-
Virkarikos
- Lahjonta
- Virka-aseman väärinkäyttäminen
- Virkasalaisuuden rikkominen
- Virkavelvollisuuden rikkominen
Virkavelvollisuuden rikkominen
- Uutiset
26.3.2021 12.36
Hovioikeus hylkäsi syytteet ja vapautti OC-kaasua mopoilijan pysättämiseksi käyttäneen poliisin rangaistusseuraamuksestaHO katsoi näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi virkaansa toimittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettavia poliisilain ja poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäministeriön asetuksen (245/2015) säännöksiä. OC-kaasun käyttö oli ollut asiassa tarpeellinen ja puolustettava sekä suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatteen mukainen voimakeino asianomistajan pakenemisen pysäyttämiseksi. Näin ollen syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijainen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 13.40
Hovioikeus: Polisin lupapalvelussa työskennellyt virkamies ei syyllistynyt virkasalaisuuden rikkomiseenHO totesi, ettei asiassa ollut kysymys siitä, että vastaaja olisi välittänyt tietoa siitä, että asianomistaja olisi hakenut lapselleen passia. Sen sijaan asiassa oli välitetty tieto asianomistajan kysymyksestä, voiko hän hakea passia ilman, että täytyy olla tekemisissä lapsen toisen vanhemman kanssa. HO katsoi, että tämä kysymystä koskeva tieto ei ollut julkisuuslain 24 §:n 32 kohdan tarkoittama perhe-elämää tai muuta siihen rinnastettavaa henkilökohtaista oloa koskeva tieto. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 11.35
Hovioikeuden tuomio Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehiä ja poliisin ylijohtoa koskevassa tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassaHelsingin hovioikeus antoi perjantaina (12.3.) tuomion Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehiä ja poliisin ylijohtoa koskevassa tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassa. Asiassa oli arvioitavana, olivatko vastaajat syyllistyneet virkarikokseen sen vuoksi, ettei Helsingin poliisilaitoksessa riidattomasti ollut syytteiden tekoaikoina ollut rekisteröityjä tietolähteitä. Käräjäoikeus oli 19.6.2019 antamassaan tuomiossa hylännyt kaikki syytteet asiassa. Hovioikeus tuomitsi Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehistä kolme ja hylkäsi kahden syytteet. Kaikkien kolmen Poliisihallituksessa työskennelleen vastaajan syytteet hylättiin. (KKO ei myöntänyt valituslupia) - Uutiset
10.3.2021 9.00
Hovioikeus: Syyttäjään kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteetonKantajan esittämät rangaistusvaatimukset, niiden tueksi esitetyt seikat ja todisteet eivät sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi viitannut säännösten vastaiseen menettelyyn. Vastaajaan kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteeton, minkä vuoksi kanne oli ROL 7 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla haastetta antamatta heti hylättävä tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
26.2.2021 8.00
Käräjäoikeus arvioi virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä - rikosylikonstaapeli tuomittiin 30 ps rangaistukseenHelsingin käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajan tekoa voitu pitää vähäisenä ottaen huomioon, että toimintaa oli tehty rikoksista tuomitun henkilön lukuun ja poliisiorganisaation edun vastaisesti. Tällaisesta menettelystä syntyvää mainehaittaa poliisin työlle ei ollut pidettävä vähäisenä. Näin ollen vastaaja tuomittiin syyttäjän ensisijaisen syytteen mukaisesta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 9.42
Hovioikeus: Rehtori laiminlöi rikosilmoituksen tekemisenRehtori oli laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hänen tietoonsa oli tullut, että koulun opettaja oli sosiaalisen median kautta käynyt seksuaalissävytteistä keskustelua 16 vuotta nuoremman oppilaan kanssa. Ään. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsemattaToisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
29.10.2020 11.27
Hovioikeus: Luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon on omiaan vaarantamaan menettely, jossa virkapukuun pukeutunut poliisimies vaatii rikoksen perusteella rahaa itselleenHO katsoi, että vastaaja oli KO:n mainitsemin perustein, mitä todistajan kertomuskin tuki, näytetty sopineen A:n kanssa tapaamisen poliisitalolla ja vaatineen poliisitalon aulassa rahallista korvausta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 ps. rangaistukseen. (KKO ei myöntänyt valituslupaa) - Uutiset
30.9.2020 14.28
