Vuosiloma
- Uutiset
8.1.2020 9.00
Ateriaetu ei ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu matkatoimistoalallaMatkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–30.4.2021) osana noudatettavan palkkasopimuksen 11 §:n ateriaetua koskevaa määräystä oli tulkittava siten, ettei ateriaetu ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu. Työtuomioistuin hylkäsi AKT:n kanteen. (Ään.) - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
21.11.2019 15.30
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla yhtiö oli velvoitettu suorittamaan työntekijöille työajan tasauslisää, lomapalkan ja lomarahan erotusta ja työehtosopimuksen mukaisia viikkoylityökorvauksia pitämättömistä työajan tasausvapaistaTyöntekijöiden kanne oli perustunut siihen, ettei työnantaja ollut maksanut työnantajaa yleissitovuuden perusteella velvoittavan työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamislisiä ("pekkasvapaat" ja niistä suoritettava ansion vähentymisen korvaus) työntekijöille, ja näin ollen työntekijöille oli syntynyt palkkasaatavia maksamattomista työajan tasauslisistä sekä niiden johdannaisena lomapalkka- ja lomarahasaatavia ja ylityökorvauksiin perustuvia saatavia. Vastaajayhtiö oli kiistänyt kanteen vedoten siihen, että työnantajan ja työntekijöiden välillä oli tehty paikallinen sopimus kokonaispalkkauksesta, jonka mukaisesti työntekijöille maksettiin palkkaa tunti tunnilta 8 tuntia päivältä ja tämän mukaisesti TESin vähimmäispalkkaa suurempi tuntipalkka sisälsi myös kanteessa tarkoitetut lisät. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 9.21
Unionin tuomioistuin antoi ennakkoratkaisun työtuomioistuimelle työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan tulkinnasta riidoissa, jotka koskevat työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaansa sairaustapauksessaEUT katsoo tiistaina (19.11.) antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohta ole esteenä kansallisille säännöstöille ja työehtosopimuksille, joiden nojalla myönnetään sellaisia palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät kyseisessä säännöksessä säädetyn neljän viikon vähimmäisajan, mutta joissa ei sallita kyseisten vuosilomapäivien siirtämistä sairauden johdosta. EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että sitä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa on kyse tällaisista kansallisista säännöstöistä ja työehtosopimuksista. - Uutiset
18.11.2019 16.00
Yhtiön edustajille sakot ylitöiden teettämisestä ja työaikakirjanpidon laiminlyönnistä - hovioikeus vapautti yhtiön tuomitusta 18 914 euron menettämisseuraamuksesta valtiolleYlitöitä oli teetetty 111,5 – 694,75 tuntia yli suurimman sallitun ylityömäärän. Ylityöt olivat vaarantaneet yhtiön työntekijöiden terveyden, minkä lisäksi ne olivat olleet omiaan vaarantamaan myös työntekijöiden turvallisuuden työssä. HO tuomitsi rakennusliikkeen toimitusjohtajan A:n ja yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneen työnantajan edustajan B:n sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta (1.5.2013 - 27.12.2016) ja työaikasuojelurikoksesta (1.5.2013 - 16.6.2017). A tuomittiin 30 ps ja B 40 ps rangaistukseen. Koska yhtiön ei ollut selvitetty saaneen A:n ja B:n syyksi luetun työturvallisuusrikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä, syyttäjän esittämä menettämisseuraamus oli hylättävä. (Ks. KKO:2021:52: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
17.10.2019 14.03
Hovioikeudessa arvioitiin jalkapalloilijoiden vuosiloma- ja pelaajasopimuksen ehtoja - käräjäoikeuden ratkaisua muutettiin maksettavaksi tuomittujen vuosilomapalkan / -korvauksen osaltaTuomiossa pohdittiin, oliko pelaajille ilmoitettu vuosilomasta, oliko loma voitu määrätä alkavaksi lauantaina, oliko pelaajille määrätty harjoitteluvelvoite vuosiloman ajalle sekä loma-ajanjaksoja ja niiden yhdenjaksoisuutta. HO totesi, että 19.12.2015 ollutta lauantaipäivää ei voitu pitää lomapäivänä ja että tältä osin pelaajilla oli oikeus vaatimiinsa korvauksiin. Muilta osin HO katsoi KO:n tavoin, että pelaajille oli annettu vuosilomalain ja pelaajasopimuksen ehtojen mukaisesti vuosiloma asiassa todetuin tavoin. Siltä osin kuin lomaa ei ollut voitu pitää, oli maksettu vuosilomakorvaus. Tätä arviota ei muuttanut se, että palloseuran antamiin palkkatodistuksiin ei ollut tehty merkintää maksetusta lomapalkasta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
20.9.2019 10.35
KHO:n ratkaisu sivutoimisen vankilalääkärin palvelussuhderiidassaHallintoriita – Valtion virkamies – Virkasuhteen vahvistaminen – Virkasuhteeseen liittyvä vaatimus lomapalkasta – Viivästyshyvitys - Uutiset
17.6.2019 16.00
