Vuosiloma
- Säädökset > Lainsäädäntö 21.12.2023/1287 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2024 (voimassa 1.1.-31.12.2024)
- Säädökset > Lainsäädäntö1236/2022Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2023 (voimassa 1.1.2023–31.12.2023)
- Säädökset > Lainsäädäntö 19.9.2022/826 Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (voimassa 20.9.2022–31.1.2023)
- Säädökset > Lainsäädäntö 3.12.2020/940 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2021 (voimassa 1.1.2021–31.12.2021)
- Säädökset > Lainsäädäntö362/2020Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö190/2020Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä (voimassa 14.4.2020-13.5.2020)
- Säädökset > Lainsäädäntö1260/2019Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2020 (voimassa 1.1.2020–31.12.2020)
- Säädökset > Lainsäädäntö1143/2018Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2019 (voimassa 1.1.2019–31.12.2019)
- Säädökset > Lainsäädäntö1005/2017Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2018 (voimassa 1.1.2018–31.12.2018)
- Säädökset > Lainsäädäntö1003/2017Maanmittauslaitoksen työjärjestys (kumoutunut)
- Säädökset > Lainsäädäntö501/2017Maanmittauslaitoksen työjärjestys (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1120/2016Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2017 (voimassa 1.1.2017–31.12.2017)
- Säädökset > Lainsäädäntö 17.6.2016/447 Laki työntekijöiden lähettämisestä
- Säädökset > Lainsäädäntö 30.12.2015/1747 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2016
- Säädökset > Lainsäädäntö1543/2015Maanmittauslaitoksen työjärjestys (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1287/2015Ympäristöministeriön asetus ympäristöministeriön työjärjestyksestä (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1267/2015Liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö 16.6.2015/782 Maanmittauslaitoksen työjärjestys
- Säädökset > Lainsäädäntö 15.12.2014/1391 Maanmittauslaitoksen työjärjestys
- Säädökset > Lainsäädäntö 30.12.2014/1390 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2015
- Säädökset > Lainsäädäntö 20.12.2013/1279 Maanmittauslaitoksen työjärjestys
- Säädökset > Lainsäädäntö1127/2013Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2014
- Säädökset > Lainsäädäntö1076/2012Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2013
- Säädökset > Lainsäädäntö1309/2010Sosiaali- ja terveysministeriön asetus turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismääristä vuonna 2011
- Säädökset > Lainsäädäntö1264/2009Laki turkistuottajien lomituspalveluista
- Säädökset > Lainsäädäntö162/2005Vuosilomalaki
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir 2003/88/EY EPNDir 2003/88/EY tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 (työaikadirektiivi)
- Säädökset > Lainsäädäntö238/1994Laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta työnantajalle (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö208/1992Asetus ulkomaanedustuksen virkamiesten vuosilomista
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 71/1990 Yleissopimus (n:o 132), joka koskee palkallisia vuosilomia (muutettu 1970)
- Säädökset > Lainsäädäntö1200/1987Asetus eräiden valtion palveluksessa olevien osa-aikaisten ja sivutoimisten virkamiesten sekä tuntiopettajien vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 1.6.1984/433 Merimiesten vuosilomalaki
- Säädökset > Lainsäädäntö692/1973Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö272/1973Vuosilomalaki (kumottu)
- EHS-säädösseurantaVuosilomalakia muutetaanSäädösnumero: 34/2022
Julkaisupäivä: 7.2.2022 - EHS-säädösseurantaVäliaikaiset poikkeukset työlainsäädäntöön saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksellaSäädösnumero: 190/2020
Julkaisupäivä: 16.4.2020 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Perillisten oikeus lomakorvaukseen työntekijän kuoleman jälkeen, yhdistetyt asiat Wuppertal C-569/16 ja Willmeroth C-570/1611.7.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee Unionin tuomioistuimen vuosilomadirektiivin 7 artiklan tulkintaa koskevaa ennakkoratkaisua, joka koski kuolleen työntekijän puolison oikeutta lomakorvaukseen. Tapauksessa sovellettiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31.2 artiklaa. Artikkelissa käsitellään myös kyseisen tapauksen heijastusvaikutuksia Suomen vuosilomalain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työntekijän oikeus lomakorvaukseen, kun hän ei ollut pyytänyt saada vuosilomaa – EUT:n tapaus Kreuziger (C-619/16)1.7.2019, Asiantuntija-artikkeliUnionin tuomioistuin (EUT) on antanut nykyisestä ja sitä edeltävästä työaikadirektiivin 7 artiklasta, joka koskee oikeutta palkalliseen vuosilomaan, noin 20 ennakkoratkaisua. EUT on uusimmissa vuosilomatuomioissaan viitannut myös unionin perusoikeuskirjan 31 artiklaan, jossa säädetään palkallisesta vuosilomasta. Vuosilomaa koskevat ennakkoratkaisut ovat olleet viime aikoina EUT:n käsiteltävänä varsin usein, esimerkiksi viime vuoden marraskuun 6. päivänä unionin tuomioistuin antoi kolme...
