-
- Voimankäyttöväline
Voimankäyttöväline
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 17-19/1997 Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus
- Säädökset > Lainsäädäntö1112/1995Poliisiasetus (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö990/1987Ydinenergialaki
- Säädökset > Lainsäädäntö743/1983Vartioimisliikeasetus (kumoutunut)
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 10-11/1970 Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä (ydinsulkusopimus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitLohse, Mikael: Uudistunut sääntely Puolustusvoimien virka-avusta poliisille20.9.2022, Lyhyempi kirjoitusTässä artikkelissa keskitytään Puolustusvoimien virka-apuun poliisille. Eduskunta hyväksyi 29.4.2022 lain Puolustusvoimien virka-avusta poliisille (jatkossa virka-apulaki). Tämä 15.6.2022 voimaan tullut laki sisältää säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Laissa säädetään myös virka-avussa käytettävistä voimakeinoista ja niiden käytöstä. Virka-avussa on kyse poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta poliisijohtoisesti, eikä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri: Voiko poliisi ampua vain vähän?17.8.2022, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään poliisin käyttämää julkista valtaa voimakeinojen käytön, erityisesti ampuma-aseen käytön, näkökulmasta. Kirjoituksen keskeinen mielenkiinto kohdistuu poliisin virka-aseessa käytettävään patruunaan erityisesti siksi, että Poliisihallituksen tuoreen patruunoja koskevan kilpailutuksen myötä poliisin ampuma-aseen käyttödoktriini tullee kokemaan ennakoimattoman muutoksen. Artikkelissa painotetaan, että ampuma-asetta käyttävän poliisimiehen tulee voida luottaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Sutela, Mika: Poliisi kulkuneuvon kintereillä? – Pakkopysäyttämisen harkinnassa ja käytössä huomioon otettavat tekijät7.2.2022, Asiantuntija-artikkeliViimeisen noin puolen vuosisadan aikana, pakenevan ajoneuvon pysäyttämisestä, on keskusteltu monien muiden voimankäyttömuotojen ohella suhteellisen paljon kansainvälisellä tasolla, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta Suomessa teema ei juuri ole ollut esillä. Tässä tutkimuksessa poliisin pakkopysäyttämistä analysoidaan yleisellä tasolla. Tutkimusongelmana on poliisin pakkopysäytyksen käytön edellytykset, ja tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muun muassa pakkopysäytykseen liittyvän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Muukkonen, Matti: Elokapinan jälkipyykkiä – poliisin toimivaltuuksien tarkastelua21.12.2020, Asiantuntija-artikkeliTämä artikkeli käsittelee #Elokapina -nimisen liikkeen Helsingin ydinkeskustassa 3.10.2020 järjestämää mielenosoitusta ja poliisin käyttämien voimakeinojen sallittavuuden yleistä arviointia. Tarkoituksena on esittää yleisellä tasolla tapauksen arviointikehikko. Kirjoituksessa käsitellään mielenosoitusoikeuden funktiota ja turvaamista perus- ja ihmisoikeutena, mielenosoitusoikeuden käyttämistä ohjaavia ja rajoittavia normeja sekä poliisin toimivaltuuksia kokoontumislain mukaan. Lisäksi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Kallio, Heikki: KKO 2020:13 – Korkein oikeus lievintä voimakeinoa etsimässä16.6.2020, Asiantuntija-artikkeliRatkaisussa KKO 2020:13 korkein oikeus katsoi, ettei etälamauttimen käyttö ilman suusanallista varoitusta ollut tarpeellista ja puolustettavaa tilanteessa, jossa poliisimies oli ollut yksin häntä kookkaamman, juuri väkivaltarikoksen tehneen henkilön kiinniottotilanteessa, joka oli ollut luonteeltaan tärkeä ja kiireellinen. Tässä analyysissa kirjoittajat esittävät, ettei KKO kuitenkaan riittävästi eritellyt tilanteeseen sopivaa lievintä tehokasta voimakeinoa, jota tekstissä...
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaPaasonen, Jyri: Kyselytutkimus vartioimisliiketoiminnan ja vartijan toimivaltuuksien sääntelystäOikeustiede - Jurisprudentia LIII:2020 s. 202 – 250, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Kimpimäki, Nea – Kimpimäki, Niko: Poliisin voimankäytön seuraukset – Empiiriinen analyysi voimankäytön seurauksista vuosilta 2016–20173.5.2018, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan poliisin voimankäytön seurauksena syntyneitä henkilövahinkoja vuosina 2016 ja 2017. Ensiksi käsitellään poliisin voimankäytön sääntelyä ja sitä, miten poliisilain yleiset periaatteet vaikuttavat tilanteeseen sopivan voimankäyttövälineen valintaan. Tämän jälkeen esitellään, miten suomalaisen poliisin voimankäytön seuranta on toteutettu vuodesta 2016 alkaen. Tutkimustuloksissa käytetään deskriptiivistä tutkimusotetta tuoden esille voimankäyttötilanteen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri: Poliisin kokemus virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta24.10.2017, Asiantuntija-artikkeliVirkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa on kyse valtiovallan auktoriteetin uhmaamisesta, mutta myös henkilöön, tässä tapauksessa poliisimieheen subjektina, kohdistuvasta väkivallan teosta tai sen uhasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan poliisimiehen kokemuksia näistä tilanteista. Tutkimusta varten haastateltiin 20 poliisimiestä, jotka olivat joutuneet virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen kohteeksi. Keskeiset havainnot olivat, että poliisiin kohdistuneeseen väkivaltaan...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLahtinen, Aki: Poliisi ampuu – hätävarjelun vai voimakeinojen käytön perusteella24.2.2012, Maisteritutkielma
- Uutiset