Alle vuoden ikäiselle lapselle määrättiin kymmenkertainen määrä solunsalpaajalääkettä - lääkärit tuomittiin tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin - pysyvästä haitasta tuomittu korvaus korotettiin 400 000 euroonLääkärit olivat huolimattomuudesta rikkoneet virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa. Teot eivät huomioon ottaen niiden haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat olleet kokonaisuutena arvostellen vähäisiä. Näin ollen lääkärit olivat syyllistyneet tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Harkittuaan asiassa kerrottuja lääkärien toimintaan ja sen luonteeseen liittyviä seikkoja kokonaisuutena lain esitöidenkin valossa, HO katsoi, ettei lääkärien menettely ollut ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen lääkärit olivat syyllistyneet vammantuottamukseen. HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei asiassa ollut RL 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja perusteita jättää lääkärietä rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukainen rangaistus lääkärien syyksi luetuista rikoksista oli 50 päiväsakkoa. HO harkitsi henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä lapsen ikä huomioon ottaen oikeudenmukaiseksi korvaukseksi pysyvästä haitasta KO:n tuomitseman 300.000 euron asemesta 400.000 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja ratkaisun kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan osalta (50.000 €). Tässä tapauksessa kyse ei ollut tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta tehdystä rikoksesta, minkä vuoksi perusteita kärsimyskorvauksen määräämiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
4.9.2020 13.46
Käräjäoikeus tuomitsi poliisin törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenKO katsoi selvitetyksi, että vastaaja oli Lahden poliisiaseman säilytystiloissa tehnyt ruumiillista väkivaltaa ja vahingoittanut A:n terveyttä siten, että hän oli painanut polvellaan vatsallaan ollutta A:ta yläselän kohdalta. Patjaan painamisesta A:lle oli aiheutunut hapenpuute aivoihin, minkä vuoksi hän oli mennyt elottomaksi, lakannut hengittämästä ja hänelle oli aiheutunut hengenvaarallinen tila. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Vastaaja ja Suomen valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan A:lle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 3 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 3.2.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.9.2020) - Uutiset
3.9.2020 10.32
Hallinto-oikeus: Vartijalla oli velvollisuus noudattaa työnantajan asettamaa kieltoa henkilökunnan ja vankien välisestä kaupankäynnistä - kirjallinen varoitus oli voitu antaaKun otettiin huomioon vartijan toiminta tilanteessa sekä vartijan asema ja henkilökunnan ja vankien välisen kaupankäynnin kiellon merkitys vankilaympäristössä, HAO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, ettei vartija ollut käyttäytynyt virka-asemansa ja -tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Hän oli siten toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan ja hänelle oli voitu antaa virkamieslain 24 §:n nojalla kirjallinen varoitus. (Ei lainvoim. 3.9.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.00
Hovioikeus tulkitsi ne bis in idem -kieltoa - rehtorille annettu varoitus ei muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettäRehtorin oli katsottu tehneen ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 12-vuotiaalle lapselle ottamalla tätä olkavarsista kiinni, työntämällä tämän seinää vasten ja nostamalla tätä niin, että heidän kasvonsa olivat olleet samalla korkeudella. Tämän jälkeen rehtorin oli katsottu huutaneen lapselle. KO oli tuominnut rehtorin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 40 ps. sakkorangaistukseen ja korvamaan A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta käsittäen sekä fyysiset vammat 100 euroa että tilapäisen psyykkisen haitan 500 euroa. HO katsoi, ettei kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen varoitus ei ole Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus. Asiassa kerrotut varoitusta koskevat luonnehdinnat huomioon ottaen varoitusta ei voitu pitää myöskään rangaistusluonteisena seuraamuksena eikä myöskään muutoin ankarana seuraamuksena. Rehtorin saama varoitus ei siten muodostanut estettä tutkia virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa syytettä. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.45
Korkein oikeus muutti Lemmenjoella tapahtuneen palvelurikoksen tekoaikaaIlmavoimien komentaja A oli saanut tietoja, joiden mukaan lennoston komentaja Y oli johtaessaan Puolustusvoimien vapaaehtoista harjoitusta esiintynyt päihtyneenä ja käyttäytynyt epäasiallisesti harjoitukseen osallistuneita kohtaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n olisi Y:n kurinpitoesimiehenä tullut pyytää esitutkinnan toimittamista muutaman päivän kuluessa siitä, kun hän oli saanut harjoituksen tapahtumista sellaiset tiedot, että hänellä oli ollut syytä epäillä Y:n syyllistyneen sotilasrikokseen. Kun A oli ilman perusteltua syytä tehnyt tutkintapyynnön yli kaksi kuukautta myöhemmin, hän oli tahallaan jättänyt täyttämättä palvelusvelvollisuutensa ja siten syyllistynyt palvelusrikokseen. - Uutiset
12.6.2020 13.22
