käytettävien räjähteiden määrää. Liian pieni panos voikin olla tietyissä tilanteissa vaarallinen, joten sopiva on näin ollen terminä parempi ilmaisu.
————
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.
Tämän asetuksen 8 §:n 3 momentin estämättä saa asutulla alueella räjäytystyön johtajana toimia henkilö, jolla on ylipanostajan pätevyyskirja ja vähintään kahden vuoden kokemus ylipanostajana tai panostajana asutulla alueella toimimisesta, 31 päivään joulukuuta 2019.

Selostus:

Asetus tuli voimaan 1.9.2016.

Voimaantulosääännökseen lisättiin siirtymäsäännös, jolla määritellään räjäytystyön johtajina toimivien ylipanostajien asema. Uusi räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja vaaditaan asutulla alueella toimivilta räjäytystyön johtajilta 1.1.2020 alkaen. Siihen asti nykyiset ylipanostajat voisivat toimia näissä tehtävissä jos he täyttävät kahden vuoden työkokemusvaatimuksen asutulla alueella työskentelystä. Siirtymäsäännös on tarpeen, jotta uusia räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirjan hankkivia henkilöitä ehditään kouluttaa tarpeeksi ennen asetuksen täysimääräistä soveltamista.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 2229
johan.prahl@hpp.fi