13.12.2023 11.53
Vierashuoneessa OTT, dos. Henri Rikander: Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki – Helsingin poliisin joukkojenhallinta 6.12.2023 mielenosoituksessaPoliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita. Poliisiasetuksen 10 §:n 1 momentin viimeiseen lauseeseen on kirjattu, että henkilöön kohdistuvassa voimankäytössä saadaan käyttää vain Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Olisi suotavaa, että voimankäyttövälinetyypit määriteltäisiin asetustasolla ja Poliisihallituksen määräyksellä arvioitaisiin yksittäisen välineen sopivuutta suhteessa voimankäyttövälinetyyppiin, esimerkiksi määritellen minkälaisia sumutteita voi olla (tuotemerkki ja minkälaisella muodolla vaikuttava aine ruiskutetaan). Myös poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi, kirjoittaa OTT, dos. Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
9.12.2022 11.55
Oliko poliisimies toiminut hätävarjelutilanteessa vai ylittänyt voimankäyttö- ja hätävarjeluoikeuden rajat ampuessaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vapautti poliisimiehen hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaKun otettiin huomioon kaikki tilanteessa käsillä olleet olosuhteet ja ne tiedot, jotka poliisimiehellä oli ollut käytettävissään ratkaisuhetkellä, HO katsoi, ettei poliisimies ollut toiminut huolimattomasti, vaan oli huolellisesti toimiessaankin voinut perustellusti katsoa laukauksen ampuessaan toimineensa hätävarjelutilanteessa RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Syyte vammantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli näin ollen hylättävä ja poliisimies oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. Myöskään vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyttyneet. Valtio ja poliisimies oli siten vapautettava yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 9.12.2022) - Uutiset
18.8.2022 11.45
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander: Voiko poliisi ampua vain vähän?Poliisin ampuma-aseen käyttö edustaa ankarinta voimankäyttöä sen aiheuttaman suuren vammautumisvaaran ja jopa kuoleman mahdollisuuden vuoksi. Vuosina 2018–2021 poliisi ampui keskimäärin 20 laukausta ja uhkasi/varoitti 122 kertaa vuodessa. Perusoikeuskontekstissa poliisin tehtävien toteuttaminen merkitsee yhteiskunnan jäsenten henkilökohtaisen turvallisuuden takaamista. Poliisitaktisesti virkapatruunan luodin on toimittava johdonmukaisesti erilaisissa ennakoitavissa olosuhteissa. Luodilla on oltava riittävä taktinen kantama ja liike-energia, mutta vältettävä liiallisia vammoja ja erityisesti sivullisten vaaraa. Jos suurin osa energiasta ei vapaudu luodin kohteeseen, seurauksena on lisääntynyt sivullisten loukkaantumisvaara, joka johtuu liiallisesta tunkeutumisesta ja poistuvan luodin suuresta jäännösnopeudesta ja energiasta eli läpäisystä. Poliisihallituksen tuoreen patruunakilpailutuksen myötä edellä kuvattu doktriini voi olla muuttumassa. - Uutiset
23.5.2022 11.45
Hovioikeuden tuomio poliisikoiran käytöstä voimankäyttövälineenä - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli HO:ssa riidanalaista, oliko poliisi toiminut virheellisesti, kun se oli valinnut poliisikoiran käytön voimankäyttökeinoksi vastaajan kiinniottamiseksi ja oliko poliisi jättänyt noudattamatta vastaajan kiinnioton suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Mikäli vastaus näihin kysymyksiin oli myönteinen, asiassa tuli arvioitavaksi vastaajalle aiheutuneiden henkilövahinkojen laatu ja korvausten määrät sekä sovittelun edellytykset. HO katsoi näytön kokonaisarvioinnin perusteella, että poliisikoiran käyttöä oli pidettävä asiassa vallinneiden olosuhteiden perusteella poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisena sekä poliisilain 1 luvun 3 §:n suhteellisuusperiaatteen ja poliisilain 1 luvun 4 §:n vähimmän haitan periaatteen mukaisena voimakeinona. Poliisin toiminnassa vastaajan kiinniottotilanteessa ei ollut näytetty tapahtuneen sellaista virhettä, jonka perusteella valtio olisi ollut VahL 3 luvun 2 §:n perusteella velvollinen korvaamaan vastaajalle poliisikoiran puremasta aiheutuneet vahingot. (Vailla lainvoimaa 23.5.2022) - Uutiset
8.2.2022 11.49
Vierashuoneessa dosentit Henri Rikander ja Mika Sutela: Takaa-ajot muodostavat liikenneturvallisuusriskin – poliisia pakenevan kulkuneuvon pakkopysäytykseen liittyvää päätöksentekoa on kehitettäväPoliisia pakenevien kulkuneuvojen takaa-ajoihin liittyy suuria riskejä tilanteessa osallisena oleville sekä myös sivullisille. Takaa-ajoihin liittyvän voimankäytön sääntelyssä on tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmakohtia. Pakkopysäytyksen käyttökynnystä ja takaa-ajotilanteita tulisi analysoida poliisin muuttuvassa toimintaympäristössä. Päätöksenteko poliisiautolla toteuttavasta takaa-ajosta ja pakkopysäytyksestä tulisi lähtökohtaisesti olla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä. Suomessa ollaan toteuttamassa liikenneturvallisuuden strategiatyötä, mikä korostaa liikennevalvonnan ja tutkimustiedon tarvetta liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. - Uutiset
11.8.2021 11.23
KKO äänesti: Teleskooppipatukka ei ollut rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen välineKorkein oikeus katsoi tuomiossa todetuilla perusteilla, että arvioitavana olevassa tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voitu pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Koska törkeän pahoinpitelyn ankaroittamisperuste ei täyttynyt, hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Ään.)