- EHS-säädösseurantaVuosilomalain muutoksella turvataan työntekijöille oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaus- tai kuntoutuspoissaoloistaSäädösnumero: 346/2019
Julkaisupäivä: 18.4.2019 - Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Sijaisvanhempien työoikeudellinen asema ja työaika – Tapaus Sindicatul Familia Constanţa (C-147/17)8.4.2019, OikeustapauskommenttiArtikkeli on oikeustapauskommentti EUT:n tapaukseen Sindicatul Familia Constanţa (C-147/17). 20.11.2018 annettu tuomio koski sijaisvanhemman työoikeudellista asemaa ja erityisesti sitä, oliko sijaisvanhemmalla oikeus työaikadirektiivissä (2003/88/EY) tarkoitettuihin työaikalisiin ja palkalliseen vuosilomaan. Kirjoittaja katsoo, että tapauksella on merkitystä myös Suomen työ- ja sosiaalilainsäädännön näkökulmasta, sillä sijaisvanhemman työ on perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettua...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Sairauspoissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisujen valossa – Onko tarvetta muuttaa Suomen vuosilomalakia?16.2.2017, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään niitä unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja, jotka kirjoittajan mukaan olisi tullut ottaa huomioon muutettaessa vuosilomalakia vuonna 2013. Erityisesti kirjoituksessa keskitytään niihin ennakkoratkaisuihin, jotka koskevat pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vaikutusta vuosiloman pituuteen, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Ne vuosilomalain säännökset, joihin käsiteltävät tapaukset todennäköisesti vaikuttavat, ovat: työssäolon veroinen aika (7 §), vuosiloman...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Pitkäaikainen työkyvyttömyys ja vuosiloma27.10.2016, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään kahta unionin tuomioistuimen kesällä 2016 antamaa tuomiota (Maschek (C-341/15) ja Sobczyszyn (C-178/15)), jotka molemmat käsittelevät työaikadirektiivin (2003/88/EY) 7 artiklan tulkintaa. Kyseinen artikla koskee työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan. Kummassakin tapauksessa oli kysymys työkyvyttömyyteen perustuvan poissaolon ja vuosiloman suhteesta. Työaikadirektiivin 7 artikla on työllistänyt EUT:ta varsin usein.
- Lakikirjasto > OikeustietoRikkilä, Petri: Työnantajan oikeus määrätä vuosiloman pidosta irtisanomisajallaOikeustieto 1/2016 s. 10 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/2013: pitkäaikaisten poissaolojen vaikutus vuosiloman pituuteen ja lomakorvaukseen (EUT:n tapaukset Neidel ja Heimann/Toltschin)16.4.2013, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” vuoden ensimmäisessä osassa tarkastellaan vuosilomadirektiivin 7 artiklan tulkintaa koskevia EUT:n ratkaisuja Neidel ja Heimann/Toltschin. Tämän jälkeen kirjoittaja tarkastelee edellä mainittujen tapausten vaikutuksia vuosilomalakiin ja sen muutoksiin.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 1/20122.5.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään vuosiloman määräytymisperusteita Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun valossa. Ennakkoratkaisupyyntö koski työaikadirektiivin 7 artiklan tulkintaa. Pääasiassa työntekijä oli menettänyt oikeutensa vuosilomaan oltuaan työtapaturman vuoksi sairauslomalla yli vuoden. Tämä on ensimmäinen artikkeli Mauri Saarisen artikkelisarjassa, jossa käsitellään neljännesvuosittain Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja työ- ja sosiaalioikeudellisissa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Lääkärin asema työn suorittajana – työntekijä, virkamies vai yrittäjä?7.6.2010, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan lääkäreiden työn tekemisen statusta ensin palvelussuhdelainsäädännön ja vuosilomalain, sitten verolainsäädännön ja kolmanneksi eläkelainsäädännön perusteella. Vuosilomalaki on valikoitunut kohteeksi siitä syystä, että lääkäreiden työn suorittamisen statusta on oikeuskäytännössä usein arvioitu juuri tämän lain kannalta.
