Vuosiloma
- Uutiset
4.3.2021 13.00
Lomapalkan huomiominen käyttövaraa laskettaessa - hovioikeus poisti oikeusavun omavastuuosuudenKO:n päätöstä sekä oikeusaputoimiston päätöstä ja taloudellista selvitystä muutettiin siten, että hakijan perusomavastuu on 0 prosenttia ja sitä sovelletaan taannehtivasti 16.7.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaanKantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
20.10.2020 11.00
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei kantaja ollut työsuhteessa sukuyhtiöön eikä saatava ollut vanhentunutKantajan saatava osakeyhtiöltä ei ollut vanhentunut työsopimuslain eikä vuosilomalain nojalla ja asia oli palautettava käsiteltäväksi KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
20.7.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu italialaisen rauhantuomarin palkkausta koskevassa riidassaEnnakkoratkaisupyyntö – Tutkittavaksi ottaminen – SEUT 267 artikla – Kansallisen tuomioistuimen käsite – Arviointiperusteet – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2003/88/EY – Soveltamisala – 7 artikla – Palkallinen vuosiloma – Direktiivi 1999/70/EY – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 2 ja 3 lauseke – Määräaikaisen työntekijän käsite – Rauhantuomarit ja varsinaiset tuomarit – Erilainen kohtelu – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asiallisten syiden käsite - Uutiset
8.6.2020 8.56
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työaikadirektiivin tulkinnasta - palkalliset erityisvapaat, joiden perusteella työntekijä voi olla poissa työstä huolehtiakseen tietyistä tarpeista ja velvoitteistaTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 5 (viikottainen lepoaika) ja 7 artiklaa (vuosiloma) on tulkittava siten, että niitä ei sovelleta kansalliseen säännöstöön, jonka mukaan työntekijät eivät voi käyttää kyseisessä säännöstössä säädettyjä erityisvapaita päivinä, joina kyseisten työntekijöiden on työskenneltävä, jos ne tarpeet ja velvoitteet, joihin näillä erityisvapailla vastataan, osuvat kyseisissä artikloissa tarkoitettujen viikoittaisten lepoaikojen tai palkallisen vuosiloman ajalle. - Uutiset
12.5.2020 12.31
Hallitus esittää: Työnantajan mahdollisuutta poiketa väliaikaisesti työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatketaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessaValtioneuvosto esittää, että valmiuslain nojalla annettua asetusta työaikaa, vuosilomia ja työntekijän noudatettavaa irtisanomisaikaa koskevista poikkeusjärjestelyistä jatketaan 30. kesäkuuta 2020 asti. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan akuuttiin henkilöstövajaukseen - Uutiset
20.4.2020 14.17
Seppo Koskinen: Korona ja vuosiloman antaminenKirjoituksessa esitellään ja kommentoidaan vuosilomalakia ja sen antamia mahdollisuuksia työnantajalle toimia koronatilanteessa vuosilomien antamisen kannalta joustavasti. Työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiä ei kirjoituksessa käsitellä. - Uutiset
7.4.2020 8.44
Ohje vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten poikkeuksista sote-alallaSTM on antanut ohjeen siitä, keihin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin voidaan soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten väliaikaisia poikkeuksia. - Uutiset
3.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi työnantajan oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli näytetty, että kantajalle oli 31.7.2017 lukien määrätty työntekovelvoite. Mainituissa oloissa kantajan olisi tullut annetun ohjeistuksen mukaan selvittää työnantajalta uusi työkohde. Kun hän ei ollut näin tehnyt, eikä hän ollut ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, oli yhtiöllä ollut oikeus pitää työsuhdetta seitsemän päivän luvattoman poissaolon johdosta purkautuneena. Kun otettiin huomioon se, että vastaajayhtiö oli yksiselitteisesti kehottanut kantajaa palaamaan töihin maanantaina 31.7.2017 ja että kantaja oli työskennellyt vastaajayhtiössä vuodesta 2013 lukien ja ennen työsuhteen purkautumista täysipäiväisesti kesällä 2017, kantajalla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että vastaajayhtiöllä ei olisi tarjota hänelle töitä ja että hänellä olisi velvollisuus aloittaa työt vuosiloman jälkeen vasta työnantajan erillisen kutsun johdosta ja siinä yhteydessä osoittamassa työkohteessa. Vastaajayhtiöllä ei ollut myöskään näissä olosuhteissa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään kantajan poissaolon tarkempaa syytä, johon kantajan taholla oli mitä ilmeisimmin vaikuttanut tyytymättömyys lomarahakiistan lopputulokseen. Kantajalla ei ollut ollut estettä ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Kantajan kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta kantajalle ja Suomen valtiolle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta. (KKO on kumonnut HO:n tuomion 23.9.2021. Ks. KKO:2021:66) - Uutiset
18.3.2020 11.42
Työnantajalle mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissaValtioneuvosto antoi tiistaina (17.3) valmiuslain nojalla asetuksen, jolla pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. - Uutiset
17.3.2020 8.35
Työtuomioistuin ratkaisu vakuutusalan toimihenkilön vuosiloma-ajan palkan laskemisestaAsiassa oli kysymys siitä, mitä prosenttilukua prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskemisessa tuli käyttää, kun vakuutusalan toimihenkilölle kertyi vähintään 10 vuotta jatkuneen työsuhteen johdosta vuosilomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, mutta lomanmääräytymisvuodessa kertyneiden lomapäivien määrä oli vähemmän kuin täydet 36 päivää. Vakuutusväen Liiton kanteessa vaadittiin työtuomioistuinta vahvistamaan, että vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan määräyksen mukaan edellä tarkoitettu prosenttiluku oli 13,78 riippumatta siitä, kuinka monta vuosilomapäivää toimihenkilö oli tosiasiassa ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana. Kanne hylättiin. - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. - Uutiset
26.2.2020 8.21
Työtuomioistuin: Lomaltapaluuraha voitiin jättää maksamatta linja-autonkuljettajien oltua poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänäLinja-autonkuljettajat A ja B olivat olleet vuosilomalla. Kumpikin oli poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänään. Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kuljettajilla olisi ollut työnantajan suostumus poissaoloon työstä edellä tarkoitettuna päivänä. Työnantajayhtiöiden ei siten katsottu rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään lomaltapaluurahan maksamatta A:lle ja B:lle. - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.49
Julkisasiamies: Onko työntekijällä oikeus palkalliseen vuosilomaan irtisanomispäivän ja työskentelyn uudelleenaloittamispäivän väliseltä ajanjaksolta, kun on todettu, että kyseinen työntekijä on irtisanottu laittomasti tästä työstä?Bulgarialaiset ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty kahdessa eri menettelyssä, joista ensimmäisessä vastakkain ovat QH ja Varhoven kasatsionen sad na Republika Bulgaria (ylin tuomioistuin, Bulgaria) ja toisessa CV ja tämän aiempi työnantaja, Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo. Vaikka näitä ennakkoratkaisupyyntöjä ei ole yhdistetty käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta varten, näissä oikeudenkäynneissä esille tulevat kysymykset ovat samankaltaisia. Tämän vuoksi näissä molemmissa asioissa on esitetty vain yksi ratkaisuehdotus.