Vuosiloma
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Sairauspoissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen valossa – Onko tarvetta muuttaa Suomen vuosilomalakia?16.2.2017, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään niitä unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja, jotka kirjoittajan mukaan olisi tullut ottaa huomioon muutettaessa vuosilomalakia vuonna 2013. Erityisesti kirjoituksessa keskitytään niihin ennakkoratkaisuihin, jotka koskevat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vaikutusta vuosiloman pituuteen, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Ne vuosilomalain säännökset, joihin käsiteltävät tapaukset todennäköisesti vaikuttavat, ovat: työssäolon veroinen aika (7 §), vuosiloman...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Pitkäaikainen työkyvyttömyys ja vuosiloma27.10.2016, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään kahta unionin tuomioistuimen kesällä 2016 antamaa tuomiota (Maschek (C-341/15) ja Sobczyszyn (C-178/15)), jotka molemmat käsittelevät työaikadirektiivin (2003/88/EY) 7 artiklan tulkintaa. Kyseinen artikla koskee työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan. Kummassakin tapauksessa oli kysymys työkyvyttömyyteen perustuvan poissaolon ja vuosiloman suhteesta. Työaikadirektiivin 7 artikla on työllistänyt EUT:ta varsin usein.
- Lakikirjasto > OikeustietoRikkilä, Petri: Työnantajan oikeus määrätä vuosiloman pidosta irtisanomisajallaOikeustieto 1/2016 s. 10 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/2013: pitkäaikaisten poissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen ja lomakorvaukseen (EUT:n tapaukset Neidel ja Heimann/Toltschin)16.4.2013, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” vuoden ensimmäisessä osassa tarkastellaan vuosilomadirektiivin 7 artiklan tulkintaa koskevia EUT:n ratkaisuja Neidel ja Heimann/Toltschin. Tämän jälkeen kirjoittaja tarkastelee edellä mainittujen tapausten vaikutuksia vuosilomalakiin ja sen muutoksiin.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/20122.5.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään vuosiloman määräytymisperusteita Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun valossa. Ennakkoratkaisupyyntö koski työaikadirektiivin 7 artiklan tulkintaa. Pääasiassa työntekijä oli menettänyt oikeutensa vuosilomaan oltuaan työtapaturman vuoksi sairauslomalla yli vuoden. Tämä on ensimmäinen artikkeli Mauri Saarisen artikkelisarjassa, jossa käsitellään neljännesvuosittain Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja työ- ja sosiaalioikeudellisissa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Lääkärin asema työn suorittajana – työntekijä, virkamies vai yrittäjä?7.6.2010, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan lääkäreiden työn tekemisen statusta ensin palvelussuhdelainsäädännön ja vuosilomalain, sitten verolainsäädännön ja kolmanneksi eläkelainsäädännön perusteella. Vuosilomalaki on valikoitunut kohteeksi siitä syystä, että lääkäreiden työn suorittamisen statusta on oikeuskäytännössä usein arvioitu juuri tämän lain kannalta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten vuosilomaetuudet uudessa vuosilomalaissa3.10.2005, Asiantuntija-artikkeliUudessa vuosilomalaissa muutettiin erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden vuosilomaetuuksia. Uuden lain yhtenä tarkoituksena oli parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa. Heitä koskevat erityissäännökset säädettiin ottaen huomioon erityisesti asiaa koskevat EU-direktiivit. Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuudet määräytyvät joko vuosilomalain yleisten ansaintasääntöjen tai lain 8 §:ssä säädetyn vapaan perusteella. Vuosiloman yleiset...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksien kansainväliset perusteet ja uusi vuosilomalaki26.9.2005, Asiantuntija-artikkeliUuden vuosilomalain tavoitteena oli saattaa Suomen vuosilomalainsäädäntö vastaamaan erityisesti yhteisöoikeuden uusia vaatimuksia. Yksi keskeinen tavoite oli parantaa määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksia ja turvata vähän työskenteleville oikeus halutessaan vapaaseen. Työministeriön lakia koskevan esitteen mukaan uusi vuosilomalaki parantaa erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia sekä tuo joustavuutta loman ajankohtaan. Lain...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo – Risikko, Päivi: Vuosilomalaki 162/20051.6.2005, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa käydään läpi 1.4.2005 voimaan tulleen uuden vuosilomalain säännökset ja verrataan lakia aiempaan vuosilomalakiin.