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten vuosilomaetuudet uudessa vuosilomalaissa3.10.2005, Asiantuntija-artikkeliUudessa vuosilomalaissa muutettiin erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden vuosilomaetuuksia. Uuden lain yhtenä tarkoituksena oli parantaa pätkätyöntekijöiden asemaa. Heitä koskevat erityissäännökset säädettiin ottaen huomioon erityisesti asiaa koskevat EU-direktiivit. Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuudet määräytyvät joko vuosilomalain yleisten ansaintasääntöjen tai lain 8 §:ssä säädetyn vapaan perusteella. Vuosiloman yleiset...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJaako, Anna-Leena – Koskinen, Seppo: Määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksien kansainväliset perusteet ja uusi vuosilomalaki26.9.2005, Asiantuntija-artikkeliUuden vuosilomalain tavoitteena oli saattaa Suomen vuosilomalainsäädäntö vastaamaan erityisesti yhteisöoikeuden uusia vaatimuksia. Yksi keskeinen tavoite oli parantaa määräaikaisten työntekijöiden vuosilomaetuuksia ja turvata vähän työskenteleville oikeus halutessaan vapaaseen. Työministeriön lakia koskevan esitteen mukaan uusi vuosilomalaki parantaa erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksia sekä tuo joustavuutta loman ajankohtaan. Lain...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo – Risikko, Päivi: Vuosilomalaki 162/20051.6.2005, Asiantuntija-artikkeliKirjoituksessa käydään läpi 1.4.2005 voimaan tulleen uuden vuosilomalain säännökset ja verrataan lakia aiempaan vuosilomalakiin.
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Vuosilomalaki ja pelaajaOikeustieto 6/1996 s. 7 – 8, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
7.3.2024 11.30
Hovioikeus: Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden takia (ään.)KO oli vahvistanut, että Suomen kansallisooppera ja -baletti sr oli rikkonut kantajan työsuhteessa noudatettavan vuosilomalain 5 luvun 25 §:n 2 momenttia evätessään kantajalta oikeuden vuosiloman siirtoon 3. - 6.6.2016 ja 6. -13.7.2016 sairauslomien perusteella. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kantajalla ollut työkyvyttömyytensä takia oikeus siirtää vuosilomaansa siltä osin kuin kyse oli ollut työehtosopimukseen perustuvasta, vuosilomalaissa säädettyä pidemmästä vuosilomasta. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä kantajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa vuosilomakorvaukseen. Kantajan kanne tuli eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä sen vuoksi hylätä ja kantaja velvoittaa korvaamaan Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2024) - Uutiset
18.1.2024 16.00
EUT: Työntekijä, joka ei voi pitää kaikkia palkallisia vuosilomapäiviään ennen irtisanoutumistaan, on oikeutettu korvaukseen palkallisten vuosilomien sijastaJäsenvaltiot eivät voi vedota julkisten menojen valvontaan liittyviin syihin rajoittaakseen tätä oikeutta. - Uutiset
15.12.2023 11.00