Supossa työskennellyt tuomittiin sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta hylättiinHelsingin käräjäoikeus tuomitsi Supossa määräaikaisessa virkasuhteessa järjestelmäasiantuntijana työskennelleen vastaajan virkavelvollisuuden rikkomisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) 40 päiväsakon rangaistukseen. Syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 11.30
Poliisin tietojärjestelmistä arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja katsonut poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 300 euroaAsianomistajan mukaan kyse oli ollut lukuisista toistuvista tapahtumista, tietoja oli etsitty nimenomaan lähisukulaisen asian vuoksi ja lisäksi hän epäili, että salassa pidettävää tietoa (turvakielto) oli kantautunut syytetyn lähisukulaisen tietoon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. KO oli katsonut, ettei tietojen hakeminen ollut liittynyt poliisina työskennelleen vastaajan virkatehtävien toimittamiseen. Vastaajan katsottiin rikkoneen tahallaan virkavelvollisuuttaan. Vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu vastaajan väittämien esitutkinnan puutteellisuuksien vuoksi. Vastaaja velvoitettiin korvamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuuden ja oikeusapumaksun lisäksi oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneita asianosaiskuluja 686,85 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
15.4.2020 9.09
Keskisormea näyttäneen miehen kiinni ottaneille poliiseille tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta - KKO:n ratkaisu oli erimielinenKKO piti HO:n ratkaisun osittain ennallaan. KKO:n mukaan poliisimiehet olivat syyllistyneet tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen kaatamalla säilöönoton turvallisuustarkastuksen yhteydessä jutussa asianomistajana olleen miehen maahan ilman poliisilain mukaista voimankäyttöperustetta. Tilanteessa miehen lonkka meni sijoiltaan. Poliisit laiminlöivät velvollisuutensa hankkia miehelle lääkärinapua. Toinen poliisimiehistä oli lisäksi syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen käyttämällä kiinniottotilanteessa epäasiallista kieltä sivullisille puhuessaan. KKO katsoi poliisimiesten syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi vammantuottamukseen. KKO hylkäsi syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vapaudenriistosta siltä osin kuin poliisimiesten oli väitetty ottaneen asianomistajan kiinni ilman lakiin perustuvaa syytä. KKO katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olleen mahdollista, että ennen kiinniottamista asianomistaja oli käyttäytynyt aggressiivisesti poliisipartiota kohtaan ja kuljetuksen aikana hakannut ja potkinut poliisiauton rakenteita. - Uutiset
16.3.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi asianomistajan sosiaalityöntekijään kohdistamat rangaistusvaatimukset koskien yhteystietojensa luovuttamista 18-vuotiaalle pojalleenAsianomistaja oli lausunut, että kaupungin sosiaalityöntekijä (vastaaja) oli luovuttanut hänen salassa pidettävät yhteystietonsa 18-vuotiaalle pojalleen. Asianomistajan mukaan vastaaja oli ollut tietoinen siitä, että asianomistaja oli pyytänyt sanottujen tietojen salassa pitämistä ja että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä oman terveytensä ja turvallisuutensa puolesta. Asianomistajan mukaan hyvinvointikuntayhtymän ja vastaajan vahingonkorvausvastuu perustui vastaajan työssään julkista valtaa käyttäessään tekemään törkeään laiminlyöntiin. Korvausperusteiden osalta asianomistaja oli toistanut KO:ssa lausumansa ja lausunut lisäksi, että hänelle oli diagnosoitu muu pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö. HO hylkäsi rangaistusvaatimukset virkasalaisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja sitä koskevat vahingonkorvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
21.2.2020 11.00
Häirintätapauksen syyteoikeus oli vanhentunut - hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisestaAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja perusturvajohtajana toimiessaan tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt selvittämättä ja ratkaisematta A:n työssään kokeman kuormittumisen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun rikkomalla työturvallisuusmääräyksiä ja siten syyllistynyt kohdassa 1 työturvallisuusrikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen tai toissijaisesti tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Asiassa oli ollut kysymys myös siitä, oliko syyteoikeus vanhentunut. HO:ssa asiassa oli kysymys siitä, oliko syyteoikeus kohdassa 1 valituksessa esitetyllä tavalla vanhentunut. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, asiassa oli arvioitava, oliko vastaaja työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudestaan kohdan 1 syytteessä selostetulla tavalla rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja kohdan 2 syytteen mukaisesti ensisijaisesti tahallaan tai toissijaisesti huolimattomuudestaan rikkonut virkavelvollisuutensa. HO vapautti vastaajan hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020)