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Vuosilomalaki ja pelaajaOikeustieto 6/1996 s. 7 – 8, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
7.3.2024 11.30
Hovioikeus: Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden takia (ään.)KO oli vahvistanut, että Suomen kansallisooppera ja -baletti sr oli rikkonut kantajan työsuhteessa noudatettavan vuosilomalain 5 luvun 25 §:n 2 momenttia evätessään kantajalta oikeuden vuosiloman siirtoon 3. - 6.6.2016 ja 6. -13.7.2016 sairauslomien perusteella. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kantajalla ollut työkyvyttömyytensä takia oikeus siirtää vuosilomaansa siltä osin kuin kyse oli ollut työehtosopimukseen perustuvasta, vuosilomalaissa säädettyä pidemmästä vuosilomasta. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä kantajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa vuosilomakorvaukseen. Kantajan kanne tuli eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä sen vuoksi hylätä ja kantaja velvoittaa korvaamaan Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2024) - Uutiset
18.1.2024 16.00
EUT: Työntekijä, joka ei voi pitää kaikkia palkallisia vuosilomapäiviään ennen irtisanoutumistaan, on oikeutettu korvaukseen palkallisten vuosilomien sijastaJäsenvaltiot eivät voi vedota julkisten menojen valvontaan liittyviin syihin rajoittaakseen tätä oikeutta. - Uutiset
15.12.2023 11.00
EUT: EU-lainsäädäntö ei edellytä, että palkallisen vuosiloman aikana karanteeniin asetettu työntekijä voi siirtää lomaansaKaranteenia ei voi verrata sairauteen. - Uutiset
13.9.2023 9.15
KHO: Valmiussääntelyn perusteella annetusta vuosiloman perumisilmoituksesta ei voinut valitttaaAsiassa oli ratkaistavana, oliko työsuhteessa sairaanhoitopiirin palveluksessa olevalle muutoksenhakijalle valmiussääntelyn perusteella annettu vuosiloman perumisilmoitus ollut sellainen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (hallintoprosessilaki) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomaisen hallintoasiassa tekemä päätös, johon sai valittamalla hakea muutosta. Lisäksi oli arvioitava, mikä merkitys oli annettava valmiuslain 130 §:n muutoksenhakusäännökselle. Mikäli päätöksestä ei ollut voinut valittaa, sitä koskeva valitus oli jätettävä hallintoprosessilain 81 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tutkimatta. - Uutiset
7.9.2023 11.55
Vierashuoneessa VT, LL.M. Anu-Tuija Lehto: Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden vaikutus vuosilomalain tulkintaanKolme tapausta työtuomioistuimesta - Uutiset
23.5.2023 14.00
Työaika: Työtuomioistuin hylkäsi ammattiliittojen vahvistusvaatimukset losseja koskevan työehtosopimuksen tulkinnastaPalvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välinen losseja koskeva työehtosopimus 1.2.2018-31.1.2021 - Uutiset
23.5.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Yhtymähallitus oli voinut harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksen tälle kertyneiden ylitöiden johdostaYhtymähallitus oli 25.1.2022 päättänyt muuttaa ylilääkärin kokonaispalkan tehtäväkohtaiseksi palkaksi ja korvata tälle kertyneet ylityöt rahana perustuen arviolaskelmaan, jonka mukaan arvio vuosien 2020–2021 ylityökorvauksesta oli noin 40 000 euroa. HAO katsoi, että yhtymähallitus oli voinut virkamääräyksessä määritellyn kokonaispalkan estämättä harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksia kertyneiden ylitöiden johdosta vuosilta 2020–2021. Yhtymähallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. (Ei lainvoim. 23.5.2023) - Uutiset
28.4.2023 16.00
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaanTietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijän osa-aikaeläkejärjestelmän mukaisen työskentelynsä perusteella saavuttama oikeus palkalliseen vuosilomaan raukeaa lomavuoden lopussa tai myöhempänä ajankohtana, kun työntekijä on sairauden vuoksi estynyt pitämästä lomaansa ennen vapaallaolovaihetta myös silloin, kun kyse ei ole pitkäaikaisesta poissaolosta. - Uutiset
23.3.2023 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi kaupan työehtosopimusta: Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta- TT 2023:18: A:n loma oli vuosilomalain 25 §:n nojalla tullut siirtää myöhempään ajankohtaan, ja työnantaja oli siten menetellyt työehtosopimuksen (1.2.2020–31.1.2022) 20 §:n 3 kohdan vastaisesti määrätessään loman alkamaan 4.5.2020.
- TT 2023:19: Työnantaja ei ollut voinut kieltäytyä vuosiloman siirrosta ilman että se oli ensin tarjonnut A:lle työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2020) tarkoitettuja, A:lle soveltuvia ja työterveyslääkärin suosittelemia muokattuja tai kevennettyjä työtehtäviä loman siirtämisen edellytyksenä.