EUT: EU-lainsäädäntö ei edellytä, että palkallisen vuosiloman aikana karanteeniin asetettu työntekijä voi siirtää lomaansaKaranteenia ei voi verrata sairauteen. - Uutiset
13.9.2023 9.15
KHO: Valmiussääntelyn perusteella annetusta vuosiloman perumisilmoituksesta ei voinut valitttaaAsiassa oli ratkaistavana, oliko työsuhteessa sairaanhoitopiirin palveluksessa olevalle muutoksenhakijalle valmiussääntelyn perusteella annettu vuosiloman perumisilmoitus ollut sellainen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (hallintoprosessilaki) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomaisen hallintoasiassa tekemä päätös, johon sai valittamalla hakea muutosta. Lisäksi oli arvioitava, mikä merkitys oli annettava valmiuslain 130 §:n muutoksenhakusäännökselle. Mikäli päätöksestä ei ollut voinut valittaa, sitä koskeva valitus oli jätettävä hallintoprosessilain 81 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tutkimatta. - Uutiset
7.9.2023 11.55
Vierashuoneessa VT, LL.M. Anu-Tuija Lehto: Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden vaikutus vuosilomalain tulkintaanKolme tapausta työtuomioistuimesta - Uutiset
23.5.2023 14.00
Työaika: Työtuomioistuin hylkäsi ammattiliittojen vahvistusvaatimukset losseja koskevan työehtosopimuksen tulkinnastaPalvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välinen losseja koskeva työehtosopimus 1.2.2018-31.1.2021 - Uutiset
23.5.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Yhtymähallitus oli voinut harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksen tälle kertyneiden ylitöiden johdostaYhtymähallitus oli 25.1.2022 päättänyt muuttaa ylilääkärin kokonaispalkan tehtäväkohtaiseksi palkaksi ja korvata tälle kertyneet ylityöt rahana perustuen arviolaskelmaan, jonka mukaan arvio vuosien 2020–2021 ylityökorvauksesta oli noin 40 000 euroa. HAO katsoi, että yhtymähallitus oli voinut virkamääräyksessä määritellyn kokonaispalkan estämättä harkintansa mukaan päättää maksaa ylilääkärille korvauksia kertyneiden ylitöiden johdosta vuosilta 2020–2021. Yhtymähallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. (Ei lainvoim. 23.5.2023) - Uutiset
28.4.2023 16.00
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaanTietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijän osa-aikaeläkejärjestelmän mukaisen työskentelynsä perusteella saavuttama oikeus palkalliseen vuosilomaan raukeaa lomavuoden lopussa tai myöhempänä ajankohtana, kun työntekijä on sairauden vuoksi estynyt pitämästä lomaansa ennen vapaallaolovaihetta myös silloin, kun kyse ei ole pitkäaikaisesta poissaolosta. - Uutiset
23.3.2023 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi kaupan työehtosopimusta: Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta- TT 2023:18: A:n loma oli vuosilomalain 25 §:n nojalla tullut siirtää myöhempään ajankohtaan, ja työnantaja oli siten menetellyt työehtosopimuksen (1.2.2020–31.1.2022) 20 §:n 3 kohdan vastaisesti määrätessään loman alkamaan 4.5.2020.