Hovioikeuden kolme työntekijöiden palkkaetuja koskevaa tuomiota - kyse myös tuomioistuimen toimivallastaYhtiö oli kaikissa tapauksissa esittänyt riittävän näytön siitä, että työntekijöille oli maksettu vähintään vuosilomalain 9 §:n mukainen säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työntekijöiden valitukset hylättiin. Kaikissa kolmessa asiassa oli kyse myös siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään asian vai kuuluiko se työtuomioistuimen toimivaltaan. HO katsoi, että yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sen, olivatko työntekijät saaneet vuosilomalain 9 §:n 1 momentin mukaisen lomapalkan eli säännönmukaisen tai keskimääräisen palkkansa. Muilta osin KO:n ei olisi tullut tutkia kanteita. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
5.6.2019 8.15
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus palkallisten vuosilomapäivien siirtämisestäJulkisasiamies ehdottaa, että unionin tuomioistuin vastaa Suomen työtuomioistuimen esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin, että tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaisille kansallisille säännöstöille tai työehtosopimuksille, joista seuraa, että palkallisia vuosilomapäiviä, jotka ylittävät neljän viikon ajan, ei voida siirtää, jos ne ovat päällekkäisiä sairauslomapäivien kanssa. - Uutiset
29.4.2019 9.27
KHO:n ratkaisu lomituspalvelutehtävistäAsiassa oli ratkaistavana, oliko Mela voinut päättää, että A:n tilalle vuosilomalomituksen aikana vuorokausittain tehdyistä neljästä käynnistä kaksi oli lomituspalvelulain 8 c §:n mukaisia valvontakäyntejä, jolloin niistä oli voitu periä lomituspalvelulain 28 a §:n 1 momentin mukainen valvontakäyntimaksu, vai oliko käyntien katsottava kuuluvan lomituspalvelulain 8 b §:n mukaisiin maksuttomiin lomituspalvelutehtäviin kuten kaksi muutakin käyntiä. KHO katsoi, että tilan kaikkien neljän ruokintakerran toteuttaminen oli eläinten välttämätöntä hoitotyötä, ja niihin liittyvät käynnit tilalla kuuluivat siten lomituspalvelulain 8 b §:n mukaisiin lomituspalvelutehtäviin. Sovellettavaksi eivät täten tulleet lomituspalvelulain valvontakäyntejä ja niiden maksullisuutta koskevat 8 c §:n ja 28 a §:n säännökset. - Uutiset
14.3.2019 14.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta palkallisen vuosiloman määrittämistä koskevassa riidassaPyyntö on esitetty itävaltalaisessa asiassa, joka koskee sitä, että työntekijöiden palkallista vuosilomaa koskevan oikeuden määrittämisessä otetaan huomioon näiden työntekijöiden aikaisemmat palvelusajat muiden työnantajien palveluksessa vain osittain. EUT lausui asiassa ennakkoratkaisunaan, että SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen (EU) 492/2011 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan määritettäessä sitä, onko työntekijällä, jonka osalta on täyttynyt yhteensä 25 palvelusvuotta, oikeus viiden viikon pituisen palkallisen vuosiloman korotukseen kuuden viikon pituiseksi, palvelusvuodet, jotka ovat täyttyneet yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen nykyisen työnantajan kanssa solmittua työsuhdetta, otetaan huomioon enintään viiden palvelusvuoden ajalta, vaikka niiden tosiasiallinen määrä olisi suurempi kuin viisi vuotta. - Uutiset
14.3.2019 8.27
Vuosilomalain muutos 1. huhtikuutaMuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. - Uutiset
13.3.2019 14.47
Työtuomioistuin: Työnantaja ei menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vähentäessään määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivätTyönantaja oli vähentänyt määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivät. Huomioon ottaen työehtosopimuksen sanamuodon sekä sen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
1.2.2019 8.00
Työtuomioistuin tuomitsi lomarahoja tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille maksamatta jättäneen yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja asianajan korvaamaan yhteisvastuullisesti Tehyn oikeudenkäyntikulujaVastaajayhtiön katsottiin toimineen työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut maksanut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:ssä tarkoitettua lomarahaa tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille. Kysymys myös oikeudenkäyntiasiamiehen velvollisuudesta korvata päämiehensä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Työtuomioistuin katsoi, että asianajajana toimivan vastaajan avustajan olisi pitänyt tietää, että vastauksessa ja vielä yksilöityjen kirjallisten lausumapyyntöjen jälkeenkin valmisteluistunnossa 22.10.2018 esitetyt vaatimukset olivat joko lakiin perustumattomia tai muutoin työtuomioistuimeen kuulumattomia ja ettei asiassa ollut ollut kysymys työehtosopimuksen tulkintakanteesta, jossa vastaaja voisi riitauttaa työehtosopimuksen määräyksen oikean tulkinnan. Asian oikeudellinen arvio oli siten tältä osin ollut ilmeisen virheellinen. Myös pyrkimys peruuttaa istuntokäsittely 21.11.2018 oli pyynnön sisältö ja ajoitus huomioon ottaen tehty asian käsittelyn viivästyttämistarkoituksessa. Tuomio oli yksimielinen. - Uutiset