- TT 2023:19: Työnantaja ei ollut voinut kieltäytyä vuosiloman siirrosta ilman että se oli ensin tarjonnut A:lle työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2020) tarkoitettuja, A:lle soveltuvia ja työterveyslääkärin suosittelemia muokattuja tai kevennettyjä työtehtäviä loman siirtämisen edellytyksenä. - Uutiset
21.2.2023 14.37
Työtuomioistuin katsoi lausuntonaan, että Finnairilla oli velvollisuus maksaa irtisanotulle työntekijälle lomaraha työsuhteen päättymishetkellä kesken olleen lomanmääräytymisvuoden osaltaAsiassa oli kysymys myös tasapuolisen kohtelun velvoitteen vaikutuksesta työehtosopimuksen (1.3.2020–28.2.2022) tulkintaan. - Uutiset
23.9.2022 11.53
EUT:n ennakkoratkaisu vuosiloman vanhentumissäännön soveltamisen yhteensopivuudesta työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien kanssa (Saksa)Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan työntekijän viitejakson aikana ansaitsema oikeus palkalliseen vuosilomaan vanhentuu sellaisen kolmen vuoden määräajan päätyttyä, joka alkaa kulua sen vuoden päättymisestä, jona kyseinen oikeus syntyi, kun työnantaja ei ole antanut työntekijälle tosiasiallista mahdollisuutta käyttää tätä oikeutta. - Uutiset
30.8.2022 11.30
Oikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinoministeriön huomiota vastaisen varalle virkamiehen ja esittelijän vastuuta koskeviin säännöksiin ja esittelijän tavoitettavuutta ja läsnäoloa koskevien ohjeiden noudattamiseenOikeuskansleri tutki ministeriön menettelyn omasta aloitteestaan. - Uutiset
18.8.2022 11.03
Hovioikeus arvioi oliko irtisanottavalle annettu yhteistoimintalain mukainen kirjallinen neuvotteluesitys tiedoksi ja oliko yhtiössä ylipäätään käyty lain edellyttämät yhteistoimintaneuvottelutKysymys oli siitä, oliko yhteistoimintalain 45 §:n (334/2007) mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annettu kantajalle tiedoksi lain edellyttämällä tavalla ja oliko yhtiössä ylipäätään käyty mainitun lain edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi kysymys oli yhteistoimintalain rikkomisesta määrättävän hyvityksen määrästä. HO jätti kantajan vuosilomalain rikkomista koskevan vahvistusvaatimuksen tutkimatta. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Kantaja velvoitettiin suorittamaan vastaajayhtiölle korvaukseksi HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 8.097,50 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.8.2022) - Uutiset
13.7.2022 13.13
Selvitys vuosilomien pitämisen joustavoittamisesta lyhyissä työsuhteissa työskenteleville valmistuiSelvitys perustui hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaisesti selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esimerkiksi lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Selvitys antaa työpaikan vaihdostilanteisiin liittyviä näkökulmia vuosilomalain muutostarpeiden pohdintaan tulevaisuudessa. - Uutiset
19.5.2022 16.00
Koronaan liittyviä sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia esitetään jatkettavaksi 2022 loppuun astiTavoitteena on turvata jatkossakin Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun pääsy koronarokotukseen ja –testaukseen. Lisäksi oikeutta tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä jatkettaisiin. - Uutiset
13.5.2022 11.30
EUT:n ennakkoratkaisu vuokratyöntekijöiden pitämättä jääneistä palkallisista vuosilomapäivistä ja vastaavasta lomarahasta maksettavasta korvauksesta työsuhteen päättyessä (Portugali)Vuokratyöstä annetun direktiivin 2008/104/EY 5 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 3 artiklan 1 kohdan f alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla korvaus, jota vuokratyöntekijät voivat pitämättä jääneistä palkallisista vuosilomapäivistä ja vastaavasta lomarahasta vaatia, jos heidän työsuhteensa käyttäjäyritykseen päättyy, on pienempi kuin korvaus, jota kyseiset työntekijät voisivat vaatia samassa tilanteessa ja samalla perusteella, jos kyseinen käyttäjäyritys olisi palkannut heidät suoraan hoitamaan siinä samaa ja samankestoista tehtävää. - Uutiset
29.4.2022 16.00
Työnantajan tulee ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta hyvissä ajoinTyösuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle vuosiloman ajankohta viimeistään kuukausi ennen loman alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. - Uutiset
15.3.2022 12.00
Ulkomaisille työntekijöille opas 14 kielellä”Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa” -oppaassa kerrotaan työntekijän oikeuksista, kuten työajoista, palkoista ja lomista. - Uutiset
25.2.2022 12.00
Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä - laki vahvistettuSairasvakuutetulla on oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on PCR- tai antigeenitestillä todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Lait tulevat voimaan 28. helmikuuta 2022 ja ovat voimassa 30. kesäkuuta 2022 asti. Lakeja sovelletaan takautuen 1. tammikuuta 2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin. Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina 25.2.2022. Valtioneuvosto antoi perjantaina myös asetuksen tartuntatautipäivärahahakemuksiin liitettävistä todistuksista. - Uutiset
18.2.2022 12.09
Vuosilomien joustavoittamista lyhyissä työsuhteissa työskenteleville selvitetäänLyhyissä työsuhteissa työskentelevien vuosilomat saattavat jäädä pitämättä useana vuonna peräkkäin. Työministeri Tuula Haatainen on käynnistänyt selvityksen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia joustavoittaa vuosilomien käyttöä ja siirtää niitä käytettäväksi uuden työsuhteen aikana. Haatainen nimesi selvityshenkilöksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen ja palkkahallinnon erityisasiantuntija Antti Kondelinin. Selvityksessä tulee arvioida, millaisin keinoin näihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Selvitys tulee luovuttaa TEM:lle huhtikuun 2022 loppuun mennessä. - Uutiset
18.2.2022 11.50
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työajan enimmäismäärän seuranta ei ota seljetäkseen, vaikka suuntaviivoja saatiinkinTyöneuvosto antoi lausuntonsa työsuojeluviranomaisen esittämään työajan enimmäismäärää koskevaan kysymyspatteristoon tällä viikolla (TN 22/2021). Annettu äänestysratkaisu ohjaa tulkintaa kuitenkin vain vähän. Vaikka lausunnon kannanotot ovatkin perusteltuja ja työaikadirektiivin hengen mukaisia, ei lainkohdan käytännön soveltaminen helpottunut juurikaan. - Uutiset
14.1.2022 14.26
EUT: Palkallisten vuosilomapäivien huomioon ottaminen laskettaessa ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien määrää (Saksa)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä työehtosopimuksen määräykselle, jonka mukaan määritettäessä sitä, täyttyykö ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien raja-arvo, huomioon ei oteta tehtyinä työtunteina tunteja, jotka vastaavat työntekijän pitämää palkallista vuosilomaa. - Uutiset
10.12.2021 10.30
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaan (Alankomaat)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille ja käytännöille, joiden mukaan silloin, kun sairauden vuoksi työkyvytön työntekijä käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, tämän palkallisen vuosiloman aikana maksettavan palkan määrää määritettäessä otetaan huomioon hänen sitä työskentelyjaksoa, jonka kuluessa vuosilomaa haetaan, edeltävältä työskentelyjaksolta saamansa palkan hänen työkyvyttömyydestään johtunut alentuminen. - Uutiset
25.11.2021 8.30
Työneuvosto tarkasteli lausunnossaan koronapandemian aiheuttamien lomautusten lukeutumista työssäolon veroiseen aikaanArvioitavana oli se, mitä ”kerrallaan” -ilmaisu tarkoittaa lausuntopyynnössä yksilöidyissä tapauksissa. Osasta lausuntoa äänestettiin. - Uutiset
24.9.2021 7.00
KKO: Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena - hovioikeuden tuomio kumottiinTyöntekijän työsopimuksen mukainen työaika oli ollut 0–40 tuntia viikossa ja hän oli tehnyt työtä vaihtuvissa työkohteissa. Työntekijän vuosiloman jälkeen työnteon oli ollut määrä jatkua. Loman päättyessä työntekijä ei ollut selvittänyt eikä työnantaja ollut ilmoittanut työntekijälle uutta työkohdetta. Työntekijä ei ollut saapunut työhön lomansa jälkeen, ja työnantaja oli pitänyt työsopimusta työntekijän seitsemän päivän poissaolon jälkeen purkautuneena. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n nojalla. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan lukuun ottamatta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrää. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä KO:n tuomitseman määrän asemesta kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. - Uutiset
17.9.2021 10.30