27.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä takaisinottovelvollisuutta - irtisanottujen työntekijöiden kanne voitiin hylätäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut valittajien työsopimusten irtisanomiseen ilmoittamansa taloudelliset ja tuotannolliset syyt vai olisiko heidät tullut sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä toisiin tehtäviin tai olisiko valittajien irtisanomista tullut lykätä yhtiön tiedossa olleen kesäajan vuosilomansijaisten tarpeen vuoksi. Toissijaisesti oli kysymys yhtiön takaisinottovelvollisuudesta. Mikäli valittajat oli irtisanottu ilman laillista perustetta, kysymys oli heille työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta tai vahingonkorvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
14.12.2018 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu osa-aikaisen lomautuksen huomioon ottamisesta vuosilomapalkassa ja tulkintatuomioiden ajallisista vaikutuksistaTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa ja EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan työehtosopimuksissa voidaan määrätä, että palkan aleneminen, joka johtuu siitä, että viitekauden aikana on osa-aikaisten lomautusten vuoksi ollut päiviä, jolloin tosiasiallista työtä ei ole tehty, otetaan huomioon, mistä seuraa, että työntekijä saa sen neljän viikon vähimmäisvuosiloman, johon hänellä kyseisen 7 artiklan 1 kohdan perusteella on oikeus, ajalta lomapalkan, joka on hänen työskentelyjaksoilta saamaansa tavanomaista palkkaa alhaisempi. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin tekstin ja tarkoituksen valossa siten, että työntekijöille kyseisen 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn vähimmäisvuosiloman perusteella maksettu lomapalkka ei ole heidän tosiasiallisilta työskentelyjaksoilta saamansa tavanomaisen palkan keskiarvoa alhaisempi. Tämän tuomion ajallisia vaikutuksia ei ole syytä rajoittaa ja unionin oikeutta on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansalliset tuomioistuimet suojelevat kansallisen oikeuden perusteella työnantajien perusteltua luottamusta siihen, että kansallisten ylimpien tuomioistuinten oikeuskäytäntö, jossa on vahvistettu rakennusalan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten laillisuus, pysyy voimassa. - Uutiset
20.11.2018 14.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työaikadirektiivin soveltamisesta sijaisvanhemman työhönTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 1 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12.6.1989 annetun direktiivin 89/391/ETY 2 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei direktiivin 2003/88 soveltamisalaan kuulu sijaisvanhemman työ, joka muodostuu viranomaisen kanssa solmitun työsuhteen puitteissa siitä, että sijaisvanhempi ottaa lapsen kotiinsa ja osaksi perhettään ja huolehtii keskeytyksettä kyseisen lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja kasvatuksesta. - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseenTyöaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
6.11.2018 15.17
Unionin tuomioistuin: Työntekijä ei voi automaattisesti menettää oikeuttaan palkalliseen vuosilmomaanTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artikla on esteenä kansalliselle säännöstölle siltä osin kuin kyseinen säännöstö merkitsee sitä, että jos työntekijä ei ole pyytänyt ennen työsuhteen päättymisajankohtaa saada käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, asianomainen menettää automaattisesti – ja ilman, että ensin tarkistettaisiin, onko työnantaja antanut työntekijälle tosiasiallisesti mahdollisuuden käyttää oikeuttaan lomaan ennen työsuhteen päättymistä muun muassa tiedottamalla hänelle asiasta riittävästi – ne palkalliset vuosilomapäivät, joihin hänellä oli oikeus unionin oikeuden nojalla työsuhteen päättyessä, ja vastaavasti oikeutensa saada rahallinen korvaus tästä pitämättä jääneestä palkallisesta vuosilomasta. - Uutiset
1.11.2018 14.32
Hallituksen esitys: Työntekijälle neljän viikon vuosiloma sairauspoissaolosta huolimattaVuosilomalain muutokset turvaisivat työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetyn oikeuden neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka tämä olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettäisiin aikaa, jonka kuluessa voisi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman. Hallitus antoi lakiesityksen vuosilomalain muutoksista eduskunnalle 1. marraskuuta 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2019.