Työtuomioistuimen tuomio linja-autohenkilökunnan vuosilomapalkan laskemisen perusteistaTyöehtosopimusosapuolet olivat aikaisemmin tulkinneet työehtosopimusta yksimielisesti ja vakiintuneesti siten, että vuosilomapalkan perusosa laskettiin vuosilomalain 10 §:n mukaisesti eikä sunnuntai- ja pyhätyöstä maksettavia korotusosia otettu huomioon palkan lisistä muodostettua vuosilomapalkan lisäosaa laskettaessa. Vuosilomalain 9 §:n ei katsottu olevan esteenä osapuolten vakiintuneesti soveltamalle työehtosopimuksen tulkinnalle. Kanne hylättiin. - Uutiset
4.6.2021 13.00
EUT:n ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ratkaista työntekijän ja konsulaatin välinen riita-asiaBulgarilainen ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat ZN ja Bulgarian pääkonsulaatti Valenciassa (Espanja) ja jossa vaaditaan korvauksen maksamista hyvityksenä pitämättä jääneistä vuosilomista. EUT katsoo ennakkoratkaisunaan asiassa, että Bryssel I -asetuksen 1215/2012 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että sitä sovelletaan määritettäessä jäsenvaltion tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ratkaista riita-asia, jossa asianosaisina ovat jäsenvaltion työntekijä, joka ei käytä julkista valtaa, ja tämän jäsenvaltion konsuliviranomainen, joka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella. - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
4.3.2021 13.00
Lomapalkan huomiominen käyttövaraa laskettaessa - hovioikeus poisti oikeusavun omavastuuosuudenKO:n päätöstä sekä oikeusaputoimiston päätöstä ja taloudellista selvitystä muutettiin siten, että hakijan perusomavastuu on 0 prosenttia ja sitä sovelletaan taannehtivasti 16.7.2020 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaanKantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
20.10.2020 11.00
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei kantaja ollut työsuhteessa sukuyhtiöön eikä saatava ollut vanhentunutKantajan saatava osakeyhtiöltä ei ollut vanhentunut työsopimuslain eikä vuosilomalain nojalla ja asia oli palautettava käsiteltäväksi KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
20.7.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu italialaisen rauhantuomarin palkkausta koskevassa riidassaEnnakkoratkaisupyyntö – Tutkittavaksi ottaminen – SEUT 267 artikla – Kansallisen tuomioistuimen käsite – Arviointiperusteet – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2003/88/EY – Soveltamisala – 7 artikla – Palkallinen vuosiloma – Direktiivi 1999/70/EY – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 2 ja 3 lauseke – Määräaikaisen työntekijän käsite – Rauhantuomarit ja varsinaiset tuomarit – Erilainen kohtelu – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asiallisten syiden käsite - Uutiset
8.6.2020 8.56
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työaikadirektiivin tulkinnasta - palkalliset erityisvapaat, joiden perusteella työntekijä voi olla poissa työstä huolehtiakseen tietyistä tarpeista ja velvoitteistaTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 5 (viikottainen lepoaika) ja 7 artiklaa (vuosiloma) on tulkittava siten, että niitä ei sovelleta kansalliseen säännöstöön, jonka mukaan työntekijät eivät voi käyttää kyseisessä säännöstössä säädettyjä erityisvapaita päivinä, joina kyseisten työntekijöiden on työskenneltävä, jos ne tarpeet ja velvoitteet, joihin näillä erityisvapailla vastataan, osuvat kyseisissä artikloissa tarkoitettujen viikoittaisten lepoaikojen tai palkallisen vuosiloman ajalle. - Uutiset
12.5.2020 12.31
Hallitus esittää: Työnantajan mahdollisuutta poiketa väliaikaisesti työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatketaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessaValtioneuvosto esittää, että valmiuslain nojalla annettua asetusta työaikaa, vuosilomia ja työntekijän noudatettavaa irtisanomisaikaa koskevista poikkeusjärjestelyistä jatketaan 30. kesäkuuta 2020 asti. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan akuuttiin henkilöstövajaukseen - Uutiset
20.4.2020 14.17
Seppo Koskinen: Korona ja vuosiloman antaminenKirjoituksessa esitellään ja kommentoidaan vuosilomalakia ja sen antamia mahdollisuuksia työnantajalle toimia koronatilanteessa vuosilomien antamisen kannalta joustavasti. Työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiä ei kirjoituksessa käsitellä. - Uutiset
7.4.2020 8.44
Ohje vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten poikkeuksista sote-alallaSTM on antanut ohjeen siitä, keihin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin voidaan soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännösten väliaikaisia poikkeuksia. - Uutiset
3.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi työnantajan oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli näytetty, että kantajalle oli 31.7.2017 lukien määrätty työntekovelvoite. Mainituissa oloissa kantajan olisi tullut annetun ohjeistuksen mukaan selvittää työnantajalta uusi työkohde. Kun hän ei ollut näin tehnyt, eikä hän ollut ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, oli yhtiöllä ollut oikeus pitää työsuhdetta seitsemän päivän luvattoman poissaolon johdosta purkautuneena. Kun otettiin huomioon se, että vastaajayhtiö oli yksiselitteisesti kehottanut kantajaa palaamaan töihin maanantaina 31.7.2017 ja että kantaja oli työskennellyt vastaajayhtiössä vuodesta 2013 lukien ja ennen työsuhteen purkautumista täysipäiväisesti kesällä 2017, kantajalla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että vastaajayhtiöllä ei olisi tarjota hänelle töitä ja että hänellä olisi velvollisuus aloittaa työt vuosiloman jälkeen vasta työnantajan erillisen kutsun johdosta ja siinä yhteydessä osoittamassa työkohteessa. Vastaajayhtiöllä ei ollut myöskään näissä olosuhteissa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään kantajan poissaolon tarkempaa syytä, johon kantajan taholla oli mitä ilmeisimmin vaikuttanut tyytymättömyys lomarahakiistan lopputulokseen. Kantajalla ei ollut ollut estettä ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Kantajan kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta kantajalle ja Suomen valtiolle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta. (KKO on kumonnut HO:n tuomion 23.9.2021. Ks. KKO:2021:66) - Uutiset
18.3.2020 11.42
Työnantajalle mahdollisuus poiketa väliaikaisesti työaikaa ja vuosilomaa koskevista järjestelyistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissaValtioneuvosto antoi tiistaina (17.3) valmiuslain nojalla asetuksen, jolla pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan henkilöstöpulaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Järjestelyt koskevat työaikaa ja vuosilomia sekä irtisanomisaikaa työntekijän irtisanoutuessa työstään. - Uutiset
17.3.2020 8.35
Työtuomioistuin ratkaisu vakuutusalan toimihenkilön vuosiloma-ajan palkan laskemisestaAsiassa oli kysymys siitä, mitä prosenttilukua prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskemisessa tuli käyttää, kun vakuutusalan toimihenkilölle kertyi vähintään 10 vuotta jatkuneen työsuhteen johdosta vuosilomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden, mutta lomanmääräytymisvuodessa kertyneiden lomapäivien määrä oli vähemmän kuin täydet 36 päivää. Vakuutusväen Liiton kanteessa vaadittiin työtuomioistuinta vahvistamaan, että vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan määräyksen mukaan edellä tarkoitettu prosenttiluku oli 13,78 riippumatta siitä, kuinka monta vuosilomapäivää toimihenkilö oli tosiasiassa ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana. Kanne hylättiin. - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen. - Uutiset
26.2.2020 8.21
Työtuomioistuin: Lomaltapaluuraha voitiin jättää maksamatta linja-autonkuljettajien oltua poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänäLinja-autonkuljettajat A ja B olivat olleet vuosilomalla. Kumpikin oli poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänään. Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kuljettajilla olisi ollut työnantajan suostumus poissaoloon työstä edellä tarkoitettuna päivänä. Työnantajayhtiöiden ei siten katsottu rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään lomaltapaluurahan maksamatta A:lle ja B:lle. - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.49
Julkisasiamies: Onko työntekijällä oikeus palkalliseen vuosilomaan irtisanomispäivän ja työskentelyn uudelleenaloittamispäivän väliseltä ajanjaksolta, kun on todettu, että kyseinen työntekijä on irtisanottu laittomasti tästä työstä?Bulgarialaiset ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty kahdessa eri menettelyssä, joista ensimmäisessä vastakkain ovat QH ja Varhoven kasatsionen sad na Republika Bulgaria (ylin tuomioistuin, Bulgaria) ja toisessa CV ja tämän aiempi työnantaja, Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo. Vaikka näitä ennakkoratkaisupyyntöjä ei ole yhdistetty käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta varten, näissä oikeudenkäynneissä esille tulevat kysymykset ovat samankaltaisia. Tämän vuoksi näissä molemmissa asioissa on esitetty vain yksi ratkaisuehdotus.